VÄESTÖNSUOJIEN RAKENTAMINEN UUDISTUU KOULUTUSKIERROS 21.11.- 8.12.2016 Pekka Rajajärvi Rakennusneuvos 1. LUENTO OPPAAT 2. LUENTO VSS- SANEERAUS 3. LUENTO VSS-HISTOTIA 4. LUENTO LAINMUUTOS 2016
1. Väestönsuojan saneerausvaatimus 72 2. Väestönsuojan rakentamisen poikkeus 73, ullakko ja kellari 3. Väestönsuojan tarkastajan pätevyys sm asetus 20 muistio 4. C-luokan väestönsuojan saneerauksen kustannukset Hämeenlinnassa 2015 Pekka Rajajärvi Rakennusneuvos pekka.rajajarvi@hotmail.fi 040 7268 260
1. Rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä voidaan vaatia väestönsuojan kunnostusta soveltuvin osin nykyvaatimusten mukaiseksi (hiekkasuodattimet) 2. Väestönsuojien tarkastusten yhteydessä voidaan vaatia vain väestönsuojan kunnostusta rakentamishetken vaatimusten mukaiseksi. Hiekkasuodattimilla varustettuja suojia voidaan suositella nykyaikaistamaan väestönsuojan ilmanvaihdon suodatusjärjestelmä.
72. Väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Voimassa olevan pelastuslain 61 :ssä säädetään väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Säännöksessä tarkoitetusta rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä tehtävästä uuden väestönsuojan rakentamisvelvoitteesta luovuttaisiin ja sen tilalle asetettaisiin väestönsuojan kunnostamisvelvollisuus muutos- ja korjaustyön yhteydessä. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 125 :n mukaan rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Muuta kuin edellä tarkoitettua rakennuksen korjaus- ja muutostyötä varten tarvitaan rakennuslupa, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen tai terveydellisiin oloihin. Edelleen rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään mainitun lain mukaan muun ohella loma-asunnon käytön muuttamista pysyvään asumiseen. Pykälän mukaan rakennuksen rakentamiseen verrattavissa olevan korjaus- tai muutostyön ja käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä rakennuksessa oleva väestönsuoja tulisi kunnostaa siten, että väestönsuoja täyttää soveltuvin osin väestönsuojalle toimenpiteen toteuttamisajankohtana asetetut teknisiä yksityiskohtia koskevat vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaista toimenpidelupaa edellyttävät toimenpiteet eivät aiheuttaisi väestönsuojan kunnostamisvelvollisuutta. Rakennusluvan myöntämisen yhteydessä tulee harkita tapauskohtaisesti väestönsuojan teknisiä yksityiskohtia koskevien vaatimusten soveltaminen kyseessä olevaan muutos- ja korjaustyöhön tai käyttötarkoituksen muuttamisen käsittävään rakentamiseen. Jos väestönsuojan kunnostaminen voimassa olevien säännösten edellyttämään kuntoon aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia tai olisi teknisesti poikkeuksellisen vaikeasti toteutettavissa, voitaisiin rakennusluvassa määritellä kunnostamisvelvoite voimassa olevia väestönsuojalle asetettavia vaatimuksia lievemmäksi. Väestönsuojan kuunostamisvelvollisuus ei käsittäisi väestönsuojan kokoa ja rakennetta koskevien vaatimusten toteuttamista. Kunnostamisvelvollisuuden piiriin kuuluisivat väestönsuojan tekniset yksityiskohdat, joiden vaatimuksista säädetään sisäasiainministeriön asetuksella. Esimerkiksi hiekkasuodattimilla varustettujen (ennen vuotta 1972 rakennetun miljoonan suojapaikan) ilmanvaihtolaitteistot tulisi ehdotetun säännöksen perusteella uusia rakennusten peruskorjausten yhteydessä. Suurin osa hiekkasuodattimista on sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle, jolloin ne ovat herkkiä kosteuden vaikutuksille ja talvella on vaara kostean suodattimen jäätymisestä.
73. Poikkeus väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta. Voimassa olevan pelastuslain 62 :ssä säädetään väestönsuojan rakentamista koskevasta poikkeuksesta. Säännöksen mukaan pelastuslain väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta koskevat säännökset 1) eivät koske maatilatalouden tuotannon rakenteellista suojaamista ja maatilatalouden tuotantorakennuksia ei oteta lukuun määrättäessä pelastuslaissa tarkoitettua väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta. Pykälässä ehdotetun mukaisesti lain väestönsuojan rakentamista koskevat velvoitteet eivät koskisi maatilatalouden tuotantorakennuksia, kuten eivät voimassa olevassa laissakaan. Uutena poikkeuksena väestönsuojan rakentamisvelvollisuuteen ehdotetaan sellaista olemassa olevassa rakennuksessa tehtävää rakennuksen rakentamiseen verrattavaa rakennuslupaa edellyttävää muutostyötä, joka samalla lisää rakennuksen kerrosalaa kellarissa tai ullakolla. Maatilatalouden tuotannon kuten karjan, viljan ja rehun suojaaminen ionisoivalta säteilyltä edellyttää muunlaisia suojaustoimenpiteitä kuin väestönsuojien rakentamista. Siksi maatilatalouden tuotantorakennuksia koskevasta suojaamisesta on tarkoituksenmukaista säätää maa- ja metsätaloutta koskevien säännösten yhteydessä. Maatilatalouden tuotantorakennuksia ei myöskään oteta huomioon, kun tilalla olevien muiden rakennusten väestönsuojien rakentamisvelvollisuutta ratkaistaan. Rakennuksen kerrosalaa kellarissa tai ullakolla koskevan muutostyön yhteydessä väestönsuojien rakentaminen voisi aiheuttaa erityisiä teknisiä vaikeuksia ja kohtuuttomia kustannuksia, koska rakentaminen ei kohdistu yleisenä peruskorjauksena koko rakennukseen tai suureen osaan rakennusta.
SISÄASIAINMINISTERIÖ Muistio Liite Pelastusosasto 2.5.2011 SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUS VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA 20 Laitteiden toimintakunnossa pitäminen Pykälässä säädettäisiin laitteiden toimintakunnossa pitämiseen liittyvänä vaatimuksena, että laitteet tulisi tarkastaa ja huoltaa vähintään 10 vuoden välein. Lisäksi olisi kuitenkin suotavaa noudattaa laitteiden valmistajien suosituksia lyhyemmistä huoltoväleistä. Laitteiden tarkastukseen ja huoltoon liittyvänä toimenpiteenä säädettäisiin vaatimuksesta laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehtäisiin merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja tulisi säilyttää ja se olisi pyydettäessä esitettävä pelastusviranomaiselle. Pelastusviranomaiset ovat tehneet väestönsuojien tarkastuksia palotarkastusten yhteydessä 10 vuoden välein. Uudessa pelastuslaissa palotarkastus muuttuu harkinnanvaraiseksi riskikartoituksen pohjalta tehtäväksi, jolloin myös väestönsuojien systemaattinen tarkastaminen jää pois. Pelastusviranomaisilla ei ole ollut nykyisinkään riittäviä resursseja tarkastusten tekemiseen. Väestönsuojien kuntoselvityksiä tekisivät jatkossa riittävän koulutuksen saaneet henkilöt tai huoltoliike. Väestönsuojan tarkastuksesta tulisi laatia tarkastuspöytäkirja, johon tehdään merkinnät suoritetuista tarkastuksista laitekohtaisesti. Tarkastuspöytäkirja tulisi pyydettäessä esittää pelastusviranomaiselle. Pykälässä tarkoitetun laitteiston lisäksi väestönsuojassa tulisi olla käytössä tiettyjä varusteita, joista säätäminen asetustasolla ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista. Esimerkiksi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön oppaissa neuvotaan varusteiden hankinnasta.
Saneerattava väestönsuoja sijaitsee Hämeenlinnassa asuinrakennuksessa, jonka kerrosala on 2400 m 2 Rakennuksessa on 6 kerrosta ja kellarikerros, C-luokan väestönsuoja 45 m 2 :n, jossa 60 suojapaikkaa. Kiinteistö on rakennettu vuonna 1963, siinä on 30 asuntoa. Vuonna 2015 asuinrakennuksessa asui 31 henkilöä. Väestönsuojassa ei ole tehty minkäänlaista remppaa 52 vuoden aikana.
Rakennuksessa on tehty peruskorjaus, rakennusluvan yhteydessä on pelastuslain 72 :n perusteella vaadittu väestönsuojan peruskorjaus, joka vastaa soveltuvin osin nykyisiä vaatimuksia. Väestönsuojassa oli pelkästään käsikäyttöinen hiekkasuodattimella varustettu ilmanvaihtolaitteisto, ei ole lainkaan hiilisuodatinta. Sulkuhuoneessa on kaksi suojaan päin avautuvaa puuovea, vesipiste sekä määräysten mukainen paineovi.
Väestönsuojan peruskorjauksen kokonaiskustannus on 19 479, joka tietää 325 euroa suojapaikkaa kohti. Väestönsuojan saneerauksen osuus koko kiinteistön remontista (880 000 ) on 2,2 %. Korjauskustannukset ovat vuotta kohti 375 euroa koko taloyhtiölle (52 v). Kyseisen väestönsuojan kunnostus voidaan tehdä seuraavan kerran 50 vuoden kuluttua.
Saneerauksen yksityiskohtainen selvitys 1. Sähkötyöt Kyseisen väestönsuojan rakentamisen aikaan vuonna 1963 ei määräysten mukaan tarvinnut tehdä erillistä ryhmäkeskusta väestönsuojaan. Saneerauksessa väestönsuojan ryhmäkeskukselle tuotiin 10 metrin mittainen kaapeli talon pääkeskuksesta. Ryhmäkeskuksesta lähtee kaksi kaapelia, toinen ilmanvaihtolaitteelle ja toinen valaistukseen. Valaisimet oli uusittu aiemmin, vanhat kaapeloinnit olivat edelleen käytössä. Sähkötöihin käytettiin 8 tuntia.
Arto Leppäkoski tekemässä uuden ilmanvaihtolaitteen sähkökytkentöjä. Väestönsuojan seinän läpi porattiin 75 mm reikä, johon asennettiin yhden kaapelin läpivientiputki. Läpivientiputken kumpaakin päähän asennettiin kierteillä oleva laippa, joka tiivistettiin betonia vasten massalla.
2. Ilmanvaihtolaitteiston uusiminen. Kuvassa Jaakko Maijala purkamassa vuoden 1963 mallia olevaa pelkästään käsikäyttöistä ilmanvaihtolaitetta sekä jykevä sulkuventtiili.
Vanha ilmanjakokanava poistetaan ja tilalle asennetaan nykyisten vaatimusten mukainen kanava. Tähän piti tehdä uusi reikä IVL-laitteen tuloilmaputkea varten, mutta sen takana oli hiekkasuodattimen betonikansi. Uuden IVL-laitteen paineventtiili on asennettava tähän läpivientiin. Tarvittiin muuntolaippa Hiekkasuodattimen päältä tuleva putki katkaistaan ja asennetaan sulkulaippa. Vanhan IVL-laitteen ilmanottoputki johtaa seinän takana olevan hiekkasuodattimen alaosaan. Putki suljetaan tarpeettomana sulkulaipalla.
Paineventtiilin kiinnitys muuntolaippaan. Muuntolaippa määrittelee ilmanvaihtolaitteen oikean korkeuden lattiasta. Uuden ilmanvaihtolaitteen alkuperäistä kiinnitysjalkaa jouduttiin pidentämää muuntolaipan ulostulon verran.
Ohituskäyttö Sähkö Käsikäyttö Suodatuskäyttö Käsikäyttö Uuden ilmanvaihtolaitteen valinta Ilmanvaihtolaitteen käyttötapa 2011 2005 1991 1991 1986 1986 1971 1963 1963 1963 Ilmavirta IVL-1 IVL-1 IVL-1/75 IVL-K/35 S1-1/25 S1-1/75 1VL-75 Lait I/50 Laite II/100 Laite III/200 Ilmavirta koko laitteistolla dm 3 /s 40 40 18 14 40 Ilmavirta koko laitteistolla m 3 /h 150 150 150 65 50 150 150 80 160 240 Ilmavirta yhtä lattia m2 kohti m 3 /h 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 3,3 2,67 2,67 2,67 Ilmavirta suojapaikkaa kohti m 3 /h 2,5 2 2 2 2 2 1,6 1,6 1,6 Ilmavirta koko laitteistolla dm 3 /s 135 135 54 45 135 Ilmavirta koko laitteistolla m 3 /h 500 500 500 200 160 500 500 200 400 600 Ilmavirta yhtä lattia m2 kohti m 3 /h 11,1 11,1 10 10 13,3 11,1 6,67 6,67 6,67 Ilmavirta suojapaikkaa kohti m 3 /h 8,3 6,7 6 8 6 6,7 4 4 4 Ohitus, sähkö dm 3 /s 170 170 70 55 170 Ohitus, sähkö m 3 /h 600 600 250 200 600 600 280 560 840 Uuden ilmanvaihtolaitteen valinnassa pitää selvittää viranomaisten kanssa, monelleko henkilölle väestönsuoja aiotaan saneerata. Vanhat laitteistot ovat mitoitettu eri tavalla. Niissä ilmamäärät olivat pienempiä henkilöä kohti kuin nykyisissä laitteissa. Yllä olevassa taulukossa on eri aikakausin/määräysten mukaiset vaatimukset. Tarkoituksena on tehdä yksiselitteinen valintataulukko.
3. Timanttiporaukset Alkuperäisen suunnitelman mukaan piti tehdä 4 reikää, mutta nyt selvittiin kolmella.
Timanttiporauksen valmistelut vievät suurimman osan ajasta. Väestönsuojan 200 mm paksuiseen sisäseinään tehdyn 180 mm reiän tekemiseen kului aikaa noin 5 min.
Sulkuhuoneeseen asennettiin kaksi uutta paineventtiiliä vanhoihin läpivienteihin. Toisessa venttiilissä tarvittiin muuntolaippa. Myös vessan kohdalla oleva ylipaineventtiili uusittiin, siinä kiinnitys onnistui ilman muuntolaippaa.
Ylipaineventtiilin läpivientiputkeen sopi uusi venttiili suoraan. Tähän läpivientiin piti laittaa muuntolaippa, joka tuo venttiiliä jonkin verran ulos seinästä. Muuntolaippaan on tehty soikeat reiät, jotta venttiilin voi kääntää oikeaan asentoon. Laippojen tiivistämisessä pitää olla huolellinen.
5. Ilmanvaihdon jakokanava Jakokanaviston uusimista varten piti tehdä timanttiporalla kaksi 180 mm reikää sisäseiniin. Kanavan asentamista haittasi olemassa olevat lämpöputket. Kanavaan asennettiin nykyaikaiset tuloilmaventtiilit, jotka jakavat ilman tasaisesti suojan kaikkiin osiin. Kanavien ja venttiilien asentamisessa meni kahdelta henkilöltä yhteensä 8 tuntia.
6. Ylipainemittari Ylipainemittari asennettiin ilmanvaihtolaitteen viereen. Asentamiseen kului 10 min. Porattiin 10 mm reikä ulkoseinää hätäpoistumiskäytävän kohdalle ja kiinnitettiin mittari seinään.
7. Puhelin- ja antennipistoke Puhelin- ja antennipistoke asennettiin ilmanvaihtolaitteen läheisyyteen
8. Sulkuhuoneesta suojaan pääsee kahden puisen palo-oven kautta
9. Paineoven tiiviste Paineoven tiivisteen asentaminen kesti 10 min. Oven alasalpaa piti vähän lyödä vasaralla, jotta salpa kiristää oven tiiviimmin karmia vasten
Vuoden 1954 määräysten mukainen väestönsuoja Hämeenlinnassa vuoden 1954 määräyksillä tehty väestönsuoja. Pelastuslain 72 :n korjausvaatimus ei koske ennen 1959 lainsäädäntöä tehtyjä väestönsuojia.
1954 määräykset eivät edellyttäneet ilmanvaihtolaitteiden hankintaa. Väestönsuoja oli 20 m 2 :n suuruinen. Suojassa oli ilmanvaihtolaitteiden läpiviennit asennettuna sekä hätäpoistumisluukku. Suojan kahdelle ulkoseinälle oli muurattu tiiliverhous. Suojassa oli myös paineovi sekä sulkuhuone.
Kunnostuskohde Ei luokitusta 1954...1957 Suojan vaatimus Uusittava A, B ja C 1958...1963 Suojan vaatimus A, B ja C Suojan Uusittava Uusittava Suojan vaatimus vaatimus 1 Suojaan tulotien merkintä o X X 2 Suojaovi (SO-1) o X X X X 3 Sulkuhuone/sulkuteltta o X X X X 4 Sisäovi (jos on) (SO-K) o X X 5 Vuotoveden poistokaivo o X X X X 6 Ylipaineventtiilit o X X X X 7 LV-läpiviennit o X X X X 8 S-läpiviennit o X X X X 9 Sulkulaitteet o X X X X 10 Ilmanottoputki o X X X X 11 Ylipainemittari o X Z X Z X X 12 IVL-laite o X Z X Z X X 12a - hiekkasuodatin o X X X 12b - suodatusilmaputki o X X 1963...1971 13 Paineventtiili ja esisuodatin o X X X X 14 Erityissuodatin o X X X 15 Jakokanavat o X Z X Z X X 16 Hätäpoistumistie o X X X X 17 Suojaluukku (SL-1, HS-1) o X X X X 18 Kuivakäymäläkomerot o Z Z Z X 19 Kuivakäymäläkaluste o X Z X Z X X Kuivakäymälän kaatoallas 20 (1986...1991) o X X X 20a - poistoilmakanava w c o X X Uusittava Suojan vaatimus 21 Viemäröinti o X X X X 22 Viemärin sulkuventtiili o X X X X 23 Varavesisäiliöt LTR o X Z X Z X X 24 Jäteastiat o Z Z Z X 25 Vesijohto o X X X X 26 Sähkölaitteet o X X X X 27 Lämmitys o X X X X 28 Telelaitteet o Z X Z X X 29 Suojan materiaali o X X X X 30 Suojahäkki-lukittava X X X X 31 Normaaliolojen ilmanvaihto X X X X S 1 1971...1991 S 1, K 1991... Uusittava KH-kortin taulukko eri ikäisten väestönsuojien kunnostamisesta. Vuoden 1954 määräysten mukaisten suojien varustamista esim. ilmanvaihtolaitteilla ei voida vaatia, koska rakentamishetkellä niihin ei vaadittu ilmanvaihtolaitteita. Väestönsuojan kunnostusvaatimus esitetään tarkastuspöytäkirjassa. Tämä taulukko on tarkoitettu vain pelastuslain 379/2011, 72 :n mukaiseen muutokseen. o = vapaaehtoinen (vain 1954...1958) suojissa. Suojia ei merkitä tilastoihin Z = uusittava X = vaatimus lupahetkellä.