Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 535/2005 vp Historian ja yhteiskuntaopin opettajan kelpoisuus Eduskunnan puhemiehelle Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksella 986/1998. Sekä perusopetuksen että lukion aineenopettajalta vaaditaan vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot ja ylempi korkeakoulututkinto. Lukiossa vaaditaan vähintään 55 opintoviikon laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot yhdessä opetettavassa aineessa ja vähintään 35 opintoviikon laajuiset vastaavat opinnot muissa opetettavissa aineissa taikka yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot. Perusopetuksessa riittää vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot opetettavissa aineissa. Yhteiskuntaopin osuutta opetuksessa on tarkoitus nostaa. Tällä hetkellä monelle on epäselvää, hyväksytäänkö historian ja yhteiskuntaopin 55 opintoviikon aineopintoihin ainoastaan historian opinnot vai voidaanko myös yhteiskuntatieteelliset opinnot hyväksyä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallituksen tulkinta laista se, että 55 opintoviikon laajuiset aineopinnot voivat historian ja yhteiskuntatiedon opettajalla olla vaihtoehtoisesti joko historian tai yhteiskuntatieteen opintoja? Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2005 Arto Satonen /kok Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arto Satosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 535/2005 vp: Onko hallituksen tulkinta laista se, että 55 opintoviikon laajuiset aineopinnot voivat historian ja yhteiskuntatiedon opettajalla olla vaihtoehtoisesti joko historian tai yhteiskuntatieteen opintoja? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Historian ja yhteiskuntaopin vanhemman ja nuoremman lehtorin kelpoisuuksista säädettiin vuonna 1948 annetussa asetuksessa, joka koski valtion oppikoulujen opettajan virkoja. Kelpoisuuteen kuuluvassa aineenhallinnassa vaadittiin historia-aineissa vanhemmalta lehtorilta arvosana laudatur ja nuoremmalta lehtorilta arvosana cum laude approbatur ja yhteiskuntaopin opetusta edistävissä aineissa vaadittiin alempia arvosanoja. Vuoden 1985 elokuun 1. päivästä voimaan tulleen lukioasetuksen (719/1984) 79 :n mukaan kelpoisuus vanhemman lehtorin virkaan edellytti, että henkilö oli suorittanut opettajankoulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot tai korkeakoulun antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot siten, että opintojen laajuus yhdessä virkaan kuuluvassa aineessa oli vähintään 55 opintoviikkoa, ja jos virkaan kuului kaksi tai useampia aineita, lisäksi yhdessä muussa aineessa vähintään 35 opintoviikkoa. Ainakaan mainitun asetuksen voimaantulosta lähtien lukion viran pääainetta ja sivuainetta (sivuaineita) ei ole määritelty säännöksissä tai edellytetty määriteltäviksi muualla. Sekä humanistisista ja luonnontieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (221/1994) 11 :n mukaan että yhteiskuntatieteellisistä tutkinnoista annetun asetuksen (245/1994) 11 :n mukaan opetettavan aineen opintoja ovat pääaineessa perus-, aine- ja syventävät opinnot, laajuudeltaan vähintään 55 opintoviikkoa, ja pro gradu -tutkielma sekä sivuaineessa perus- ja aineopinnot, laajuudeltaan vähintään 35 opintoviikkoa. Yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen (794/2004) 19 :n 3 momentin mukaan aineenopettajan koulutukseen kuuluvia opetettavan aineen opintoja ovat ylemmän korkeakoulututkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus-, aine- ja syventävät opinnot sekä muussa oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa perus- ja aineopinnot. Viimeksi mainittu asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta Yhteiskuntaopissa opetettavan aineen opinnot koostuvat yhteiskuntatieteellisen koulutusalan usean tieteenalan opinnoista. Vuonna 2003 vahvistettujen lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan yhteiskuntaopin kursseissa hyödynnetään muun ohella valtio-opin, sosiaalipolitiikan, sosiologian ja kansantalouden käsitteistöä ja teorioita ja syventävillä kursseilla opiskelijalle annetaan perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja perehdytetään hänet Euroopan unionin toimintaan. Näiden perusteiden pohjalta vahvistetut opetussuunnitelmat tulevat sovellettaviksi viimeistään 1. päivästä elokuuta Historian opetusta varten yliopistot ovat vanhan perinteen pohjalta järjestäneet aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, joiden laajuus on vähintään 55 opintoviikkoa. Yhteiskuntaopin opetusta varten yliopistot eivät tiettävästi ole ainakaan laajamittai- 2

3 Ministerin vastaus KK 535/2005 vp Arto Satonen /kok sesti suunnitelleet ja järjestäneet vähintään 55 opintoviikon laajuisia opetettavan aineen opintoja, vaan yliopistojen järjestämät yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnot ovat vähintään 35 opintoviikon laajuisia opintokokonaisuuksia, jotka sisältävät perus- ja aineopintoja mutta eivät syventäviä opintoja. Koska yhteiskuntaopin opetettavan aineen opinnoista ei ole muodostettu vähintään 55 opintoviikon laajuisia opintokokonaisuuksia, yliopistot eivät myöskään ole yleensä antaneet todistuksia niitä vastaavista opinnoista. Vaikka henkilö olisi suorittanut yhteiskuntatieteisiin kuuluvilla tieteenaloilla perus- ja aineopintoja sekä mahdollisesti syventävät opinnot, tämä ei ilman yliopiston todistusta aineenopettajan koulutukseen kuuluvista opetettavan aineen opinnoista osoita, että hänellä olisi perusopetuksen ja lukion yhteiskuntaopissa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot tai niitä vastaavat opinnot. Ei ole estettä sille, että yhteiskuntatieteellisen alan tutkimusta ja koulutusta järjestävä yliopisto muodostaa yhteiskuntaopissa vähintään 55 opintoviikon laajuiset opetettavan aineen opinnot, joihin kuuluu myös syventäviä opintoja. Elokuun 1. päivästä 2005 lukien näiden opintojen laajuus määriteltäisiin yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti opintopisteinä. Historia ja yhteiskuntaoppi ovat eri oppiaineita, joita varten lukion tuntijaossa on erilliset pakollisten kurssien ja syventävinä opintoina tarjottavien kurssien määrät ja erilliset opetussuunnitelman perusteet. Jos aineenopettaja opettaa historiaa ja yhteiskuntaoppia lukiossa, opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 10 :n nojalla kelpoisuuteen vaaditaan vähintään 55 opintoviikon laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot joko historiassa tai yhteiskuntaopissa tai yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot. Toisessa opetettavassa aineessa, joka on historia tai yhteiskuntaoppi, vaaditaan vähintään 35 opintoviikon laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot tai yliopiston antaman todistuksen mukaan niitä vastaavat opinnot. Helsingissä 21 päivänä kesäkuuta 2005 Opetusministerin sijaisena Ministeri Tarja Filatov 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 535/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Arto Satonen /saml: Är regeringens tolkning av lagen att 55 studieveckors ämnesstudier för en lärare i historia och samhällskunskap kan bestå av studier i alternativt historia eller samhällsvetenskaper? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om behörighet för äldre och yngre lektor i historia och samhällslära ingick i en förordning från 1948 som gällde lärartjänster vid statliga lärdomsskolor. Behörighetsvillkoret i fråga om ämneskompetensen i historiska ämnen var vitsordet laudatur för äldre lektor och vitsordet cum laude approbatur för yngre lektor medan det i ämnen som främjar undervisningens i samhällslära krävdes lägre vitsord. Enligt 79 i den gymnasieförordning som trädde i kraft den 1 augusti 1985 (719/1984) förutsatte behörighet för en tjänst som äldre lektor att personen hade slutfört studier i undervisningsämnet inom lärarutbildningen eller, enligt vad högskolan intygat, motsvarande studier så att studierna i ett av de ämnen som hör till tjänsten omfattade minst 55 studieveckor och, om två eller flera ämnen hörde till tjänsten, dessutom i ett annat ämne minst 35 studieveckor. Åtminstone sedan nämna förordning trädde i kraft har huvudämnet eller biämnet (biämnena) i en tjänst inte fastställts i bestämmelser, inte heller har det förutsatts att de skall fastställas någon annanstans. Både enligt 11 i förordningen om humanistiska och naturvetenskapliga examina (221/1994) och 11 i förordningen om samhällsvetenskapliga examina (245/1994) är studier i ett undervisningsämne grund-, ämnes- och fördjupade studier i huvudämnet, vilkas omfattning är minst 55 studieveckor, och en avhandling pro gradu samt grund- och ämnesstudier i ett biämne, vilkas omfattning är minst 35 studieveckor. Enligt 19 3 mom. i statsrådets förordning om universitetsexamina (794/2004) utgör de studier i undervisningsämnet som hör till ämneslärarutbildningen grundstudier, ämnesstudier och fördjupade studier i huvudämnet för högre högskoleexamen eller i en helhet som jämställs med huvudämnet samt grundstudier och ämnesstudier i något annat läroämne eller i en helhet som jämställs med ett läroämne. Sistnämnda förordning träder i kraft den 1 augusti Studierna i undervisningsämnet samhällslära består av studier inom flera vetenskapsområden på det samhällsvetenskapliga utbildningsområdet. Enligt de grunder för gymnasiets läroplan som fastställdes 2003 får de studerande under kurserna i samhällslära bl.a. lära sig begrepp och teorier i statskunskap, socialpolitik, sociologi och samhällsekonomi medan de fördjupade kurserna skall ge dem grundläggande kunskaper om Finlands rättsordning och orientera dem i Europeiska unionens verksamhet. Läroplaner som har fastställts på basis av dessa grunder skall börja tillämpas senast den 1 augusti För undervisningen i historia har universiteten enligt gammal tradition ordnat studier i undervisningsämnet inom ämneslärarutbildningen vilka omfattar minst 55 studieveckor. För undervisningen i samhällslära har universiteten veterligen åtminstone inte i någon större skala planerat eller ordnat studier i undervisningsämnet på minst 55 studieveckor, utan de studier i undervis- 4

5 Ministerns svar KK 535/2005 vp Arto Satonen /kok ningsämnet samhällslära som universiteten ordnat är studiehelheter på minst 35 studieveckor som innehåller grund- och ämnesstudier men inte fördjupade studier. Eftersom det av studierna i undervisningsämnet samhällslära inte har bildats studiehelheter på minst 55 studieveckor, har universiteten i allmänhet inte heller utfärdat betyg över studier som motsvarar dem. Även om en person skulle ha genomfört grund- och ämnesstudier samt eventuellt fördjupade studier inom vetenskapsområden som hör till samhällsvetenskaperna, visar detta inte, om universitetet inte utfärdar ett betyg över studier i ett undervisningsämne inom ämneslärarutbildningen, att han eller hon har studier i ett undervisningsämne som hör till ämneslärarutbildningen, dvs. i samhällslära, för den grundläggande utbildningen eller gymnasiet eller motsvarande studier. Det finns inga hinder för att ett universitet som ordnar forskning och undervisning inom det samhällsvetenskapliga området utformar studier i undervisningsämnet samhällslära på minst 55 studieveckor, vilket även inkluderar fördjupade studier. Från den 1 augusti 2005 skall omfattningen på dessa studier i enlighet med statsrådets förordning om universitetsexamina anges i studiepoäng. Historia och samhällslära är olika läroämnen. För dem anges i timfördelningen för gymnasiet separat antalet obligatoriska kurser och antalet kurser som erbjuds som fördjupade studier. De har också egna läroplaner. Enligt 10 i förordningen om behörighetsvillkor för personal inom undervisningsväsendet (986/1998) skall en ämneslärare som undervisar i historia och samhällslära i gymnasiet för att vara behörig har slutfört minst 55 studieveckors studier i undervisningsämnet i utbildningen för ämneslärare antingen i historia eller i samhällslära eller, enligt vad universitetet intygar, motsvarande studier. I det andra undervisningsämnet, historia eller samhällslära, krävs minst 35 studieveckors studier i undervisningsämnet i utbildningen för ämneslärare eller, enligt vad universitetet intygar, motsvarande studier. Helsingfors den 21 juni 2005 Undervisningsministerns ställföreträdare Minister Tarja Filatov 5