Kiinteistösähkönkulutus ja energiansäästömahdollisuudet, 20.10.2014 Kari Kallioharju, Tampereen ammattikorkeakoulu

Kiinteistösähkönkulutus ja energiansäästömahdollisuudet, 20.10.2014 Kari Kallioharju, Tampereen ammattikorkeakoulu

Kiinteistösähkönkulutus taloyhtiöissä noin neljä prosenttia taloyhtiön hoitokuluista tyypillisesti noin 2-6 kwh/m 3 /v joissakin taloyhtiöissä kiinteistösähköön kuuluvia kulutuseriä saattaa sisältyä myös asukkaiden sähkölaskuun Kiinteistösähkö kuluu tyypillisesti: yleisten tilojen valaistukseen ja ulkovalaistukseen puhaltimiin ja pumppujen käyttämiseen autolämmitystolppiin ulkovalaistukseen talosaunaan hissiin pesutupaan kylmäkellariin kattokaivo- ja räystäslämmityksiin. Lähde: Motiva TAMK / KKa http://www.teeparannus.fi 2

Miten eri toiminnot perinteisesti asennettuna ja käytettynä nostavat kiinteistösähkönkulutusta? - sauna + 100 250 % - hissit + 20 30 % - kylmäkellari + 30 40 % - autolämmityspaikat + 50 150% - pesula + 25 35% Lähde: Motiva ja Kiinteistöliitto TAMK / KKa 3

Mitä perinteisille ratkaisuille on helposti tehtävissä? yleisten tilojen valaistus ja ulkovalaistus puhaltimien ja pumppujen käyttö valonlähteiden vaihto energiatehokkaiksi (LEDit, loistelamput, SPN/monimetallilamput) autolämmitystolpat jopa 80 % säästöpotentiaali talosauna ohjauksien tarkastus, automatisointi hissi ja tehostaminen (liiketunnistimet ja hämäräkytkimet/kellokytkimet) pesutupa 20-60 % säästöpotentiaali kylmäkellari kattokaivo- ja räystäslämmitykset pintojen maalaus vaaleiksi asukkaiden käyttötottumukset: esim. valojen sammutus käsiohjaustiloissa TAMK / KKa 4

CASE: Käytävävalaistuksen uusiminen Tamperelaisen kerrostalon portaikkoon uusittiin rappukäytävän valaistus (2004). Kerrostalon kyseisessä rapussa oli neljä kerrosta ja yhteensä 18 asuntoa. Rapussa oli myös hissi. Porrasvaloautomaatilla ja painikkeilla ohjattu 60W hehkulamppuvalaistus korvattiin 2x18W liiketunnistinvalaisimilla. Alun perin valaistus toimi siten, että valot paloivat kolme minuuttia painikkeen painamisesta. Uudet valaisimet ohjelmoitiin palamaan 5 minuuttia 1.kerroksessa ja muissa kerroksissa 3 minuuttia. Miten uudistus toteutui ja millainen takaisinmaksuaika saavutettiin? Uusilla valaisimilla valaistusvoimakkuus (luksit) yli kymmenkertaistuivat vanhaan nähden. Asukkaat kokivat, että uusi valaistus helpotti liikkumista ja lisäsi turvallisuudentunnetta. Vuosittainen energiankulutus putosi 89 % (1594kWh/a => 181 kwh/a), mutta vuoden 2004 valaisinhinnoilla takaisinmaksuaika asennukselle oli kuitenkin noin 15 vuotta. Ensto AVR 400- liiketunnistinvalaisin TAMK / KKa 5

Mitä perinteisille ratkaisuille on helpohkosti tehtävissä? yleisten tilojen valaistus ja ulkovalaistus puhaltimien ja pumppujen käyttö autolämmitystolpat talosauna hissi pesutupa kylmäkellari kattokaivo- ja räystäslämmitykset ilmamäärien ja patteriventtiilien säätö energiankulutusta voidaan vähentää 10-15 % ¾ rakennuskannasta puutteellisesti säädetty asukkaiden käyttötottumukset: esim. huonesäätöjen rauhaan jättäminen, mahdollisen oman ilmanvaihdon tarpeenmukainen ohjaus ohjausmenetelmien TAMK / KKa ja säätöjen kunnon ja toiminnan tarkastelu kohderyhmän mukaan (kellokytkinten/termostaattien asettelut, jne) pumppujen ja puhaltimien uusiminen energiatehokkaampiin virtauksen säätö kuristus- ja ohivirtausventtiilien ja peltien sijaan TAMK / KKa taajuusmuuttajilla tai EC-moottorein (esim. sisälämpötilan, ulkolämpötilan, kanavan alipaineen ja vuorokaudenajan mukaan) TAMK / KKa 6

Esimerkki huippuimureiden ja ohjauksen uusimisen vaikutuksesta (1/2) Lähde: Petri Pylsy / Kiinteistöliitto

Esimerkki huippuimureiden ja ohjauksen uusimisen vaikutuksesta (2/2) säästö noin 1100 / vuosi Lähde: Petri Pylsy / Kiinteistöliitto

Esimerkki rikkoutuneen ohjauskellon uusimisesta Lähde: Motiva TAMK / KKa 9

Mitä perinteisille ratkaisuille on helpohkosti tehtävissä? yleisten tilojen valaistus ja ulkovalaistus puhaltimien ja pumppujen käyttö autolämmitystolpat (+50 150%) talosauna hissi pesutupa lämmitystehontarpeen uudelleenarviointi ja mahdolliset sulakekokojen muutokset autolämmitystolppien uusiminen (ajastukset, omat termostaatit, jne) kylmäkellari keskustermostaatin lisääminen autopistorasioiden yhteiseen kattokaivo- ja räystäslämmitykset syöttöön rajoittamaan lämmittämistä yli +5 C lämpötiloissa asukkaiden käyttötottumukset: ohjeistus oikeanlaiseen lämmittämiseen sääolojen mukaan TAMK / KKa 10

Ulkoilman lämpötila ja sopiva lämmitysaika +5... - 5 C - ½ tuntia -5... -10 C - 1 tunti -10... -20 C - 2 tuntia Moottorinlämmittimien teho on yleensä noin 500 W Sisälämmittimien teho on yleensä noin 1500 W ei mitään toimintoja, 130? 2h kiinteä ajastus, 175 ohjelmoitava: 3x ajastus, termostaatti, sähköauton lataus jne. 225 TAMK / KKa 11

Mitä perinteisille ratkaisuille on helpohkosti tehtävissä? yleisten tilojen valaistus ja ulkovalaistus puhaltimien ja pumppujen käyttö autolämmitystolpat talosauna (+100 250%) hissi pesutupa kylmäkellari kattokaivo- ja räystäslämmitykset käyttölämpötilan tarkastaminen ja säätö, sopiva saunomislämpötila on 70 80 C lämmittäminen 100 C:een nostaa sähkön kulutusta 20-30 % saunavuorojen järjestäminen ja varaus siten, että sauna ei seiso tyhjillään tai lämpiä päivittäin vain yhden saunojan takia jos sauna on viikossa esim. kaksi tuntia turhaan päällä, maksaa se vuodessa +100 saunan ilmanvaihdon tarkastaminen ja säätö tarvittaessa http://tupsula.tontut.fi/talo/ 12

Miten helpottaa saunan käyttöaikoja ja mitä jos saunojat pitävät eri saunomislämpötiloista? Esim. Harvian viikkokello Pahimmassa tapauksessa saunan käy laittamassa päälle käyttäjä, joka tykkää saunoa kuumassa saunassa. Hän asettaa saunan lämpötilan 110 asteeseen. Kun saunaan tulee käyttäjiä, jotka eivät pidä liian kuumasta saunasta, sauna pitää saada viileäksi. Saunan ovet avataan ja sauna huuhdellaan kauttaaltaan kylmällä vedellä. Usein taloyhtiössä käy myös niin, että huoltoyhtiö käy kääntämässä saunan päälle aamupäivällä, vaikka ensimmäiset kaksi saunojaa tulevat saunaan vasta illalla. Harvian Viikkokelloon voidaan syöttää taloyhtiön saunavuorot. Viikkokellon avulla saunaa voidaan säätää myös niin, että jokainen saa omalle vuorolleen optimaalisen lämpötilan. Lähde: Ouman, Energiansäästöopas n. 500 TAMK / KKa 13

Mitä perinteisille ratkaisuille on helpohkosti tehtävissä? Mikko Arvinen / Sähköala yleisten tilojen valaistus ja ulkovalaistus puhaltimien ja pumppujen käyttö autolämmitystolpat talosauna hissi (+20 30%) pesutupa kylmäkellari kattokaivo- hissin ja peruskorjaus: räystäslämmitykset valaistuksen, sähköistyksen ja nostokoneiston uusiminen onko lamput vaihdettavissa energiatehokkaampiin? TAMK / KKa 14

Mitä perinteisille ratkaisuille on helpohkosti tehtävissä? yleisten tilojen valaistus ja ulkovalaistus puhaltimien ja pumppujen käyttö autolämmitystolpat talosauna hissi pesutupa (+25 35%) kylmäkellari kattokaivo- ja räystäslämmitykset energiatehokkaammat pesukoneet ja muut laitteet energiansäästö jopa 70-80 % kuivaushuone: ohjauksen muuttaminen ajastinohjauksesta lämpötila/kosteusperustaiseen www.netpepa.fi Esteri ohjauskeskus ja hygrostaatti noin 500 15

Kuivaushuoneen kuivausjärjestelmän uusiminen: esimerkki VELCO VELCO-kuivaushuonejärjestelmän hyötyjä ja toimivuutta verrattiin VTT:n tutkimuksessa tyypilliseen 20 vuotta vanhaan kuivausjärjestelmään käytännön oloissa. VTT:n tutkimusselostus: http://www.terveysilma.fi/modules/image.php?id=367 Sähköteho vanhalla järjestelmällä oli noin 4 kw. Järjestelmä ohjattiin kerralla päälle neljäksi tunniksi. VELCO-järjestelmän sähköteho oli 286 W ja ohjaus toimii kosteus- ja lämpötilatiedon perusteella. Jos kuivaushuonetta käytetään päivittäin 10 tuntia, 6 päivää viikossa, 52 viikkona vuodessa, säästetään VELCO-järjestelmällä yli 1000 euroa vuodessa. Järjestelmän hankintahinta on noin 6600 euroa (ALV 24 %). VELCO HT 400 -järjestelmässä kuivauspuhallin on kytketty kiinteistön lämpimään käyttöveteen, jolloin päästään hyödyntämään kerrostalon lämmitykseen käytettävää kaukolämpöenergiaa. Kun huoneen ilma on kuivunut ja pyykki tullut kuivaksi, laitteisto sammuu automaattisesti. Lähde: http://www.terveysilma.fi TAMK / KKa 16

Mitä perinteisille ratkaisuille on helpohkosti tehtävissä? yleisten tilojen valaistus ja käyttötarpeen ulkovalaistus ja käyttötarkoituksen arviointi, monessa talossa suurikokoinen ja usein isolta osin varastokäytössä puhaltimien ja pumppujen käyttö autolämmitystolpat talosauna hissi pesutupa kylmäkellari (+30 40 %) kattokaivo- ja räystäslämmitykset kylmäkellarin termostaatin asettelulämpötilan ja toiminnan tarkastus (esim. +5 C => +7 C => energiankulutus -10%) lauhdutinhuoneen ilmanvaihdon tarkastaminen esim. huoneen lämpötilan nousu +37 C => +40 C on todellisissa kohteissa kasvattanut kompressorin energiankulutusta 34% http://www.lehtisaarensalpa.fi/huolto/sah koinen-huoltokirja/kylmaainekompressori/ lamppujen vaihto LEDeihin suora energiansäästö riippuen käytetyistä lampuista 20 80 % epäsuorasti pienempi lämpökuorma vähentää kompuran käyntiä vanhan energiasyöpön kompressorin uusiminen 17

Mitä perinteisille ratkaisuille on helpohkosti tehtävissä? yleisten tilojen valaistus ja ulkovalaistus puhaltimien ja pumppujen käyttö autolämmitystolpat talosauna hissi pesutupa kylmäkellari kattokaivo- ja räystäslämmitykset termostaattien toiminnan ja asettelulämpötilojen tarkastelu virheelliset asettelut saattavat moninkertaistaa kulutuksen, esim. tehdasasettelut saattavat pitää lämmityksen aina päällä! sulanapitotermostaattien vaihtaminen tarkemmin olosuhteita seuraaviin, jolloin sulatukseen kuluva energia optimoidaan n. 1400 Ensto ECO 900 täysautomaattinen lumen- ja jäänsulatuksen ohjauslaite. Lämpötila ja kosteustiedot. TAMK / KKa 18

Huomioitavaa maa- ja poistoilmalämpöpumpuista sähköjen kannalta lämpöpumput pienentävät kokonaisenergiankulutusta jopa 60 %, mutta lisäävät sähköenergiankulutusta => selvitettävä suunnittelun alkuvaiheessa sähköliittymän riittävyys ja mahdolliset kapasiteetin lisäyksestä aiheutuvat lisäkustannukset (esim. mahdollinen liittymiskaapelin vaihto ja liittymiskoon kasvatus) Lähde: Petri Pylsy / Kiinteistöliitto Kuva: Kaaviokuva poistoilmalämpöpumppujärjestelmästä vanhassa kerrostalossa (Pilto Oy). TAMK / KKa 19