VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000



Samankaltaiset tiedostot
KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILALLE HUJANSAARI 3:100

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

RAUTALAMMIN KUNTA SONKARIN JA KIESIMÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KULMALA - MÄNNIKKÖ

PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

POHJOIS-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rantavyöhykkeelle sijaitsevien maatilojen talouskeskusten korttelialue.

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

POHJOIS-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Määräysnumero Ulkoasu

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

ARMISVEDEN-VIHTASEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, KALMISTO 2:33

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

PIELAVESIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Keitelejärven ja kunnan pohjoisosan rantaosayleiskaavan muutos

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Nilakan ja kunnan eteläosan rantaosayleiskaavan

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

LUHANKA PIEN PÄIJÄNTEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 7:38, 7:53, 7:54, 7:56, 7:57 JA 7:67

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

LUHANKA. Pien Päijänteen rantaosayleiskaava. Kaavamääräykset ja merkintöjen selitykset

Lapinlahden kunta KORPISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA


Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

VALKEISKYLÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

Lempyyn osayleiskaavan muutos

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, ja Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

KYMIJOKI-MANKALAN VESISTÖALUEEN RAN- TAYLEISKAAVAN MUUTOS

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Riskonkarta Krookkarranriisa. Yht.878:3 Yht.878: Krookkarta 7.

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

Oravikoski Paukarlahti Kotalahti osayleiskaava PAUKARLAHDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA SÄRKINIEMEN RANTAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

KOSKIREITIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

Transkriptio:

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000 MERKINNÄT: A/1 AP AM ARA/1 RA/1 RA-s/1 Asuntoalue. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa asuinrakennuksen lisäksi saunarakennuksen ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 250 k-m². Pientalovaltainen asuntoalue. Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Maatilantalouskeskusten alue. Alue on tarkoitettu maatilojen talouskeskuksen alueeksi. Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia elinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi enintään 1½kerroksista asuinrakennusta sekä rantasaunan. Rantarakennusalue. Yleiskaavassa osoitettujen uusien sekä olemassa olevien rakennuspaikkojen soveltuvuus rakentamiseen on tilakohtaisesti selvitetty. Rakennuspaikoille saa rakentaa ympärivuotista asumista palvelevan asuinrakennuksen tai lomarakennuksen lisäksi saunan ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan käyttötarkoitus määräytyy rakennusluvan yhteydessä rakennuspaikkakohtaisesti. Käyttötarkoitusta ratkaistaessa tulee huomioida ko. käyttötarkoitukselle esitetyt vaatimukset. Rakennuspaikan kokonaisrakennusoikeus määräytyy käyttötarkoituksen mukaisesti, eli asuinrakennuspaikalla se on 250 k-m² ja lomarakennuspaikalla 160 k-m². Loma-asuntoalue. Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 k-m². Alle 5 ha:n kokoisissa saarissa saa rakennusten yhteenlaskettu kerrosala olla enintään 100 k-m². Loma-asuntoalue. Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 k-m². Alle 5 ha:n kokoisissa saarissa saa rakennusten yhteenlaskettu kerrosala olla enintään 100 k-m². Alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista rakennusluvista ja muista suunnitelmista tulee neuvotella Museoviraston kanssa.

RM P-1 PY V V LV LV-1 LV-2 ET Matkailupalvelujen alue. Alueelle voidaan rakentaa matkailua palvelevia rakennuksia ja rakenteita. Alueen jätevedet tulee käsitellä keskitetysti. Ennen rakennusluvan myöntämistä on alueelle laadittava tarkempi suunnitelma maankäytöstä sekä jätevesien käsittelystä. Palvelujen korttelialue. Alue on tarkoitettu yksityisten palvelujen korttelialueeksi. Julkisten palvelujen korttelialue. Alue on tarkoitettu julkisten palvelujen korttelialueeksi. Uimaranta. Vesiliikennealue, venevalkama. Alue varataan venevalkama-alueeksi, jolle voi sijoittua veneiden rantapaikkoja, laitureita ja autopaikkoja. Vesiliikennealue, venesatama. Alue varataan venesatama-alueeksi, jolle voi sijoittua veneiden rantapaikkoja, laitureita ja autopaikkoja sekä veneiden vesillelaskupaikka. Vesiliikennealue, vierasvenesatama. Alue varataan venesatama-alueeksi, jolle voi sijoittua veneiden rantapaikkoja ja laitureita sekä vesiliikennettä palvelevia rakennuksia ja muita rakennelmia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 160 k-m². Yhdyskuntateknisen huollon alue, vedenottamo. EO-1 Maa-ainesten ottoalue, turvetuotantoalue. SL-1 Luonnonsuojelualue. Luonnonsuojelulain nojalla valtion toimesta toteutettava alue. M MY W W-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen sekä haja-asutusluonteiseen rakentamiseen. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaiselle rantavyöhykkeelle. Rantavyöhykkeen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A-, ARA- ja RA-alueille. Rantavyöhykkeen ulkopuolelle rakennusluvan edellytyksistä on määrätty maankäyttö- ja rakennuslain 136 :ssä. Maa- ja metsätalousalue, jolla luonto- ja/tai maisema-arvoja. Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Loma-asutusta tai pysyvää asutusta ei saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaiselle rantavyöhykkeelle. Rantavyöhykkeen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A-, ARA- ja RA-alueille. Vesialue. Vesialue. Luonnonvaralammikko Rannalla sijaitsevan nykyisen asuinrakennuksen, loma-asunnon tai saunarakennuksen likimääräinen sijainti.

rs mtr Ohjeellinen uuden loma-asunnon tai asuinrakennuksen sijainti. Rantasaunan rakennuspaikka Merkinnän osoittamaan paikkaan saa rakentaa erillisen saunarakennuksen. Saunarakennuksen koko saa olla enintään 25 k-m². Metsästysmajan rakennuspaikka. Merkinnän osoittamaan paikkaan saa rakentaa metsästysmajan. Rakennuksen koko saa olla enintään 25 k-m 2. 20 m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee. nat Natura 2000- verkostossa oleva tai siihen ehdotettu alue. Alueen raja. Seututie. Yhdystie. Venereitti. Ylläpitäjä on Järvi-Suomen merenkulkupiiri. Moottorikelkkareitti. SR-1 SR SM KM Rakennussuojelukohde. Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemankuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä ympäristöineen. Rakennukset tai rakennusryhmä lähiympäristöineen ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä ja MRL:n127 :ssä tarkoitettua lupaa. Kunnostuksen tai peruskorjauksen yhteydessä tulee pyrkiä säilyttävään peruskorjaukseen. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulee välttää uudisrakentamista kohteen tai alueen välittömässä läheisyydessä. Merkittävä rakennuskohde. Rakennushistoriallisesti, historiallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä ympäristöineen, jotka tulisi ympäristöineen säilyttää ja joiden kunnostuksessa tulisi pyrkiä säilyttävään peruskorjaukseen. Suunnittelussa ja rakentamisessa tulisi välttää uudisrakentamista kohteen tai alueen välittömässä läheisyydessä. Muinaismuistokohde. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Aluetta koskevista maankäyttösuunnitelmista tulee neuvotella Museoviraston kanssa. Kulttuurimaisema-alue. Kulttuurimaisemaltaan yhtenäinen kokonaisuus. Uusien rakennusten ja rakenteiden tulisi sopeutua malliltaan, materiaaleiltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään alueen maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Uudet rakennukset tulisi sijoittaa olemassa olevien rakennusten tai rakennusryhmien yhteyteen sekä reunavyöhykkeisiin. ah Arvokas harju- ja kallioalue.

pv Pohjavesialue. Vedenhankinnalle tärkeä alue. Uudisrakentaminen alueilla edellyttää jätevesien käsittelymenetelmille kunnan terveys- ja ympäristöviranomaisten hyväksynnän. Ranta-asemakaava-alue ja ranta-asemakaavan mukainen rakennuspaikka. 110 kv sähkölinja YLEISMÄÄRÄYKSET Rakentaminen Yleiskaavan perusteella voidaan myöntää rakennusluvat rantavyöhykkeellä oleville rakennusalueille ellei aluetta koskevassa kaavamääräyksessä ole toisin määrätty. Mikäli RA-, ARA- tai A-alueella olevalle rakennuspaikalle on aiemmassa rakennus- tai poikkeusluvassa asetettu rakennusjärjestyksestä poikkeavia ehtoja rakennusten määrän, koon tai sijoittelun suhteen, tulee nämä määräykset huomioida uusia rakennuslupia myönnettäessä. Rakennettaessa ranta-alueelle on huomattava, ettei rakentamisella estetä tai vaikeuteta alueella olevan väylämerkinnän tai muun vesiliikennemerkinnän käyttöä tai ylläpitoa. Merkkejä ei saa poistaa eikä niiden näkemäalueelle saa tehdä esteitä ilman Järvi-Suomen merenkulkupiirin lupaa. Rakennusten sopeutumisessa ympäristöön ja sijoittumisessa rakennuspaikalle tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuspaikoilla tulee rakennusten ja rannan väliin jättää tai istuttaa riittävä suojapuusto. Maisemallisesti merkittäviä puita ei saa poistaa. Alle 2000 m²:n suuruisilla rakennuspaikoilla sallitaan rakennusten korjausrakentaminen sekä purettavan tai tuhoutuneen rakennuksen korvaava rakentaminen käytetyn rakennusoikeuden puitteissa. Rakennetuilla alle 2000 m²:n suuruisilla saarilla, joihin ei ole kaavassa merkitty rakennuspaikkaa, sallitaan ainoastaan sellainen korjausrakentaminen, joka ei ole luvanvaraista. Jätevesien käsittely ja jätehuolto Jätevedet tulee käsitellä kunnan rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Jätevesien käsittelytapaa valittaessa tulee huomioida rakennuspaikan maaperä sekä pinta-ala. Rakennusten sijoittamisessa tulee ottaa huomioon jätevesien asianmukaisen esikäsittelyn ja maaperäkäsittelypaikan järjestäminen rakennuspaikalla riittävän etäällä rantaviivasta. Rantarakennusalueilla (ARA) suositellaan käytettäväksi useamman rakennuspaikan yhteistä jätevesien käsittelytapaa. Kiinteiden jätteiden keräyksessä ja käsittelyssä tulee noudattaa kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä.

Metsänkäsittely Ranta-alueen metsänkäsittelyssä tulee noudattaa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ranta-alueita koskevia metsänhoitosuosituksia. Erityisesti pienissä (< noin 3 ha) saarissa sekä MY-alueilla tulee metsänhoidossa huomioida luonto- ja maisema-arvot. Tiestö Uusien rakennuspaikkojen pääsytiet tulisi johtaa ensisijaisesti olemassa olevien liittymien kautta yleiselle tielle. Vierekkäisten rakennuspaikkojen kulku tulisi tapahtua samasta liittymästä. Ennen rakennusluvan myöntämistä on uusille yleisten teiden liittymille haettava liittymislupa tai liittymän käyttötarkoituksen muutoslupa Tiehallinnolta. Kuopiossa 17.4.2003 Timo Leskinen DI, toimistopäällikkö Janne Nulpponen Ins. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt tämän yleiskaavan kokouksessaan 16.12.2002 72 kohdalla. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt tämän yleiskaavan muutoksen tilan 403-7:107 uuden rakennuspaikan (ARA/1) osalta kokouksessaan 14.4.2003 19 kohdalla.