KIRJALLINEN KYSYMYS 222/2012 vp Tietotekniikan hyödyntäminen ja opetus ensimmäisellä ja toisella asteella Eduskunnan puhemiehelle Hallitusohjelman mukaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä koulutuksessa vahvistetaan ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa ylioppilaskirjoituksissa valmistellaan asteittain. Lisäksi varmistetaan, että kaikki voivat osallistua tietoyhteiskuntaan ja digitaaliseen maailmaan esteettömästi varallisuudesta, terveydentilasta, taloudellisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Koulutuksen kehittämissuunnitelman 2011 2016 kirjaukset koulujen tietoyhteiskuntakehityksestä ovat vaatimattomia. Suomi on jo osittain pudonnut kehityksen kärjestä; toimenpiteillä on kiire. Vielä 2000-luvun alussa Suomen nuoret olivat tietoteknisessä osaamisessa YK:n tietoyhteiskuntatilastossa kymmenen kärkimaan joukossa. Nyt Suomi on YK:n julkisen hallinnon verkkopalveluita koskevassa tutkimuksessa vasta sijalle 43 yhdessä Hondurasin, Mongolian ja Filippiinien kanssa. Suomalaisen pelialan nousua jarruttaa osaavan työvoiman puute. Lausunnossaan koulutuksen kehittämissuunnitelmasta Suomen lukiolaisten liitto tuo tärkeitä näkökulmia esiin: "Tieto- ja viestintätekniikan sisällyttämisestä perus- ja lukiokoulutuksen opetukseen ja koetilanteisiin ei ole luonnoksessa riittäviä toimenpiteitä. Ylioppilastutkinnon sähköistäminen ei voi tapahtua ilman koulujärjestelmän kokonaisvaltaisempaa TVT-päivitystä." Vuoden 2004 opetussuunnitelmassa ongelmana on se, ettei tietotekniikkaa opeteta kaikille kuuluvana oppiaineena, vaan tieto- ja viestintäteknisten taitojen opetus tulisi olla olennaisena osana jokaista oppiainetta. Kuitenkin valtakunnalliset kokemukset osoittavat, etteivät nykyisen opetussuunnitelman tavoitteet ole toteutuneet oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen osalta. Koulujen ja opettajien tietotekniset taidot vaihtelevat, eikä esimerkiksi aineenopetusluokissa ole tarvittavia tietoteknisiä laitteita. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo taata oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen tasavertaisen kehittymisen ja voidaanko opetussuunnitelmiin lisätä pakollisia TVT-opintoja mahdollisesti omana oppiaineenaan? Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2012 Outi Mäkelä /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Outi Mäkelän /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 222/2012 vp: Miten hallitus aikoo taata oppilaiden tieto- ja viestintäteknisten taitojen tasavertaisen kehittymisen ja voidaanko opetussuunnitelmiin lisätä pakollisia TVT-opintoja mahdollisesti omana oppiaineenaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuksessa opettavista oppiaineista on säädetty perusopetuslaissa (628/1998) ja valtioneuvoston asetuksessa perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001). Lukiossa opettavista oppiaineista on säädetty lukiolaissa (629/1998) ja valtioneuvoston asetuksessa lukiokoulutuksen yleisistä tavoitteista ja tuntijaosta (955/2002). Mainituissa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen säädöksissä tieto- ja viestintäteknisiä opintoja ei ole säädetty pakolliseksi oppiaineeksi. Perusopetuksessa ja lukiossa Tietotekniikkaniminen oppiaine oli valinnaisena oppiaineena aina vuoden 1993 tuntijako- ja opetussuunnitelmauudistuksiin saakka. Tällöin tietotekniikalle oli määritelty valtakunnallisesti tavoitteet ja oppiaines. Vuoden 1993 tuntijakouudistuksessa katsottiin, että tietotekniikkavalmiudet tulee sisällyttää laaja-alaisesti opetukseen, ei yksittäiseen oppiaineeseen. Voimassa olevat perusopetuksen ja lukion opetuksen ja koulutuksen tavoitteet ja tuntijaot mahdollistavat tieto- ja viestintätekniikan opetuksen myös valinnaisena oppiaineena. Sille ei kuitenkaan ole määritelty valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa opetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Opetussuunnitelman perusteissa on sen sijaan määritelty aihekokonaisuuksista, jotka ovat oppiainerajat ylittäviä ja opetusta eheyttäviä painotuksia. Aihekokonaisuuksia ovat mm. perusopetuksessa ihminen ja teknologiaa sekä viestintä ja mediataito ja lukiossa teknologia ja yhteiskunta ja viestintä ja mediaosaaminen. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) nojalla opetus- ja kulttuuriministeriö päättää ammatillisista perustutkinnoista ja niiden laajuudesta ja valtioneuvosto koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista sekä yhteisistä opinnoista ja niiden laajuudesta. Valtioneuvoston päätöksen (213/1999) mukaan ammatillinen perustutkinto on laajuudeltaan 120 opintoviikkoa. Se muodostuu ammatillisista opinnoista ja niitä tukevasta työssäoppimisesta (90 opintoviikkoa), ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisista ja ammattitaitoa täydentävistä yhteisistä opinnoista (20 opintoviikkoa) sekä vapaasti valittavista opinnoista (10 opintoviikkoa). Yhteiset opinnot sisältävät pakollisia (16 opintoviikkoa) ja valinnaisia opintoja (4 opintoviikkoa). Tieto- ja viestintätekniikka on yksi valinnaisista yhteisistä opinnoista. Opetushallitus päättää koulutusaloittain ja tutkinnoittain opintojen tavoitteista ja keskeisestä sisällöstä tutkinnon perusteissa. Tutkinnon perusteissa määrätään valtakunnalliset tavoitteet ja arviointikriteerit myös Tieto- ja viestintätekniikka -tutkinnon osalle. Tietotekniikka ja teknologia on lisäksi yksi tutkinnon perusteissa määritellyistä elinikäisen oppimisen avaintaidoista, joten tietotekniikkaosaamista on sisällytetty ammatillisten tutkin- 2
Ministerin vastaus KK 222/2012 vp Outi Mäkelä /kok tojen tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin läpi tutkinnon. Tieto- ja viestintätekniikkaa on ammatillisten perustutkintojen perusteissa myös erillisinä ammatillisina tutkinnon osina silloin, kun se on keskeinen osa työelämän edellyttämää ammattitaitoa. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikkaa on mahdollista sisällyttää tutkintoon vapaasti valittavina tutkinnon osina (10 opintoviikkoa). Ammatillisten perustutkintojen perusteet tukevat siis vahvasti tietoyhteiskuntaan ja digitaaliseen maailmaan osallistumista. Pääministeri Jyrki Kataisen (22.6.2011) hallitusohjelman mukaisesti tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä koulutuksessa vahvistetaan. Valtioneuvoston hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011 2016 mukaisesti koulutuksen sähköisen infrastruktuurin yhteensopivuutta ja digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä parannetaan. Lisäksi jatketaan koulujen tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamista. Oppimisympäristöjen kehittämistä ja kansainvälistymistä on jo useamman vuoden ajan tuettu valtionavustuksin sekä yleissivistävässä että ammatillisessa koulutuksessa noin 6 miljoonalla eurolla vuosittain. Pääpaino on ollut tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämisessä ja monipuolistamisessa. Tieto- ja viestintätekniikan osuus opettajankoulutuksessa on vähäinen. Pakollisten kurssien määrä on luokanopettajakoulutuksessa 3 6 opintopistettä. Vapaavalintaisia kursseja on niukasti tarjolla. Aineenopettajaksi opiskelevien tieto- ja viestintätekniikan opinnoista ei ole saatavilla koottua tietoa. Voidaan kuitenkin olettaa, että aineenopettajaksi opiskelevien tieto- ja viestintäteknisessä toimintaympäristössä on suuria vaihteluita sekä yliopistoittain että tiedekunnittain, millä tekijöillä on merkitystä valmiuksien saamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee opetustoimen henkilöstökoulutusta vuonna 2012 noin 22,5 miljoonalla eurolla. Tavoitteena kuluvalle vuodelle on, kyseiseen henkilöstökoulutukseen osallistuu noin 40 000 henkeä. Tähän henkilöstökoulutukseen sisältyy myös tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön uudistamiseen ja laajentamiseen tähtäävää koulutusta. Hallitusohjelman mukaisesti valmistellaan myös perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon vuonna 2016 tapahtuva uudistaminen vahvistamaan taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta ja arvokasvatusta ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistamalla kieliohjelmia. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011 2016 mukaisesti valtioneuvosto päättää perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen ja oppilaanohjaukseen (tuntijako) keväällä 2012. Perusopetuksen tavoitteita ja tuntijakoa valmistellut opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä jätti ehdotuksensa helmikuussa 2012. Ehdotukseen mukaan opetuksen tavoitteena on oppilaan laajan yleissivistyksen muodostuminen, maailmankuvan avartuminen ja syveneminen. Tämä edellyttää mm. teknologian tuntemusta. Työryhmä ehdotti aihekokonaisuuksiin varattavaksi jatkossa omaa tuntiresurssia vuosiluokille 7 9. Ehdotuksen mukaan opetuksen järjestäjä voi tarjota lisäksi omia valinnaisaineita, esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikkaa. Hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään myös lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistaminen perusopetuksen tuntijaon uudistuksen jälkeen. Tavoitteena on, että lukion uusi tuntijako astuu voimaan 1.8.2016. Tässä yhteydessä päätetään myös pakollisista ja valinnaisista opinnoista. Kaikkien ammatillisten perustutkintojen perusteet on uudistettu vuosina 2008 2010. Tutkintojen perusteiden ja tutkintorakenteen uudistamistarvetta arvioidaan vuosittain yhdessä koulutus ja tutkintotoimikuntien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Arvioinnin pohjalta tehdään tarvittavat muutokset ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmään. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti ammatillista tutkintojärjestelmää kehitetään siten, että se perustuu työelämän osaamistarpeisiin ja muodostaa selkeän ja johdonmukaisen koko- 3
Ministerin vastaus naisuuden. Lähtökohtana on, että ammatillinen peruskoulutus antaa opiskelijalle vahvan ammattitaidon, joka mahdollistaa nopean työelämään siirtymisen. Lisäksi se antaa laaja-alaisia ammatillisia ja elinikäisen oppimisen valmiuksia, muun muassa tieto- ja viestintäteknisiä taitoja. Ammatillisen lisäkoulutuksen avulla tuetaan työuran eri vaiheissa olevien osaamisen kehittämistä siten, että osaaminen vastaa muuttuvien työmarkkinoiden sekä yksilöiden urakehityksen tarpeita. Koulutuksen kehittämisessä tieto- ja viestintätekniikan ja digitaalisen maailman hallinta ja hyödyntäminen ovat oleellisia yhteiskunnallisia taitoja. Näiden taitojen kehittämisen tulee toteutua luonnollisena osana kaikkea opetusta ja oppimista. Erilliset tieto- ja viestintätekniikkaan painottuvat oppiaineet tai tutkinnon osat ovat sitä tukevaa toimintaa, mutta eivät irrallisuutensa vuoksi anna riittäviä ja ajantasaisia valmiuksia oppilaille ja opiskelijoille. Helsingissä 19 päivänä huhtikuuta 2012 Opetusministeri Jukka Gustafsson 4
Ministerns svar KK 222/2012 vp Outi Mäkelä /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 222/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Outi Mäkelä /saml: Hur ämnar regeringen garantera en likvärdig utveckling av elevernas informations- och kommunikationstekniska färdigheter och är det möjligt att i läroplanerna införa obligatoriska IKT-studier, eventuellt som ett eget läroämne? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I lagen om grundläggande utbildning (628/1998) och i statsrådets förordning om riksomfattande mål för utbildningen enligt lagen om grundläggande utbildning och om timfördelning i den grundläggande utbildningen (1435/2001) föreskrivs om de läroämnen som ingår i den grundläggande utbildningen. I gymnasielagen (629/2002) och i statsrådets förordning om allmänna riksomfattande mål för gymnasieutbildningen och om timfördelningen i gymnasieundervisningen (955/2002) föreskrivs om de läroämnen som undervisas i gymnasiet. I de nämnda författningarna om grundläggande utbildning och gymnasieutbildning föreskrivs inte om informations- och kommunikationstekniska studier som ett obligatoriskt läroämne. I den grundläggande utbildningen och gymnasiet var läroämnet informationsteknik valfritt ända till dess att timfördelningen och undervisningsplanerna reviderades 1993. I det sammanhanget fastställdes riksomfattande mål och studiematerial för undervisningen i informationsteknik. I samband med 1993 års revidering av timfördelningen ansågs det att de informationstekniska färdigheterna i en så stor utsträckning som möjligt bör integreras i undervisningen, inte i ett enskilt läroämne. De gällande målen och timfördelningarna för den grundläggande utbildningen och gymnasieundervisningen gör det möjligt att undervisa i informations- och kommunikationsteknik också som ett valfritt läroämne. För detta ämne har dock inte i de riksomfattande grunderna för läroplanen fastställts målen för och det centrala innehållet i undervisningen. I grunderna för läroplanen har däremot fastställts ämneshelheter med prioriteringar som överskrider läroämnesgränserna och integrerar undervisningen. Ämneshelheter inom den grundläggande utbildningen är bl.a. människan och teknologin samt kommunikation och mediekunskap. Inom gymnasiet är ämneshelheterna bl.a. teknologin och samhället samt kommunikation och medier. Enligt lagen om yrkesutbildning (639/1998) beslutar undervisnings- och kulturministeriet om yrkesinriktade grundexamina och deras omfattning, medan statsrådet beslutar om de allmänna riksomfattande målen för utbildningen samt om gemensamma studier och deras omfattning. Enligt statsrådets beslut (213/1999) omfattar en yrkesinriktad grundexamen 120 studieveckor. I den ingår yrkesinriktade studier och inlärning i arbetet som stöder dem (90 studieveckor), gemensamma studier som är nödvändiga för förvärvande och komplettering av yrkesskickligheten (20 studieveckor) samt valfria studier (10 studieveckor). De gemensamma studierna innehåller obligatoriska studier (16 studieveckor) och valfria studier (fyra studieveckor). Informationsoch kommunikationsteknik hör till kategorin valfria gemensamma studier. Utbildningsstyrelsen 5
Ministerns svar beslutar om målen för och det centrala innehållet i studierna, särskilt för varje utbildningsområde och examen. I examensgrunderna fastställs de riksomfattande målen och utvärderingskriterierna också för examen i informations- och kommunikationsteknik. Eftersom informationsteknik och teknologi dessutom hör till de nyckelkompetenser för livslångt lärande som definieras i examensgrunderna, har IT-kunskaper genomgående beaktats i yrkesutbildningskvalifikationerna och utvärderingskriterierna för de olika elementen i yrkesinriktade studier. Informations- och kommunikationsteknik ingår i yrkesinriktade grundexamina också som separata examensdelar, då den utgör ett centralt element i den yrkesskicklighet som arbetslivet förutsätter. Dessutom kan informations- och kommunikationsteknik ingå i examen som valfria studier (10 studieveckor). Grunderna för yrkesinriktade grundexamina stöder sålunda uttryckligen möjligheterna att delta i informationssamhället och den digitala världen. Enligt statsminister Jyrki Katainens regeringsprogram (22.6.2011) ska nyttiggörandet av informations- och kommunikationstekniken stärkas i utbildningen. Enligt den utvecklingsplan för utbildning och forskning 2011 2016 som statsrådet godkänt ska interoperabiliteten för utbildningens elektroniska infrastruktur och utnyttjandet av digitala inlärningsmiljöer förbättras. Dessutom ska arbetet med att förbättra skolornas informationssamhällsfärdigheter fortsättas. För utvecklingen och internationaliseringen av inlärningsmiljöerna både inom den allmänbildande och inom den yrkesinriktade utbildningen har redan i flera års tid årligen beviljats ca 6 miljoner euro i statsunderstöd. Fokus har lagts på ökad och mångsidigare användning av informations- och kommunikationsteknik i undervisningen. Undervisningen i informations- och kommunikationsteknik utgör ingen stor del av lärarutbildningen. I klasslärarutbildningen motsvarar de obligatoriska kurserna 3 6 studiepoäng. Utbudet av valfria kurser är knappt. Det finns ingen sammanställd information om studier i informations- och kommunikationsteknik för ämneslärarstuderande. Man kan dock anta att variationerna i ämneslärarstuderandenas IT-miljö är stora, både mellan universiteten och fakulteterna, och att dessa faktorer har betydelse för studerandenas möjligheter att skaffa sig kompetens. Undervisnings- och kulturministeriet stöder år 2012 personalutbildningen inom undervisningsväsendet med ca 22,5 miljoner euro. Målet för innevarande år är att ca 40 000 personer ska delta i personalutbildningen. I denna ingår också utbildning som syftar till att förnya och öka användningen av informations- och kommunikationsteknik i undervisningen. I enlighet med regeringsprogrammet görs också en genomgång av målen och timfördelningen inom den grundläggande utbildningen år 2016 i syfte att stärka undervisningen i konst- och färdighetsämnen och gymnastik samt samhälls- och värdefostran, liksom miljöfostrans ställning och samarbetet mellan läroämnena samt i syfte att göra språkprogrammen mångsidigare. I enlighet med utvecklingsplanen för utbildning och forskning 2011 2016 beslutar statsrådet våren 2012 om de allmänna nationella målen för den grundläggande utbildningen och fördelningen av undervisningstiden mellan olika läroämnen och ämnesgrupper och elevhandledning (timfördelningen). En arbetsgrupp som vid undervisnings- och kulturministeriet berett målen för och timfördelningen inom den grundläggande utbildningen överlämnade sitt förslag i februari 2012. Enligt förslaget är syftet med utbildningen att ge eleverna en bred allmänbildning samt en öppen och fördjupad världsbild. Detta förutsätter bl.a. teknologiska kunskaper. Arbetsgruppen föreslog att det för årsklasserna 7 9 i fortsättningen reserveras en egen timresurs för ämneshelheter. Enligt förslaget kan utbildningsanordnaren dessutom erbjuda egna valfria ämnen, t.ex. informations- och kommunikationsteknik. Enligt regeringsprogrammet ska de nationella målen och timfördelningen i gymnasieutbildningen ses över när timfördelningen i den grundläggande utbildningen har lagts om. Målet är att gymnasiets nya timfördelning ska träda i kraft 1.8.2016. I det sammanhanget fattas också beslut om obligatoriska och valfria studier. 6
Ministerns svar KK 222/2012 vp Outi Mäkelä /kok Grunderna för alla yrkesinriktade grundexamina sågs över 2008 2010. Behovet att se över examensgrunderna och examensstrukturen bedöms årligen i samråd med utbildnings- och examensnämnderna och andra viktiga referensgrupper. Utifrån bedömningen görs nödvändiga ändringar i examenssystemet för den yrkesinriktade utbildningen. I enlighet med utvecklingsplanen för utbildningen och forskningen utvecklas det yrkesinriktade examenssystemet så att det baseras på arbetslivets kompetensbehov och bildar en klar och konsekvent helhet. Utgångspunkten är att den yrkesinriktade grundutbildningen ska ge studeranden en god yrkesskicklighet som möjliggör en snabb övergång till arbetslivet. Dessutom ska den ge omfattande yrkesmässiga färdigheter också för livslångt lärande, bl.a. informationsoch kommunikationstekniska färdigheter. Genom yrkesinriktad tilläggsutbildning stöds personer som befinner sig i olika skeden av sin arbetskarriär så att de kan utveckla sin kompetens efter den föränderliga arbetsmarknadens och sin individuella karriärutvecklings behov. Förmågan att behärska och nyttiggöra informations- och kommunikationstekniken och den digitala världen är väsentliga samhälleliga färdigheter när det gäller att utveckla utbildningen. Utvecklingen av dessa färdigheter måste ske som en naturlig del av all undervisning och inlärning. Separata läroämnen eller examensdelar med inriktning på informations- och kommunikationsteknik stöder visserligen utvecklingen, men på grund av att de inte är insatta i ett sammanhang ger de inte eleverna och de studerande tillräckliga färdigheter som motsvarar dagens krav. Helsingfors den 19 april 2012 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 7