Sitoutuminen aktiivisen tuen toimintamalliin Ylä-Savon Sote kuntayhtymässä Keva 15.10.2014
Ylä-Savon SOTE Ylä-Savon SOTE on Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven ja Vieremän perustama sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, joka aloitti toimintansa 1.1.2010 Kuntayhtymään siirtyi henkilöstöä kuudesta eri organisaatiosta; neljästä kunnasta ja kahdesta lakkautetusta kuntayhtymästä Sote-palvelujen lisäksi tarjoamme jäsenkuntien asukkaille ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palveluja. SOTE-alueen väestöpohja on noin 40 000 asukasta Kuntayhtymässä työskentelee n. 1300 vakituista ja n. 300 määräaikaista työntekijää
Rahahanat auki työkyvyttömyyden aiheuttamille kustannuksille Sairauspoissaolojen välittömät kustannukset vuonna 2012 => 2,4 M Vuosi Spoissaolot pv / htv Tkeläkkeet Varhemaksut 2010 = > 21 3 3.000 2011 = > 20 8 10.000 2012 = > 21 4 29.500 2013 => 22 8 86.800 2014 (arvio) => 200.000 2015 (arvio) => 350.000 2016 (arvio) => 500.000
Kaari-laskurista kylmää suihkua - ei palkintosijoja Työkyvyttömyyden kokonaiskustannukset ovat Ylä-Savon Sotessa verrokkeja korkeammat Strategiasta ei ole johdettu työkykyjohtamisen periaatteista yhtenäistä toimintatapaa Epäselväksi jää miten työterveyshuollon toimintasuunnitelma, osatyökykyisten tukemisen toimintatapa ja varhaisen välittämisen malli nivoutuvat yhteen Aktiivisen tuen toimintamalli on juurrutettu käytäntöön vain varhaisen tuen osalta Työterveyshuoltoyhteistyötä tulisi kehittää tavoitteellisemmaksi ja asettaa selkeät tavoitteet Toimintasuunnitelma korostaa enemmän työterveyshuollon lähtökohtia kuin organisaation tarpeita
Kaari-laskurista kylmää suihkua - ei palkintosijoja Työterveyshuollon kustannukset ovat korkeat / vaikuttavuus heikko ja jakauma I ja II korvausluokan välillä huono = > 25% / 75 % Sairauspoissaolojaksojen raportointi on harhaanjohtavaa eikä tue työkykyjohtamista Vaikuttaa siltä, että työkykyjohtamiseen ei panosteta tällä hetkellä Ylä-Savon Sotessa Jos työkykyjohtamisen panostusta ei lisätä, on todennäköistä, että varhemaksut lähtevät jyrkkään nousuun KOSKA KYSEESSÄ ON KUITENKIN VERRATTAIN NUORI ORGANISAATIO, NIIN MAHDOLLISUUDET RAKENTEIDEN JA TOIMINTATAPOJEN MUUTTAMISEEN OVAT TOISTAISEKSI KESKIMÄÄRÄISTÄ PAREMMAT
Mitä tehtiin kylmän suihkun jälkeen Kun ei ollut rahaa, täytyi ottaa lusikka käteen Kevalaisten avustuksella ja lähteä kiipeämään
Mitä tehtiin kylmän suihkun jälkeen Työkykyjohtamista tukemaan ja vaikuttavuutta lisäämään: Ymmärrettiin mistä on kysymys ja tunnustettiin tulokset; jotain täytyi tehdä Sitouduttiin johtoryhmässä muutokseen = > Kustannuksilla saadaan lisää työvoimaa Sitoutettiin hallitus euroilla ja työnantajan vastuulla => Hallitus on työnantajan edustaja ja vastaa henkilöstön työkyvyn tukemisesta ja työhyvinvoinnista osaltaan ja antaa siihen taloudelliset resurssit Ammattijärjestöjen pääluottamusmiehet ja ts-valtuutetut muutoksen valmistelussa aktiivisesti mukana Perustettiin työkykykoordinaattorin tehtävä Aktiivisen tuen mallin täysremontti
Mitä tehtiin kylmän suihkun jälkeen Johtamisjärjestelmän muutos => Esimiesten vallan ja vastuun korostaminen Hallintosäännön uudistaminen => Esimiehen velvollisuudet kirjataan hallintosääntöön TTH toimintasuunnitelman täysremontti => Työterveyshuollon sitouttaminen uuteen toimintamalliin Me ostajina kerrotaan mitä halutaan ja mistä maksetaan Aiemmin meille vaan myytiin palvelua Työkykykoordinaattori ja tspäällikkö vastuualuejohtoryhmiin (vastuualuejohtajat, tehtäväaluepäälliköt, esimiehet) => Aktiivisen tuen mallin läpikäynti työpaikkakokouksissa esimiesten toimesta Työsuojelupäällikkö pitää työturvallisuuskorttikoulutuksia kerran kuukaudessa Siirrytään kahden kokopäiväisen ts-valtuutetun systeemiin Esimiehille esimiestyön tueksi laaja koulutuspaketti yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa
Työkykykoordinaattorin tehtävät Vastaa kuntayhtymässä työkykyjohtamisen prosesseista ja niiden toimivuudesta Vastaa henkilöstöstrategian mukaisten linjausten jalkauttamisesta työyksiköihin pääpainona työkykyjohtamiseen liittyvät asiat Osallistuu esimiesten tukena työterveysneuvotteluihin Tukee työntekijää työuran uusilla poluilla ja verkostoissa Toimii esimiesten tukena ammatillisen kuntoutuksen tukiprosesseissa osatyökykyisten työntekijöiden osalta Toimii tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojelupäällikön kanssa Valmistelee päätettäväksi henkilöstön uudelleen sijoituksia osatyökyvyttömyystapauksissa Kelpoisuus: Soveltuva ammattikorkeakoulu tai opistoasteinen tutkinto, riittävä kokemus alansa työtehtävistä ja hyvät vuorovaikutustaidot Pääpaino valinnassa hyvä ja sopiva tyyppi koulutuspohja jätetty tarkoituksella väljäksi
Tavoitteet vuodelle 2014 Onpas sinulla kovat tavoitteet heti ensimmäiselle vuodelle Ei ne ole minun vaan meidän yhteiset tavoitteet (erään esimiehen kommentti työkykykoordinaattorille tavoitteista ja koordinaattorin vastaus esimiehelle) Sairauspoissaolojen vähentäminen kuntayhtymän tasolla 18-19 pv / htv Työkyvyttömyyseläkkeitä max. 3-5 kpl / vuosi Osatyökyvyttömyyseläkkeiden lisääminen työkyvyttömyyseläkkeiden sijaan Korvaavan työn käytön lisääminen Vastuualueiden johtoryhmissä käydään läpi sairauspoissaolojen tilanne. Yksiköittäin kartoitetaan sairauslomien syyt ja tehdään suunnitelmat jatkotoimenpiteistä
Työkykykoordinaattorin työkentältä 4 10 / 2014 Sisäisiä työkokeiluja 5, joista kaksi johtanut uuteen tehtävään uudessa työyksikössä Kevan ammatillista kuntoutusta työkokeiluna 4 ja uudelleen koulutuksena 1. Organisaation ulkopuolella ollut 2 henkilöä työkokeilussa Työterveysneuvotteluita 41 Työpaikkaneuvotteluita 14 (yksittäistä työntekijää tai koko työyhteisöä koskeva) Täyttölupaprosessissa työkykykoordinaattori käy läpi ennen täyttöluvan myöntämistä osatyökykyisille / uudelleen sijoitettaville sopivat paikat => tehtäviin kelpoisilla etuajo-oikeus
Esimiesten vastuut hallintosääntöön Tulosyksikön esimies ja lähiesimies (koskee myös vastuualuejohtajaa ja tehtäväaluepäällikköä) Toimii työnantajan edustajana ja johtaa alaisensa henkilöstön työtä ja käyttää työnjohto-oikeutta Käyttää henkilöstöasioiden osalta toimivaltaa tässä hallintosäännössä määrätyssä laajuudessa Johtaa ja kehittää yksikkönsä toimintaa ja vastaa sille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, toiminnan raportoinnista ja sisäisestä valvonnasta Vastaa johtamansa henkilöstön tehtäväkuvien määrittelystä Käy vuosittain kehityskeskustelut johtamansa henkilöstön kanssa Huolehtii yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa Vastaa johtamansa yksikön henkilöstön, talouden ja toiminnan suunnittelusta ja seurannasta
Esimiesten vastuut hallintosääntöön Vastaa töiden ja työvuorojen suunnittelusta, työmenetelmien kehittämisestä, työtehtävien jakamisesta, työhön opastuksesta ja perehdyttämisestä Vastaa johtamansa henkilöstönsä työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista, työkyvyn ylläpidosta sekä osaamisen ylläpitämisestä ja kehittämisestä Vastaa valmius-, väestönsuojelu- ja pelastussuunnittelusta johtamassaan yksikössä Huolehtii välittömästä yhteistoiminnasta Vastaa tietojen välittämisestä omassa työyksikössään ja koko organisaatiossa Vastaa henkilörekisteriasioiden, arkistoasioiden sekä tietoturva- ja tietosuojaasioiden asianmukaisesta hoidosta johtamassaan yksikössä Käy kuntayhtymässä sovittujen periaatteiden mukaisesti varhaisen tuen toimintamallin mukaiset keskustelut johtamansa henkilöstön kanssa Esimiehen, tehtäväaluepäällikön, vastuualuejohtajan, työkykykoordinaattorin ja työterveyshuollon vastuut on määritelty myös varhaisen tuen käsikirjassa
Työterveyshuollon toimintasuunnitelman remontti Neljännesvuosittain tehtäväaluepäälliköiden, työkykykoordinaattorin, työsuojelupäällikön ja hallintojohtajan tapaamiset; Työterveyshuollon toiminnan raportointi = > Toiminnan uudelleen suuntaaminen tarvittaessa Uudistettu työkyvyttömyyseläkehakemisen prosessia ja aina tarjotaan mahdollisuutta toimia henkilökohtaisena avustajana vammaispalveluissa Korvaavan työn käyttöön ottaminen => Yksiköissä on mietitty korvaavat työt. Työkykykoordinaattorilla ja työterveyshuollossa on koko kuntayhtymän osalta korvaavat työt koosteena. Korvaaviin töihin voi siirtyä myös toiseen työyksikköön. Kotipesä maksaa palkan ensimmäiseltä viikolta sakkona, koska ei ole kyennyt järjestämään korvaavaa työtä Muualta kuin työterveyshuollosta kirjoitetut pitkät sairauslomat (lähinnä ESH) => Esimies lähettää työntekijän työterveyshuoltoon arvioitavaksi soveltuvuudesta korvaavaan työhön Erikoislääkärikonsultaatiot pitkittyneissä sairauspoissaoloissa => Nopeutetaan mahdolliseen toimenpiteeseen pääsyä ja työhön paluuta Työpaikkaselvityksissä käydään aina läpi työyksikön sairauspoissaolot ja riskienarviointi
Järjestelmät työkykyjohtamisen apuna HR-järjestelmä Populus Sairauspoissaolohälytys Sovittujen raja-arvojen ylittyessä esimiehelle lähtee automaattinen sähköposti; Lassi Lapikkaalla on sairauspoissaolorajat ylittyneet; 5 krt / 15 pv / 3 x viikonlopun yhteydessä olevaa poissaoloa => käy aktiivisen tuen mallin mukainen keskustelu ja sovi jatkotoimenpiteet Sisäisessä valvonnassa seurataan käytyjen keskustelujen määrää ja sovittuja jatkotoimenpiteitä / lähteneiden viestin määrää esimiehittäin Kehityskeskusteluosio Kehityskeskustelut käydään sähköisesti jokaisen työntekijän tiedoissa Sisäisessä valvonnassa valvotaan käytyjen keskustelujen määrää esimiehittäin
Järjestelmät työkykyjohtamisen apuna Sähköinen riskienhallintajärjestelmä 4Ks = > Jokaisen tulosyksikön esimies arvioi yhdessä työntekijöiden kanssa työolojen riskitasot ja tehtäväaluepäälliköt ja vastuualuejohtajat suuntaavat resursseja arviointien perusteella Asianhallintajärjestelmä Dynasty Kaikki neuvottelut dokumentoidaan ja tallennetaan Työpaikkakokoukset dokumentoidaan ja tallennetaan Työyksikkökohtaiset suunnitelmat dokumentoidaan tallennetaan
Euroilla asennetta työkykyjohtamiseen Budjetoinnissa ja tilinpäätöksessä varhemaksut kohdistetaan aiheuttajayksikön kustannuksiksi => esimies voi miettiä olisiko voinut tehdä asialle jotain ja käyttää varhemaksut vaikka hankintoihin tai henkilöresursseihin Esimiehille on tehty euromääräiset esimerkit sairauspoissaolopäivän suorista palkkakustannuksista ammattinimikkeittäin => esimies voi miettiä oikeasti paljonko sairauspoissaolo maksaa ja kannattaisiko asialle tehdä jotain => ei tarvita sijaista / tarvitaan sijainen => ilman Kelakorvausta / Kelakorvauksen kanssa
Uusi mahdollisuus työssä henkilökohtaisena avustajana Haaste: työtehtävää ei voida enää keventää jäljellä olevaa työkykyä vastaavaksi eikä jäljellä olevaa työkykyä vastaavaa, kevennettyä työtehtävää voida tarjota toisista työyksiköistä Uhkana työkyvyttömyys ja varhe-maksu Uusi mahdollisuus => Henkilökohtaisen avustajan tehtävä vammaispalveluissa, missä tehtäväkuvaa voidaan räätälöidä jäljellä olevan työkyvyn mukaiseksi Haaste: Osatyökykyisen osalta ongelmaksi nousee yleensä palkkauskustannukset; kuka maksaa, kun tilalle täytyy palkata uusi työntekijä eikä kukaan halua osatyökykyistä omaan työyksikköönsä Palkkakustannukset katetaan työnantajamallilla toimivien avustajien tehtävien siirrolla omaksi toiminnaksi (kuntayhtymä maksaa työnantajamallilla toimivien avustajien palkkakustannukset) Työntekijälle saadaan jatkoa työuralle ja lisää eläkekertymää Avustettavat saavat ammattitaitoisen avustajan (avustajilla ei ole kelpoisuusvaatimuksia)
Mihin henkilökohtaista apua myönnetään? Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella: Päivittäisissä toimissa (liikkuminen, pukeutuminen, henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen, vaate- ja ruokahuolto, kodinhoito, kaupassakäynti, lääkärikäynnit, muu asiointi, lasten vieminen päiväkotiin ja lasten päivittäisiin toimiin osallistuminen) Työssä ja opiskelussa Harrastuksissa Yhteiskunnallisessa osallistumisessa Sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä
Onko jotain tehty opittu ja saatu jotain aikaan? Sairauspoissaolot 6 / 2014 6 / 2013 = > -10% Sairauspoissaolot 9 / 2014 9 / 2013 = > - 16% Jos suotuisa kehitys jatkuu sairauspoissaoloissa loppuvuoden, niin sairauspoissaolojen välittömät kustannukset alenevat noin 400.000. Sairauspoissaolot vuoden lopussa olisivat tavoitteessa 18,5 pv / htv Työkyvyttömyyseläkkeet 9 / 2014 2 kpl (toinen mennyt seulan ohi ja haettu ESH:sta) Työterveyshuollon kustannusten kasvu pysähtynyt Työterveyshuollon kustannusten jakauma I ja II luokka 40% / 60% (Kaari 25% / 75%)
Työn alla olevaa Haetaan rahoitusta Tekesiltä Kaarilaskurin tulosten ja kehittämistarpeiden pohjalta Ylä-Savon Sote kuntayhtymän henkilöstön työhyvinvoinnin- ja työkykyisyyden parantaminen Haettu rahoitusta KKI-hankkeelta yhdelle asumispalveluyksikölle elämäntaparemontti = > Psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen ja henkinen hyvinvointi. Työnantaja antaa työaikaa ohjattuun liikuntaan (asumispalveluyksiköissä on kuntosalit) = > Pilotoidaan ja monistetaan kriittisiin tulosyksiköihin Työterveyshuollon toimintatapojen yhtenäistäminen eri paikkakunnilla Työhyvinvointisuunnitelmat tulosyksiköittäin yhtenäisellä mallilla Intraan omat työkyky- ja työhyvinvointisivut
Toisto tuo oppimista ja mahdollistaa tuloksia Taitoluistelussa oikean hypyn oppiminen vaatii 10.000 toistokertaa Työkyky- ja työhyvinvointiasiat pidetään koko ajan esillä ja ne ovat luonteva osa jokapäiväistä johtamista ja keskustelua