Ympäristölautakunta 58 13.04.2016 Kaupunginhallitus 87 25.04.2016 Päätös vesivahingon korvaamisesta 2955/10.03.01.04/2016 Ympäristölautakunta 13.04.2016 58 Valmistelija Tekninen suunnittelija Matias Jensén, puh. 044 358 5724 Esittelijä Kaupungininsinööri Manne Carla, puh. 040 488 5670 etunimi.sukunimi@parainen.fi Pohjois-Keskustan kaupunginosassa sijaitsevan kiinteistön omistava henkilö on kääntynyt kaupungin puoleen 9.2.2016 sattuneen vesivahingon takia. Kaupungin hulevesiverkkoon liitetyn kiinteistön kellaritiloihin tuli parin päivän sadejakson jälkeen sade- ja sulamisvesiä. Huomattuaan vahingon kiinteistönomistaja otti yhteyttä LVI-urakoitsijaan, joka tutki tilanteen ja ryhtyi korjaamaan kellaritilan vesivahinkoa. Rakennus on salaojitettu ja salaojiin on asennettu tarkastuskaivot, jotka olivat täynnä vettä, eikä kaivoissa ollut vesi tullut niistä ulos. Rakennuksessa ei ole erillistä viemärijärjestelmää katolta valuvaa vettä varten, vaan vesi johdetaan maahan rakennuksen viereen. Kiinteistönomistaja kuvitteli ensin, että ongelma on kiinteistön viemäriputkessa, joka oli ollut tukossa 2011 ja joka oli tuolloin aiheuttanut vähäisen vesivahingon kellaritiloihin. Myös tällä kerralla viemäriputki oli hieman tukossa, mutta kellaritiloihin tulleet pintavedet eivät johtuneet siitä. Kiinteistönomistajan mukaan kellaritiloissa oli enimmillään vettä noin 10 20 cm ennen veden pumppaamista pois salaojitusjärjestelmän tarkastuskaivoista, minkä jälkeen veden pinta kellarissa laski. Kaupungin putkimestari oli paikalla toteamassa tilanteen. Putkimestari tilasi kaupungin vuodelta 1952 peräisin olevaan betoniseen pintavesiverkkoon tarkastuksen ja tarvittaessa puhdistuksen. Pintavesijohtoa on aiemmin käytetty viemärijohtona ennen kuin se otettiin käyttöön hulevesien johtamista varten. Kaupungin hulevesijohto tarkastettiin seuraavana päivänä eli 10.2.2016. Tarkastuksessa todettiin, että johto oli mennyt umpeen puiden juurien takia, mikä aiheutti tukoksen. Hulevesijohto puhdistettiin juurakoista, minkä jälkeen johto toimi taas normaalisti. Kaupungin käyttämä urakoitsija laati pyynnöstä lyhyen kirjallisen raportin tilanteesta ja tehdyistä toimenpiteistä. Koska kiinteistön kellaritilojen vesivahingon saatettiin todeta aiheutuneen kaupungin hulevesijohdossa olleesta viasta, kaupungin vakuutusyhtiölle tehtiin asiasta vahinkoilmoitus. Kaupunki tilasi ulkopuolisen tarkastajan tarkastamaan kiinteistön kellaritilojen vahingot. Tarkastuksessa käytettiin vakuutusyhtiön hyväksymää vahinkotarkastajaa. Tarkastusraportista käyvät ilmi vahinkojen laajuus ja suositukset jatkotoimenpiteiksi. Vahinkotarkastajan raportti sekä raportti kaupungin hulevesijohdossa olleesta ongelmasta liitettiin kaupungin vakuutusyhtiölle jätettyyn vahinkoilmoitukseen. Kiinteistönomistaja otti samaan aikaan yhteyttä omaan vakuutusyhtiöönsä.
Kaupungin vakuutusyhtiö antoi 24.2.2016 asiassa päätöksen, jossa se totesi, ettei kaupungin hulevesijohdon vahinko ollut syntynyt äkillisesti, vaan vahinko oli seurausta hulevesijohdon tukkeentumisesta juurakoiden takia, eikä vakuutusyhtiö tästä syystä korvaa vahinkoa. Kiinteistönomistajan vakuutusyhtiö on kirjallisesti ilmoittanut, ettei sekään korvaa vahinkoa, sillä se on aiheutunut kaupungin hulevesijärjestelmässä olleesta viasta. Lisäksi vakuutusyhtiö totesi, ettei vakuutus korvaa muun muassa sade-, pohja-, pinta- tai sulamisvesien aiheuttamaa vahinkoa. Vastuu jatkotoimenpiteistä ja vahingon minimoimisesta on vahingon kärsineellä eli tässä tapauksessa kiinteistönomistajalla riippumatta siitä, korvaako vakuutusyhtiö tai joku muu taho vahingon korjaamisesta aiheutuneet kustannukset. Kiinteistönomistaja on tilannut samalta yritykseltä, jota kaupunki käytti vahinkojen tarkastamiseen, kustannuslaskelman toimenpiteistä, joilla vahinko voidaan korjata. Kustannuslaskelma on toimitettu kaupungille 22.3.2016, sen mukaan vahingon korjaamisesta aiheutuvat kustannukset ovat 15 998 euroa ml. alv. Tämän lisäksi tulee vielä 1 102 euron kustannukset öljykattilaan tulleen vian takia, joka aiheutui kellariin tulvineesta vedestä. Kiinteistönomistaja on joutunut siivoamaan, pesemään ja osaksi myös heittämään pois vaatteita, jotka vahingoittuivat kellarin vesivahingon seurauksena. Kellarissa on sauna, pesuhuone, tekninen tila, wc, käytävä ja raput sekä apukeittiö. Saunan, pesuhuoneen, wc:n, käytävän ja rappujen rakenteet ovat kärsineet vesivahinkoja, ja ne on purettava, kuivattava, puhdistettava ja rakennettava uudelleen. Pesutilassa on viemäriin yhteydessä oleva lattiakaivo, mutta vesi ei päässyt valumaan sitä kautta pois, koska pesutilan lattiantaso on noin 10 20 cm muiden tilojen lattiantasoa korkeammalla. Jos lattiakaivo olisi ollut samalla tasolla kuin muiden tilojen lattia, vesi olisi mahdollisesti valunut viemäriin ja vahinko olisi ollut pienempi edellyttäen, että viemäri toimii normaalisti. Kiinteistön viemäriä ei ole tutkittu rakennuksen alta, mutta kiinteistönomistajan käyttämän LVI-urakoitsijan mukaan siinä on riskinsä, sillä se on betonista. Vahingoittuneet rakenteet ovat puurakenteita, jotka on rakennettu kellarin kantavien betonirakenteiden päälle niin, että puurakenteiden ja kantavien rakenteiden väliin on laitettu eristys. Kaupungin tekninen suunnittelija on keskustellut kaupungin vakuutusmeklarin, kiinteistönomistajan vakuutusyhtiön ja sen vahinkotarkastajan kanssa muodostaakseen kokonaisvaltaisen kuvan tapahtuneesta. Kiinteistön vakuutusyhtiön 2011 korvaamalla vahingolla, jossa kiinteistön viemärin tukkeutuminen aiheutti wc:n tulvimisen ja sen seurauksena pienimuotoisen vesivahingon, ei voida katsoa olevan osaa eikä arpaa nyt sattuneeseen vahinkoon. Kiinteistö on tietojen mukaan rakennettu 1956 ja sitä on kunnostettu sen jälkeen. Kaikki tämä huomioon ottaen rakennus ja sen rakenteet eivät kaikilta osin täytä nykypäivän rakentamiselle ja rakennusten rakenteille ja ratkaisuille asetettavia vaatimuksia. Oheismateriaali Ehdotus (tietosuojattu) Ympäristölautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että vahinko korvataan
enintään 20 100 euron summaan asti (ml. alv 24 %). Kiinteistönomistajalta saatujen tietojen mukaan vahingon korjaamisesta ja irtaimiston korvaamisesta aiheutuvat kustannukset ovat arviolta 20 100 euroa. Mikäli kustannukset ylittävät 20 100 euron summan, vastaa kiinteistönomistaja ylittyvästä osasta, ja mikäli kustannukset jäävät alle 20 100 euron, toteutuu korvaus toteutuneiden kustannusten mukaisesti. Vahingon aiheuttaneen vian on todettu johtuneen kaupungin hulevesiviemäristä, josta kaupunki on vastuussa ja jota kaupunki on velvollinen pitämään kunnossa. Kaupungin vakuutusyhtiön päätöksen mukaan kyse ei ollut äkillisestä ja ennakoimattomasta viasta, vaan vika aiheutui hulevesiviemäriverkoston tukkeutumisesta verkostoon tunkeutuneiden juurakoiden takia. Vahingonkorvaus rajataan niihin osiin, jotka ovat vaurioituneet kaupungin hulevesiviemärin viasta ja jotka on todettu 15.2.2016 päivätyssä vahinkokartoitusraportissa. Muita muutostöitä, parannustöitä tai muita kustannuksia ei korvata kiinteistönomistajalle. Mikäli kiinteistönomistaja haluaa korvata aikaisemmat materiaalit kalliimmilla materiaaleilla, kiinteistönomistaja vastaa erotuksesta. Korvaus maksetaan korjaustöiden etenemisen mukaan, vahinkoa kärsineen maksamien kustannustositteiden pohjalta. Vahinkoa kärsineen on 31.12.2016 mennessä haettava korvauksen viimeistä erää ja jätettävä lopullinen selvitys kustannuksista ja toimenpiteistä. Vaihtoehtoisesti korvausta voi hakea yhdessä erässä töiden suorittamisen jälkeen kaupungin hyväksyttyä tositteet tehdyistä töistä ja maksetuista kuluista. 31.12.2016 jälkeen selvitettyjä töitä ja kustannuksia ei korvata. Koska kiinteistön viemärissä on kahdella eri kerralla todettu tukos, suositellaan viemärin tarkistamista töiden yhteydessä ja tarvittaessa viemärin korjaamista tai uusimista. Vastuu kiinteistön kvv-laitteiden kunnosta on kiinteistönomistajalla, joka vastaa myös kunnossapito- ja parannustöiden kustannuksista. Päätös Merkittiin pöytäkirjaan, että Jäsen Kaj-Johan Karlsson ei osallistunut asian käsittelyyn esteellisyyden takia hallintolain 28 :n nojalla (toimeksiantosuhdejäävi). Ehdotus hyväksyttiin. Tiedoksianto Lopullisen päätöksen jälkeen; Kiinteistönomistaja, kaupungininsinööri, putkimestari, talousassistentti CL, tekninen suunnittelija Kaupunginhallitus 25.04.2016 87 Valmistelija Kaupunginlakimies Monica Avellan, puh. 044 358 5727
Esittelijä Kaupunginjohtaja Patrik Nygrén, puh. 040 511 4383 etunimi.sukunimi@parainen.fi Hallintosäännön :n 5 mukaan kaupungin monijäseniset toimielimet päättävät muun muassa vahingonkorvausten maksamisesta niissä tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen kaupunginhallituksen vahvistamaan enimmäismäärään saakka. Kaupunginhallitus on päätöksellä 1.3.2010 :ssä 74 vahvistanut 10 000 euroa enimmäismääräksi, jonka kaupungin monijäseniset toimielimet saavat maksaa vahingonkorvauksena niissä tapauksissa, joissa kaupunki on korvausvelvollinen. Teknisen suunnittelijan Matias Jensénin mukaan vahingon syntymissyitä ja vahingon laajuutta on tutkittu perusteellisesti. RI Andreas Eriksson Polygon Finland Oy:stä on tehnyt tutkimusraportin ja arvioinut korjauskustannuksiksi 15 998 euroa, ml. alv. Kiinteistönomistaja on lisäksi ilmoittanut, että myös kellarissa oleva öljykattila on vaurioitunut kellaritilaan vuotaneesta vedestä ja että myös kellarissa olleet vaatteet ovat kärsineet vaurioita. Korjaustoimenpiteet ovat kiinteistönomistajan mukaan maksaneet 1 102 euroa. Kiinteistönomistaja on lisäksi arvioinut pilalle menneen irtaimiston arvoksi 3 000 euroa. Kaupungin käyttämä vakuutusyhtiö on antanut päätöksen, jonka mukaan kaupungin vastuuvakuutus ei kata vahinkoa, koska vahingon syynä on juuriston tukkima hulevesijohto, eikä vahinko siten ole syntynyt yhtäkkisen ja ennakoimattoman vian seurauksena. Teknisen suunnittelijan tilaaman selvityksen, hänen itsensä tekemien arvioiden ja vakuutusyhtiön kielteisen päätöksen nojalla vahingon syntymisestä vastaa kaupunki. Vahingon aiheuttaneen vian on todettu olevan kaupungin hulevesiviemärissä, joka on kaupungin vastuulla ja jonka kaupunki on velvollinen pitämään kunnossa. Vahingon syntymiseen on kuitenkin voinut myötävaikuttaa se, että pesuhuoneessa on viemäriin liitetty lattiakaivo, mutta pesuhuoneen lattiapinta on 10-20 cm ympäröiviä tiloja korkeammalla, minkä vuoksi vettä on päässyt kertymään kellarin lattialle. Koska kiinteistön viemärissä on kahdella eri kerralla todettu tukos, suositellaan viemärin tarkistamista töiden yhteydessä ja tarvittaessa viemärin korjaamista tai uusimista. Vastuu kiinteistön kvv-laitteiden kunnosta on kiinteistönomistajalla, joka vastaa myös kunnossapito- ja parannustöiden kustannuksista. Liite 13 Putkisaneeraus Eerola Oy:n selvitys 18.2.2016 14 RI Andreas Erikssonin kustannusarvio (tietosuojattu) 15 Polygon Finland Oy:n tutkimusraportti 15.2.2016 (tietosuojattu) Ehdotus Kaupunginhallitus päättää, että Paraisten kaupunki korvaa kyseisen vesivahingon enintään 20 100 euron summaan asti, alv mukaan lukien. Vahingonkorvaus rajataan niihin osiin, jotka ovat vaurioituneet kaupungin hulevesiviemärin viasta ja jotka on todettu 15.2.2016 päivätyssä vahinkokartoitusraportissa. Muita muutostöitä, parannustöitä tai muita kustannuksia ei korvata. Mikäli vahinkoa kärsinyt haluaa korvata aikaisemmat materiaalit kalliimmilla materiaaleilla, hän vastaa itse erotuksesta.
Korvausvaatimukset on esitettävä Paraisten kaupungin ympäristöosaston tekniselle yksikölle sitä mukaa, kun saneeraustyö etenee, ja vahinkoa kärsinyt esittää tositteet syntyneistä ja maksetuista kustannuksista. Jos kustannukset nousevat yli 20 100 euroon, vahinkoa kärsinyt vastaa yli menevästä osasta. Vahinkoa kärsineen on 31.12.2016 mennessä esitettävä kaikki korvausvaatimukset ja annettava niistä selvitys. Vaihtoehtoisesti korvausvaatimuksen voi esittää kokonaissummasta töiden suorittamisen jälkeen, kun tositteet tehdyistä töistä ja maksetuista kuluista on esitetty kaupungille. Tekninen yksikkö ei maksa 31.12.2016 jälkeen haettavia korvauksia. Päätös Tiedoksianto Ehdotus hyväksyttiin. Vahinkoa kärsinyt, tekninen yksikkö, tekninen suunnittelija