KIRJALLINEN KYSYMYS 666/2010 vp Merimiesten oikeus sairausvakuutukseen ja sosiaaliturvaan Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisten merimiesten, jotka purjehtivat muihin EU-maihin rekisteröidyillä aluksilla, on vaikeaa saada muun muassa vapaaehtoisia sairausvakuutuksia sekä tapaturmavakuutuksia Suomessa. Kela on kerännyt merimiehiltä Kelakortteja pois, mikä on tehnyt vakuutuksen saannin usein mahdottomaksi, sillä vakuutusyhtiöt vaativat vakuutusten ottajilta suomalaisen sosiaaliturvan piiriin kuulumista. Syy tähän on niin sanottu lippusääntö, jonka mukaan merimiehet kuuluvat sen maan sosiaaliturvan piiriin, jonka lipun alla alus purjehtii. On kohtuutonta, että Suomessa kuitenkin vakituisesti asuva Suomen kansalainen ei ole oikeutettu samaan sosiaaliturvaan kuin muut kansalaiset, vaan hän joutuu erikseen todistelemaan oikeuttaan sairaanhoitoon Suomessa ja anomaan sairaanhoidon kuluja takaisin jälkikäteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä sen helpottamiseksi, että Suomessa vakituisesti asuvat suomalaiset merimiehet saadaan sairausvakuutuksen ja sosiaaliturvan piiriin? Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2010 Arja Karhuvaara /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Karhuvaaran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 666/2010 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä sen helpottamiseksi, että Suomessa vakituisesti asuvat suomalaiset merimiehet saadaan sairausvakuutuksen ja sosiaaliturvan piiriin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Merimiesten sosiaaliturvaa on käsitelty kirjalliseen kysymykseen KK 16/2010 vp annetussa vastauksessa. Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä liikkuvien työntekijöiden sosiaaliturva on kytköksissä Suomea sitovaan EU-lainsäädäntöön. Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 48 artiklan perusteella Euroopan yhteisöjen tulee toteuttaa sosiaaliturvan alalla toimenpiteet, jotka ovat tarpeen liikkumisvapauttaan käyttävän työntekijän ja hänen perheenjäsentensä sosiaaliturvan säilyttämiseksi ja turvaamiseksi sekä sosiaaliturvaetuuksien maksamiseksi. Työntekijöiden sosiaaliturvaoikeuksien turvaamiseksi on annettu Euroopan yhteisöjen asetus N:o 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus N:o 987/2009. Asetuksen tehtävänä on osoittaa, miten eri jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä sovelletaan niiden välillä liikkuviin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä. Asetuksilla ei muuteta jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmiä, vaan kyse on eri maiden sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta. Asetukseen N:o 883/2004 sisältyy säännökset, jotka osoittavat, minkä jäsenvaltion sosiaalilainsäädäntöä Euroopan talousalueella liikkuvaan työntekijään sovelletaan missäkin tilanteessa. Säännöstön tarkoituksena on varmistaa, että henkilöön sovelletaan aina yhden mutta ei useamman jäsenvaltion sosiaaliturvalainsäädäntöä. Asetuksen keskeinen periaate on, että työntekijään sovelletaan ensisijaisesti työskentelyvaltion lainsäädäntöä. Työskentelyvaltion lainsäädännön soveltamisen kannalta ei ole merkitystä sillä, minkä jäsenvaltion alueella työntekijä asuu, eikä myöskään sillä, missä jäsenvaltiossa työnantajan kotipaikka sijaitsee. Merimiehiin sovelletaan asetuksen mukaan niin kutsuttua lippusääntöä, mikä tarkoittaa sitä, että tietyn jäsenvaltion lipun alla purjehtivalla aluksella työskentelevä henkilö on tämän valtion sosiaaliturvalainsäädännön alainen. Kyse on Suomea sitovasta EU-säädöksestä. Kela-kortti on yhteydessä Suomen sairausvakuutukseen, joten merimiehen on palautettava Kela-korttinsa ja Suomen myöntämä eurooppalainen sairaanhoitokortti. Lippusääntö ei vaikuta merimiehen oikeuteen saada sairaanhoitoa asuinvaltiossaan tai muissa EU- ja ETA-maissa. Suomessa asuva merimies saa sairaanhoitoa julkisessa terveydenhuollossa kuntalaisen asiakasmaksulla. Julkisen terveydenhuollon palveluja varten Kansaneläkelaitos myöntää pyynnöstä asiakirjan Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa. Suomessa asuvalla merimiehellä on myös oikeus saada Kansaneläkelaitokselta sairaanhoitokorvauksia jälkikäteen kustannuksista, jotka ovat syntyneet yksityisen terveydenhuollon palvelujen käytöstä sekä sairauteen liittyvistä matkoista ja lääkeostoista. Kustannuksista vastaa molemmissa tapauksissa valtio, jossa merimies on sairausvakuutettuna. 2
Ministerin vastaus KK 666/2010 vp Arja Karhuvaara /kok Suomalaisten vakuutusyhtiöiden tarjoamilla vapaaehtoisilla tapaturmavakuutuksilla pyritään yleensä täydentämään suomalaista lakisääteistä sosiaaliturvaa ja pakollista tapaturmavakuutusta. Vapaaehtoiset tapaturmavakuutukset ovat markkinaperusteisia vakuutustuotteita, jotka perustuvat vapaaehtoisiin sopimuksiin vakuutuksenottajan ja vakuutusyhtiön välillä. Vapaaehtoisia tapaturmavakuutuksia myöntäessään suomalaiset vakuutusyhtiöt edellyttävät yleensä siksi vakuutetun kuuluvan Suomen sosiaaliturvan piiriin. Viranomaiset tai hallitus eivät voi velvoittaa vakuutusyhtiöitä myöntämään tai luomaan tietyn tyyppisiä vapaaehtoisia vakuutuksia esimerkiksi merimiehille. Vapaaehtoisten vakuutustuotteiden olemassa olo perustuu lähtökohtaisesti niiden markkinakysyntään. Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2010 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 666/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Karhuvaara /saml: Vilka åtgärder tänker regeringen vidta för att göra det enklare för finländska sjömän som är fast bosatta i Finland att få tillgång till sjukförsäkring och social trygghet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Sjömäns sociala trygghet har behandlats i svaret på det skriftliga spörsmålet SS 16/2010. Den sociala tryggheten för dem som rör sig mellan medlemsstaterna i Europeiska unionen är kopplad till EU-lagstiftningen som är bindande för Finland. Utifrån artikel 48 i grundfördraget bör Europeiska gemenskaperna besluta om sådana åtgärder inom den sociala trygghetens område som är nödvändiga för att garantera att arbetstagare som utnyttjar sin rätt till fri rörlighet samt deras familjemedlemmar får behålla rätten till sociala trygghetsförmåner och att förmånerna betalas ut. Europeiska gemenskapernas förordning nr 883/2004 och förordning nr 987/2009 om tilllämpningen av den har getts för att värna arbetstagarnas rätt till social trygghet. Förordningen anger hur den nationella lagstiftningen i olika medlemsstater tillämpas på arbetstagare och deras familjemedlemmar som flyttar från en stat till en annan. Förordningarna ruckar inte i sig på medlemsstaternas system för social trygghet, utan det handlar om samordning av systemen i olika länder. I förordning nr 883/2004 ingår bestämmelser som visar vilken stats sociala lagstiftning som tillämpas i varje enskilt fall på en arbetstagare som flyttar inom Europeiska ekonomiska samarbetsområdet. Reglerna ska säkerställa att lagstiftningen om social trygghet i ett land men inte i flera länder alltid tillämpas på arbetstagaren. Den bärande principen i förordningen är att det i första hand är lagstiftningen i anställningslandet som tillämpas på arbetstagaren. För tillämpningen av lagstiftningen i anställningslandet spelar det ingen roll inom vilken medlemsstats territorium arbetstagaren är bosatt, inte heller i vilken medlemsstat arbetstagaren har sitt hemvist. Enligt förordningen tillämpas den så kallade flaggregeln på sjömän, dvs. en anställd ombord på ett fartyg som seglar under en viss medlemsstats flagg omfattas av lagstiftningen om social trygghet i detta land. Det är fråga om en EU-rättsakt som binder Finland. FPA-kortet är kopplat till den finländska sjukförsäkringen, så sjömannen bör alltså lämna in sitt FPA-kort till Folkpensionsanstalten liksom det europeiska sjukvårdskortet som beviljats i Finland. Flaggregeln påverkar inte sjömäns rätt att få sjukvård i den stat där de är bosatta eller i andra EU- och EES-länder. En sjöman som bor i Finland får offentlig sjukvård mot den klientavgift som kommuninvånare betalar. Folkpensionsanstalten beviljar på begäran Intyg över rätt till vårdförmåner i Finland. Sjömän som är bosatta i Finland har också rätt att i efterskott få ersättning för sjukvårdskostnader för privat läkarvård, sjukvårdsresor och läkemedelsköp. För kostnaderna i bägge fallen står den stat där sjömannen är sjukförsäkrad. Syftet med de frivilliga olycksfallsförsäkringar som finska försäkringsbolag tillhandahåller är i regel att komplettera den lagfästa finländska sociala tryggheten och den obligatoriska olycks- 4
Ministerns svar KK 666/2010 vp Arja Karhuvaara /kok fallsförsäkringen. Frivilliga olycksfallsförsäkringar är marknadsbaserade försäkringsprodukter som bygger på frivilliga avtal mellan försäkringstagaren och försäkringsbolaget. När finska försäkringsbolag beviljar frivilliga olycksfallsförsäkringar förutsätter de därför vanligen att den försäkrade omfattas av den sociala tryggheten i Finland. Varken myndigheterna eller regeringen kan ålägga försäkringsbolagen att bevilja eller inrätta någon viss typ av frivilliga försäkringar till exempel för sjömän. Förekomsten av frivilliga försäkringsprodukter beror i princip på deras marknadsefterfrågan. Helsingfors den 17 september 2010 Social- och hälsovårdsminister Juha Rehula 5