SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2009 SMDno/2008/605 13.1.2009 SISÄASIAINMINISTERIÖN, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN JA HÄTÄKESKUSLAI- TOKSEN VÄLINEN TULOSSOPIMUS 2009 1 YLEISTÄ Hätäkeskuslaitos on sisäasiainministeriön alainen laitos, jota sisäasiainministeriö tulosohjaa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ohjaavat hätäkeskuslaki (157/2000) ja valtioneuvoston asetus hätäkeskuslaitoksesta (990/2000). Hätäkeskusten tehtävänä on vastaanottaa pelastustoimen, poliisin sekä sosiaali- ja terveystoimen alaan kuuluvia hätäilmoituksia ja muita ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä välittömiä toimenpiteitä edellyttäviä ilmoituksia sekä välittää ne edelleen niille yksiköille, joille tehtävä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kuuluu. Hätäkeskuslaitoksen toiminnan päämääränä on huolehtia omalta osaltaan yhteiskunnan turvallisuudesta olemalla auttamisen ketjussa ensimmäinen viranomaislenkki. Hätäkeskuslaitos vaikuttaa omalta osaltaan valtioneuvoston vahvistaman sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen. Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten omien toimintamallien valtakunnallinen yhdenmukaistaminen suhteessa Hätäkeskuslaitokseen on edellytys Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteiden hyvälle toteutumiselle. Tavoitteena on ohjaavien sektoreiden sekä Hätäkeskuslaitoksen tulossopimustavoitteiden yhdenmukaisuus. Ohjaavat viranomaiset sitoutuvat yhdessä Hätäkeskuslaitoksen kanssa määrittelemiensä toimintamallien tavoitteisiin. Toiminta-ajatus Hätäkeskuslaitos on avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Visio 1 hätänumero 1 huippujoukkue 2 tavoitetta = tehokas viranomaisyhteistyö ja turvallisuuden edistäminen. 1
SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2009 Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ohjaavat arvot - luotettavuus - tasapuolisuus - inhimillisyys - PRO 112 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Hätäkeskuslaitoksen toimintaan mahdollisesti vaikuttavat vuonna 2009 seuraavat toimintaympäristössä meneillään olevat muutokset: - sosiaalihuollon päivystystoiminnan rakentaminen ja kehittäminen, - kunta- ja palvelurakenneuudistus, - poliisin hallintorakenneuudistus, - terveydenhuollon lainsäädännön uudistuminen. 3 TOIMINNAN PAINOPISTEALUEET 2009 2013 Sisäasiainministeriö on omalta osaltaan asettanut Hätäkeskuslaitoksen toiminnan painopisteiksi suunnittelukaudella seuraavat: (Sisäasiainhallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma 2010-2013 sekä tulossuunnitelma 2009) 1. Varmistetaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden toteutuminen huolehtimalla operatiivisesta toimintavalmiudesta ja -kyvystä. Tietojärjestelmiä uudistetaan siten, että hätäkeskukset voidaan verkottaa. Sen avulla hätäkeskukset kykenevät tukemaan toisiaan ja viranomaisia ruuhkatilanteissa ja poikkeusoloissa. Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan. Parannetaan viranomaisyhteistyön sujuvuutta sekä asiakastyytyväisyyttä ja luottamusta. 2. Varmistetaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen hallinnonalan toiminnassa sekä edistetään hyvien etnisten suhteiden, syrjimättömyyden, yhdenvertaisuuden sekä rasismin ehkäisyn toteutumista. Tuotetaan Hätäkeskuslaitoksen palveluja eri kielillä tulkkauspalvelua käyttäen. Korostetaan palvelun yhdenvertaisuutta riippumattomuutta kansalaisuudesta, etnisestä taustasta tai muista apua tarvitsevan henkilökohtaisista ominaisuuksista. 3. Uudistetaan ja yhtenäistetään menettelytavat ja toimintakulttuurit. Mukautetaan toiminta annettuun määrärahakehykseen toimintaa tehostamalla ja laatutasoa parantaen. Kehitetään ja selkeytetään Hätäkeskuslaitoksen sisäisiä johtamis- ja ohjausjärjestelmiä. 2
SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2009 4 TULOSTAVOITTEET 2009 4.1 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Painopistealueiden toteutumisen edellytyksenä on, että hätäkeskustoimintaan osallistuvat viranomaiset osoittavat riittävät resurssit omalta toimialaltaan hätäkeskustoiminnan kehittämishankkeisiin. Hätäkeskuslaitoksen tavoitteena on omalla toimialallaan edistää turvallisuutta sekä terveyttä ja toimintakykyä sekä ehkäistä vahinkojen vaikutuksia välittämällä kiireellisissä tilanteissa välitöntä apua. Keskeinen tavoite: Hätäkeskus vastaa hätäpuheluun nopeasti. Taulukko 1 Tunnusluku 2006 Hätäpuheluun vastataan 10 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) (* Hätäpuheluun vastataan alle 30 sekunnissa (x %:ssa hätäpuheluista) 2007 2008 ennuste 2009 tavoite 71 % 77 % 86 % 86 % - - - 95 % *) Tavoite on vahvistettu valtion palvelutavoite vuodelle 2009 Hätäkeskuslaitos raportoi vastausajan osalta aikajakauman, kuten raportointikohdassa edellytetään. Keskeinen tavoite: Hätänumeron 112 tunnettavuus on hyvä. Taulukko 2 Tunnusluku 2006 2007 2008 ennuste 2009 tavoite Väestöstä hätänumeron 112 tuntee (%) 94% 95 % 94 % 96 % Keskeinen tavoite: Hätäkeskus toimii luotettavasti. Hätäkeskuslaitos vastaa järjestelmänsä toimivuudesta ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä. Taulukko 3. Tunnusluku 2006 2007 2008 ennuste 2009 tavoite Käyttöaste (%) (käyttöaika/kokonaisaika) 99,94 99,99 % 100 % 100 % 3
SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2009 4.2 Tuotokset ja laadunhallinta 4.2.1 Suoritteet Keskeinen tavoite: Hätäkeskustoiminta on järjestetty tehokkaasti Taulukko 4. Hätäkeskustoimintaa kuvaavat suoritteet. Tunnusluku 2006 2007 2008 ennuste 2009 ennuste Hätäilmoitusten määrä, kpl *) - hätäpuhelujen määrä, kpl - kentälle välitetyt tehtävät kpl 3 751 000 2 918 000 1 616 000 3 780 000 2 900 000 1 710 000 3 830 000 2 882 000 1 595 000 3 900 000 2 886 000 1 595 000 Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut - virhe tai tahaton soitto - asiaton tai ilkivaltainen soitto - mykkä puhelu 816 000 560 000 128 000 128 000 Muut - hoitolaitossiirrot / kiireetön sairaankuljetus - neuvonta 8 % 250 000 Hätäilmoitusten määrä/asukas, kpl 0,70 0,72 0,69 0,69 Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) 7 300 7 300 7 300 7 400 4.2.2 Palvelukyky ja laatu *) Hätäilmoitukset sisältävät kaikki hätäkeskuksen käsittelemät tehtävät jotka tulevat hätäkeskukseen hätäpuheluina, ilmoitinlaiteilmoituksina tai muuta kautta. 4.2.2.1 Palvelukyky ja toimintavarmuus Keskeinen tavoite: Hätäkeskusten toimintavarmuus ja palvelukyky varmistetaan. Hätäkeskus hälyttää tarvittavaa apua viivytyksettä. Taulukko 5. Tunnusluku 2006 Kiireellisissä tapauksissa aika hätäilmoituksesta tehtäväksiantoon on tehtävän edellyttämässä ajassa, % (tehtäväluokat liitteessä 1) 2007 2008 ennuste 2009 tavoite 49 % 24 % 50 % 90 % Keskeinen tavoite: Hätäkeskuslaitos huolehtii viestinnän keinoin hätänumeron 112 asianmukaisesta käytöstä. Hätäkeskuksen palvelut tunnetaan hyvin. Taulukko 6. Tunnusluku 2006 2007 2008 ennuste 2009 tavoite Väestöstä keskeiset hätäkeskuspalvelut tuntee,(%) 75 % 72 % 88 %* 90 % *) kysymysten muotoa muutettu, kts liite Hätäkeskuslaitos tiedottaa hätänumeron asiallisesta käytöstä yhteistyössä eri tahojen kanssa. 4
SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2009 4.2.2.2. Asiakastyytyväisyys Keskeinen tavoite: Hätänumeroon soittaneet ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin. Taulukko 7. Tunnusluku 2006 Hätänumeroon soittaneiden tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin, (asteikolla 1 5), vähintään 2007 2008 ennuste 2009 tavoite 4,20 4,22 4,23 4,25 Keskeinen tavoite: Yhteistyöviranomaiset ovat tyytyväisiä hätäkeskuslaitoksen palveluihin. Taulukko 8. Tunnusluku 2006 Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyysindeksi (1-5), vähintään 2007 2008 ennuste 2009 tavoite 3,20 3,30 3,80 3,90 4.3 Toiminnallinen tehokkuus 4.3.1 Taloudellisuus 4.3.2 Tuottavuus Keskeinen tavoite: Hätäkeskusjärjestelmä on taloudellinen. Taulukko 9. Tunnusluku 2006 Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat bruttokustannukset (rahankäyttö ml. investoinnit), euroa/asukas, enintään Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset (kustannusperusteinen laskenta), euroa/hätäilmoitus, enintään Laskentaperusteet on kuvattu liitteessä 2007 2008 ennuste 2009 tavoite 10,9 10,5 10,6 11,9 15,0 15,5 15,2 16,7 Keskeinen tavoite: Päivystyshenkilöstön määrä on oikein mitoitettu ja kohdennettu työtehtävien mukaan. Käytössä oleva työvuoromalli tukee henkilöstön määrän kohdentamista. Taulukko 10. Tunnusluku 2006 2007 2008 arvio 2009 tavoite Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) 7 300 7 300 7 300 7 400 Hätäkeskuslaitos toteuttaa vuodelle 2009 vahvistetun 2 henkilötyövuoden tuottavuusvähennyksen. 5
SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2009 4.3.3 Kustannusvastaavuus Keskeinen tavoite: Maksullinen palvelutoiminta on kustannustehokasta. Taulukko 11. Tunnusluku 2006 tilinpäätös Julkisoikeudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus % Liiketaloudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus % 2007 tilinpäätös 2008 ennuste 2009 tavoite 174,2 % 128,8 % 100,00 % 100,0 % 119,6 % 97,2 % 121,4% 121,4% Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskenta saatetaan Valtiokonttorin määräysten mukaiseksi. Hätäkeskuslaitos selvittää vuoden 2009 aikana liiketaloudellisten suoritteiden hoitamisen tarkoituksenmukaisuuden ja mahdollisuutta luopua maksullisesta toiminnasta tältä osin vuoden 2010 talousarvion valmisteluaikataulun mukaisesti. Hätäkeskuslaitos ja yhteistyöviranomaiset selvittävät vuoden 2009 aikana eri tahojen kanssa Hätäkeskuslaitoksen roolin automaattisten hälytyslaitteiden osalta (Hätäkeskuslaitoksen julkisoikeudelliset suoritteet). 5 MUUT TAVOITTEET VUONNA 2009 Hätäkeskuslaitoksen tässä sopimuksessa mainittujen tulostavoitteiden ja hankkeiden toteutumiseen vaikuttaa osaltaan yhteistyöviranomaisten toiminta. Hätäkeskuslaitoksen toimintaedellytysten parantamiseksi ja siten toimialojen yhteisen hätäkeskustoiminnan tehostamiseksi: viranomaiset arvioivat päivystäjän koulutuksen sisällön ottaen huomioon tehtäväjakauman sekä toteuttavat opetussuunnitelmien tarkistus- ja kehittämistyötä yhdessä Hätäkeskuslaitoksen kanssa. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutus auditoidaan ulkopuolisen tahon toimesta vuonna 2009 viranomaiset suorittavat jatkossa itse rutiiniluonteisia tehtäviä hätäkeskustietojärjestelmään luotavan etäyhteyden avulla poliisi poistaa käytöstä entisen poliisin hätänumeron 10022 virallisen hätänumeron 112 yhteydestä ja tiedottaa kun 10022 kautta tulevien puheluiden määrä on riittävän pieni yhteistyöviranomaiset pyrkivät ottamaan käyttöön niin sanotut statusviestit VIRVE-viestiliikenteessä STM selvittää kiireettömien sairaankuljetusten (hoitolaitossiirrot) mahdollisen siirtymisen sairaanhoitopiireille valmisteilla olevan terveydenhuollon lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä. 6
SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2009 5.1 Hätäkeskustoiminnan ja tietotekniikan kehittämishanke Hankkeen toiminnallisena tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä sekä sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Päämääränä on kehittää viranomaisten yhteisiä toimintamalleja ja -järjestelmiä. Valtakunnallisesti yhtenäinen hätäkeskusjärjestelmä ja yhtenäinen tai mahdollisimman hyvin integroitu tekninen ympäristö tukee koko viranomaisauttamisketjun tehokasta ja laadukasta toimintaa. 1. Vuonna 2009 toteutetaan vaihtoehtoisten toimintatapamallien vertailu. 2. Vuonna 2009 hankkeen vaatimusmäärittely on valmis. 5.2 Helsingin hätäkeskusalue Helsingin hätäkeskusalueen hätäkeskuspalvelut turvataan vuonna 2009. Hätäkeskuslaitos jatkaa suunnittelutyötä Helsingin hätäkeskuksen osalta siten, että voidaan toteuttaa joustavasti eri vaihtoehtoja palveluiden turvaamiseksi. 5.3 Sairauspoissaolot 5.4 Muut toiminnalliset tavoitteet Hätäkeskuslaitos tekee analyysin sairauspoissaolojen syistä ja ryhtyy tarvittaviin toimiin. Tavoitteena on työperäisten sairauspoissaolojen määrän vähentäminen. Hätäkeskuslaitos toteuttaa seuraavat tehtävät: 1. Hätäkeskuslaitos kehittää ja toteuttaa säännöllisen täydennys- ja perehdyttämiskoulutuksen päivystyshenkilöstölleen. Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun osaamista hyödynnetään koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuonna 2009 järjestetään poliisitaustaisille päivystäjille sosiaali- ja terveystoimen riskinarviokoulutusta. 2. Hätäkeskustoimintaa ja teknisiä järjestelmiä kehitetään siten, että hätäkeskukset voivat varmistaa toisiaan häiriö- ja ongelmatilanteissa. Saatetaan vuonna 2008 aloitettu toiminnan varmistus valmiiksi vuoden 2009 loppuun mennessä. 3. Hätäpuheluiden kirjaamiskäytäntöjä selkiinnytetään ja yksinkertaistetaan. Erityisesti kehitetään menettelytapa hätäkeskuksille kuulumattomien puheluiden sekä neuvontapuheluiden päättämiseksi. Uusi tai uudet menettelytavat testataan ja otetaan käyttöön mahdollisimman pian. Menettelytavan kehittämisessä on huomioitava hallintomenettelylaki ja päivystäjän oikeusturva. 7
SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2009 5.5 Hallinnolliset tavoitteet 4. Luodaan edellytykset viranomaisten (poliisin, sosiaali- ja terveystoimen, pelastustoimen sekä rajavartiolaitoksen) riskinarviomanuaalien yhdistämiselle. Tehtävän lähtökohtana on pelastustoimen valtakunnallisen riskinarviomanuaalin käyttöönotto vuonna 2009. Hätäkeskuslaitoksessa tulee olla käytössä yksi valtakunnallinen riskinarviomanuaali vuoden 2010 loppuun mennessä. Tämä edellyttää eri viranomaisten prosessien yhtenäistämistä. Viranomaisten on päivitettävä asiaankuuluvat protokollansa ja varmistettava ohjeistuksensa laadukkuus. 1. Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön uuden työjärjestyksen. Toimintaa kehitetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti ja hätäkeskukset osallistuvat valtakunnalliseen kehittämistyöhön. 2. Hätäkeskuslaitos laatii laitoksen valmiussuunnitelman. 3. Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön ASDO- järjestelmän. 4. Hätäkeskuslaitos ottaa käyttöön sähköisen tilaustenhallintajärjestelmä TILHAN. 5. Hätäkeskuslaitos laatii v. 2009 sisäasiainhallinnon yhdenvertaisuuslinjausten pohjalta viraston yhdenvertaisuussuunnitelman ja sen osana esteettömyyskartoituksen. 6 HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilöstövoimavarojen hallinnan osalta keskeisenä tavoitteena on työhyvinvoinnin parantaminen ja sairauspoissaolojen vähentäminen. Taulukko 12. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Tunnusluku 2006 2007 2008 arvio 2009 tavoite Henkilöstön lukumäärä yhteensä 755 763 805 802 - vakinaiset 635 615 689 689 - määräaikaiset 120 148 116 113 Kokoaikaiset 740 790 790 Osa-aikaiset 23 15 12 Henkilötyövuodet yhteensä 750 745 765 777 Henkilöstökulut, milj. euroa 35,3 37,9 39,6 41,9 Kokonaistyövoimakustannukset (% palkkasummasta) 125,5 125,5 124,4 125,0 Hätäkeskuslaitoksen sairauspoissaolot, työpäivää/htv, 13,5 17,9 16,3 11,0 enintään Sukupuolijakauma, miehet/naiset 351/426 347/459 345/460 340/462 Henkilöstön keski-ikä 42,0 42,0 42,0 42,0 Henkilöstön koulutustasoindeksi (asteikolla 1-5) 4,0 4,0 4,0 4,0 Ammatillinen osaaminen - Tietotaito hyväksytysti suoritettu % päivystyshenkilöstöstä viimeisen kahden vuoden aikana - 42 % yli 90 % 90 % Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus, % - 5,0 % 4,5 % 4,5 % Hätäkeskuslaitoksen työtyytyväisyysindeksi, asteikko 1-5 - jokaisen hätäkeskuksen ja hätäkeskusyksikön työtyytyväisyys, vähintään 3,02 3,05 3,16 3,20 8
SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2009 7 RESURSSIT 7.1 Määrärahat Hätäkeskuslaitoksen nettomäärärahat vuonna 2009 ovat yhteensä 54 177 000 euroa. Määrärahassa on mukana 600 000 euroa siirtona momentilta 28.40.71 tietojärjestelmän kehittämiseen. Hätäkeskuslaitokselle on varattu talousarviossa valtiovarainministeriön momentille 28.40.71 määrärahaa kehyskaudelle 2010-2011 tietojärjestelmähankkeeseen 4 600 000 euroa. Taulukko 13. Perussuunnitelma 2006 tilinpäätös 2007 tilinpäätös 2008 TA 2009 TAE Momentti 26.30.02 Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (netto) 49 288 50 726 55 588 54 177 Taulukko 14. 2006 tilinpäätös 2007 tilinpäätös 2008 ennuste 2009 tavoite TOIMINNAN TULOT JA MENOT Tulot 5 223 4 739 4922 4 800 - maksullinen toiminta 5 223 4 716 4859 4 800 Menot 54 510 55 465 55688 62789 - henkilöstömenot 35 308 37 928 39555 41920 - toimitilavuokrat 4 535 5 142 5398 5633 - palvelujen osto (myös ostot toiselta virastolta) 7 256 8 190 8150 12600 - muut toiminnan menot (aineet, tarvikkeet yms. 7 412 4 205 2585 2736 TOIMINNAN RAHOITUS - toimintamenomomentille budjetoidut tulot 3 630 4 739 5 914 5 400 - toimintamenomomentille budjetoidut menot 59 276 55 465 64 179 59 301 - toimintamenomomentin rahoitus, netto 55 646 50 726 55 588 54 177 - muu erittelemätön talousarviorahoitus - - - - TOIMINTAMENOMOMENTIN KÄYTTÖ - siirtynyt edelliseltä vuodelta 8 035 7 731 4 694 9516 - myönnetty (TA+LTA)/talousarvioehdotus 48 983 47 689 55 588 54 177 - käytetty 49 288 50 726 50766 57989 - siirtynyt/siirtyy seuraavalle vuodelle 7 731 4 694 9516 5604 7.2 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Taulukko 15.Julkisoikeudelliset suoritteet ( 1 000 euroa) 2006 2007 2008 arvio 2009 tavoite Julkisoikeudelliset suoritteet tuotot 4281 3914 3 800 4 000 Julkisoikeudelliset suoritteet kustannukset 2458 3039 3800 4 000 Julkisoikeudelliset suoritteet kustannusvastaavuus 1823 875 0 0 (tuotot kustannukset) Kustannusvastaavuus, % 174,2% 128,8% 100,00% 100,00 % 9
SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2009 Taulukko 16. Liiketaloudelliset suoritteet ( 1 000 euroa) 2006 2007 2008 arvio 2009 tavoite Liiketaloudelliset suoritteet tuotot 956 802 1014 800 Liiketaloudelliset suoritteet kustannukset 799 825 835 659 Liiketaloudelliset suoritteet kustannusvastaavuus (tuotot kustannukset) 157-23 179 141 Kustannusvastaavuus, % 119,6% 97,2% 121,4% 121,4 % 8 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO, HANKINNAT JA RAPORTOINTI 8.1 Hankinnat Sopimus on voimassa 1.1. 31.12.2009. 1. Valtiovarainministeriön päätöksessä valtionhallinnon yhteishankinnoista määritellyt yhteishankittavat tuotteet ja palvelut hankitaan Hansel Oy:n sopimuksin. Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan virasto voi käyttää muuta hankintasopimusta, jos virastolla on voimassaoleva, ennen 8.9.2006 kilpailutettu kirjallinen hankintasopimus yhteishankittavaksi määrätystä tuotteesta tai palvelusta. 2. Sisäasiainministeriön vahvistamissa keskitettyjen hankintojen toteuttamismenettelyjen piiriin kuuluvissa hankinnoissa noudatetaan niitä koskevia puitesopimuksia ja tuotteiden sekä palveluiden yhteensopivuuteen tähtääviä ohjeita. Seuraavan vuoden hankinnat aloitetaan vasta sen jälkeen, kun sisäasiainministeriö on vahvistanut keskitetyt hankintojen toteuttamismenettelyt. 3. Määrärahaa saa käyttää keskitettyjen hankintamenettelyjen piiriin kuuluvissa hankinnoissa tuotteiden ja palveluiden ostoon vain valituilta sopimustoimittajilta. 8.2 Raportointi Hätäkeskuslaitos raportoi sisäasiainministeriölle seuraavasti: Raportti ajalta 1.1.- 31.3.2009 toimitetaan sisäasiainministeriölle viimeistään 30.4.2009 mennessä. Puolivuotisraportti 1.1.- 30.6.2009 tulostavoitteiden toteutumisesta tulee toimittaa sisäasiainministeriölle 10.8.2009 mennessä. Raportti ajalta 1.7.- 30.9.2009 toimitetaan sisäasiainministeriölle viimeistään 30.10.2009 mennessä. Toimintakertomus vuodelta 2009 toimitetaan sisäasiainministeriölle erikseen annettavan aikataulun mukaisesti. 10
SISÄASIAINMINISTERIÖ TULOSSOPIMUS 2009 Toiminnan poikkeamat ja niistä aiheutuneet riskit analysoidaan ja raportoidaan. Raportoinnissa huomioidaan Hätäkeskuslaitosta koskevien kanteluiden määrä sekä niistä aiheutuneet toimenpiteet. Sisäasiainministeriö antaa raporttien sisällöstä tarkempaa ohjeistusta tarpeen mukaan. 8.3 Allekirjoitukset Helsingissä.01.2009 Helsingissä 01.2009 Pentti Partanen Pelastusylijohtaja Sisäasiainministeriö Mikko Paatero Poliisiylijohtaja Sisäasiainministeriö Pekka Tulokas Tietoverkkojohtaja Sisäasiainministeriö Päivi Sillanaukee Ylijohtaja Sosiaali- ja terveysministeriö Porissa 01.2009 Martti Kunnasvuori Johtaja Hätäkeskuslaitos Iiro Clouberg Ha llintojohtaja Hätäkeskuslaitos LIITTEET 1. Kiireelliset tehtävät ja edellytetty hälytysaika tehtäväluokittain 2. Tunnuslukujen määrittelyt 3. Hankintojen toteuttamismenettelyt 2009 11
Tulossopimus 2009 LIITE 1 KIIREELLISET TEHTÄVÄT JA EDELLYTETTY HÄLYTYSAIKA TEHTÄVÄLUOKITTAIN (liittyy tulossopimuksen kohtaan 4.2.2 Palvelukyky ja laatu: Hätäkeskus hälyttää tarvittavaa apua viivytyksettä) Tehtävälaji 203A tieliikenneonnettomuus: keskisuuri 402B rakennuspalo: keskisuuri 411 liikennevälinepalo: pieni 700A eloton Tavoiteaika 90 sek 90 sek 90 sek 90 sek Kaikissa tehtävälajeissa tehtävänkäsittelyaika tulee toteutua 90%:ssa tapauksista.
Tulossopimus 2009 LIITE 2 TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITTELYT 4 TULOSTAVOITTEET 4.1 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Hätäpuheluun vastataan nopeasti Hätäpuheluun vastaamiseen kuluva aika määritellään HiPathpuhelinjärjestelmään kytkeytyneistä hätäpuheluista. Hätäpuheluita ovat ne puhelut jotka tulevat hätänumeroiksi määriteltyihin puhelujonoihin. Mukaan tarkasteluun otetaan puhelut joihin vastataan (Talk Start) ja ne luopuneet puhelut, joiden jonotusaika on suurempi kuin 10 sekunttia. Tunnusluvun vastausaika lasketaan ProCenterin jonotusaikana (Queue Time), joka alkaa puhelun kytkeytyessä järjestelmään (Call Start). Jonotusaika pitää sisällään koko sen ajan, minkä puhelu järjestelmässä kiertää etsien vastaajaa (myös nauhatiedotteella käynnin) ja päättyy kun päivystäjä siihen vastaa (Talk Start) tai soittaja luopuu (Abandon Queue Time). Hätänumeron tuntemus Hätänumeron 112 tunnettavuutta arvioidaan toimintavuoden lopulla tehtävällä kyselyllä. Kyselyn tuottaa hätäkeskusyksikkö tilaamalla sen ulkopuoliselta tutkimuslaitokselta. Kansalaisilta kysytään puhelinkyselyllä mikä on hätänumero, johon he saavat vastata spontaanisti mitä vain. Mikäli vastaus on 112, lasketaan se oikeaksi vastaukseksi, kaikkien muiden vastausten ollessa vääriä. Käyttöaste Käyttöasteella seurataan hätäkeskusten kykyä tuottaa palveluita kaikissa tilanteissa. Käyttöasteprosentti on se aika suhteessa kokonaistoiminta-aikaan, minkä hätäkeskus on kyennyt vastaanottamaan ja välittämään hätäilmoituksia. Käyttöastetta heikentävästä häiriöajasta on kyse silloin kun hätäkeskuksen toimintaan on kohdistunut merkittävä tekninen tai toiminnallinen käyttöhäiriö joka täydellisesti estää hoitamasta niitä tehtäviä, jotka hätäkeskukselle on voimassa olevan lainsäädännön perustella asetettu ja hätäkeskus ei ole voinut tuottaa alueensa asukkaille hätäkeskuspalveluita. Käyttöhäiriöt voivat olla hätäkeskusten omasta, sisäisestä teknisestä tai toimintaympäristöstä johtuvia syitä tai ulkoisesta, hätäkeskuksesta itsestään johtumattomia syitä.
Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi: hätäkeskuksen puhelinviestiliikenteen hallinta- ja käsittelyjärjestelmä ei pysty ottamaan vastaan ns. laskevaa hätäliikennettä ja edelleen käsittelemään sitä puhelinpalvelimien ja tietojärjestelmien vakavan, käytön estävän häiriön johdosta ja häiriö on luonteeltaan sellainen, ettei järjestelmien varmistuksella tai varajärjestelmillä ole voitu auttaa asiaa (esim. hätäilmoituksen tekijät eivät saa yhteyttä hätäkeskukseen) tai hätäkeskuksen viesti-, tieto- ja tehtävien käsittelyjärjestelmässä on vaikuttavuudeltaan merkittävä ja pitkäaikainen häiriö niin, ettei hätäkeskus selviä keskeisistä hätäilmoitusten vastaanotto- ja yksiköiden hälytystehtävistä eikä järjestelmien varmistuksella tai varajärjestelmillä ole voitu auttaa asiaa (esim. hätäkeskus ei pysty hälyttämään yksiköitä tehtäville) tai hätäkeskuksen toimitiloissa tapahtuu akuutti häiriötila (esim. tulipalo, suuri vesivahinko, sähköttömyys), johon ei ole voitu varautua ennalta (esim. työsuojelutoimenpitein) ja joka haittaa merkittävästi hätäkeskushenkilöstön työskentelyä tai vaarantaa henkilöstön työturvallisuuden tai laitteiden käyttövarmuuden tai muu, häiriö- tai onnettomuustilanne, joka sen vakavuuden, lajin, laajuuden tai luonteen johdosta estää hätäkeskuksen toiminnan (esim. kaasuonnettomuus, ydinlaskeuma, pommiuhkaus tai vaara, väkivaltainen tunkeutuminen tms.) Keskukset raportoivat tähän tunnuslukuun tarvittavan tiedon (häiriöaika) tunteina. Keskus- ja laitoskohtainen käyttöaste lasketaan seuraavasti: Laitoksen käyttöaste = keskusten kokonaistoiminta-aika - keskusten häiriöaika keskusten kokonaistoiminta-aika 4.2. Tuotokset ja laadunhallinta 4.2.1. Suoritteet Hätäilmoitusten määrä Hätäpuhelujen määrä Hätäkeskustietojärjestelmään kirjatut ilmoitukset lasketaan kaikki tunnuslukuun hätäilmoitusten määrä. Hätäpuheluiksi luetaan vastatut hätäpuhelut (ELS:n ilmoitustyypit: hätävaihde, lankapuhelin, matkapuhelin, tekstipuhelin, tekstiviesti, turvapuhelin) Kentälle välitetyt tehtävät Hätäkeskusten vastaanottamat ilmoitukset johtavat tehtävän välittämiseen tai välittämättä jättämistä koskevaan päätökseen.
Hätäkeskukseen kuulumattomat puhelut Hätäpuhelut luokitellaan hätäkeskukseen kuulumattomaksi tehtäväluokan perusteella - virhe tai tahaton soitto (H11): Yhteydenotto on virheellinen tai tahaton, mutta puheyhteys muodostuu. - asiaton tai ilkivaltainen soitto (H12): Yhteydenotto on asiaton tai ilkivaltainen; ei avun tarvetta, tuottamuksellinen häirintä - mykkä puhelu (H14): Yhteys on muodostunut tahattomasti ja puheyhteyttä ei ole; esim. nk. "taskupuhelut" Muut ilmoitukset Hätäilmoitusten määrä/asukas 4.2.2. Palvelukyky ja laatu - hoitolaitossiirtojen osuus kiireettömästä sairaankuljetuksesta: tehtävälajin perusteella hoitolaitossiirto = 793D, kiireetön sairaankuljetus = kaikki 7XXD tehtävät - neuvonta: tehtävälajin perusteella H21 (poliisin toimialaan kuuluva asiakkaan neuvonta ja opastus, H31 (pelastustoimen toimialaan kuuluva asiakkaan neuvonta ja opastus), H41 (terveystoimen toimialaan kuuluva asiakkaan neuvonta ja opastus), H51 (sosiaalitoimen toimialaan kuuluva asiakkaan neuvonta ja opastus), H61 (johonkin muuhun toimialaan liittyvä asiakkaan neuvonta ja opastus) Hätäilmoitusten määrää verrataan tilastokeskukselta saatavaan päättyneen vuoden viimeisen päivän väestötietoon. 4.2.2.1 Palvelukyky ja toimintavarmuus Tehtävänkäsittelyaika Tarkasteltavaksi on valittu sellaisia tehtävälajeja, joissa pelastustoimen ja ensihoidon riskinarvioon vaadittavat tiedot on suhteellisen helppo saada. Asiantuntija-arvioin perusteella tavoiteajaksi kaikkiin näihin tehtäviin on määritelty 90 sekuntia. Käsittelyaika lasketaan ELS-hätäkeskustietojärjestelmään kirjautuneista hätäpuhelun vastausajasta sekä ensimmäisen hälytettävän yksikön hälytysajasta. Vuoden 2009 tulossopimuksessa seuratut tehtävälajit: 203A tieliikenneonnettomuus: keskisuuri 402B rakennuspalo: keskisuuri 411 liikennevälinepalo: pieni 700A eloton
Hätäkeskuspalvelujen tunnettavuus Hätäkeskuspalveluiden tunnettavuutta arvioidaan toimintavuoden lopulla tehtävällä kyselyllä. 4.2.2.2 Asiakastyytyväisyys Kyselyn tuottaa hätäkeskusyksikkö tilaamalla sen ulkopuoliselta tutkimuslaitokselta. Otoskoko määritellään riittävän suureksi, jotta jokaiselta hätäkeskusalueelta saadaan luotettava tutkimustulos. Vuosina 2006 ja 2007 haastateltavilta on kysytty mitä apua hätänumerosta saa. Toteutuma on laskettu niistä vastauksista jotka ovat sisällyttäneet joukkoon jonkin neljästä viranomaispalvelusta (poliisi, pelastus, sairaankuljetus, sosiaalipäivystys) Vuonna 2008 kyselyssä tarjottiin haastateltaville kuvitteellisia tilanteita ja kysyttiin soittaisivatko he hätänumeroon ko. tilanteessa. Tilanteet joko liittyivät tai eivät liittyneet selkeästi hätäkeskustoimintaan. Hätäkeskuspalvelujen tunnettuus saatiin oikeiden vastausten määrästä. Väestön tyytyväisyys hätäkeskusten tuottamiin palveluihin Väestön asiakastyytyväisyyttä arvioidaan toimintavuoden lopussa tehtävällä tyytyväisyyskyselyllä. Kyselyn tuottaa hätäkeskusyksikkö tilaamalla sen ulkopuoliselta tutkimuslaitokselta. Kyselyn avulla selvitetään hätänumeroon vuoden aikana soittaneiden tyytyväisyyttä hätäkeskusten tuottamiin palveluihin asteikolla 1-5. Palvelut on jaettu neljään osa-alueeseen: vastaamisnopeuteen, palveluasenteeseen, asiantuntemukseen ja annettujen ohjeiden selkeyteen. Yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys yhteistoimintaan hätäkeskusten kanssa ja niiden tuottamiin palveluihin Viranomaisten asiakastyytyväisyyttä arvioidaan toimintavuoden lopussa tehtävällä tyytyväisyyskyselyllä. Kyselyn tuottaa hätäkeskusyksikkö tilaamalla sen ulkopuoliselta tutkimuslaitokselta. Kyselyn avulla selvitetään yhteistyöviranomaisten tyytyväisyyttä yhteistoimintaan hätäkeskusten kanssa ja hätäkeskusten tuottamiin palveluihin asteikolla 1-5. Palvelut on jaettu kolmeen osa-alueeseen: 1) tyytyväisyyteen hätäpuhelun käsittelyyn ja tehtävän välittämiseen sekä 2)operatiivisiin tukipalveluihin ja 3) tyytyväisyyteen hätäkeskuksen ja viranomaisen väliseen yhteistyöhön. 4.3. Toiminnallinen tehokkuus 4.3.1 Taloudellisuus Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat bruttokustannukset, euroa / asukas Bruttokustannukset = talousarvion toteutumalaskelman mukaiset kustannukset
Hätäkeskustoiminnasta aiheutuvat kustannukset, euroa / hätäilmoitus Kustannusperusteinen laskenta = tuotto ja kululaskelman mukaiset toiminnan kulut 4.3.2 Tuottavuus Hätäilmoitusten määrä / hätäkeskuspäivystäjä 4.3.3 Kustannusvastaavuus Hätäilmoitusten määrä = kohdan 4.2.1 hätäilmoitusten määrä Hätäkeskuspäivystäjä = hätäkeskuspäivystäjien HTV - Julkisoikeudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus Liiketaloudelliset suoritteet, kustannusvastaavuus 6 Henkilöstövoimavarojen hallinta Henkilöstön lukumäärä yhteensä Henkilötyövuodet yhteensä Henkilöstökulut, milj. euroa Henkilöstön lukumäärä haetaan valtionhallinnon Personec F- tietojärjestelmästä, josta saadaan haettavan päivän tieto henkilöistä joille maksetaan palkkaa. Henkilöstön lukumäärä jaetaan vakinaiseen ja määräaikaiseen henkilöstöön. Henkilötyövuodet raportoidaan tulosyksiköiden ilmoittaman toteutuneen htv-määrän perusteella. Henkilöstökulut haetaan kirjanpidosta. Kokonaistyövoimakustannukset, % palkkasummasta Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, Sukupuolijakauma, miehet/naiset Henkilöstön keski-ikä Työvoimakustannukset palkkasummasta lasketaan kirjanpidosta. Sairauspoissaolot raportoidaan tulosyksiköiden ilmoittamien sairauspoissaolojen perusteella. Kalenteripäivät muutetaan työpäiviksi kertomalla 0,7:llä. Sukupuolijakauma saadaan Tahti järjestelmästä Henkilöstön keski-ikä saadaan Tahti järjestelmästä.
Henkilöstön koulutustasoindeksi Henkilöstön koulutustasoindeksiin tarvittavat tiedot saadaan Tahti järjestelmästä Tietotaito todennettu % päivystyshenkilöstöstä viimeisen kahden vuoden aikana Hätäkeskuslaitoksen päivystyshenkilöstön tieto-taitotason todentaminen käsittää tiedollisen ja taidollisen osuuden, jotka toteutetaan koulutusohjeen (HÄKE KO 1) mukaisesti. Tunnusluvussa seurataan tilannetta yhden päivän otoksina. Kyseisen raportointipäivän tilanteesta verrataan hätäpuheluiden vastaanottoon osallistuvien henkilöiden lukumäärä heidän suoritustensa määrään. tiedollisen osuuden henkilöt lkm raportointipäivänä suoritukset viim. kahden vuoden aikana taidollisen osuuden suoritukset viim. kahden vuoden aikana 500 450 400 100 % suoritteiden lkm ( 2 / henkilö) tietotaito todennettu % päivystyshenkilöstöstä suoritteita yhteensä viim. kahden vuoden aikana 1 000 850 85 % Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus, % Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus saadaan yhdistämällä Tahti järjestelmästä ja hätäkeskuksilta saatavia tietoja. Työtyytyväisyysindeksi (1-5) Työtyytyväisyysindeksi saadaan vuosittain toteutetusta VMBaro kyselystä.
Hankintastrategiat sekä hankintojen toteuttamismenettelyt vuonna 2009 I HANKINTASTRATEGIAT Sisäasiainhallinnon hankintatoimen periaatteet ja tavoitteet Hankintatoimen periaatteet Hankintatoimi on ydintoiminnan välttämätön tukitoiminto, jonka tehtävänä on tarjota organisaatiolle oikeanlaatuiset tuotteet ja muut palvelut taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti siten, että organisaatiolla on tarvittavat edellytykset tulokselliseen toimintaan. Hankintatoimessa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet ja pyrittävä sisäasiainhallinnon kannalta kokonaistaloudellisesti edullisimpaan lopputulokseen. Hankinnoissa on, riippumatta hankinnan suuruudesta, noudatettava avoimuuden ja suhteellisuuden periaatteita. Ehdokkaita ja tarjouksen tekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Laissa julkisista hankinnoista edellytetään, että hankintayksiköt pyrkivät järjestämään hankintatoimensa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja suunnitelmallisesti sekä mahdollisimman tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioiden. Perusedellytys hankintaan ryhtymiselle on, että hankittavan tavaran tai palvelun tarve on välttämätön ja että hankintaa varten on tarpeelliset varat tai talousarviossa myönnetty tilausvaltuus. Tavoitteet Hankintatoimen tavoitteena on edistää avointa ja taloudellista hankintaa ja siihen liittyvää logistiikkaa sekä lisätä hankintatoimen toteutuksen tuottavuutta koko sisäasiainhallinnossa. Hankintatoimi tukee organisaation tulostavoitteiden saavuttamista tuottamalla oikeat tuotteet, oikealla hinnalla, oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan. Hankintatoimen kehittämisen tavoitteena on tuotteiden ja palvelujen standardisoimisella yhdenmukaistaa viranomaistoimintaa sekä myös supistaa tuotevalikoimaa optimoimalla tuotteiden ja toimittajien määrää. Tavoitteena on kokonaiskustannusten alentaminen sekä tuotteiden taloudellinen ja tehokas hallinta koko elinkaaren ajan. Hankintatoimessa pyritään yhteistyöhön valtionhallinnon muiden hankintayksiköiden ja valtion yhteishankintayksikön kanssa, jotta 1
saavutettaisiin myös koko valtion kannalta taloudellinen ja tarkoituksenmukainen lopputulos. Hankintatoimen arvostusta ja ammattitaitoa kehitetään määrätietoisesti. Vuosittain päätettävät strategiset toimintamallit Sisäasiainhallinnon hankintastrategia muotoillaan vuosittain ja linjataan ministeriön vuotuisessa hankintojen toteuttamismenettelyssä, jossa määritetään keskeisiä linjauksia, mm: Yhteistoiminta ja yhteishankinnat toimialojen sekä ministeriöiden välillä sekä koko valtion yhteishankinnoissa Hallinnonalan alueellistetun toimintamallin huomioon ottaminen Mitä tehdään itse ja mitä ulkoistetaan Hankintatoimen kehittämistä koskevat tavoitteet ja niiden seuranta Hankintatarpeiden ja rahoituksen käsittelymenettely ja seuranta Hankintojen toteuttamisen organisointi, esimerkiksi: - Valtion yhteishankintoja käytetään valtioneuvoston asetuksen ja valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti - Missä tilanteissa ei ole mahdollista käyttää valtion yhteishankintayksikön palveluja. Hansel Oy ei ota kaikkia sisäasiainhallinnon tarpeiden mukaisia kilpailutuksia hoidettavakseen yhteishankintoina. Tällöin ministeriö ja virastot joutuvat itse miettimään tarkoituksenmukaisimman hankintojen organisoinnin. - Mitkä hankinnat kilpailutetaan keskitetysti koko hallinnonalalla ja mitkä hankinnat hankintayksiköt kilpailuttavat itse - Missä tilanteissa tulee toimia yhteistoiminnassa hallinnonalan muiden hankintayksikköjen tai valtion muiden hankintayksikköjen kanssa - Oikeussuojadirektiivin implementointi tuo muutoksia Hansel Oy:n puitejärjestelyjen minikilpailutuksiin ja mutkistaa sekä mahdollisesti vähentää puitejärjestelyjen käyttöä. Perusstrategiat hankintaluokittain Tavarat ja palvelut on sisäasiainhallinnossa luokiteltu ABC-luokkiin niiden strategisen merkityksen, yhteensopivuusvaatimusten, volyymitekijäin tai massatavaraluonteen mukaan. Seuraavassa on esitetty perusstrategiat hankintaluokittain: A-strategiat A-hankinnoille on ominaista, että niillä on vaikutusta usealle toimialalle, hankinta on seurausta uudesta tai muuttuneesta toiminnasta tai hankinta edellyttää huomattavia B- tai C- 2
hankintojen lisäystä tai muuttamista aiempaan nähden. A-hankinta on aina toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittävä. A-hankinta liittyy usein toiminnan muutoksiin tai organisaatiomuutoksiin (sisäasiainhallinnossa erityisesti valtion ja sisäasiainhallinnon yhteisiin tietojärjestelmiin sopeutuminen, toimitilajärjestelyt, PORA-hanke) Sillä on vaikutuksia muihin hankintoihin, yleensä A- hankinta aiheuttaa joukon B- ja C-luokan hankintoja tai muita hankkeita Edellyttää pitkäjänteistä näkemystä ympäristön ja toiminnan kehittymisestä Edellyttää pitkäjänteistä hankinnan suunnittelua Eri osapuolten sitouttaminen, erityisesti johdon sitouttaminen Edellyttää monipuolista omaa asiantuntemusta: substanssiosaamista, kaupallista, taloudellista, juridista ja teknillistä asiantuntemusta Rahoitustavan valinta keskitetyn ja hajautetun välillä Vaatii panostusta tarjouskilpailuihin, sopimusneuvotteluihin Edellyttää projekti/tiimiorganisaation hyödyntämistä, yhteistyöpartnereiden käyttöä tai liittoutumista Edellyttää usein myös ulkopuolisten tukipalvelujen käyttöä Voidaan antaa toimeksiantona hoidettavaksi esim. Hansel Oy:lle, mutta se ei voi yleensä yhteishankintayksikkönä huolehtia hankinnasta. Hyödykkeen saatavuuden tai muun syyn johdosta hankintahinta nousee huomattavasti (esimerkiksi energia: sähkö ja polttoaineet). B-strategiat B-hankintoja ovat tavanomaisesti saatavilla olevat tuotteet silloin, kun tuotteita, toimintaa ja menettelytapoja halutaan yhdenmukaistaa. Ne voivat myös olla hallinnonalan toiminnan vaatimia käyttöesineitä tai immateriaalisia oikeuksia, joilta vaaditaan toimintaan soveltuvuutta, saatavuutta tai muusta syystä nimike on toiminnalle tärkeä. B-tuotteilla yhdenmukaistetaan laitteistoja ja työmenetelmiä ja ohjataan koko hallinnonalan toimintaa yhteensopivaksi Käytetään keskitettyjä sopimuksia volyymietujen saavuttamiseksi Edellyttää ohjeistusta ja ohjausta tarjouspyynnöissä yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi Nimikkeiden ja toimittajien määrän vähentäminen Hankinta/sopimusrytmin aikaansaaminen (esim. 3-vuotiset sopimukset, optioiden hyväksikäyttö) Edellyttää aktiivista yhteistoimintaa 3
C-strategiat C-hankintoja ovat massatuotteet (toimitilojen tukipalvelut, toimistoja muut tarvikkeet) sekä välittömän kulutuksen nimikkeet, jotka eivät kuulu A- tai B-nimikkeisiin. Keskitytään ydintoimintaan järkevöittämällä tukitoimintojen tehtäviä VM/Hansel Oy:n puitejärjestelyjen käyttäminen Hankintaprosessin suorituksen ja lainmukaisuuden vastuun antaminen yhteishankintayksikölle Henkilöpanoksen vapauttaminen keskeisimpiin hankintatoimen tehtäviin Materiaalinen ja logistinen yhteistoiminta silloin, kun toimitaan samalla maantieteellisellä alueella. II HANKINTOJEN TOTEUTTAMISMENETTELYT VUONNA 2009 1. Yleistä Vuoden 2009 hankintojen toteuttamismenettelyt perustuvat edellä esitettyihin strategisiin linjauksiin sekä virastojen ja laitosten hankintasuunnitelmiin, jotka on laadittu osana vuosien 2010-2013 toiminta- ja taloussuunnittelua sekä vuoden 2009 tulossuunnittelua. Hankintasuunnitelmissa sisäasianhallinnon hankkimat tuotteet ja palvelut on luokiteltu ABC-luokkiin niiden strategisen merkityksen, yhteensopivuusvaatimusten, volyymitekijäin tai massatavaraluonteen mukaan. Hankintasuunnitelmatiedot on kerätty kaikista ABC-nimikkeistä. Suunnitelmien mukainen hankintavolyymi koko hallinnonalalla on yhteensä 276 miljoonaa euroa, joista A-hankintoja on 42 miljoonaa euroa, B-hankintoja 80 miljoonaa euroa ja C-hankintoja 154 miljoonaa euroa. Toimitilavuokrien osuus hankinnoista on lähes 83 miljoonaa euroa. Hankintavolyymiin ei sisälly valtion turvallisuusverkkohankkeen (TUVE) hankintoja. Niiden volyymit voidaan todentaa hankkeen suunnittelun edetessä. Vuoden 2009 hankintojen toteuttamismenettelyt kohdistuvat noin 79 miljoonan euron hankintoihin, jotka jakautuvat seuraavasti: A- nimikkeisiin kuuluvia hankintoja on noin 33 miljoonaa euroa, B- nimikkeisiin kuuluvia noin 25 miljoonaa euroa ja C-nimikkeisiin noin 21 miljoonaa euroa. Virastojen hankintatointa rajaavana säädöksenä tuli vuonna 2006 voimaan talousarviolain 22a ja sen perusteella valtioneuvoston asetus valtionhallinnon yhteishankinnoista (765/2006) sekä valtiovarainministeriön päätös valtionhallinnon yhteishankinnoista (766/2006). Niiden mukaisesti tietyt tuotteet on hankittava Hansel Oy:n kilpailuttamien sopimusten tai puitejärjestelyjen perusteella em. säädöksissä mainituin poikkeuksin. 4
2. Hankintojen huomioon ottaminen määrärahojen jaossa ja tulossopimuksissa Jäljempänä mainituissa keskitetyillä menettelyillä toteutettavissa hankinnoissa sisäasiainministeriön kukin osastopäällikkö/erillisyksikön päällikkö vastaa siitä, että ao. osaston ja sen toimialan virastojen, laitosten tai muiden yksiköiden tulossopimuksiin ja määrärahan jakopäätöksiin otetaan keskitettyjä hankintoja koskevat seuraavat sitovat velvoitteet: 1. Valtiovarainministeriön päätöksessä valtionhallinnon yhteishankinnoista määritellyt yhteishankittavat tuotteet ja palvelut hankitaan Hansel Oy:n sopimuksin. Valtiovarainministeriön päätöksen mukaan virasto voi käyttää muuta hankintasopimusta, jos virastolla on voimassaoleva, ennen 8.9.2006 kilpailutettu kirjallinen hankintasopimus yhteishankittavaksi määrätystä tuotteesta tai palvelusta. 2. Sisäasiainministeriön vahvistamissa keskitettyjen hankintojen toteuttamismenettelyjen piiriin kuuluvissa hankinnoissa noudatetaan niitä koskevia puitesopimuksia ja tuotteiden sekä palveluiden yhteensopivuuteen tähtääviä ohjeita. Seuraavan vuoden hankinnat aloitetaan vasta sen jälkeen, kun sisäasiainministeriö on vahvistanut keskitetyt hankintojen toteuttamismenettelyt. 3. Määrärahaa saa käyttää keskitettyjen hankintamenettelyjen piiriin kuuluvissa hankinnoissa tuotteiden ja palveluiden ostoon vain valituilta sopimustoimittajilta. 3. Valtionhallinnon yhteishankinnat Seuraavien nimikkeiden hankinnat toteutetaan Hansel Oy:n sopimusten perusteella, ellei virastolla ole em. valtiovarainministeriön päätöksessä mainittua perustetta hankkia tuotetta muulla tavoin. Energia Poltto- ja voiteluaineet A 290 Polttoaineet on edelleen säilytetty A-nimikkeenä. Hankintojen arvo on noin 11,7 miljoonaa euroa.käytetään Hansel Oy:n sopimustoimittajia. Voiteluainetoimituksia koskevat Oy Shell Ab:n, Oy Teboil Ab:n ja Neste Markkinointi Oy:n sopimukset ovat voimassa 31.3.2011 asti. Polttoaineiden säiliötoimituksissa ovat toimittajina 31.1.2009 saakka Neste Markkinointi Oy, Oy Shell Ab ja Oy Teboil Ab. Hansel Oy:n uusi puitejärjestely tullee voimaan 1.2.2009. Polttoainetankkaukset valtion maksuaikakortilla ovat mahdollisia Oy Teboil Ab:n ja Neste Markkinointi Oy:n asemilla (huom: eräitä rajoituksia, ks. Hanselin nettisivut). 5
Sähkö A 4001 Sähkö on siirretty luokasta B (B 4001) A-luokkaan energian voimakkaan hinnannousun ja saatavuuden johdosta. Hankintojen arvo on noin 4 miljoonaa euroa (vuokriin sisältymättömät). Sähkö hankitaan Hansel Oy:n sopimuksen perusteella Fortum Markets Oy:ltä. Jos sähköntoimitukset sisältyvät vuokrasopimukseen, noudatetaan vuokrasopimuksen ehtoja. ICT-hankinnat ja HALTIK Hallinnonalalla noudatetaan pääsääntöisesti ns. yhden laitteen politiikkaa ja hankinnoissa ollaan siirtymässä leasing-menettelyyn. Hallinnonalan tietotekniikkakeskus (HALTIK) aloitti toimintansa 1.3.2008 hallinnonalan yhteisenä tietotekniikan palvelukeskuksena. Se myös vastaa sovittavilta osin ICT-hankintatehtävistä. Henkilökohtaiset työasemat, näytöt ja tulostimet B 2104, 2105, 2106 Hankintojen arvo on noin 1,4 miljoonaa euroa. Hankinnat tehdään Hanselin puitejärjestelyn ehdoilla. Toimittaja on Atea Finland Oy. Tuoteluetteloa ja hinnastoa ylläpidetään sisäasiainministeriön hallinnonalan tietohallinnon intranetissä (Halti) ja Atean sähköisessä eshop-kauppapaikassa. Kannettavat tietokoneet B 2108 Hankintojen arvo on noin 700.000 euroa. Hankinnat tehdään Hanselin puitejärjestelyn ehdoilla. Toimittaja on Atea Finland Oy. Tuoteluetteloa ja hinnastoa ylläpidetään sisäasiainministeriön hallinnonalan tietohallinnon intranetissä (Halti) ja Atean sähköisessä eshop-kauppapaikassa. Ruggeroiduiksi kannettaviksi tietokoneiksi hankintaan joko Panasonic-laitteita Atea Finland Oy:ltä tai ARC- ja Itronix-laitteita Eagle Data Ky:ltä. Koneiden ja laitteiden vuokrauspalvelut: leasingpalvelut (tietokoneet, tietotekniset laitteet, toimistokoneet ja -laitteet) C5303 Koneiden ja laitteiden leasingmaksut ovat noin 1,4 milj. euroa. Käytetään Hansel Oy:n sopimustoimittajia talousarvion vuokrausta koskevien säännösten puitteissa. Ministeriö on tehnyt koko hallinnonalaa koskevan liittymisen Hansel Oy:n 18.9.2009 päättyvään puitejärjestelyyn, jossa toimittajana on 3StepIT Oy. HALTIK on tehnyt yhteistyösopimuksen 3StepIT Oy:n kanssa. Sopimukseen perustuen virastot tekevät omat vuokrasopimuksensa ja ohjeistavat leasinghankinnat. Leasing-menettelyn käyttöönotossa virastojen tulee olla yhteydessä HALTIKiin. 6
Ajoneuvot Moottoriajoneuvot B 300 Henkilöautot ja tila-autot, pakettiautot ja niiden alustat, pick-upautot ja pikkubussit (myös erityistarkoituksiin muutettavissa olevat), maastoautot ja nelivetoautot (myös erityistarkoituksiin muutettavissa olevat), kevyet kuorma-autot (<6 t). Hankintojen arvo on noin 9,5 miljoonaa euroa. Poliisin tekniikkakeskus toteuttaa hankinnat koko hallinnonalan puolesta hyödyntäen Hansel Oy:n 31.3.2009 saakka voimassaolevia sopimuksia. Hansel Oy kilpailuttaa uudet sopimukset ja Poliisin tekniikkakeskus toteuttaa edelleen hankinnat. Kuljetusvälineiden vuokrauspalvelut; leasingpalvelut (C5204) Leasingvuokrien arvo on noin 445 000 euroa. Ajoneuvojen huoltoleasing- ja rahoitusleasing-palvelut hankintaan Hansel Oy:n puitesopimustoimittajalta Easy Km Oy:ltä. Puitesopimus on voimassa 30.6.2009 saakka. Kalusteet Kalusteet C 150 Hankintojen arvo on noin 1,5 miljoonaa euroa. Toimistokalusteet hankitaan Hansel Oy:n sopimustoimittajilta, joita ovat EFG Toimistokalusteet Oy, Isku Interior Oy ja Martela Oyj. Hansel Oy kilpailuttaa uudet sopimukset niin, että ne ovat voimassa 1.7.2009 alkaen. Toimistokalusteiden vuokrauspalvelut; leasingpalvelut Käytetään Hansel Oy:n sopimustoimittajia talousarvion vuokrausta koskevien säännösten puitteissa. Ministeriö on tehnyt koko hallinnonalaa koskevan liittymisen Hansel Oy:n 18.9.2009 päättyvään puitejärjestelyyn, jossa toimittajana on 3StepIT Oy. Muut yhteishankintoihin kuuluvat tavarat ja palvelut Toimistotarvikkeet C 180 Hankintojen arvo on noin 1,7 miljoonaa euroa. Toimistotarvikkeet ja niiden täyttö- ja suoratoimitukset hankitaan Hansel Oy:n sopimustoimittajilta. Syyskuussa 2008 alkaneen sopimuskauden kokonaistoimittajia paremmuusjärjestyksessä ovat Oy Lindell Ab, Paperipalvelu Koskimo & Rännäli ja Officeday Finland Oy. Virasto voi valita myös tuotealuekohtaisesti toimittajat, joita on useita. 7
Matkustuspalvelut C 460; lentokuljetus- ja matkatoimistopalvelut Kaikkien matkustuspalveluhankintojen arvo on yhteensä noin 9,5 miljoonaa euroa, josta lentokuljetus- ja matkatoimistopalvelut ovat noin 6,5 miljoonaa euroa. Kotimaan ja ulkomaan lentokuljetuspalveluissa käytetään Hansel Oy:n sopimustoimittajia ja matkatoimistopalveluissa sisäasiainhallinnolle keskitetysti valittua Matkatoimisto Oy Areaa. Sisäasiainministeriö on liittänyt hallinnonalan keskitetysti näihin puitejärjestelyihin. Työterveydenhuoltopalvelut C 610 Hankintojen arvo on noin 5,7 miljoonaa euroa. Käytetään virastojen omia voimassaolevia sopimuksia, ja niiden päätyttyä siirrytään käyttämään Hansel Oy:n vuoden 2009 loppuun saakka voimassa olevan puitesopimuksen mukaisia alueellisia työterveyshuollon palveluntarjoajia. Ulkomaan virkamatkavakuutus C 500 Hankintojen arvo on noin 37 000 euroa. Hansel Oy:n sopimustoimittajaksi on valittu Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola 1.1.2009 alkaen. Virastojen tulee liittyä puitejärjestelyyn ja tehdä tarpeidensa mukainen sopimus vakuutusyhtiön kanssa. 4. Sisäasiainhallinnon keskitettyjen hankintojen toteuttamismenettelyjen piiriin kuuluvat tuotteet ja palvelut 1. Tele- ja tietoliikennepalvelut A 480 Hankintojen arvo on noin 17 miljoonaa euroa. Noudatetaan vuonna 2006 voimaan tulleita ja vuoteen 2010 voimassaolevia sopimuksia. Puhepalvelujen osalta pääasiallisena sopimustoimittajana on Elisa Oyj sekä sen palveluja varmistamassa TeliaSonera Finland Oyj. Lähiverkkojen yhdistämispalvelujen osalta pääasiallisena toimittajana on TeliaSonera Finland Oyj sekä palvelujen varmistajana Elisa Oyj. Kiinteiden datasiirtoyhteyksien osalta sopimustoimittajina ovat sekä Elisa Oyj että TeliaSonera Finland Oyj. Hallinnonalan numero- ja osoitepalvelun osalta sopimustoimittajana on Fonecta Oy. 2. Uudet toimitilavuokraukset Toimitilavuokrauksissa noudatetaan sisäasiainhallinnon hankintaohjetta. Vuokraukset, joista aiheutuvat menot koko vuokrakaudella ovat vähintään 5 miljoonaa euroa, käsitellään ministeriön hankinta- ja toimitila-asioiden ryhmässä siten kuin em. 8
ohjeessa on määritelty. (Toimitilavuokrauksien arvo koko hallinnonalalla on noin 83 miljoonaa euroa.) Käynnissä olevat hankkeet Poliisi Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen Pasilan toimitilojen vuokrausta on puollettu raha-asiainvaliokunnassa lokakuussa 2006 ja esivuokrasopimus on tehty 26.11.2006. Tilat valmistuvat vaiheittain tammikuussa vuonna 2010 ja helmikuussa 2012. Tulevan Kanta-Hämeen kihlakunnan poliisilaitoksen Hämeenlinnan pääpoliisiasema, mukana Liikkuvan poliisin Etelä-Suomen osaston Hämeenlinnan yksikkö: Hämeenlinnan poliisitalon osalta on tehty hankintamenettelypäätös 2.3.2005. Hankesuunnitelma on tehty yhdessä oikeusministeriön kanssa, mutta sitä ei ole vahvistettu eikä kilpailuttamista ole vielä käynnistetty. Tulevan Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren kihlakunnan poliisilaitoksen Pietarsaaren poliisiasema ja tulevan Etelä- Pohjanmaan kihlakunnan po-liisilaitoksen Seinäjoen pääpoliisiasema sekä liikkuvan poliisin Länsi-Suomen osaston Seinäjoen yksikkö: Pietarsaaren ja Seinäjoen kihlakunnanvirastojen osalta hankintamenettely- ja hankintapäätökset on tehty. Hankkeet on käsitelty valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa syksyllä 2008 ja suunnittelu on käynnistynyt. Rakentaminen käynnistyy kesällä 2009. Tilat ovat käyttöönotettavissa vuoden 2011 alussa. Rajavartiolaitos Vaalimaan rajanylityspaikan kehittäminen, raskaan ja kevyen liikenteen eriyttäminen. Rajavartiolaitokselle aiheutuvat kustannukset ovat 3,8 milj. euroa ja tullin kustannukset ovat yli 12 milj. euroa. Hanke vietäneen raha-asiainvaliokuntaan yhteishankkeena. Rakentaminen ajoittuu vuosille 2009 2011 ja käyttöönotto arviolta loppuvuoteen 2011. Immolan erikoisjääkärikomppanian perusparannushankkeen rakentaminen (n. 6 milj. euroa) vuosina 2009-2010 ja käyttöönotto vuonna 2010. Emäsalon merivartioaseman rakentaminen (n. 5 milj. euroa) vuosina 2009-2010. Käyttöönoton arvioidaan tapahtuvan alkuvuodesta 2011. Hallinnonalan yhteiset HALTIKin Rovaniemen toimitilan hankinnasta on tehty uusi hankintamenettelypäätös syyskuussa 2007. Hankinta suoritetaan yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa niin, että se toimii hankintayksikkönä ja vuokraa tilat edelleen HALTIKille. 9