PÄÄTÖS Helsinki 3.6.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2009-Y-198-114 No YS 659 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 61 :n mukaisesta koeluonteista toimintaa koskevasta ilmoituksesta, joka koskee mineraaliöljyllä pilaantuneen maaperän puhdistamista biotuuletuksella. ILMOITUKSEN TEKIJÄN NIMI JA OSOITE Fastighets Ab Hangö Industri c/o Anders Finskas PL 127 02401 Kirkkonummi KIINTEISTÖJEN SIJAINTI JA OMISTAJAT Hangon kaupunki Lähteentie 4 10960 Hanko 1. RN:o 78-4-461-8 Fastighets Ab Hangö Industri 2. RN:o 78-408-18-0 Hangon kaupunki PL 27 10900 Hanko ASIAN VIREILLETULO Fastighets Ab Hangö Industri toimitti 8.5.2009 Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisen ilmoituksen koeluonteisesta toiminnasta. TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 28, 30 :n 2 momentti ja 61. Ympäristönsuojelulaki 12. luku. MAKSU 1 080 A13-114-AT112 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (11) PILAANTUMISEN AIHEUTTANUT TOIMINTA Kiinteistöllä sijaitsevassa nk. Etna-hallissa havaittiin lämmitysöljyvuoto joulukuussa 1995. Kevyttä polttoöljyä oli vuotanut hallin lattian alla kulkevasta öljyputkesta maaperään ilmeisesti usean vuoden ajan. Maaperään päässeen öljyn määrä ei ole tiedossa. Öljy on päässyt myös alueen pohjaveteen hallin kellarissa olevan väestönsuojan kohdalta, jossa maaperässä oleva tiivis kerros on puhkaistu rakennusaikana. Vahinkopaikan läheisyydessä maaperä on pilaantunut maanpinnasta tai tiiviin kerroksen pinnasta pohjaveden pintaan saakka. Pohjavedenpinnan vaihtelukerroksessa (noin syvyydellä 10-12 metriä maapinnasta) maaperän pilaantuneisuus jatkuu huomattavasti laajemmalle pohjoiseen/koilliseen kuin ylemmissä kerroksissa. Mineraaliöljypitoisuus ylittää maaperässä syvissäkin kerroksissa paikoin öljyn ongelmajäteraja-arvon (10 000 mg/kg). KIINTEISTÖN MAAPERÄ- JA POHJAVESIOLOSUHTEET Maaperän pintakerros on hiekkaa ja soraa noin 2-5 metrin syvyyteen maanpinnasta. Tämän kerroksen alla on suurella osalla aluetta tiivis kerros, joka on vahinkopaikalla moreenia ja muuttuu pohjoiseen päin saveksi ja siltiksi. Tiiviin kerroksen paksuus on yleisesti 1-3 metriä. Tiiviin kerroksen alla on suurimmalla osalla aluetta vettä kohtalaisesti johtavaa moreenia tai hiekkaa. Kiinteistö sijaitsee I-luokan pohjavesialueella. Hopearannan vedenottamo sijaitsee noin 900 metrin etäisyydellä öljyvahinkopaikasta pohjoiseen. Alueen pohjaveden luonnollinen virtaussuunta on kohti vedenottamoa. Pohjaveden pinnantaso on vahinkopaikalla noin 10-11 metrin syvyydellä maanpinnasta. AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET JA VIRANOMAISASIAKIRJAT - Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös No YS 191/ 24.3.1999. - Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 1959/18.12.2006 koeluonteisesta toiminnasta. - Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje No YS 1509/15.11.2007 pohjaveden tarkkailu- ja suojapumppausohjelman tarkastamisesta. - Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje No YS 711/27.5.2008 pilottikoesuunnitelman tarkastamisesta. - Uudenmaan ympäristökeskuksen kehotus ja asianosaisen kuuleminen mahdollisessa hallintopakkoasiassa No YS 542/4.5.2009.
3 (11) KOETOIMINTAAN LIITTYVÄT SUUNNITELMA-ASIAKIRJAT - Fastighets Ab Hangö Industri. Etna-hallin polttoöljyllä pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistaminen, Maaperän pilaantuneisuuden lisätutkimus. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 25.2.2005. - Fastighets Ab Hangö Industri. Etna-hallin öljyvuodon lisätutkimukset, Tutkimusraportti. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy. 6.9.2006. - Fastighets Ab Hangö Industri. Etna-halli, Pilottikoesuunnitelma. Ramboll Finland Oy. 12.5.2008. - Fastighets Ab Hangö Industri. Respiraatiokoe, Etna-halli, Hanko, Tutkimusraportti. Ramboll Finland Oy. 16.10.2008. - Fastighets Ab Hangö Industri. Etna-halli, Hanko, Maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Ramboll Finland Oy. 24.2.2009. - Fastighets Ab Hangö Industri. Etna-halli, Koetoimintasuunnitelma. Ramboll Finland Oy. 5.5.2009. AIEMMAT KUNNOSTUSTOIMENPITEET Öljyvuodon havaitsemisen jälkeen hallin betonilattian alta poistettiin pilaantunutta maata kaivamalla noin 30 m 3. Kaivun jälkeen alueella aloitettiin pohjaveden puhdistus- ja suojapumppaus. Öljyvahinkopaikalla kunnostettiin 23.6.1999-28.9.2000 maaperää ilmastamalla ja syöttämällä maaperään typpi- ja fosforiravinteita. RESPIRAATIOKOE (16.10.2008) Koejärjestelyt Syyskuussa 2008 kiinteistöillä tehtiin respiraatiokoe pohjavesiputkista HP3/06 ja HP21. Vuonna 2006 todettiin pohjavesiputken HP3/06 asentamisen yhteydessä maaperässä syvyydellä 8-8,5 metriä maanpinnasta öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus 6 700 mg/kg ja 8,5-9 metriä maanpinnasta 1 200 mg/kg. Vuonna 1997 pohjavesiputken HP21 asentamisen yhteydessä maaperässä todettiin syvyydellä 10,3-10,7 metriä maanpinnasta öljyhiilivetyjen kokonaispitoisuus 5 600-1 400 mg/kg. Respiraatiokokeen alussa pohjavesiputkiin asennettiin biotuuletusjärjestelmä ilman ja heliumin injektointia varten. Helium toimi kokeessa merkkiaineena. Kaasuseoksen injektointi aloitettiin 8.9.2008 ja lopetettiin 10.9.2008. Kaasuseosta injektoitiin 43 tunnin ajan noin 37 l/min virtaamalla. Injektoinnin päätyttyä aloitettiin huokoskaasun sisältämien O 2 -, CO 2 -, ja CH 4 -pitoisuuksien mittaukset kaatopaikkakaasuanalysaattorilla. Samassa yhteydessä mitattiin myös ilman ja huokoskaasun lämpötilat. Ennen huokoskaasumittauksia mitattiin pohjaveden pinnankorkeus.
4 (11) Mittaukset ja näytteenotto Mittaustulokset Tutkimuksen lähtötilanteena pidettiin kesällä 2008 mitattuja happi- ja hiilidioksidipitoisuuksia. Piste HP3/06 Huokoskaasumittaukset tehtiin 10.9.2008 klo 10.05, 12.20, 14.10, 15.40 ja 17.45, 11.9.2008 klo 8.10 sekä 11.9.2008 klo 9.55. Ensimmäisen päivän toisella ja neljännellä mittauskerralla sekä kahtena seuraavana mittauspäivänä otettiin putkesta huokoskaasunäytteet pusseihin. Näytteet analysoitiin laboratoriossa. Piste HP21 Huokoskaasumittaukset tehtiin 10.9.2008 klo 10.36, 12.50, 14.25, 16.20 ja 18.00, 11.9.2008 klo 8.50 sekä 11.9.2008 klo 10.30. Ensimmäisen päivän toisella ja viidennellä mittauskerralla sekä kahtena seuraavana mittauspäivänä otettiin putkesta huokoskaasunäytteet pusseihin. Näytteet analysoitiin laboratoriossa. Piste HP3/06 Pohjavesiputkesta HP3/06 kesällä 2008 mitattu happipitoisuus oli 12,8 %. Ensimmäisen päivän aikana happipitoisuus vaihteli kenttämittauksissa välillä 15,5-9,0 %, toisena päivänä happipitoisuus oli 6,5 % ja viimeisenä päivänä 11,8 %. Hiilidioksidipitoisuus vaihteli kenttämittauksissa ensimmäisenä päivänä välillä 2,2-4,9 %, toisena päivänä hiilidioksidipitoisuus oli 6,1 % ja viimeisenä päivänä 3,8 %. Kenttämittauksissa ei todettu metaania. Ilman ja huokoskaasun lämpötilat vaihtelivat kokeen aikana. Kokeella ei voida katsoa olevan suoraa vaikutusta lämpötilaeroihin ilmassa ja kaasussa. Laboratoriossa analysoidut happipitoisuudet olivat ensimmäistä näytettä lukuun ottamatta kenttämittauksia korkeampia ja hiilidioksidipitoisuudet matalampia. Toisen päivän analyysissä happipitoisuus oli 9,6 % ja hiilidioksidipitoisuus 4,6 %. Viimeisen päivän analyysissä happipitoisuus oli 14,4 % ja hiilidioksidipitoisuus 2,2 %. Heliumin määrä huokosilmassa vaihteli välillä 0,51-0,2 %. Piste HP21 Pohjavesiputkesta HP21 kesällä 2008 mitattu happipitoisuus oli 2,5 %. Ensimmäisen päivän aikana happipitoisuus vaihteli kenttämittauksissa välillä 20,8-20,6 %, toisena päivänä happipitoisuus oli 19,7 % ja viimeisenä päivänä 6,7 %.
5 (11) Tulosten arviointi Hiilidioksidipitoisuus oli kenttämittauksissa ensimmäisenä päivänä jokaisella mittauskerralla 0,1 %, toisena päivänä 0,5 % ja viimeisenä päivänä 6,1 %. Kenttämittauksissa ei todettu metaania. Ilman ja kaasun lämpötilat vaihtelivat kokeen aikana. Kokeella ei voida katsoa olevan suoraa vaikutusta lämpötilaeroihin ilmassa ja kaasussa. Laboratoriossa analysoidut happipitoisuudet olivat kenttämittauksia korkeampia ja hiilidioksidipitoisuudet matalampia. Viimeisen päivän analyysissä happipitoisuus oli 9,9 % ja hiilidioksidipitoisuus 3,9 %. Heliumin määrä huokosilmassa nousi 0,008 %:sta 0,054 %:iin. Heliumkaasua käytettiin respiraatiokokeessa merkkikaasuna, jotta pystyttiin seuraamaan hapen kulkeutumista maaperässä. Helium indikoi sitä, kuluuko happi mikrobien hajotustoimintaan vai kulkeutuuko se maaperässä muualle. Pohjavesiputkessa HP21 heliumpitoisuuden tasainen kohoaminen viittaisi tässä yhteydessä näytepussien vuotamiseen. Heliumpitoisuus näytteissä pieneni näytteiden säilytysajan kasvaessa. Myös pohjavesiputkessa HP03/2006 heliumpitoisuuksien vaihtelut viittaavat näytepussien vuotamiseen. Tutkimustulosten perusteella putkessa HP21 maaperään injektoidun ilman sisältämä happi kului maaperän öljyä hajottavien mikrobien toimintaan. Putkessa HP3/06 oli maaperässä havaittavissa nopeaa hapen kulumista ja hiilidioksidipitoisuuden kasvua, mikä viittaa biologiseen hajoamiseen. Pisteessä HP3/06 hajoaminen oli nopeampaa kuin pisteessä HP21 johtuen maaperän lievemmistä öljypitoisuuksista. Toisaalta on mahdollista, että pisteessä HP3/06 maaperään injektoitu ilma on voinut levitä muualle ympäristöön esim. hapen diffuusiosta johtuen. KOELUONTEINEN TOIMINTA (5.5.2009) Kokeen tarkoitus Kokeen periaate Koetoiminnan tarkoituksena on selvittää soveltuuko biotuuletus öljyllä pilaantuneen maaperän kunnostukseen koko kiinteistöllä. Ensisijaisena tavoitteena on havainnoida, kuinka laajalle tuuletuksen vaikutus ulottuu ja kuinka nopeasti hapetuksen vaikutus leviää kohteen maaperässä. Öljy-yhdisteet ovat biologisesti hajoavia tietyissä olosuhteissa. Biotuuletuksessa pyritään luomaan suotuisat olosuhteet öljyä hajottaville mikrobeille. Maaperään syötetään ilmaa, jotta saadaan normaalitilassa vähähappisessa ympäristössä happea kuluttava aerobinen hajoaminen käyn-
6 (11) Kokeen toteutus Ympäristövaikutukset nistettyä. Lisäksi biohajoamista voidaan edistää lämmön avulla esim. syötettävän ilman lämpötilaa nostamalla. Ilmaa syötetään kahdesta pohjavesiputkesta HP3/06 ja HP21. Syöttöpisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Ennen kokeen käynnistämistä mitataan pisteistä happi- ja hiilidioksidipitoisuudet. Koe tehdään puhaltamalla ilmaa maaperään. Puhaltimet käynnistetään molemmissa pisteissä viikolla 25 ja ne pidetään käynnissä syyskuun loppuun saakka. Kuukauden välein puhalluspisteistä mitataan happipitoisuus, hiilidioksidipitoisuus ja lämpötila. Kokeen tuloksista voidaan arvioida vaikutusalueen laajuus ja vaikutuksen leviämisen nopeus. Näiden tulosten perusteella varsinainen kunnostus voidaan toteuttaa tehokkaasti ja oikein kohdistettuna. Biologisen toiminnan vaikutuksesta tapahtuva öljyn hajoaminen nostaa maaperän lämpötilaa jonkin verran. Maaperän lämpötilan lievällä kohoamisella ei ole vaikutusta ympäristöön. Koe edistää öljyn luontaista hajoamista. Kokeella ei ole muita vaikutuksia ympärstöön. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Koetoiminta-aika (YSL 64 ) Uudenmaan ympäristökeskus on tarkastanut Fastighets Ab Hangö Industrin ilmoituksen, joka koskee koeluonteista toimintaa Hangossa osoitteessa Lähteentie 4 sijaitsevilla kiinteistöillä (RN:ot 78-4-461-8 ja 78-408-18-0), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kohteessa saa harjoittaa ilmoituksessa tarkoitettua koeluonteista toimintaa enintään 30.9.2009 saakka. 1.2. Kiinteistön 78-408-18-0 alueella tehtäville toimenpiteille on oltava kiinteistön omistajan suostumus ennen töiden aloittamista. Maaperätutkimukset (YSL 64, JL 51 ) 2. Koeluonteisen toiminnan alkaessa sekä sen päätyttyä on ilmansyöttöpisteiden välittömästä läheisyydestä otettava edustavia maanäytteitä maaperän öljypitoisuuksien selvittämiseksi. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on jokaisesta tutkimuspisteestä vähintään yhden näytteen tulos tarkistettava laboratorioanalyyseillä. Laboratorionäytteistä on analysoitava öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet.
7 (11) Koeluontoisen toiminnan toteutus (YSL 64, JL 51 ) 3.1. Koeluonteinen toiminta on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pohjaveden lisäpilaantumista haitta-aineiden leviämistä laajemmalle, haittaa pohjaveden vedenhankintakäytölle tai muuta ympäristö- tai terveysriskiä. Tarkkailu 3.2. Ennen koeluonteisen toiminnan aloittamista, kahden ja neljän viikon kuluttua koetoiminnan aloituksesta sekä tämän jälkeen vähintään kerran kuukaudessa ja toiminnan loppuessa on ilman syöttöpisteistä mitattava happi- ja hiilidioksidipitoisuudet sekä huokoskaasun lämpötila. Lisäksi on mitattava ulkoilman lämpötila. Happi- ja hiilidioksidipitoisuuksien mittaustulokset on varmennettava laboratorioanalyysein ennen koeluonteisen toiminnan aloittamista ja sen päättyessä sekä vähintään kerran toiminnan aikana. 3.3. Ilmansyötön vaikutusaluetta on seurattava syöttöpisteiden ympäristössä sijaitsevista pohjavesiputkista ylipainemittauksilla tai muulla tarkoitukseen soveltuvalla mittausmenetelmällä. Suunnitelma mittausten toteuttamisesta on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen koetoiminnan aloittamista. 3.4. Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeessä No YS 1509/15.11.2007 edellytetty vuosittain kesäkuussa tehtävä pohjavesinäytteenotto on toteutettava ennen koeluonteisen toiminnan aloittamista ja syyskuun näytteenotto välittömästi koeluonteisen toiminnan päätyttyä. Lisäksi koeluonteisen toiminnan aikana on otettava vesinäytteet pohjavesiputkista Hp4, Hp6, Hp24 ja Hp2/07 (putkien sijainnit on esitetty liitteessä 2.) kerran kuukaudessa. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) pitoisuudet. Näytteenottotulosten toimittaminen 3.5. Näytteenottotulokset on toimitettava jatkotoimenpideharkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hangon kaupungin vesi- ja viemärilaitokselle ja alueen maanomistajalle viikon kuluessa niiden valmistumisesta. Tulosten yhteyteen on liitettävä lyhyt kuvaus koetoiminnan etenemisestä. Ensimmäisten tulosten toimittamisen yhteydessä on toimitettava myös Uudenmaan ympäristökeskuksen kirjeessä No YS 1509/ 15.11.2007 edellytetyn maaliskuussa 2009 tehdyn pohjavesinäytteenoton tulokset.
8 (11) Koeluontoista toimintaa koskevat muutokset (YSL 64, JL 51 ) 4. Mikäli koeluonteisen toiminnan aikana ilmenee odottamattomia muutoksia, kuten öljypitoisuuksien nousua pohjavedessä tai ilmansyöttöputkien tukkeutumista, on asiasta ilmoitettava välittömästi mahdollisia toimenpiteitä varten Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hangon kaupungin vesi- ja viemärilaitokselle ja alueen maanomistajalle. Tiedottaminen (YSL 64, JA 10 ) 5. Fastighets Ab Hangö Industrin on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja koeluonteisen toiminnan valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä koeluonteisen toiminnan aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle, Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hangon vesi- ja viemärilaitokselle ja alueen maanomistajalle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös koeluonteisen toiminnan lopettamisajankohta. Kirjanpito ja raportointi (YSL 64, 78, JL 51 ) 6.1. Koeluonteisen toiminnan aikana on pidettävä kirjaa alueella tehdyistä toimenpiteistä, näytteenotosta, analyysituloksista ja mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. 6.2. Koeluonteisesta toiminnasta on laadittava loppuraportti, jossa on esitettävä tiedot koeluontoisen toiminnan toteuttamisesta, kuvaus mittaus-, näytteenotto- ja analyysimenetelmistä, yhteenveto mittausja analyysituloksista, mittaustuloksiin perustuva arvio ilmansyötön vaikutusalueesta ja tehokkuudesta, arvio haitta-aineiden hajoamisnopeudesta (esim. mg/kg/d) ja arvioitu maaperän puhdistumiseen kuluva aika sekä esitys jatkotoimenpiteistä. Loppuraportti koeluonteisesta toiminnasta on toimitettava 30.11.2009 mennessä tarkastettavaksi Uudenmaan ympäristökeskukselle ja tiedoksi Hangon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle, Hangon kaupungin vesi- ja viemärilaitokselle ja alueen maanomistajalle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla raaka- tai polttoainetta, valmistus- tai polttomenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tai näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaan edellä ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentissa tarkoitetusta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan ympäristölupa tarvitaan ympäristön pilaantumisen
9 (11) vaaraa aiheuttavaan toimintaan. Ympäristönsuojelulain 12. luvussa on asetettu määräykset pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että selvitys ilmastuksen merkityksestä alueen maaperässä syvällä pohjaveden vaihtelukerroksessa todetun öljyn hajoamiseen, voidaan käsitellä ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisella koetoimintailmoituksella. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaiseen ilmoituskäsittelyyn vaaditaan vakiintunut kunnostusmenetelmä, eikä kunnostuksen käsittely ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisena ympäristölupana katsottu olevan tässä vaiheessa aiheellista. Lisäksi koeluonteisesta toiminnasta saatavien tarkkailutulosten on oltava käytettävissä mahdollista myöhempää ympäristölupakäsittelyä varten. Ympäristönsuojelulain 30 :ssä tarkoitetun koeluonteisen toiminnan tulee olla luonteeltaan rajattua ja lyhytaikaista. Kiinteistön 78-408-18-0, jolla sijaitsee pohjavesiputki Hp3/06, omistaa Hangon kaupunki, joten päätöksessä on edellytetty pyydettäväksi kiinteistön omistajan suostumus esitetyille toimenpiteille ennen koeluontoisen toiminnan aloittamista. (Määräykset 1.1. ja 1.2.) Ympäristönsuojelulain 64 :n mukaan viranomainen voi ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä antaa tarpeellisia määräyksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä, toiminnan tarkkailusta ja tiedottamisesta asukkaille sekä jätelain mukaisten velvollisuuksien täyttämisestä. (Määräykset 1.1. - 6.2.) Päätöksessä on edellytetty maaperän öljypitoisuuksien tutkimista ilmansyöttöpisteiden läheisyydestä koeluonteisen toiminnan alussa ja sen päätyttyä. Ilmasyöttöpisteen Hp21 maaperätutkimustulokset ovat vuodelta 1997 ja pisteen Hp3/06 vuodelta 2006. Näytteenotolla varmistetaan maaperän öljypitoisuudet, jotta tietoja voidaan käyttää hyväksi yhdessä muiden mittaus- ja analyysitulosten kanssa tehtäessä johtopäätöksiä koeluonteisen toiminnan vaikutuksesta alueella. (Määräys 2.) Koeluonteisen toiminnan toteutuksessa on noudatettava erityistä varovaisuutta, jotta toiminnasta ei aiheudu haittaa pohjavedelle tai muuta ympäristö- tai terveysriskiä. (Määräys 3.1.) Ilmanäytteiden happi- ja hiilidioksidipitoisuuksien sekä maaperän huokosilman ja ulkoilman lämpötilojen mittauksilla seurataan maaperän huokosilmassa tapahtuvia muutoksia, jotka aiheutuvat aerobisesta hajotustoiminnasta. Koeluonteisen toiminnan edellytykset riippuvat aerobisen hajotustoiminnan olemassaolosta ja tehokkuudesta. (Määräys 3.2.) Ilmansyötön vaikutusalue on edellytetty arvioitavaksi ylipainemittauksin tai muulla soveltuvalla menetelmällä ja mittausten toteuttamisesta laadittavaksi suunnitelma. Mittausten avulla voidaan arvioida ilmansyötön vaikutusta ja menetelmän käyttökelpoisuutta maaperän puhdistamiseen laajemmassa mittakaavassa. (Määräys 3.3.) Pohjaveden öljyhiilivetyjen pitoisuuksien tarkastamisella varmistetaan, että mahdolliset muutokset pohjaveden laadussa havaitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Mikäli pohjaveden laadussa havaitaan
10 (11) merkittäviä muutoksia, tulee näytteenottoajankohtien tiheys tarkistettavaksi ja tarvittaessa muiden toimenpiteiden, kuten koeluonteisen toiminnan keskeytyksen, tarve harkittavaksi. (Määräys 3.4.) Määräys 3.5. on annettu viranomaisvalvonnan kannalta. Ilmoitukset toimintaa koskevista muutoksista, aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Koeluonteisen toiminnan keskeytys tulee harkittavaksi, jos esimerkiksi näytteenottotulokset osoittavat sen olevan tarpeen. (Määräykset 4. ja 5.) Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan tehdyt koeluontoiseen toimintaan liittyvät toimenpiteet ja tarkkailutulokset. (Määräykset 6.1. ja 6.2.) Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Mikäli maaperän kunnostamista jatketaan koejakson jälkeen samalla menetelmällä, on toiminnalle haettava tarkkailutuloksista riippuen jatkoaikaa, ympäristönsuojelulain 78 :n mukaista ilmoituspäätöstä tai ympäristönsuojelulain 35 :n mukaista ympäristölupaa. Jos koetoiminta epäonnistuu, tulee kohteen kunnostus harkittavaksi vaihtoehtoisin menetelmin. Uudenmaan ympäristökeskus on kirjeessään No YS 542/4.5.2009 (kehotus ja asianosaisen kuuleminen mahdollisessa hallintopakkoasiassa) edellyttänyt, että kiinteistöjen 78-4-461-8, 78-408-18-0 ja 78-4-461-17 maaperän ja pohjaveden puhdistamiseksi on laadittava kunnostussuunnitelma ja jatkettava pohjaveden pumppausta ja tarkkailua 15.11.2007 päivätyn hyväksymiskirjeen (No YS 1509) mukaisesti siihen saakka, kunnes kunnostussuunnitelman hyväksymispäätöksen yhteydessä mahdollisesti toisin määrätään. Kunnostussuunnitelmassa on edellytetty esitettäväksi vähintään tarkennettu riskinarviointi pilaantuneen maaperän aiheuttamista ympäristö- ja terveysriskeistä, arvioinnin perusteella määritetyn voimakkaimmin pilaantuneen maan poiston toteuttaminen ja muilla alueilla mahdollisesti tarvittavat kunnostustoimenpiteet ja työn toteutus sekä selvitys pohjaveden pumppaus- ja tarkkailutoimenpiteistä kunnostuksen aikana ja sen jälkeen. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että esitetyllä koeluoteisella toiminnalla voidaan selvittää pohjaveden vaihtelukerroksessa olevien vuotoaluetta matalampien öljypitoisuuksien kunnostamista biotuuletuksella. Koeluontoinen toiminta ei estä muiden kirjeessään No YS 542/4.5.2009 edellytettyjen toimenpiteiden viemisen eteenpäin. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 53, 54, 61, 64, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 51 Jäteasetus (1390/1993) 10 Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)
11 (11) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Maksun määräytyminen Tiedoksi Fastighets Ab Hangö Industri Lähteentie 4 10960 Hanko Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1387/2006) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Koeluontoisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 1 080. Hangon kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Hangon kaupungin vesi- ja viemärilaitos Hangon kaupunki, PL 27, 10900 Hanko Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Liitteet Muutoksenhaku Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Hangon kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Liite 1. Ilman syöttöpisteiden sijainnit Liite 2. Pohjavesiputkien sijainnit Liite 3. Valitusosoitus Tähän päätökseen voi hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Yli-insinööri Heli Antson Ylitarkastaja Hanna Valkeapää