KUOPION STRATEGIAN 2020 kansainvälisyystavoitteet ja kehittämiskohteet 2016 - Kuopion kaupungin kansainvälisyystyöryhmä
Sisällysluettelo 1. Johdanto ja valmisteluprosessi (sivu 3) 2. Toimintaympäristön haasteet ja nelikenttäanalyysi (sivu 3) 3. Kuopion strategian kansainvälisyystavoitteet ja kehittämiskohteet vuodesta 2016 eteenpäin (sivu 4) 4. Kuinka tavoitteita edistetään ja seurataan (sivu 7) Liitteet (sivu 9) Nykyiset työryhmät, jotka käsittelevät kansainvälisiä asioita Kuopion keskeiset kansainväliset verkostot Kannen kuvassa kv-kohtaamo-tapahtuma vuonna 2012 Kuopiossa. 1
Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelmat TA 2016: 1 ISSN 0785-0352 KUOPION STRATEGIAN 2020 kansainvälisyystavoitteet ja kehittämiskohteet 2016 Käsitelty Kuopion kaupungin kansainvälisyystyöryhmässä 20.11.2015 Kuva: Kv-osaajien ja työnantajien kv-kohtaamo järjestettiin vuonna 2013 Kuopion kaupungintalolla 2
1. Johdanto ja valmisteluprosessi Kansainvälisyys on Kuopion strategian läpileikkaava teema ja keino tukea strategian tavoitteiden toteutumista. Kansainvälisyystavoitteet linkittyvät erityisesti Kuopion strategian kasvuohjelmaan. Kuopion kansainvälisyystavoitteita on tarkasteltu vuodesta 2004 lähtien ja yhtä kauan on toiminut myös kansainvälisyystyöryhmä, joka on kaupunginhallituksen asettama. Tässä asiakirjassa tarkastellaan strategiasta johdettuja kehittämiskohteita, joissa kansainvälistymisvalmiuksia on tarpeen edelleen vahvistaa. Näkökulmana on kaupungin oma toiminta sekä verkostomainen yhteistyö alueen kumppanitoimijoiden kanssa kansainvälisen toimintaympäristön edelleen kehittämiseksi. Kuopion strategian visio vuoteen 2020 kuuluu: Kuopio on 150 000 asukkaan elävä ja kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki. Visio tarkoittaa mm, että Kuopio on kansainvälinen yliopistokaupunki eli Kuopiossa on kansainvälisesti tunnustettu yliopisto- ja ammattikorkeakoulutus ja laaja-alainen muu koulutustarjonta ja että Kuopio on monikulttuurinen ja suvaitseva. Yleisemmän viitekehyksen muodostavat hallitusohjelman ja eri sektoriohjelmien kuin myös Pohjois-Savon maakuntaohjelman tavoitteet ja painotukset. Toiminnoille suuntaviivoja antavat myös Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmien alueelle kohdistuvat tavoitteet. Valmistelua on tehty Kuopion kaupungin omassa kansainvälisyystyöryhmässä (lisätietoa liitteessä), jossa on kuultu asiantuntijoita. Lisäksi on tehty omia kyselyjä ja selvityksiä, hyödynnetty ajankohtaistietoa ja osallistuttu Kuntaliiton kansainvälisyyttä käsitteleviin työpajoihin, joissa Kuopion käytänteitä on myös tuotu esiin. Valmistelua on ohjannut jo 2000-luvun alkuvuosina käyttöön otettu motto kansainvälisyys on osa arkipäivää (kaupunginjohtaja Petteri Paronen). Kaupungin työntekijät kohtaavat kansainvälisiä elementtejä arkityössään yhä useammin. 2. Toimintaympäristön haasteet ja nelikenttäanalyysi Yksi alueen kansainvälisyyden mittari on ulkomaalaisväestön kehitys. Tätä kirjoitettaessa ulkomaan kansalaisten osuus Kuopiossa on runsaat 2 % ja kansalaisuuksien määrä on noin 90 (lisätietoa www.kuopio.fi sivuilla olevat Kuopiota koskevat väestötilastot). Muita alueen kansainvälisyyden mittareita ovat esimerkiksi yritysten viennin arvon kehitys, ulkomaisten yöpymisten määrä tai oppilaitosten ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän kehitys. Alueen kansainvälisen toiminnan aktiivisuutta kuvaa esimerkiksi organisaatioiden henkilöstön ja oppilaitosten opiskelijoiden liikkuvuus, organisaatioiden kansainvälisen hanketoiminnan laajuus sekä toiminta kansainvälisissä verkostoissa. Kansainvälisessä toimintaympäristössä on käynnissä monia globaalitason muutoksia, jotka liittyvät talouteen, turvallisuuteen, vähähiilisyyteen ja digitaalisuuteen. Alueelliset rakenteet ovat murrosvaiheessa kansainvälisesti ja myös Suomessa. Nelikenttäanalyysi Kansainvälistymisvalmiuksien kannalta vahvuuksiamme ovat alueen kumppaneiden välinen yhteistyö, kärkiyritykset, alueen valmius rohkeisiin avauksiin (Saaristokaupungin jälkeen Savilahti 2030 -hankekokonaisuus), paikkakunnalla oleva korkea osaaminen ja innovaatiotoiminta, vakiintuneet kansainväliset kulttuuri- ja urheilutapahtumat, onnistunut brändityö sekä käytössämme 3
olevat merkittävät kansainväliset verkostot. Verkostoista tunnetuimpia on monipuolinen kumppanuus Shanghain Pudongin kanssa. Vahvuus on myös Kuopiossa tarjolla olevat hyvät ja monipuoliset palvelut, esimerkkinä kansainvälinen koulupolku sekä merkittävät kulttuurikohteet. Vahvuuksiin kuuluu myös vakiintunut ja monitoimijainen maahanmuuttajien kotoutumistyö. Heikkouksiamme on edelleenkin hieman hentoinen näkyvyys suhteessa alueella olevaan osaamiseen ja kehittämispotentiaaleihin. Myös fyysiseen saavutettavuuteen liittyy pullonkaulatekijöitä, esimerkkinä kansainväliset matkustusyhteydet. Haasteensa tuo myös resurssien niukkuus sekä väestön ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet. Kansainvälisiä mahdollisuuksiamme ovat olevien verkostojen hyödyntämisen monet mahdollisuudet. Voimme tarjota kontaktejamme alueen yritysten käyttöön vientiponnistelujen tueksi. Kaupunki voi toimia ovien avaajana. Kansainvälinen vuorovaikutus antaa lisää näkökulmia kaupungin palvelujen kehittämiseen, kun vaihdetaan hyviä käytänteitä. Sähköisiä välineitä voidaan hyödyntää osaamisemme esiin tuomiseen ja alueen vetovoiman vahvistamiseen. Potentiaaleja liittyy kansainvälisiin osaajiin kuten oppilaitosten ulkomaalaisiin opiskelijoihin ja vieraskielisiin työnhakijoiden. Kuva: Kuopio teki 2011-2014 ulkoministeriön rahoituksella yhteistyötä Mosambikin Maputon kanssa ensimmäisenä suomalaisena kuntana. Ulkoministeriö on 2016 linjannut Mosambikin Suomen kehityspolitiikan yhdeksi painopistealueeksi. Kuva: Leila Savolainen. Kansainvälinen toimintaympäristö saattaa aika ajoin nostaa esiin uhkatekijöitä, jotka liittyvät kansainväliseen kauppaan, turvallisuusasioihin tai muuttoliikkeeseen. Yleisen tason uhkatekijä voi olla myös se, että kansainvälistymisvalmiuksien kehittämisestä ja huolehtimisesta tingitään esim. taloudellisin perustein liikaa, mikä voi johtaa tietynlaiseen alueen sisäiseen käpertymiseen tai riittämättömään näkyvyyteen. Kääntäen voidaan todeta, että kansainvälistymisvalmiuksista huolehtiminen tukee alueen elinvoiman vahvistumista ja laadukkaampien palvelujen kehittämistä. 3. Kuopion strategian kansainvälisyystavoitteet ja kehittämiskohteet vuodesta 2016 eteenpäin Seuraavan sivun taulukkoon on tiivistetty Kuopion strategian 2020 kansainväliset tavoitteet ja kehittämiskohteet vuodesta 2016 eteenpäin niin kaupungin oman toiminnan kuin kumppaniyhteistyön kehittämisen näkökulmasta. Valmistelevat keskustelut on käyty kansainvälisyystyöryhmässä 2014 2015 ja siinä on huomioitu kumppaneilta tullut palaute. Oheinen taulukko on hyväksytty kaupungin kansainvälisyystyöryhmässä 20.11.2015. Taulukko sisältää erikseen vuoden 2016 tavoitteet. Seuraavilla sivuilla avataan lähemmin tavoitteita ja kehittämiskohteita. Verkostojen tuloksellisuus ja läpinäkyvyys arviointikriteerinä Kaupungilla on merkittävää roolia toimintaympäristön kehittämisessä ja sen kilpailukyvystä ja vetovoimaisuudesta huolehtimisessa. Tähän tarvitaan laajaa ja monitasoista verkostoyhteistyötä ja kumppanuuksia. Kaupungin itsensä hallussa olevat verkostot ja kontaktit tulee saada entistäkin läpinäkyvimmiksi ja vahvemmin Kuopion ja kumppanitoimijoiden käyttöön erityyppisen yhteistyön alustoina. Esimerkkejä kumppaneista ovat erityisesti elinkeinoelämän, oppilaitosten ja järjestöjen toimijat. 4
Tavoitteet ja kehittämiskohteet tavoite 1: valmiuksia arkipäivän monikulttuurisiin kohtaamisiin Maahanmuuton toimintaympäristön nopeasti muuttuessa kaupungin roolina on vahvistaa suvaitsevaista ilmapiiriä ja asukkaiden arjen turvallisuuden tunnetta. Kaupunki voi tarjota asiapitoista tietoa sekä kehittää rakenteita luontevien monikulttuuristen kohtaamisten mahdollistamiseksi. Ulkomaalaisten asukkaiden alueelle asettumisen pullonkaulatekijöitä tulee edelleen poistaa tiiviillä ja monitoimijaisella yhteistyöllä, mitä kuvataan lähemmin Kuopion kotoutumisohjelmassa (laki kotoutumisen edistämisestä 2011). Kehittämiskohteena 2016 eteenpäin: - Uusia toimintamalleja monikulttuuristen kohtaamisten mahdollistamiseksi. Kuva: Kuopio oli vuosina 2011 2013 valtakunnallinen kotoutumiskoulutuksen pilottikaupunki, jolloin kehitettiin mm. nuorten suomen kielen opetusta. 5
tavoite 2: kansainväliset osaajat alueen elinvoiman vahvistajina Kuopion ulkomaalaisväestössä huomattavan isossa roolissa ovat Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun ulkomaalaiset tutkinto- ja vaihto-opiskelijat. Heidän halukkuuteensa toimia paikallisen työelämän hyödyksi esimerkiksi harjoittelijoina tulee aiempaa vahvemmin tarttua, koska he tuovat mukanaan kansainvälisiä innovaatioita ja voivat parhaimmillaan kansainvälistää myös työyhteisöjä. Alueella on ulkomaalaisia opiskelijoita ja vieraskielisiä työnhakijoita, joiden työelämään pääsyn esteitä ja pullonkaulatekijöitä (esimerkiksi kielivalmiudet tai kielivaatimukset) on tarpeen tarkastella ja mahdollisuuksien mukaan purkaa. Tähän liittyvä yhteistyöelementti on yritysten viennin edistämiseksi koottu Team Finland verkosto-organisaatio, jolla on oma toimijaverkostonsa myös Pohjois-Savossa. Kuopion kaupunki on mukana toiminnassa. Kehittämiskohteena 2016 eteenpäin: - kansainvälisten osaajien työelämäpolku ja yrittäjyyspolku Kuva: Kuopiossa on pitkään järjestetty kv-osaajien ja työnantajien matchmaking-tilaisuuksia, nk. kv-kohtaamoja. Niillä tuetaan myös Team Finland tavoitteita viennin edistämiseksi. Helmikuussa 2o16 Pohjois-Savon Team Finlandin järjestämä Puola-Saksamarkkinainfo oli suunnattu opiskelijoille ja yrityksille, paikalla oli 70 aiheesta kiinnostunutta. tavoite 3: Kuopio ja Kuopion osaaminen näkyviin 2010-luvulla vahvistunut Kuopion brändityö on moderneilla keinoilla tehnyt Kuopiota tunnetuksi valtakunnallisesti ja osaltaan antanut lisävauhtia Kuopion kasvun ja kilpailukyvyn vahvistumiseen. Haasteena jatkossa on Kuopion osaamisen ja tarjontatekijöiden edelleen tunnetuksi tekeminen ja brändityön kansainvälisen toimintamallin edelleen vahvistaminen mm. omia ja kumppanitoimijoiden kanavia ja verkostoja ym. mahdollisuuksia hyödyntäen. Vuonna 2015 Kuopion kaupungin kansainvälistä hyvinvointiosaamisen näkyvyyttä vahvisti Kuopiossa kesäkuussa järjestetty WHO:n Euroopan Healthy Cities kaupunkiverkoston kansainvälinen konferenssi. Kehittämiskohteena 2016 eteenpäin: - kansainvälisen näkyvyyden vahvistaminen innovaatio- ja opiskelukaupunkina sekä hyvinvoinnin edistäjäkaupunkina Kuva: WHO:n Euroopan Healthy Cities verkosto piti 2015 Kuopiossa vuosikokouksen ja tutustui mm. Kuopion terveelliseen kaupunkisuunnitteluun Saaristokaupungissa Leo Kososen johdolla. tavoite 4: uusia malleja palvelujen kehittämiseen Erityyppinen henkilöstön liikkuvuus ja aktiivinen toiminta kansainvälisissä verkostoissa ja projekteissa tarjoavat mahdollisuuksia hyvien palvelukäytänteiden hakemiseen ja keskinäiseen vaihtamiseen. Voimme oppia paljon muilta. Kuopion kaupungilla on vuodesta 2005 ollut käytössä ulkomaisen työssä oppimisen ohjelma, joka on edelleen käytettävissä. Asiantuntijatoimijoiden lisäksi myös päättäjät tarvitsevat mahdollisuuksia kansainväliseen vuorovaikutukseen. 6
Kuopion käytössä olevan WHO:n Euroopan Healthy Cities verkoston mahdollisuuksia on edelleenkin tarkasteltava hyvinvoinnin edistämisessä ja tarkasteluun tulee ottaa myös jäsenyytemme maailmanlaajuisessa kestävän kehityksen ICLEI-verkostossa. Kaupunkiorganisaatiolla itsellään on usein marginaaliset resurssit olla itse kansainvälisten hankkeiden valmistelijana ja käynnistäjänä. Siksi on tarpeen lisätä yhteistyötä projektitoimintaan enemmän suuntautuneiden alueellisten kumppaneiden kanssa kuten yliopiston ja ammattikorkeakoulun esimerkiksi strategisen kärkihankkeen Savilahti 2030:n tukemisessa. Kehittämiskohteena 2016 eteenpäin: Strategiaa tukevat kumppanuushankkeet Alueen pitkän aikavälin kärkihankkeen Savilahti-projektin tukeminen kansainvälisellä hanketoiminnalla ja kansainvälisellä verkostoyhteistyöllä Kuva: FINMOZ-hanke 2011-2014 oli Kuopion kaupungin ja Savonia AMK:n kumppanuushanke, jossa kehitettiin neuvolapalveluja Kuopiossa ja Mosambikin Maputossa. Hankehallinnoinnista vastasi Savonia AMK ja Kuopion kaupunki osoitti projektille asiantuntijat sekä kehittämistarpeet. Maputon kaupungin edustajat tutustuivat Kuopiossa mm. terveydenhuollon teknologian sovelluksiin. Strategiasta johdettujen tavoitteiden lisäksi huomioidaan seuraavat läpileikkaavat tavoitteet. tavoite 5: lisää konsernin sisäistä yhteistyötä Ydinkaupungin ja konserniyhteisöjen yhteistyö on yksi hyödyntämätön mahdollisuus kansainvälistymisvalmiuksien vahvistamisessa. Voimme oppia toisiltamme ja jakaa kontaktejamme sekä mahdollisesti lisätä yhteistyötä mm. henkilöstön koulutuksessa. Vuonna 2015 konserniyhteisöiltä tiedusteltiin alustavaa yhteistyön lisäämistarvetta kyselyllä. Viesti oli, että vuoropuhelua on tarpeen lisätä. tavoite 6: digitaalisuuden hyödyntäminen Sähköiset mediat ja sähköiset työkalut tarjoavat uusia mahdollisuuksia kansainvälisen Kuopiokuvan vahvistamiseen tai palveluinnovaatioiden etsimiseen tai jakamiseen. Digitaalisuus liittyy myös vähähiilisyystavoitteisiin, koska sähköisten yhteyksien hyödyntäminen saattaa vähentää myös fyysisen liikkumisen tarvetta. 4. Kuinka tavoitteita edistetään ja seurataan Kaupunginhallituksen asettama kansainvälisyystyöryhmä seuraa toimintaympäristöstä nousevia muutostarpeita ja tekee tarvittaessa muutosehdotuksia. Tässä asiakirjassa kuvattujen tavoitteiden seurannasta ja raportoinnista kansainvälisyystyöryhmälle vastaa konsernipalvelun talous- ja strategiapalvelu. Kuopion kaupungin kansainvälisyystyöryhmä on toiminut vuodesta 2004 saakka. Se kokoontuu 4 kertaa vuodessa. Kaupunginhallitus nimeää edustajansa työryhmään ja muita jäseniä ovat kaupunginjohtaja, palvelualuejohtajat, markkinointijohtaja, yrityspalvelun yrityskoordinaattori ja työryhmän sihteerinä konsernipal- 7
velun kansainvälisyyskoordinaattori, joka välittää informaatiota verkostojen välillä sekä osaltaan edistää kansainvälisyystavoitteita verkostojen kanssa. Työryhmä käy vuoropuhelua yhteistyötahojen kanssa ja kokousten alussa on osuus, jossa kuullaan kumppanitoimijan ajankohtaiset kansainväliset kuulumiset. Tavoitteita jalkautetaan pääosin osana arkityötä ja toimijoiden omien resurssien puitteissa. Tarvittaessa haetaan erillisrahoitusta. Voidaan mm. valmistella monitoimijaisia kehittämishankkeita ja hakea niille rahoitus. Valmisteluja tehdään useissa asiantuntijaryhmissä. Myös asiantuntijahenkilöiden työpanos on merkittävä resurssi. Liitteessä luetellaan keskeisiä aiheeseen liittyviä asiantuntijaryhmiä. Kuva: Kansainvälisyystyöryhmä piti vuonna 2014 WHO:n Euroopan Healthy Cities verkoston sihteeristön sekä suomalaisten ja kuopiolaisten kumppanitoimijoiden kanssa työpajan, jossa valmisteltiin verkoston vuoden 2015 Kuopion vuosikokousta. 8
Liitteet Nykyisiä Kuopion alueella toimivia työryhmiä, jotka käsittelevät kansainvälisiä asioita Kuopion kaupungin kansainvälisyystyöryhmä, yhteydet talous- ja strategiapalvelu Kuopion kaupungin kv- ja pr-tiimi, yhteydet markkinointiyksikkö Kärkihanke Savilahti-projekti ja sen kansainväliset ulottuvuudet; yhteydet kaupunkiympäristön palvelualue Kuopion seudun kilpailukykytyöryhmä, yhteydet talous- ja strategiapalvelu Kuopion seudun kunnanjohtajien kokous, yhteydet talous- ja strategiapalvelu Alueellinen Kv-kohtaamo -työryhmä, yhteydet yrityspalvelu Alueellinen Kiina-koordinaatioryhmä (Kuopion kaupunki ja oppilaitokset) Alueellinen Venäjä-toimijoiden verkosto, yhteydet yrityspalvelu Pohjois-Savon Team Finland organisaatio, yhteydet Pohjois-Savon Ely-keskus ja kaupungin yrityspalvelu Maakunnallinen maahanmuuttotoimikunta, yhteydet Pohjois-Savon Ely-keskus Alueellinen maahanmuuttaja-asioiden foorumi (viranomaiset ja oppilaitokset), talous- ja strategiapalvelu Maahanmuuttajatoimijoiden alueellinen tiedonvaihtoverkosto, yhteydet kansalaisopisto, maahanmuuttajakoulutus Kuopion kaupungin kansainvälisyystyöryhmästä Kuopion kaupungin kansainvälisyystyöryhmän kokoonpano 2016 on: Leila Savolainen, kaupunginhallituksen jäsen ja I varapuheenjohtaja, Pj. Nelli Berg-Väänänen, kaupunginhallituksen jäsen Irja Sokka, kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja Petteri Paronen, kaupunginjohtaja, varapuheenjohtaja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas, palvelualuejohtaja Kirsi Soininen, markkinointijohtaja Johanna Liukkonen, yrityskoordinaattori Raija Kovanen, kv-koordinaattori, sihteeri Kuopion kaupungin käytössä olevat keskeiset kansainväliset verkostot Ystävyyskaupungit Kuopiolla on 14 ystävyyskaupunkia ja ystävyysmaakunta Virossa. Ystävyyskaupungit ovat Ruotsin Jönköping, Karjalan tasavallan Pitkäranta, Kanadan Winnipeg, USA:n Minneapolis, Ranskan Besançon, Saksan Castrop-Rauxel ja Gera, Tanskan Svendborg, Norjan Bodø, Venäjän Pihkova, Puolan Opole, Unkarin Györ ja Romanian Craiova ja Kiinan Shanghai-Pudong. Kuopiolla on pisimmät siteet Jönköpingiin, josta tuli ystävyyskaupunki talvisodan aikana vuonna 1940. Uusin yhteys on Shanghai-Pudongiin, vuodesta 2012 lähtien. 9
Keskeiset kansainväliset teemaverkostot, joissa Kuopio on jäsenenä WHO:n Euroopan Healthy Cities: 100 eurooppalaisen kaupungin verkosto, jossa vaihdetaan hyvinvoinnin edistämisen käytänteitä ja pidetään vuosikokouksia ja muita tapahtumia. Yhteydet hyvinvoinnin edistämisen palvelut Kestävän kehityksen maailmanlaajuinen ICLEI verkosto. Yhteydet kaupunkiympäristön palvelut. XARXA, ammatillisen opetuksen opiskelijaliikkuvuutta mahdollistava eurooppalaisten kaupunkien espanjalaisvetoinen verkosto. Varsinainen toimija ja yhteystaho Kuopiossa on Savon koulutuskuntayhtymä. Edustustot: Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen EU-edustusto Brysselissä toimii erityisesti EU-rahoitteisen hanketoiminnan tiedottajana ja hanketoimijoiden verkottajana sekä alueen ikkunana Eurooppaan, myös alueen osaamisen markkinoinnin kanavana. Muut verkostot Näiden lisäksi kaupungin organisaation käytettävissä on suuri joukko palvelualueiden omia ja yksittäisten henkilöiden kansainvälisiä verkostoja kontakteja. Uusia kontakteja saadaan jatkuvasti projektien myötä sekä henkilöiden osallistuessa kansainväliseen yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon kuten ulkomaiseen työssä oppimiseen tai kansainvälisiin konferensseihin. Myös Kuopion kouluilla on laajaa kansainvälistä hanketoimintaa ja kontakteja. Kontakteja on saatavissa myös Kuopion alueen kumppanitoimijoiden kansainvälisiin verkostoihin tutustumalla. Oppilaitoksilla on perinteisesti laajimmat kansainväliset kontaktiverkostot. 10