Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013
Talouden alamäki Euroopassa jatkuu
Teollisuustuotanto on vähentynyt EU-maissa 125 120 115 2005=100 EU27-maat Suomi 110 105 100 Saksa Ruotsi 95 90 85 Iso-Britannia Ranska 80 75 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Italia Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto 2/2013. Lähde: Eurostat, Tilastokeskus 24.4.2013 3
Talouden supistuminen euroalueella jatkuu keväällä Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi Viimeisin tieto maaliskuu 2013. Lähde: Markit, Eurostat 24.4.2013 4
Brasilia Muu Lat. Amerika Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2013e teknologiateollisuuden vientiosuuksin 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 BKT:n kasvu 2013, % Pohjois-Amerikka Kasvu keskimäärin :+1,9 % Länsi-Eurooppa Japani 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kiina Intia Muu Aasia Venäjä Muu itäinen Eurooppa Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2012, % Lähde: IMF (April 2013), Tullihallitus 24.4.2013 5
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät 24.4.2013 6
Teollisuuden ja teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 150 2005 = 100 Muutos: 1,2013 / 1,2012, % 140 130 120 Teollisuus -3 % 110 100 Teknologiateollisuus -4 % 90 80 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 1/2013. Lähde: Tilastokeskus 24.4.2013 7
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 2005=100 Muutos: 1,2013 / 1,2012, % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Metallien jalostus -7 % Tietotekniikka-ala +11 % Kone- ja metallituoteteollisuus -7 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -12 % Suunnittelu ja konsultointi / Consulting engineering +5 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 1/2013. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2011: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 27 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. LähdeTilastokeskus 24.4.2013 8
Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 I,2013 / I,2012 I,2013 / IV,2012 Muutos (vientiin): -16 % -27 % Muutos (kotimaahan): -14 % -2 % Muutos (yhteensä): -16 % -22 % *) Pl. metallien jalostus. Yhteensä Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu 2013 24.4.2013 9
Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa 24000 22000 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin *) Pl. metallien jalostus. Yhteensä 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 31.3.2013 / 31.3.2012 31.3.2013 / 31.12.2012 Muutos (vientiin): -8 % -10 % Muutos (kotimaahan): -8 % -5 % Muutos (yhteensä): -8 % -8 % Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto 31.3.2013. 24.4.2013 10
Teknologiateollisuuden henkilöstö 340 000 Henkilöstöstä noin 20 000 lomautusjärjestelyjen piirissä 320 000 300 000 280 000 260 000 240 000 220 000 200 000 180 000 160 000 140 000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 (31.3.) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 24.4.2013 11
Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä Teknologiateollisuuden uudet tilaukset ja tilauskanta tammi-maaliskuussa 2013 vähenivät selvästi. Alan liikevaihdon supistuminen jatkuu keväällä. On todennäköistä, että teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti Suomessa eivät saavuta talouskriisiä edeltävää aikaa moniin vuosiin. Suomen taloushistoria ei tunne vastaavanlaista kehitystä. Henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt kaikkiaan 31 000:lla vuoden 2008 jälkeen. 24.4.2013 12
Viennin tasopudotus uhkaa aiheuttaa suuren ongelman suomalaisten hyvinvoinnille: - vaikutus kotimarkkinoilla näkyy viipeellä 24.4.2013 13
Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 Tavara- ja palveluviennin arvo (euroina) vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = 100 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Viro Puola Tšekki Saksa Alankomaat Ruotsi Suomi Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja. Viimeisin tieto loka-joulukuu 2012. Lähde: Eurostat 24.4.2013 14
Suomen vaihtotase on kriisimaiden tasolla Suomen ja Saksan kehitys ovat peilikuvia toisilleen 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -10-11 Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Alankomaat Ruotsi Saksa Italia Espanja Suomi Iso-Britannia Viimeisin tieto heinä-syyskuu 2012. Lähde: Eurostat 24.4.2013 15
Miten Suomi saadaan uudelleen nousuun? -Yritysten on hyödynnettävä globaalit megatrendit -Muutos kohti joustavampaa, yrityskohtaisuutta painottavaa työmarkkinakulttuuria on levitettävä koko yhteiskuntaan -Teollisuus- ja veropolitiikalla on tuettava kasvua ja yritysten uudistumista 24.4.2013 16
Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Cleantech energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet Ohjelmistot ja pelit Lääketieteellinen teknologia ja palvelut Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut) Teollisuutta palveleva suunnittelutyö Autoteollisuuden murros Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...) 24.4.2013 17
Suomen kustannuskilpailukyky on heikentynyt suhteessa kilpailijamaihin Yksikkötyökustannukset (työvoimakustannukset/tuottavuus, ml. kunkin maan efektiiviset valuuttakurssit) 120 2005,I =100 115 110 Suomen kustannuskilpailukyky heikkenee 105 100 Suomen kustannuskilpailukyky paranee 95 90 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Suhteessa Saksaan Suhteessa Espanjaan Suhteessa Italiaan Suhteessa Alankomaihin Suhteessa Itävaltaan *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto loka-joulukuu 2012. 24.4.2013 18 Lähde: Euroopan keskuspankki
Paikallinen sopiminen on ainut tapa hillitä yleistä kustannuskehitystä ja edistää työllisyyttä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo/työntekijä vuonna 2011 Jalostusarvo = työvoimakustannukset+vuokrat+poistot+liikevoitto 150 000 140 000 130 000 120 000 110 000 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan 150 000 euroa / työntekijä ylittävät yritykset) Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna 2011. Työvoimakustannusten osuus jalostusarvosta: -keskiarvo 71% -mediaani 76% Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä 24.4.2013 19
Tilanne vaatii muutoksia asenteissa Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii joustavuutta ja kilpailukykyä Suomalaiselle osaamiselle ja innovaatioille on jatkossakin kysyntää, jos olemme kilpailukykyisiä useita positiivisia kasvualoja tarjolla. Hallituksen yritysverouudistus tukee kasvua. Kilpailukykyä ja kustannustehokkuutta on haettava määrätietoisesti jokaisen yrityksen lisäksi koko yhteiskunnassa. Suomen suurta haastetta ei edelleenkään sisäistetä. Yritysten on parannettava kulurakenteen joustavuutta, koska tilanteet ja suhdanteet vaihtuvat aikaisempaa nopeammin. Paikallisen palkanmuodostuksen välttämättömyys pitää tunnustaa kaavamaiset yleiskorotukset johtavat vain työpaikkojen menetyksiin. Palkka- ja työaikaratkaisuille löydetään paikallisesti parhaat sisällöt tuottavuuden parantamista on tuettava. On ymmärrettävä, että merkittävällä osalla yrityksiä ei ole lainkaan kykyä palkankorotuksiin, vaikka naapuriyrityksessä sitä olisikin. 24.4.2013 20