Ruuvien päiden muotoja [Decker ja esimerkiksi: http://www.schrauben-lexikon.de/norm/din_609.asp ]
Erilaisia muttereita [Decker]
Torx- ja kuusiokolokannat Vasemmassa kuvassa esitetty Torx kanta ei rikkoonu helposti. [Decker]
Pidätinruuveja [Decker]
Ruuvin ja mutterin lukitus [Decker]
Ruuveihin yhdistettyjä lukituslaattoja [Decker]
Ruuvin lujuusluokka, esimerkiksi 8.8 Merkintä on pakollinen kuusioruuveille, kun d > 5 mm Pienille ruuveille on vaihtoehtona viereinen kellotaulumerkintä.
Muttereiden merkintä Ruostumaton ruuvi ja mutteri A2= ruostumaton (AISI 304) A4= haponkestävä (AISI 316)
Vaarnaruuvin käyttö
Erityistapauksia: Mm. pitkät ruuvit rakentamisessa vaativat asentajan ohjeistuksen. kierretanko a) Näin piti tehdä oikein b) Näin asentaja teki väärin
Kertausta nimellishalkaisija, nousu ja kylkikulma erittelevät kierteen (kätisyys) lujuusluokka määrää ruuvin lujuuden vapaa pituus > halkaisija Poikittaisvoima ruuviliitoksessa vastaanotetaan liitettävien osien välisen kitkan avulla (μ~0,15-0,6). Leikkaus- ja taivutuskuorma katkoo ruuvit Ruuvi tarvitsee väljät reiät Lujempi ruuvi voi olla ohuempi ja sen voi sijoittaa lähemmäs oikeaa kuormituskohtaa. Ruuvi ei saa pohjata paitsi vaarnaruuvi. Mutteri tai vastaava kierreosa tehdään yleensä pehmeämmästä materiaalista kuin ruuvi. Liitettävien pintojen sekä ruuvien ja muttereiden aluspintojen pitää olla suoria.
Moniruuviliitokset Jos ruuviliitos toteutetaan usealla ruuvilla, on liitoksen kuormitukset ensin ositettava jokaiselle ruuville kohdistuviksi. Osituksen jälkeen kriittisesti kuormittuvat ruuvit mitoitetaan yksiruuviliitoksina. Moniruuviliitoksen kuormitus: Normaalivoima N ja/tai taivutusmomentti M Osituksen tuloksena näistä aiheutuu yksiruuviliitoksiin normaalivoimakuormitus. Leikkausvoima Q ja/tai vääntömomentti T Osituksen tuloksena näistä aiheutuu yksiruuviliitoksiin leikkausvoimakuormitus, joka mitoitetaan liitoskitkan mukaan.
Normaalivoiman kuormittama moniruuviliitos Huom! Ositus pätee vain, jos voimat välittyvät likimain tasajäykkien reittien kautta. Kun normaalivoima kulkee ruuviryhmän painopisteen kautta ja on ruuviryhmän suuntainen, on yksittäiseen ruuviin kohdistuva kuorma: F N = N/n N = kokonaisvoima n = ruuvien lukumäärä.
Taivutusmomentin kuormittama moniruuviliitos Pyritään liitoksiin, joissa Liitososat ovat kauttaaltaan riittävän taivutusjäykkiä ja lujia Esijännitys säilyttää puristuksen kaikissa liitoskohdissa Liitospinnoilla ja ruuviryhmällä on sama painopiste Liitospinnat ovat riittävän tasomaisia. Kuormitus pyrkii kääntämään liitososia toisiinsa nähden jäykkinä kappaleina ruuviryhmän painopisteen (pääakselien) suhteen. Ruuvien kuormitukset ovat suoraan verrannollisia etäisyyteen painopisteen kautta kulkevasta kääntöakselista.
Yleisesti taivutusmomentin kuormittaman liitoksen yhtälö (y-akselin suhteen) on: M y = I y σ t /e. I y = poikkipinnan neliömomentti Tässä moniruuviliitoksessa jännitys σ t kohdistuu etäisyydellä e sijaitseviin ruuveihin. Kun niille on σ t =F/A, tästä saadaan: M y = I y F/Ae, ja edelleen F = M y Ae/I y. I y on siis ruuviryhmän neliömomentti y-akselin suhteen. Eli I y = (A i e i2 ) Jos ruuvien koko on sama, saadaan yhdelle ruuville F Myi = M y e i / (e i2 )
Leikkausvoiman kuormittama moniruuviliitos (=kitkaliitos) Leikkausvoima tai leikkausvoimien resultantti Q kulkee ruuviryhmän painopisteen kautta ja on kohtisuorassa ruuviryhmään nähden. Tällöin siirtymisen estävät yksiruuviliitosten kuormitukset (kitkavoimat) F Q ovat yhtä suuria: F Q =Q/n n = ruuvien lukumäärä. Jos ruuvit ovat samanlaisia, yksittäisen ruuvin kiristysvoima: F M = F Q /mµ m =liitospintojen määrä µ =pintojen välinen kitkakerroin.
Vääntömomentin kuormittama moniruuviliitos (=kitkaliitos) Oletetaan, että ruuvit ovat samanlaiset. Lasketaan ruuviryhmän painopiste: x s = x i /n y s = y i /n, kun x i ja y i =ruuvien koordinaatit ja n =ruuvien määrä. Lasketaan ruuviryhmän polaarinen neliömomentti: I p = A Si [(x i -x s ) 2 + (y i -y s ) 2 ] kun A Si =ruuvin poikkileikkausala. Etäisimmän yksiruuviliitoksen mukaan liitoksen vääntövastukseksi saadaan W p = I p / (x i x s ) 2 + (y i y s ) 2 Ja siis etäisimmän yksiruuviliitoksen kuormitus (kitkavoima) F Q on: F Q =TA Si /W p T=vääntömomentti ja ruuvin kiristysvoima: F M = F Q /µ µ =pintojen välinen kitkakerroin.
Esimerkki