Tutkimus maksasairauden vaikutuksesta toimintakykyyn

Tutkimus maksasairauden vaikutuksesta toimintakykyyn Tutkimus maksasairauksien toteamisesta, hoidosta ja niiden vaikutuksesta sairastuneen toimintakykyyn: kouluttava kysely lääkäreille viranomaisaineistot Kela, THL

Tavoite ja toteutus Tutkimuskokonaisuuden tavoitteena oli saada Munuais- ja maksaliiton ennaltaehkäisyn teemavuoteen tietoa ja vaikuttamismateriaalia. Lisäksi tavoitteena oli antaa tietoa avopuolen ja erikoissairaanhoidon lääkäreille maksasairauksien hoitokäytännöistä. Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti rasvamaksaan. Projekti koostui kahdesta osasta, kouluttavasta kyselystä sekä viranomaisaineistojen analyysistä. Maksasairauksien vaikutusta työ- ja toimintakykyyn pyrittiin selvittämään sekä kouluttavassa tutkimuksessa että viranomaisaineistojen (KELA ja THL) avulla. Tutkimuskokonaisuuden toteutti Respondeo Oy. Tutkimusta tukivat Berlin Chemie Menarini, Bristol Meyers Squibb, Gilead ja H. Lundbeck. Tutkimuksessa selvitettiin myös tukijoille tärkeitä teemoja. 2

Kouluttava tutkimus maksasairauksista Tavoitteena kouluttavassa tutkimuksessa oli selvittää maksasairauksien hoitokäytäntöjä sekä lääkäreiden tietotasoa ja asennetta maksasairauksia kohtaan. Vastaajia koulutettiin myös maksasairauksien diagnosoinnista, hoidosta ja seurannasta. Kouluttavaa osuutta konsultoi gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila Hyksistä. Tutkimus käsitteli rasvamaksaa, virusperäisiä maksasairauksia sekä muita, ei-virusperäisiä maksasairauksia. Sähköinen kouluttava tutkimus käynnistyi 18.12.2014 ja päättyi 9.2.2015. Respondeo lahjoitti jokaisesta 23.12.2014 jälkeen annetusta vastauksesta 2 euroa Munuais- ja maksaliiton toiminnan tukemiseen. Lahjoitettava summa oli yhteensä 426 euroa. Esityksessä tarkastellaan tuloksia seuraavien vertailuryhmien näkökulmista: Kaikki vastaajat, n=249 Yleislääkärit, n=158 Erikoislääkärit, n=100 3

Johtopäätökset Alkoholi on selkeästi yleisin syy selvittää potilaan maksa-arvot. Vastaajista noin 90 % sanoi itse ottavansa aktiivisesti alkoholin puheeksi vastaanotolla. Hoidon tavoitteena on rasvamaksan hoito aktiivisesti ja siten taudin etenemisen estäminen. Rasvamaksan diagnosointia pidetään melko puutteellisena. Sen sijaan diagnosointia ei pidetä kovin vaikeana. Lääkäreiden mielestä kaikki potilaat eivät saa tarvitsemaansa hoitoa. Tärkeimmät ohjeet potilaalle ei-alkoholiperäisessä rasvamaksassa koskevat painonhallintaa, alkoholiperäisessä taudissa taasen juomisen vähentämistä. Lääkäreiden mielestä 40 %:lla maksapotilaista on heikentynyt toimintakyky. Suurimmat toimintakykyä alentavat syyt ovat väsymys, askites sekä liitännäissairaudet. Rasvamaksapotilaita lähetetään eteenpäin toiselle lääkärille huomattavasti harvemmin kuin muita maksasairauksia sairastavia potilaita. 4

Diagnosointi Diagnoosimäärät 12 kuukauden aikana Kaikki vastaajat, n=249 Eialkoholiperäinen ras vamaks atauti (NAF LD) Alkoholiperäinen ras vamaks atauti (AF LD) Autoimmuuni hepatiitti P rimaarinen biliaarinen kirroos i (P B C) P rimaarinen s kleros oiva kolangiitti (P S C) Alkoholimaks a- kirroos i Alkoholihepatiitti B -hepatiitti C-hepatiitti Keskiarvo 4,5 4,0 0,4 0,3 0,2 2,3 1,3 0,2 0,9 Keskihajonta 9,7 11,2 1,5 1,1 0,9 5,6 5,8 0,9 2,8 Mediaani 2,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yleislääkärit, n=158 Eialkoholiperäinen ras vamaks atauti (NAF LD) Alkoholiperäinen ras vamaks atauti (AF LD) Autoimmuuni hepatiitti P rimaarinen biliaarinen kirroos i (P B C) P rimaarinen s kleros oiva kolangiitti (P S C) Alkoholimaks a- kirroos i Alkoholihepatiitti B -hepatiitti C-hepatiitti Keskiarvo 3,8 2,5 0,1 0,1 0,1 1,2 0,7 0,1 0,7 Keskihajonta 5,9 3,4 0,4 0,5 0,4 1,9 1,5 0,5 3,1 Mediaani 2,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Erikoislääkärit, n=100 Eialkoholiperäinen ras vamaks atauti (NAF LD) Alkoholiperäinen ras vamaks atauti (AF LD) Autoimmuuni hepatiitti P rimaarinen biliaarinen kirroos i (P B C) P rimaarinen s kleros oiva kolangiitti (P S C) Alkoholimaks a- kirroos i Alkoholihepatiitti B -hepatiitti C-hepatiitti Keskiarvo 5,7 6,4 0,9 0,6 0,5 4,0 2,3 0,4 1,3 Keskihajonta 13,8 17,6 2,2 1,6 1,3 8,4 9,1 1,3 2,3 Mediaani 1,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5

Diagnosointi Syyt selvittää maksa-arvot Missä tapauksissa tai minkä tekijöiden vuoksi tyypillisesti selvität potilaan maksa-arvot? epäily runsaasta alkoholinkäytöstä ylävatsan kipu todennettu runsas alkoholinkäyttö esim. AUDIT- jonkin lääkityksen aloittamisen yhteydessä aikuisiän diabetes metabolinen oireyhtymä kohonneet veren rasva-arvot vyötärölihavuus korkea verenpaine osana jonkin muun sairauden hoitoa korkea BMI väsymys työterveystarkastuksen tai terveystarkastuksen jokin muu, mikä? korkea ikä 7 89% 91% 6 77% 87% 57% 76% 83% 68% 76% 77% Kaikki vastaajat, n=249 37% 6 75% 41% 61% Erikoislääkärit, n=100 73% 37% 55% 66% 31% 48% 59% Yleislääkärit, n=158 2 41% 54% 54% 55% 6 28% 43% 57% 27% 43% 51% 8% 34% 5 1 8% 17% 5% 1 2 4 6 8 10 6

Diagnosointi Jatkotutkimukset kohonneiden maksa-arvojen vuoksi Mikäli potilaalla on rasvamaksa sekä kohonneet maksa-arvot, mitä jatkotutkimuksia tai riskitekijöiden selvityksiä teet? Kaikki yllämainituista 34% 58% Alkoholinkäytön selvittäminen muulla tavalla kuin AUDIT-kyselyllä 44% 53% Yleislääkärit, n=158 Metabolisen oireyhtymä -diagnoosin varmistaminen 44% 45% Erikoislääkärit, n=100 Diabetesriskin selvittäminen 4 43% Alkoholinkäytön selvittäminen AUDITkyselyllä (http://www.paihdelinkki.fi/testaa/a 23% 35% Jokin muu, mikä? 6% 21% 2 4 6 8 10 7

Diagnosointi Lisätutkimukset erotusdiagnostisessa mielessä Mikäli potilaan alkoholinkäyttö on kohtuukäytön rajoissa (miehillä alle 21g ja naisilla alle 14g päivässä), mitä lisätutkimuksia erotusdiagnostisessa mielessä teet? S-HCV-va S-HBsAg TSH S-HAV-tot Transglutaminaasivasta-aineet Kaikki ylläolevat S-Ferrit T4V Mitokondriovasta-aineet HIV-Ag/ab Sileälihasvasta-aineet S-IgA S-IgG S-IgM P-Fe P-Trfesat 38% 38% 38% 3 3 3 2 23% 24% 23% 19% 28% 2 18% 23% 24% 18% 34% 18% 15% 23% 18% 25% 36% 19% 15% 28% 19% 15% 25% 15% 1 2 11% 9% 13% 1 6% 16% 44% 48% 51% 65% 64% 69% 61% 58% 66% 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat, n=249 Erikoislääkärit, n=100 Yleislääkärit, n=158 8

Asenne hoitoa kohtaan Rasvamaksa 100,0 80,0 Yleislääkärit 4,0 4,5 4 60,0 40,0 3,2 3,5 3,5 3 20,0 0,0-20,0-40,0-60,0-80,0 Rasvamaksan hoito on minulle erittäin tuttua Rasvamaksan diagnosointi on mielestäni puutteellista 2,5 Rasvamaksan diagnosointi on vaikeaa eri mieltä samaa mieltä Keskiarvo 2,4 Kaikki potilaat saavat tarvitsemansa hoidon Tavoitteenani on estää rasvamaksataudin eteneminen hoitamalla tautia aktiivisesti 2,5 2 1,5 1 0,5 0 80,0 60,0 40,0 3,1 3,5 Erikoislääkärit 3,8 4 3,5 3 20,0 0,0-20,0-40,0-60,0 Rasvamaksan hoito on minulle erittäin tuttua Rasvamaksan diagnosointi on mielestäni puutteellista 2,6 Rasvamaksan diagnosointi on vaikeaa 2,3 Kaikki potilaat saavat tarvitsemansa hoidon Tavoitteenani on estää rasvamaksataudin eteneminen hoitamalla tautia aktiivisesti 2,5 2 1,5 1 0,5-80,0 eri mieltä samaa mieltä Keskiarvo 0 9

Asenne hoitoa kohtaan Alkoholin käytöstä puhuminen Mikä seuraavista kuvaa parhaiten potilaan alkoholinkäytöstä puhumista hoitotyössäsi? Otan alkoholin käytön puheeksi potilaan kanssa useimmiten omasta aloitteestani 87% 96% Yleislääkärit, n=158 En osaa sanoa, keskustelen potilaiden kanssa alkoholinkäytöstä erittäin harvoin 1% 11% Erikoislääkärit, n=100 Potilaat ottavat alkoholin käytön useimmin itse puheeksi Jokin muu, mikä? 2 4 6 8 10 10

Seurantakäytännöt ja ohjeet Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa, alkoholiperäinen rasvamaksa, erikoislääkärit Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa Alkoholiperäinen rasvamaksa Painonhallinnan ohjeistus Labrakontrolli Elämäntapamuutosten ohjeistus Seuranta perusterveydenhuollossa 18% 15% 23% 35% Ohjeistus alkoholinkäytön lopettamisesta/vähentämisestä Seuranta perusterveydenhuollossa A-klinikkaan ohjaus 21% 36% 6 Lähete muualle 13% Laboratoriokokeet 19% MBO-seuranta/hoito Konsultoin toista lääkäriä Riskitekijöiden hoito 13% 13% 1 n=40 Ohjaan toiselle lääkärille Taudinkuvasta kertominen 7% 1 n=42 Lääkitys 8% En ole mukana seurannassa 5% Lääkkeetön hoito Ohjeet liitännäissairauksien hoidosta Diabeteksen hoitotasapaino 8% 8% 5% Muut elämäntapaohjeet Kontrolli n. kerran vuodessa 5% 5% 1 2 3 4 1 2 3 4 5 6 7 11

Seurantakäytännöt ja ohjeet Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa, alkoholiperäinen rasvamaksa, yleislääkärit Ei-alkoholiperäinen rasvamaksa Alkoholiperäinen rasvamaksa Painonpudotus 48% Alkoholin käytön lopettaminen/vähennys 73% Kontrollit 47% Labrakontrolli 5 Ruokavalion muutokset Muiden riskitekijöiden hoito/seuranta Liikunnan lisääminen Ohjaus terveydenhoitajan seurantaan Konsultaatio Alkoholin haitoista puhuminen Muu 24% 19% 16% 11% 7% 6% 28% n=83 Säännöllinen seuranta vastaanotolla Neuvonta/motivointi Ohjaus päihdehoitoon Elintapojen muutokset Muiden riskitekijöiden arviointi/hoito Muu 21% 15% 1 5% 16% 44% n=86 1 2 3 4 5 6 2 4 6 8 12

C-hepatiitti Koholla olevat vasta-aineet Mikä on todennäköisin hoitokäytäntösi, jos potilaan C-hepatiitti-vasta-aineet ovat koholla? Lähetän potilaan suoraan eteenpäin erikoissairaanhoitoon 44% 71% Otan HCV-RNA testin 17% 18% Yleislääkärit, n=158 Erikoislääkärit, n=100 Jokin muu, mikä? 6% 11% Otan HCV-RNA testin, ja määritän taudin genotyypin samassa yhteydessä 6% 27% 2 4 6 8 10 13

C-hepatiitti Hoitokäytäntöihin vaikuttavat tekijät Mitkä seuraavista tekijöistä vaikuttavat C-hepatiitin hoitopäätökseesi? huumeiden käyttö 88% 9 87% alkoholiriippuvuus epäonnistunut aikaisempi C-hepatiitin hoito 59% 65% 68% 81% 79% 81% Kaikki vastaajat, n=249 Erikoislääkärit, n=100 Yleislääkärit, n=158 pitkälle edennyt maksakirroosi 71% 74% 69% elämäntilanne 57% 57% 56% masennus 45% 43% 46% taudin tarttumistapa 19% 27% 3 Jokin muu, mikä? 4% 7% 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 14

C-hepatiitti Päätös lääkehoidosta Kuinka teet yleensä päätökset B- ja C-hepatiittia sairastavien potilaiden mahdollisesta lääkehoidosta? Jätä tyhjäksi, mikäli et tee lääkehoitopäätöksiä. Konsultoin kollegaa tai ylilääkäriä 4 61% Yleislääkärit, n=33 Jokin muu, mikä? 13% 24% Erikoislääkärit, n=24 Itsenäisesti 15% 29% Kokouksessa 17% 2 4 6 8 10 15

Hoitokäytännöt Tärkeimmät hoitosuositukset Hoitosuositukset, yleislääkärit 6 48% 49% 4% 7% 5% 2 3 31% 1 9% 9% 4% 4% 4% 1% 1% 1% Toimipaikan hoitosuositukset Sairaanhoitopiirin suositukset Käypä hoito suositukset Muut valtakunnalliset suositukset Kansainväliset suositukset Jokin muu suositus Rasvamaksa Virusperäiset maksasairaudet Muut ei-virusperäiset maksasairaudet Hoitosuositukset, erikoislääkärit 43% 33% 4 11% 11% 1 13% 24% 16% 18% 2 16% 14% 11% 1 1% 1% 1% Toimipaikan hoitosuositukset Sairaanhoitopiirin suositukset Käypä hoito suositukset Muut valtakunnalliset suositukset Kansainväliset suositukset Jokin muu suositus Rasvamaksa Virusperäiset maksasairaudet Muut ei-virusperäiset maksasairaudet 16

Hoitokäytännöt Eteenpäin lähettäminen Osuus (%) rasvamaks apotilaista, jotka lähetät eteenpäin Rasvamaksa Muu maksasairaus Virusperäinen maksasairaus 120 100 80 60 40 20 Erikoislääkärit, (n=100) Yleislääkärit, (n=158) Osuus (%) eteenpäin lähetetyistä potilaista, joilla muu maksasairaus 120 100 80 60 40 Erikoislääkärit, (n=100) Yleislääkärit, (n=158) Osuus (%) eteenpäin lähetetyistä potilaista, joilla virusperäinen maksasairaus 120 100 80 60 40 Erikoislääkärit, (n=100) Yleislääkärit, (n=158) 0 20 0 20 0 Keskiarvot: Rasvamaksa 19,4% Muu maksasairaus 70,6 % Virusperäinen sairaus 68,2 % 17

Hoitokäytännöt Eteenpäin lähettäminen Infektiolääkärille Gastroenterologille Päihdelääkärille Endokrinologille Sisätautilääkärille (Toiselle) työterveys- tai yleislääkärille Lähetyskäytännöt, yleislääkärit Muualle Psykiatrille Kardiologille 1% 1% 3% 1% 1 3% 1% 4% 4% 1% 28% 2 23% 38% 55% 56% 46% Rasvamaksataudit Muut maksasairaudet Virusperäiset maksasairaudet Infektiolääkärille Gastroenterologille Muualle Päihdelääkärille Endokrinologille Sisätautilääkärille (Toiselle) työterveys- tai yleislääkärille Lähetyskäytännöt, erikoislääkärit 5% 7% 4% 25% 2 37% 29% 29% 3 44% 6 2 4 6 8 10 2 4 6 8 10 18

Konsultointi Toimipaikka ja osasto, erikoislääkärit Ketä konsultoit maksasairauksien hoidossa? (toimipaikka) Ketä konsultoit maksasairauksien hoidossa? (osasto) Muu toimipaikka HYKS 5 8 Gastroenterologia 19 HUS 5 Sisätautilääkärit 9 KYS TYKS TAYS 1 3 3 Mainintaa Infektiotaudit Maksakirurgian yksikkö 3 4 Mainintaa OYS 1 Siirtoklinikka 2 0 2 4 6 8 10 0 5 10 15 20 19

Konsultointi Toimipaikka ja osasto, yleislääkärit Ketä konsultoit maksasairauksien hoidossa? (toimipaikka) Ketä Ketä konsultoit konsultoit maksasairauksien maksasairauksien hoidossa? hoidossa? (osasto) (osasto) HUS OYS 6 6 Sisätautilääkärit 26 TYKS KYS 5 5 Gastroenterologit Gastroenterologit 25 TAYS 3 Peijaksen sairaala MKS 2 3 Mainintaa Muu erikoislääkärit Infektiolääkäri 6 Mainintaa HYKS Porvoon sairaala Satakunnan keskussairaala Muu toimipaikka 2 2 2 11 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Infektiolääkäri Erikoislääkärit Vanhempi kollega Vanhempi kollega 5 5 0 5 10 15 20 25 30 20

Konsultointi Tilanteet, erikoislääkärit Millaisissa maksasairauksien hoitoon liittyvissä tilanteissa konsultoit tyypillisesti jotakuta muuta? Aina/Lähes kaikissa tapauksissa Hepatiitti PSC Maksansiirrot Maksan vajaatoiminta Epäselvä diagnoosi Kirroosi Lääkehoito Vaikea tapaukset Muu 5% 7% 1 17% 17% 14% 14% 14% n=42 29% 29% 5% 1 15% 2 25% 3 21

Konsultointi Tilanteet, yleislääkärit Millaisissa maksasairauksien hoitoon liittyvissä tilanteissa konsultoit tyypillisesti jotakuta muuta? Epäselvät tilanteet Hepatiitti Muut vaikeat maksasairaudet Kirroosi Kaikissa tilanteissa/usein Muissa kuin alkoholi/elämäntapaperäisissä Hoidon järjestely Syöpä Tuore löytö Lääkehoitoa vaativat tilanteet En konsultoi Hemakromatoosi Muu 5% 3% 3% 9% 18% 17% 15% 18% 23% 35% n=66 1 2 3 4 22

Toimintakyky Toimintakykyä alentavat oireet Mitkä ovat mielestäsi tyypillisimmät toimintakykyä alentavat oireet? väsymys maksasairauksien liitännäissairaudet askites pahoinvointi kipu vatsan alueella verta vuotavat laskimolaajentumat enkefalopatia jokin muu, mikä? 8% 1 9% 31% 29% 31% 38% 31% 37% 28% 4 43% 4 55% 48% 6 48% 54% 56% 6 69% 83% 79% 86% 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat, n=249 Erikoislääkärit, n=100 Yleislääkärit, n=158 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Jokin muu, mikä: Ylipaino Psyykkiset Päihdeongelmat ja psykiatriset oheissairaudet Metabolisen oireyhtymän seuraukset Masennus Kakeksia Osuus (%) maksapotilaista, joiden toimintakyky on heikentynyt (n=249) KA: 40,1 % 23

Kaivatut palvelut maksasairauksien hoitoon Millaisia palveluja kaipaat hoitotyön tai potilaan ohjauksen tueksi? potilasopas alkoholiperäisestä rasvamaksasta potilasopas ei-alkoholiperäisestä rasvamaksasta 51% 61% 73% 73% paperiset maksapotilasoppaat yleisesti 37% 46% Yleislääkärit, n=158 kirroosipotilaan opas 45% 49% sähköiset maksapotilasoppaat tai - palvelut yleisesti sähköinen virushepatiittiopas potilaille 26% 35% 37% 47% Erikoislääkärit, n=100 opas maksasairauksien välttämiseen matkalla ja matkailu maksasairauden ensitietopäivät tai muunlainen järjestetty ryhmäohjaus maksapotilaille 26% 31% 21% 16% jokin muu, mikä? 3% en kaipaa uusia palveluja, nykyiset tukimuodot potilaille ovat riittäviä 4% 16% 2 4 6 8 10 24

Munuais- ja maksaliiton palvelut ja tunnettuus Millä tavoin olet hyödyntänyt liiton palveluja työssäsi? en tunne lainkaan liittoa ja sen palveluja tiedän liiton, mutten ole käyttänyt palveluja olen käynyt liiton nettisivuilla olen kertonut potilaalle järjestön tarjoaman vertaistuen mahdollisuudesta 8% 7% 4 51% Erikoislääkäreistä (gastroenterologit, ge-kirurgit, infektiolääkärit, päihdelääkärit ja sisätautilääkärit) 71 % tunsi Munuais- ja maksaliiton ja sen palvelut. olen ohjannut potilaita liiton nettisivulle 8% Kaikki vastaajat, n=249 olen antanut potilaille liiton tuottamia potilasmateriaaleja 4% olen ohjannut maksapotilaita liiton järjestämälle kuntoutuskurssille 3% jokin muu tapa, mikä? 1% toimipaikallani on järjestetty ensitietopäivät maksapotilaille 2 4 6 8 10 25

Sairaanhoitopiiri Vastaajien taustat Ahvenanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri 1% Etelä-Pohjanmaan Etelä-Savon sairaanhoitopiiri 3% Erikoisalasi? Helsingin ja Uudenmaan Itä-Savon sairaanhoitopiiri 3 Jokin, muu, mikä Yleislääketiede 21% 2 Kainuun sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan 4% Työterveyslääketiede Sisätaudit Päihdelääketieteen erikoispätevyys Infektiosairaudet Gastroenterologinen kirurgia 1 13% Kaikki vastaajat, n=249 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan Pohjois-Pohjanmaan 3% 3% 1% 1 7% Gastroenterologia Erikoistumaton 5% 3 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri 7% 3% 2 4 6 8 10 Vaasan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen 1 5 10 26

Viranomaisaineistot Kela, THL

Johtopäätökset KELAn aineistosta Työkyvyttömyyseläkkeellä on vain harva maksasairas, maksafibroosi ja kirroosi sekä alkoholin aiheuttama maksasairaus aiheuttavat jonkin verran työkyvyttömyyttä. Maksasairaat saavat keskimäärin 500 enemmän sairauspäivärahaa verrattuna muihin tauteihin. Eniten päivärahoja saivat kroonisesta virusmaksatulehduksesta, maksafibroosista ja kirroosista sekä alkoholin aiheuttamasta maksasairaudesta kärsivät. Alkaneet sairauspäivärahakaudet ovat maksafibroosista ja kirroosista, kroonisesta virusmaksatulehduksista sekä alkoholin aiheuttamasta maksasairaudesta kärsivillä keskimäärin selvästi muita sairausdiagnooseja pidempiä. Vuosittain Kelan kustantamaan kuntoutukseen pääsee maksasairaus diagnoosilla vain noin 15 sairastunutta. 28

Työkyvyttömyyseläke P ääs airaus 2013 2012 B18 Kroon. Virusmaksatulehdus 10 5 Osuus tartunta- ja loistautiryhmästä 1,4 % 0,7 % K70 Alkoholin aih.maksasairaus 257 291 K74 Maksafibroosi ja maksakirroosi 51 51 K75 Muut tulehduks.maksasairaudet 13 9 K83 Muut sappitiesairaudet 22 21 Osuus ruoansulatuselinten sairauksista 22,6 % 23,6 % Kaikki työkyvyttömyyseläkkeen saajat yhteensä 241 872 250 703 Työkyvyttömyyseläkkeen saajat sairauksittain I A00-B99 Tartunta- ja loistaudit II C00-D49 Kasvaimet III D50-D99 Veren ja vertamuodostavien IV E00-E99 Umpieritys-, ravitsemus- ja IX I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet Muut pääryhmät (XV,XVI,XVIII,XX) V F00-F99 Mielenterveyden ja VI G00-G99 Hermoston sairaudet VII H00-H59 Silmän ja sen apuelinten VIII H60-H99 Korvan ja kartiolisäkkeen X J00-J99 Hengityselinten sairaudet XI K00-K99 Ruoansulatuselinten sairaudet XII L00-L99 Ihon ja ihonalaiskudoksen XIII M00-M99 Tuki- ja liikuntael. sekä XIV N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten XIX S00-T99 Vammat, myrkytykset ja muut XVII Q00-Q99 Synnynn. epämuod. ja 720 769 5 654 790 287 293 3 751 987 13 14 570 753 1 201 245 20 20 406 849 2 596 704 876 958 3 243 552 1 521 575 1 019 111 667 673 11 11 430 937 5 034 035 56 59 185 846 113 115 662 664 0 50 000 100 000 150 000 2013 2012 29

Sairauspäivärahat Saajat ja maksetut etuudet euroissa 2013 2012 Maks etut s air aus päiv är ahat euroa S aajat Maks etut s air aus päivä r ahat euroa 2013 Maksetut päivär ahat /hlö S airausdiagnoosi S aajat B 18 Kroon. virusmaksatulehdus 22 88 548 26 72 917 4 025 K 70 Alkoholin aih.maks as air aus 195 743 419 232 890 557 3 812 K 71 T oks inen maks as air aus 9 26 317 13 30 248 2 924 K 72 Muu maks an vajaatoiminta 24 39 792 29 101 687 1 658 K73 Muut kr. Maksatulehdukset 40 110 162 28 85 074 2 754 K 74 Maks afibr oosi ja maks akir r oosi 54 243 051 58 219 231 4 501 K75 Muut tulehduks.maksasairaudet 48 74 393 63 146 772 1 550 K 83 Muut s appitiesair audet 65 181 102 75 169 770 2 786 Maks as air audet yhteens ä 457 1 506 784 524 1 716 256 3 297 K aikki s air audet yhteens ä 311 677 856 482 443 325 310 862 849 281 2 748 30

Sairauspäivärahat Alkaneet kaudet ja kausien kesto päivissä 2012 2011 K auden Alkaneet kesto Alkaneet kaudet päiviä kaudet K auden kesto päiviä S airausdiagnoosi B 18 Kroon. virusmaksatulehdus 18 104 22 79 K 70 Alkoholin aih.maksasairaus 161 99 188 107 K 71 T oks inen maks as air aus 11 78 13 55 K 72 Muu maksan vajaatoiminta 24 59 26 94 K73 Muut kr. maksatulehduks. 22 62 23 88 K 74 Maksafibroosi ja maksakirroosi 40 107 39 108 K 75 Muut tulehduks.maksasairaudet 54 34 57 51 K 83 Muut sappitiesairaudet 61 35 56 48 Kauden kesto on alkaneiden sairauspäivärahakausien keskimääräinen kesto kautta kohti. Se lasketaan jakamalla tilastointivuonna alkaneiden sairauspäivärahakausien korvatut päivät näiden kausien lukumäärällä. Kauden kestoon lasketaan kauden korvattujen sairauspäivärahapäivien lukumäärä kauden päätyttyä. Alkaneiden kausien kestotilasto ajetaan alkamisvuotta seuraavan vuoden päätyttyä; sairauspäivärahan enimmäisaika on 300 päivää. 31

Sairauspäivärahat Alkaneet kaudet ja kausien kesto päivissä 2 012 2 011 S airaus diagnoos i Alkaneet Kauden Alkaneet Kauden kaudet kes to kaudet kes to I A00-B 99 T ar tunta- ja lois taudit 3 944 21 4 171 21 II C00-D49 K asvaimet 13 080 77 12 585 79 IV E 00-E 99 Umpieritys -, ravitsemus - ja aineenvaihduntasai 3 055 40 2 749 43 V F 00-F 99 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 53 503 66 52 927 66 VI G00-G99 Hermoston sairaudet 12 914 52 12 918 52 VII H00-H59 S ilmän ja sen apuelinten sairaudet 5 206 26 4 972 26 VIII H60-H99 K orvan ja kar tiolis äkkeen s air audet 1 841 22 1 819 27 IX I00-I99 Verenkiertoelinten sairaudet 13 524 59 13 738 60 X J00-J99 Hengityselinten sairaudet 20 885 16 21 847 16 XI K00-K99 R uoansulatuselinten sairaudet 16 155 21 15 648 22 XII L 00-L 99 Ihon ja ihonalaiskudoksen sairaudet 4 259 28 3 995 26 XIII M00-M99 T uki- ja liikuntael. sekä sidekudoksen sair. 112 142 46 110 939 46 XIV N00-N99 Virtsa- ja sukupuolielinten sairaudet 7 389 20 6 959 20 XV O00-O99 R askaus, synnytys ja lapsivuoteus 10 800 24 10 540 24 XIX S 00-T 99 Vammat, myrkytykset ja muut ulk. syiden seur. 50 930 43 49 164 43 Yhteensä 336 647 45 331 964 46 32

THL Kaikki maksasairaudet yhteensä, erikoissairaanhoito Vuos i Jaksot ja käynnit K aikki E nsikontakti 2013 2012 P otilaat Jaksot ja käynnit P otilaat 2012 28 948 10 361 5 071 4 884 2013 31 872 10 933 5 330 5 151 Käyntejä per potilas Potilas määrän kas vu Käyntimäärän kas vu Uus ien diagnoos ien kas vu 2,9 2,8 5,5 % 10,1 % 5,5 % S airaus Jaksot ja käynnit P otilaat 2013 2012 Osuus maksapotilaista esh:ssa Jaksot ja käynnit P otilaat Osuus maksapotilaista esh:ssa B181 pitkäaikainen hepatiitti B 1 838 605 5,3 % 1 363 543 5,0 % B182 pitkäaikainen hepatiitti C 11 272 3 471 30,2 % 9 888 3 235 29,7 % K 700 Alkoholiperäinen ras vamaks atauti 473 300 2,6 % 426 266 2,4 % K701 alkoholihepatiitti 1 260 594 5,2 % 1 097 569 5,2 % K703, K702 alkoholimaks akirroos i 7 682 2 391 20,8 % 7 566 2 353 21,6 % K 7380, K 760 ei-alkoholiperäinen ras vamaks atauti 1 803 1 142 9,9 % 1 689 1 128 10,3 % K743 primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC) 2 942 1 219 10,6 % 2 834 1 170 10,7 % K 754 autoimmuunihepatiitti 347 115 1,0 % 182 74 0,7 % K830 primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PS C) 4 792 1 666 14,5 % 4 258 1 563 14,3 % 33

THL Uudet diagnoosit/ensikontaktit, erikoissairaanhoito S airaus Jaksot ja käynnit 2013 2012 P otilaat Jaksot ja käynnit P otilaat Ensikontaktien kasvu 2013 vs 2012 B181 pitkäaikainen hepatiitti B 220 219 176 176 24,4 % B182 pitkäaikainen hepatiitti C 1 625 1 624 1 455 1 455 11,6 % K 700 Alkoholiperäinen ras vamaks atauti 202 202 194 194 4,1 % K701 alkoholihepatiitti 495 494 467 467 5,8 % K703, K702 alkoholimaks akirroos i 1 385 1 384 1 382 1 382 0,1 % K 7380, K 760 ei-alkoholiperäinen ras vamaks atauti 530 530 549 549-3,5 % K743 primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC) 172 172 156 156 10,3 % K 754 autoimmuunihepatiitti 26 26 17 17 52,9 % K830 primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PS C) 760 757 742 742 2,0 % 34

THL Maksapotilaat ikäryhmittäin, erikoissairaanhoito P otilasmäärä 2013 P otilasmäärä 2012 Osuus kaikista potilaista 2013 Osuus kaikista potilaista 2012 1. Alle 10v 90 92 0,8 % 0,9 % 2. 10-19v 216 198 1,9 % 1,9 % 3. 20-29v 1 140 1 151 10,2 % 10,9 % 4. 30-39v 1 808 1 674 16,2 % 15,9 % 5. 40-49v 1 745 1 632 15,7 % 15,5 % 6. 50-59v 2 379 2 305 21,3 % 21,8 % 7. 60-69v 2 335 2 187 21,0 % 20,7 % 8. 70-79v 959 897 8,6 % 8,5 % 9. 80v ja yli 472 424 4,2 % 4,0 % 11 144 10 560 Alle 50-vuotiaiden osuus erikoissairaanhoidossa on vajaa puolet (45 %), avosairaanhoidossa yli puolet Miehiä erikoissairaanhoidossa on vajaa 60 %, avosairaanhoidossa yli 70 % Maksapotilaita eniten hoitavat erikoisalat (yleisyysjärjestyksessä): Gastroenterologia sisätaudit Yleislääketiede Gastroenterologinen kirurgia kirurgia Infektiosairaudet Psykiatria Keuhkosairaudet Neurologia Kardiologia Ortopedia ja traumatologia Endokrinologia 35

THL Avosairaanhoito Vuosi Jaksot ja käynnit Kaikki P otilaat Käynnit per potilas Ensikontakti Jaksot ja käynnit P otilaat 2012 32 636 12 377 2,6 12 295 11 385 2013 46 485 15 315 3,0 13 949 12 977 Muutos potilasmä ärissä 2013 vs 2012 Muutos ensikäynti määrissä 2013 vs 2013 23,7 % 14,0 % Palvelumuodot käyntien perusteena: Avosairaanhoito Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Muu terveydenhuolto Päihdetyö Lakisääteinen työterveyshuolto EI-lakisääteinen työterveyshuolto 2013 2012 Kaikki Ensikontakti Kaikki Ensikontakti S airaus Käynnit P otilaat Käynnit per potilas Käynnit P otilaat Käynnit P otilaat Käynnit per potilas Käynnit P otilaat 01. B181 pitkäaikainen hepatiitti B 157 133 1,2 125 125 152 131 1,2 123 123 02. B182 pitkäaikainen hepatiitti C 967 767 1,3 685 685 863 675 1,3 615 615 03. K754 autoimmuunihepatiitti 16 11 1,5 10 10 9 8 1,1 7 7 04. K743 primaarinen biliaarinen kirroosi (PBC) 160 136 1,2 106 106 148 127 1,2 107 107 05. K830 primaarinen sklerosoiva kolangiitti (PSC) 115 90 1,3 84 84 90 64 1,4 62 62 06. K703, K702 alkoholimaksakirroosi 1 121 692 1,6 544 544 1 151 671 1,7 541 541 07. K701 alkoholihepatiitti 158 120 1,3 109 109 149 109 1,4 101 101 08. K700 Alkoholiperäinen rasvamaksatauti 130 105 1,2 94 94 111 93 1,2 89 89 09. K7380, K760 ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti 443 393 1,1 367 367 428 381 1,1 367 367 10. D97 Maksasairaus, määrittämätön 486 345 1,4 320 320 348 278 1,3 266 266 11. D72 Virushepatiitti 232 154 1,5 145 145 133 111 1,2 107 107 12. P15 Pitkäaikainen alkoholin väärinkäyttö 35 555 9 595 3,7 7 466 7 466 23 539 7 321 3,2 6 527 6 527 13. P16 Akuutti alkoholin väärinkäyttö 7 271 4 307 1,7 3 981 3 981 5 601 3 584 1,6 3 418 3 418 36

Munuais- ja maksaliitto Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita. Liitto jakaa luotettavaa tietoa ja välittää vertaistukea. Liitto tukee kuntoutumista, järjestää sopeutumisvalmennuskursseja ja antaa neuvoja sosiaaliturvasta. www.maksa.fi