Paikka Plats Seinäjoki Päiväys Datum Dnro Dnr 30.10.2008 LSU 2008 R 39 (531) LSU 2008 R 52 (531) Sikana Oy / Jaakko Kortesmäki Välimäentie 76 60800 Ilmajoki Kortesmäki Jaakko ja Puska Markku / perustettava yhtiö Antilantie 8 A 5 60800 ILMAJOKI Viite / Hänvisning Asia / Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMI SESTA UUTEEN BROILERKASVATTAMOTOIMINTAAN, UUTEEN PORSASTUO TANTOTOIMINTAAN JA VÄLIKASVATTAMO/LIHASIKALATOIMINNAN MUU TOKSEEN Sikana Oy, Ilmajoki Perustettava yhtiö Kortesmäki & Puska, Ilmajoki HANKKEISTA VASTAAVAT Sikana Oy / Jaakko Kortesmäki Välimäentie 76 60800 Ilmajoki Perustettava yhtiö Jaakko Kortesmäki, Markku Puska Peltosenkatu 8B 2, Seinäjoki Antilantie 8A 5, 60800 Ilmajoki HANKKEEN KUVAUS Sikana Oy ja perustettava yhtiö Kortesmäki ja Puska suunnittelevat Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylässä tilalla Sikamäki RN:o 8:912 nykyisen lihasikalatoiminnan muutosta osin välikasvattamoksi, uutta porsastuotantotoimintaa ja uutta broilerkasvattamotoimintaa. Sikalatoimintoihin liittyen toimivaltainen lupaviranomainen on Länsi Suomen ympäristökeskus ja broilerkasvattamoon liittyen Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Yhteensä tilalla Sikamäki olisi laajennusten ja muutosten jälkeen enintään 440 emakkoa pikkuporsaineen (alle 4 viikkoa), 2 000 lihasikaa (yli 10 viikkoa), välikasvatuksessa 1 600 vieroitettua porsasta (4 10 viikkoa) sekä 45 000 broileria. Uusi eläinmäärä vastaisi noin 4 268 eläinyksikköä kun tilalla nyt on 2 980 eläinyksikköä (ks. taulukko 1). Tilalla tuotettaisiin sianlihaa noin 640 000 kg, broilerinlihaa 360 000 kg ja alle 5 viikkoisia porsaita noin 10 560 kpl vuodessa. Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu
Taulukko 1. Tilan eläinmäärät, eläinyksikkömäärät ja syntyvät lantamäärät nykyisin ja muutosten/laajennusten jälkeen sekä verrattuna YVA asetukseen. 2/10 NYKYTILANNE: Lihasikala LAAJENNUS: Muutos Välikasvattamo/Lihasikala Uusi emakkosikala Eläinmäärä Eläinyksikkömäärä* 2980 lihasikaa 2980 5960 2000 lihasikaa 2000 4000 1600 vieroitettua porsasta 440 emakkoa + pikkuporsaat 640 1600 728 Syntyvä lantamäärä m 3 ** 2299 Uusi broilerkasvattamo 45 000 broileria 900 675 YHTEENSÄ (laajennuksen jälkeen) 4268 8574 YVA asetuksen rajat 3000 lihasikaa = 3000 ey = 6000 m 3 lantaa 900 emakkoa = 3060 ey = 6300 m 3 85 000 broileria = 1700 ey = 1275 m 3 MUUTOS (laajennuksen jälkeen nykytilanne) 1928 2614 * Laskentaperuste: Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen lannan fosforimäärään perustuva eläinyksikkökerroin eläintä/eläinpaikkaa kohden. (Lihasika 1; emakko porsaineen 3,4; joutilas emakko 1 ja broileri 0,02.) ** Laskentaperuste: Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukainen kuivalantalan/lietesäiliön ohjetilavuus 12 kk:n varastoimisaikaa varten eläintä/eläinpaikkaa kohden.(lihasika 2,0 m 3 ; satelliittiemakko porsaineen 9,6 m 3 ; joutilas emakko 2,4 m 3 ja broileri 0,015 m 3.) Emakkosikala. Perustettava yhtiö Puska & Kortesmäki hakee ympäristölupaa Sikana Oy:ltä vuokrattavalle määräalalle rakennettavaan emakkosikalaan. Lupaa haetaan 440 tuotannossa olevalle emakolle ilman vieroitettujen porsaiden paikkoja. Vieroitetut noin 4 viikkoiset porsaat myydään viereiseen Sikana Oy:n lihasikalaan. Tavoitteena on tuottaa keskimäärin 24 vieroitettua porsasta emakkoa kohden eli yhteensä noin 10 560 kpl/a. Pohjapiirustuksen mukaan emakkosikalassa on 120 porsituspaikkaa, 139 tiineytys ja tiineystarkkailupaikkaa, 264 tiineiden emakoiden ja ensikoiden paikkaa ja 75 uudiseläinkasvatuspaikkaa. Kun arvioidaan, että porsituspaikoilla on 120 emakkoa pikkuporsaineen (eläinyksikkökerroin 3,4) ja loput 320 ovat joutilaita emakoita (kerroin 1), vastaa 440 emakon ja pikkuporsaiden eläinmäärä noin 728 eläinyksikköä. Rakennettavan sikalan bruttoala on noin 2627 m 2 ja työntekijöitä on kolme. Välikasvattamo/lihasikala. Sikana Oy hakee ympäristölupaa 2 000 lihasialle ja 1 600 porsaalle. Sen nykyiselle sikalalle on myönnetty ympäristölupa 26.5.2006 yhteensä 2 980 lihasialle. Sikala muuttuu toimimaan FRATS periaatteella: emakkosikalasta ostetaan sinne vieroitusikäisiä porsaita ja kasvatetaan teuraspainoon saakka. Tätä varten kymmeneen osastoon tehdään enintään 4 000 porsaalle alaslaskettavat porsaskatokset ja ruokintakaukaloiden eteen korokkeet. Viisi osastoa (1 000 paikkaa) jää kokonaan lihasikojen kasvatukseen. Porsaiden saavutettua 25 kg:n painon puolet jää samalle osastolle ja puolet siirretään muuhun osastoon jatkamaan kasvuaan. Noin 10 560 porsaasta noin 7 000 vuodessa kasvatetaan tilalla teuraspainoon saakka, loput menevät eläinvälityksen kautta muille tiloille. Sikalan kerrosala on 4512 m 2 ja työntekijöitä on kaksi. Broilerkasvattamo. Sikana Oy on hakenut kunnalta ympäristölupaa, suunnittelutarveratkaisua ja rakennuslupaa uudelle 45 000 broilerin kasvattamolle, jonka kerrosala on 2912 m 2. Aamulla kuoriutuneet noin 55 g painavat untuvikot tuodaan broilerkasvattamoon 6 7 kertaa vuodessa ja
3/10 ne kasvavat vapaana 36 39 päivää. Ennen uuden erän tuomista kasvattamo tyhjennetään, lakaistaan, pestään ja desinfioidaan ja hallin kuivuttua lattialle levitetään uusi turve tai kutterikuivike. Halli on tyhjänä kasvatuserien välissä 1 3 viikkoa. Valvontakäyntejä suoritetaan 3 4 kertaa päivässä, rehua ja vettä on saatavilla vapaasti. Lannankäsittely, jätevedet ja jätteet Sikaloiden lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Tilalla on nykyisin kolme noin 2 015 m 3 :n lietesäiliötä, lietekuilutilavuutta 445 m 3 ja muuta säiliötilavuutta 160 m 3. Uutta emakkosikalaa varten rakennetaan 2 000 m 3 :n lietesäiliö ja 427 m 3 lietekuilutilavuutta. Yhteensä lietteen varastointitilavuutta tulee tilalla olemaan noin 9 382 m 3. Lietesäiliöiden pohjat ja seinät ovat betonia ja ne täytetään altapäin. Lietekuilut toimivat imulannanpoistolla. Lietesäiliöt katetaan styrox, turve tai muulla vastaavalla kevytkatteella, jolloin lannan hajuhaitat rajoittuvat lannanlevitysviikkoihin keväisin ja syksyisin. Tilalla vuonna 2007 sortunut lietesäiliö on korvattu uudella ja lietesäiliöt tehty pantavalulla. Broilerkasvattamon lannan käsittelymenetelmäksi tulee täyskuivikepohja. Kuivikkeena käytetään turvetta ja kutteria. Broilerkasvattamo tyhjennetään 6 7 kertaa vuodessa 1 2 erässä ja vanha kuivike ja lanta siirretään viereen rakennettavalle noin 405 m 2 :n (3,5 m reunat) kompostointilaatalle ja ajetaan sieltä keväisin ja syksyisin tarkkuuslevittimellä sopimuspelloille. Sikaloissa syntyvät pesuvedet ja sosiaalitilojen WC sekä muut jätevedet, noin 500 m 3 vuodessa, johdetaan katettuun pumppauskaivoon. Broilerkasvattamossa syntyvät pesuvedet ja WCvedet, noin 50 m 3 vuodessa, johdetaan umpisäiliöön. Käyttövesi eläinsuojien toimintaan otetaan Ilmajoen kunnan vesijohtoverkosta. Tilan käytössä oleva lietelannan varastointitilavuus (noin 9 382 m 3 ) ja kuivalannan varastointitilavuus (noin 405 m 2 ) ovat riittäviä valtioneuvoston nitraattiasetuksen (931/2000) mukaiselle tilalla laskennallisesti syntyvälle sianlietemäärälle (noin 7 899 m 3 /a) ja jäte ja pesuvesille sekä broilerien kuivalantamäärälle (noin 675 m 3 ). Lanta ja lietteet levitetään lannoitteeksi vuokra ja sopimuspelloille viikoilla 18 21 ja 36 40. Peltoalaa on käytettävissä 119,3 ha (broilerkasvattamo), 420,2 ha (välikasvattamo/lihasikala) ja 76,94 ha (emakkosikala). Levityspeltoalaa on riittävästi, sillä ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998) mukainen peltoalan tarve tilan broilereille on yhteensä noin 83 ha (540 broileria/ha) ja emakoille, porsaille ja lihasioille yhteensä noin 309 ha (3 emakkoa porsaineen/ha, 11 joutilasta emakkoa/ha, 11 lihasikaa /ha, 27 vieroitettua 5 11 viikon ikäistä porsasta/ha). Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet, (lihasikalasta noin 7 t, emakkosikalasta noin 5 t ja broilerkasvattamosta noin 1,2 t vuodessa), toimitetaan raatokeräyksen kautta Findest Protein Oy:lle Kaustiselle. Kuolleiden sikojen välivarastointiin hankitaan kylmäkontti tai muu hyväksytty raatojensäilytysratkaisu ja kuolleita broilereita säilytetään raatokontissa, joka tyhjätään viikoittain. Sekajätteet (noin 1500 kg/a), muovit (noin 20 kg/a) ja loisteputket (noin 10 kg/a) toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Pilaantuneet rehut (noin 500 kg/a) sekoitetaan lietteen joukkoon. Liikenne Sikaloiden toiminnasta aiheutuu liikennettä hakemuksen mukaan siten, että rehu, teuras ja välitysauto käyvät kerran viikossa ja sikalan työntekijät päivittäin. Lisäksi on satunnaisia huoltoajoja ja lietteenajoa noin 150 kuormaa vuodessa. Broilerkasvattamon toiminnasta syntyy liikennettä siten, että rehuauto käy tilalla lähes viikoittain, teuraskuljetuksia on 6 7 kertaa ja lantakuljetuksia noin 40 kuormaa vuodessa ja tilan työntekijöiden liikennettä päivittäin. Broilerien haku tapahtuu pääosin yöaikaan, joten se ei haittaa muuta liikennettä. Lanta ja lietekuljetukset
4/10 keskittyvät kevään ja syksyn lannanlevitysviikoille. Tilan syrjäisen ja metsäisen sijainnin ansiosta liikennöinti ei aiheuta hakemuksen mukaan haittaa ympäristölle ja yleisellä tiellä se vastaa normaalia maaseudun tieliikennettä. Liikennöinti tilalle tapahtuu Välimäentietä pitkin. Tiehallinnon Vaasan tiepiiri on myöntänyt liittymäluvan sikalakiinteistön liittymän rakentamiseksi yhdystielle nro 17443 (Tuomikylä Ritola), mikä korvaa kantatieltä 67 poistettavan liittymän. Lannanlevityspellot sijaitsevat hajallaan pääasiassa noin 6 7 km:n etäisyydellä tilalta, joten lantakuljetukset hajaantuvat useille reiteille: Ylistaron Hanhikoskella sijaitseville pelloille pääasiallinen kuljetusreitti on Könnintietä pitkin Munakan lävitse. Kelirikosta tai muusta tien huonosta kunnosta johtuen tullaan lannanajo suorittamaan poikkeuksellisesti kantatietä 67 Seinäjoelle ja sieltä Vaasantietä Ylistaroon. Ilmajoen Pojanluomalla sijaitseville pelloille ajetaan Kantatie 67 pitkin Siltalan risteykseen ja sieltä Alaasentielle. Arvio toiminnan vaikutuksista ympäristöön, toimintaan liittyvistä riskeistä ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakemuksen mukaan siat ruokitaan tietokoneohjatulla liemiruokinnalla, jolloin rehun valkuaiskoostumus optimoidaan emakon tuotannollista tarvetta vastaavaksi ja erittyvän typen ja fosforin määrä on pienempi. Rehustuksessa rehuseokseen lisätään happoa, mikä parantaa valkuaisen sulavuutta ja alentaa lannan ph:ta. Syntyvästä lietteestä otetaan ympäristöehtojen mukaiset ravinneanalyysit, jolloin kasvien ravinteeksi levitettävä liete levitetään kunkin pellon viljavuustilanne ja kasvin ravinnetarpeet huomioiden. Sikaloiden ilmastointi hoidetaan koneellisella alipaineilmanvaihdolla, jossa korvausilma otetaan sisään ullakkotilan kautta ja poistoilma johdetaan hormeilla vesikaton yläpuolelle. Osastokohtainen optimaalinen ilmanvaihto varmistetaan automaattiohjatuilla säätimillä. Sikalaan asennetaan hälytysjärjestelmä ilmastoinnin, lämmityksen ja ruokinnan häiriötilanteita varten. Hälytykset tapahtuvat omistajien matkapuhelimiin. Sähkökatkosten varalle hankitaan aggregaatti. Vesihuolto varmistetaan vesisäiliöllä, jota on mahdollista täyttää esimerkiksi paloautosta, mikäli veden tulo vesijohdosta taukoaa. Lietesäiliö rakennetaan säädösten mukaisesti routimattomaksi ja vuotamattomaksi, sen kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja ympärille rakennetaan tukeva aita. Broilerkasvattamon osalta todetaan, että eläinten kasvatus järjestetään siten, että se ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Lanta levitetään ympäristötukiehtojen mukaisesti ja lannanlevitysalaa on käytössä reilusti yli eläinmäärien minimivaatimusten. Lannanlevitysalat jakautuvat suurelle alueelle, noin puolet levitetään Ilmajoen ja puolet Ylistaron sopimusaloille. Kasvattamon kuivikkeena käytetty turve sitoo tehokkaasti ammoniakkipäästöjä. Ruokinta tapahtuu ruokintasuunnitelmien mukaisesti broilerien ravintoainetarpeiden mukaan ja siinä kiinnitetään huomiota valkuaisen optimointiin fosfori ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Ilmastointia, lämpötilaa, kosteutta, ruokintaa ja juomalaitteita hallitaan tietokoneohjatusti eläinten iän ja ulko olosuhteiden mukaan. Tämä mahdollistaa välittömän reagoinnin muuttuviin olosuhteisiin eikä energiaa tuhlata turhaan lämmittämiseen tai ilmastoimiseen. Kasvattamossa käytetään koeteltuja ja tunnettujen valmistajien laitteita ja ratkaisuja. Kasvattamon ilman kostuttamiseen ja viilentämiseen tulee vesisumutusjärjestelmä, joka toimii ilmastoinnin ohjaamana. Tarpeen tullen se viilentää kasvattamon sisäilmaa, jolloin olosuhteet linnuille ovat aina parhaat mahdolliset ja ympäristöhaitat pienenevät ammoniakkipäästöjen vähentyessä. Tuotantotilojen kuumapesu höyrypesurilla vähentää syntyvien pesuvesien määrää. Kasvattamon syrjäisestä ja metsäisestä sijainnista johtuen hajuhaitat ympäristöön ovat minimaaliset. Rakennukseen asennetaan palonilmaisinjärjestelmä sekä hälytysjärjestelmä ilmastoinnin, lämmityksen ja ruokinnan häiriötilanteita varten. Kaikki ovet tilalla pidetään lukittuina, koska pihapiirissä ei asuta ja sijainti on melko syrjäinen. Maaperä on kallioinen, joten rakennuksen liikkumisen ja rakennevaurioiden riski on olematon. Tulipaloriskit on otettu huomioon jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa mm. palokatkoilla ja ra
5/10 kennusmateriaalien valinnassa. Tila sijaitsee noin 5 km:n etäisyydellä Ilmajoen paloasemasta ja noin 13 km:n etäisyydellä Seinäjoen paloasemasta, palokunta on tarvittaessa paikalla noin 10 minuutissa. Tilalla on oma 6000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu suoja altaalla, katoksella, lukituksella, ylitäytönestimellä ja lapon estolaitteella. Lisäksi tilalla säilytetään muita öljytuotteita enintään 400 litraa maatilakorjaamossa sekä noin 400 litraa AIV happoa ja 20 litraa pesu ja desinfiointiaineita. Hankkeen sijainti, häiriintyvät kohteet ja maankäyttö Hankealue sijaitsee metsäalueella kantatiehen 67 liittyvän Välimäentien varrella noin 7 km Ilmajoen keskustasta koilliseen. Uusi emakkosikala sijoittuisi lihasikalan viereen itäpuolelle ja uusi broilerkasvattamo lihasikalasta noin 113 metriä länteen. Nykyiset lietesäiliöt ja rakennettava lietesäiliö sijoittuvat lihasikalan ja broilerkasvattamon väliin ja kompostointilaatta broilerkasvattamon pohjoispuolelle. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 1,4 kilometrin etäisyydellä lihasikalasta koilliseen. Lähimmät kylät, Ritola, Ahonkylä ja Niemelänkylä, sijaitsevat noin 1,8 2 km:n etäisyydellä lihasikalasta etelään, koilliseen ja itään. Lähialueella ei ole muita häiriintyviä kohteita kuten kouluja tai päiväkoteja eikä muita eläinsuojia. Lihasikalasta on noin 360 metriä puolustusvoimien varastoalueen aitaan ja noin 430 metriä varastoalueen rakennuksiin sekä noin 550 metriä kallion murskausalueelle Ilmajoen louhintatyölle. Kantatielle 67 (Seinäjoki Kaskinen) ja sen viereiselle rautatielle on etäisyyttä noin 550 metriä. Hankealue sijaitsee metsätalousvaltaisella alueella, jolla ei ole voimassa olevaa asema tai yleiskaavaa. Broilerikasvattamolle on haettu suunnittelutarveratkaisua Ilmajoen kunnalta ja se tarvitaan myös emakkosikalalle. Lähimmät kaavoitetut alueet, Ahonkylän ja Ilmajoen kirkonseudun asemakaava alueet sijaitsevat 2 km:n ja 2,6 km:n etäisyydellä tilalta. Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa (ympäristöministeriön hyväksymä 23.5.2005) hankealueeseen kohdistuu merkintä suoja alue (sa), jonka suunnittelumääräyksenä on, että alueella liikkumista on rajoitettava räjähdys tai muun vaaran tai turvallisuussyiden vuoksi. Pysyväisluonteinen rakentaminen edellyttää sotilasviranomaisten lausuntoa. Lisäksi aluetta lähellä on merkintä puolustusvoimien alue (ep). Vaasan sotilasläänin esikunta ei ole lihasikalan edellisen ympäristölupamenettelyn yhteydessä esittänyt pyydettyä lausuntoa asiasta. Luonnonolosuhteet, suojelukohteet ja alueet Hankealue sijaitsee rakennetun kulttuuriympäristön (Museovirasto 1993) alueen rajalla. Ilmajoen Alajoen arvokas maisemakokonaisuus, joka on merkitty myös maakuntakaavaan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena, sijaitsee noin 550 metrin etäisyydellä tilalta kantatie 67 toisella puolella. Lähimmät muinaisjäännökset ovat yli 3 km:n etäisyydellä. Ympäristökeskuksen tiedossa ei ole hankealueella eikä sen lähistöllä ympäristöllisiä seikkoja, jotka estäisivät toiminnan laajentamisen. Lähimmät luonnonsuojelualueet, Tuoresluoman lehdot ja Kattilavuoren luonnonsuojelualue sijaitsevat noin 5,7 km:n etäisyydellä. Tila sijaitsee Kyrönjoen päävesistöalueella Ilmajoen osavaluma alueella (42.032). Kyrönjoki virtaa noin 3,3 km:n ja Tuomiluoma 1,5 km:n etäisyydellä hankealueelta. Kyrönjoen vesi on arvioitu käyttökelpoisuusluokituksessa pääosin välttäväksi ja siihen kohdistuu merkittävää ravinne ja kiintoainekuormitusta (Etelä Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa, Länsi Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2008). Osa lannanlevitykseen käytettävistä peltolohkoista si
6/10 jaitsee joen varrella, viljelijät jättävät näille hakijan mukaan ympäristötukiehtojen mukaiset suojakaistat. Eläinsuojat, lietesäiliöt tai kompostointilaatta eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähin pohjavesialue ja vedenottopaikka on Luhtalanmäen (10 145 08) I luokan pohjavesialue noin 1,5 km:n etäisyydellä. Tilan lähistöllä noin 1 km:n säteellä ei ole asutusta eikä myöskään talousvesikaivoja. ASIAN KÄSITTELY JA KUULEMINEN Sikana Oy:n broilerkasvattamon ympäristölupahakemus on tullut 4.6.2008 vireille Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka on 18.6.2008 pyytänyt YVAyhteysviranomaiselta lausuntoa YVA menettelyn tarpeesta. Perustettavan yhtiön Kortesmäki & Puska emakkosikalan sekä Sikana Oy:n välikasvattamo/lihasikalan ympäristölupahakemukset ovat tulleet vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 30.6.2008 ja 23.10.2008. YVAyhteysviranomainen on katsonut tarpeelliseksi YVA harkintapäätöksen tekemisen kaikkiin samalle tilalle sijoittuviin hankkeisiin liittyen. Hankkeesta vastaaville on ilmoitettu YVA harkinnasta kirjeillä 23.6.2008 ja 16.9.2008 ja pyydetty samalla lisätietoja. Näihin on vastattu 30.6.2008 kirjeellä, jossa on pyydetyt lisätiedot lannanlevityspeltojen suojavyöhykkeistä, kuljetusreiteistä ja läheisistä eläinsuojista tai talousvesikaivoista. Tilalle on tehty ympäristölupahakemuksiin ja YVA harkintaan liittyvä tarkastuskäynti 17.9.2008. Läsnä olivat hankevastaavat, Länsi Suomen ympäristökeskuksen lupayksikön edustajat ja YVA yhdyshenkilö sekä Ilmajoen kunnan ympäristösihteeri, kaavoitusarkkitehti ja rakennustarkastaja. Kaavoitusarkkitehti on ilmoittanut palaverissa kantanaan, että sijaintipaikka on ihanteellinen eläinsuojatoiminnalle. Ilmajoen kunnan ympäristöviranomainen on sähköpostilla 1.10.2008 ilmoittanut kantanaan, että Sikana Oy:n uusien hankkeiden YVA menettelyyn ei ole erityistä syytä, ja paikka on paras mahdollinen tällaiselle yksikölle, sillä alueen lähellä ei ole asutusta. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Perustettavan yhtiön Kortesmäki ja Puska uuteen porsastuotantotoimintaan ja Sikana Oy:n uuteen broilerkasvattamotoimintaan ja muutettavaan välikasvatus/lihasikalatoimintaan Ilmajoen kunnan Peltoniemen kylässä tilalla Sikamäki RN:o 8:912 ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) mukaan YVA menettelyä tulee soveltaa hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 :n hankeluettelon alakohdan 1 eläinten pito) mukaan YVAmenettelyä sovelletaan kanaloihin ja sikaloihin, joissa kasvatetaan yli a) 85 000 kananpoikaa tai 60 000 kanaa, b) 3 000 sikaa (paino yli 30 kg/sika) tai c) 900 emakkoa. Lisäksi YVA menettelyä sovelletaan YVA lain 4 :n mukaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankeluettelon hankkeita pienempään hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin edellä tarkoitettuun olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Soveltamisesta päättää alueellinen ympäristökeskus.
7/10 YVA asetuksen 7 :n mukaan harkinnassa tarkastellaan ympäristövaikutusten merkittävyyttä ottaen huomioon: 1. hankkeen ominaisuudet kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja muut haitat; f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat; 2. hankkeen sijainti kuten a) nykyinen maankäyttö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet) 3. vaikutusten luonne kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä; b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus; c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; d) vaikutuksen todennäköisyys; e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. Yleisesti tarkasteltuna eläinsuojien ympäristövaikutukset liittyvät happamoitumiseen (lannan ammoniakki, rikin ja typen oksidit), rehevöitymiseen (typpi ja fosforipäästöt lannasta), kasvihuoneilmiötä voimistavien kaasujen päästöihin (dityppioksidi ja metaanipäästöt lannasta), jätteisiin, jätevesiin, energian ja vedenkulutukseen, haju ja melupäästöihin, luonto ja maisemavaikutuksiin sekä käytettyihin kemikaaleihin (esim. torjunta ja puhdistusaineet). Eläinsuojien ravinnekuormitus on pääosin hajakuormitusta peltoviljelystä. Pistemäisiä päästöjä voi aiheutua esimerkiksi lanta ja lietevarastojen vuodoista ja ylitäytöistä, pesu ja jätevesistä sekä säilörehujen puristenesteistä. Seuraavaksi arvioidaan Sikamäen eläinsuojien ympäristövaikutusten merkittävyyttä YVA asetuksen 7 :n kriteereihin perustuen. Hankkeen koko. Mikään Sikamäen tilalla suunnitelluista eläinmääristä ei yksinään ylitä YVAasetuksen rajoja: lihasikoja on noin 67 %, emakkoja 49 % ja broilereita 53 % YVA rajojen eläinmääristä (ks. taulukko 1). Sikamäen tilalla kasvatettavien eläinten määrän lisäys (1 928 eläinyksikköä) on noin 64 % ja kokonaiseläinyksikkömäärä laajennuksen jälkeen (4 268) noin 142 % YVA asetuksen hankeluettelon mukaisesta sikojen eläinyksikkömäärästä (3 000). Muodostuvan lannan määrän lisäys (2 614 m 3 ) on noin 44 % ja muodostuvan lannan määrä yhteensä (8 574 m 3 ) noin 143 % YVA asetuksen 3 000 lihasian tuottamasta lantamäärästä (6 000 m 3 ). Hankkeen laajennus sinänsä ei ole siis kooltaan YVA asetuksen tarkoittama hanke. Pilaantuminen, jätteet ja onnettomuusriskit. Tilan eläinyksiköiden ja syntyvän lannan määrä kasvaisivat hankkeiden toteutuessa 1,4 kertaiseksi nykyisestä. Eläinsuojat sijaitsevat etäällä vesistöistä, mutta osa lannanlevityspelloista rajoittuu vesistöihin. Lisääntyvät lanta ja lietemäärät voivat lisätä lannanlevityksen aiheuttamaa rehevöittävää ja happamoittavaa hajakuormitusta Kyrönjoen vesistöalueella. Pohjavesialueisiin eläinsuojilla ei etäisyyksiä tarkastellen todennäköisesti ole merkittäviä vaikutuksia. Rehunviljelyssä mahdollisesti käytetyillä kemikaaleilla voi olla vaikutuksia vesistöihin ja alueen luontaiseen kasvi ja eläinlajistoon. Lannoitteiden aiheuttamaa vesien ravinnekuormitusta säädellään valtioneuvoston nitraattiasetuksella (931/2000) mm. rajoittamalla typpilannoituksen levitysmääriä ja aikoja sekä ympäristötukijärjestelmän avulla, johon kuuluvat mm. suojavyöhykkeet vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla. Ravinnepäästöjä lietesäiliöistä, kompostointilaatalta sekä pesu ja jätevesistä säädellään ympäristölupamääräyksissä, niitä ehkäistään varastoimalla lanta, liete ja jätevedet hakemuksen mukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Jätteiden ja kuolleiden eläinten aiheuttamaa kuormitusta ja hygieniahaittaa ehkäistään varastoimalla ne asianmukaisesti ja toimittamalla soveltuvaan jätteenkäsittelyyn. Hankkeeseen liittyvistä onnettomuusriskeistä kuten lietesäiliöiden rikkoutumisesta voi olla vesistövaikutuksia. Muut riskit kuten tulipalot kohdistuvat lähinnä itse toimintaan ja rakennuksiin, eivätkä todennäköisesti aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia muulle ympäristölle. Hakemuksen perusteella eläinsuojissa käytetään kaiken kaikkiaan pitkälti parasta käyttökelpoista tekniikkaa, riskit on tiedostettu ja niitä pyritään ehkäisemään riittävällä tavalla.
Lähistöllä ei ole muuta toimintaa kuten eläinsuojia, joista voisi aiheutua yhteisvaikutuksia hankkeen kanssa. 8/10 Luonnonvarat, maankäyttö, luonnon sietokyky ja erityisalueet. Eläinsuojat liitännäistoimintoineen (esim. kuljetukset, lämmitys, rehunviljely, pesut) kuluttavat esimerkiksi fossiilisia polttoaineita, kemikaaleja ja vettä. Sikalan yhteyteen rakennetussa lämpökeskuksessa lämpöä tuotetaan turpeella ja hakkeella. Kuivikkeena käytetään turvetta. Liikenne alueella lisääntyy laajennuksen myötä nykyisestä. Erityisesti rakentamisvaiheessa liikenne lisääntyy voimakkaasti. Alueella on jo nykyisin paljon raskasta liikennettä läheisen kalliomurskausalueen takia. Lähialueella ei kuitenkaan ole asutusta, joten liikenteen lisääntymisestä ei aiheutune kohtuutonta rasitusta. Uuden tieliittymän myötä tilan toimintoihin liittyvä liikenne kantatieltä 67 vähenee, mutta voi häiritä Ritolassa tienvarsiasutusta. Lantakuljetukset lisäävät liikennettä kuljetusreiteillä (esim. Könnintie, Alaasentie), mutta keskittyvät lannanlevityskausille. Tilan toimintaan liittyvät muut kuljetukset ovat viikoittaisia, eivät päivittäisiä. Kaavoitetut alueet sijaitsevat melko etäällä hankealueesta eikä maakuntakaavassa ole puolustusvoimien varastoalueeseen liittyvää suoja aluevarausta lukuun ottamatta erityisiä varauksia alueella. Hankealueeseen ei kohdistu eläinsuojiin liittyvää suunnittelutarveratkaisua lukuun ottamatta kaavoitussuunnitelmia. Se on metsäaluetta, jolla ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja eikä lähellä ole luonnonsuojelualueita. Hanke ei vaikuta läheiseen maiseman kannalta arvokkaaseen alueeseen. Haju ja melu. Toimintaan saattaa liittyä hajuhaitan lisääntyminen alueella jonkin verran uuden broilerkasvattamon ja emakkosikalan ja nykyisen lihasikalan yhteisvaikutuksena. Hajua aiheuttavat eläinsuojien ilmanvaihto, eläinjätteiden käsittely sekä lietteen ja lannan varastointi, kuljetukset ja levitys. Kaikki lietteen ja lannan varastointi tapahtuu tilalla, lietesäiliöt peitetään kevytkatteella. Lannanlevityspeltoja ei kuitenkaan ole tilakeskuksen lähellä. Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen uuden kotieläinsuojan suositeltava vähimmäisetäisyys häiriintyvästä kohteesta eläinsuojien yhteensä 4268 eläinyksikölle olisi suotuisissa olosuhteissa noin 420 metriä, normaaliolosuhteissa noin 460 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 520 metriä. Hankealuetta lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 1,4 kilometrin etäisyydellä eli suositus täyttyy hyvin. Eläinsuojista mahdollisesti leviävä haju voi haitata lähiympäristön virkistyskäyttöä ja tielläliikkujia. Hajuhaittoja kuitenkin vähentävät hakemuksessa mainitut ilmastointiin, ruokintaan, lannan käsittelyyn liittyvät seikat, turvekuivikkeen käyttö, lietesäiliöiden kattaminen sekä kuolleiden eläinten kylmäsäilytys. Lannanlevityksen aiheuttama kausiluontoinen haju kohdentuu hajallaan sijaitsevista pelloista johtuen useille alueille. Levityspellot sijaitsevat maatalousvaltaisella alueella ja lannanlevityskausina lantaa ajetaan yleisestikin pelloille, joten lisähajuhaitta ei liene kokonaisuuteen verrattuna merkittävä. Toiminnot sijoittuvat suljettuihin sikala ja broilerkasvattamorakennuksiin eivätkä aiheuttane melua. Tilan kuljetuksista ja kuormauksista sekä eläinsuojien ilmanvaihdosta ja puhdistuksesta voi aiheutua lyhytaikaista melua ja pölypäästöjä, mutta huomioiden liikennemäärät ja etäisyydet naapureihin haitat eivät liene häiritseviä. Keskusteluissa kunnan viranomaisten kanssa ei ole tullut esiin YVA menettelyn tarvetta puoltavia seikkoja. Yhteysviranomainen on saanut tiedokseen broilerkasvattamon ympäristölupahakemukseen liittyvän muistutuksen, jossa todetaan mm. että aluetta käytetään virkistysalueena (esim. kelkkareitti, lenkkeilijät, metsästäjät, marjastajat) ja hajuhaitat lisääntyisivät hankkeen toteutuessa. Koska hankealueelle on jo sijoittunut lihasikala ja lähellä on myös kalliolouhos, jo
9/10 hon liittyy mm. pölyhaittoja aiheuttavaa raskasta liikennettä, eivät alueen käyttömahdollisuudet laajennuksen toteutuessa todennäköisesti kuitenkaan heikkene nykyisestä merkittävästi. Lisäksi muistutuksessa kiinnitetään huomiota läheisen louhintatoiminnan vaikutuksiin kallioperään ja kiinteistöjen rakenteisiin. Tästä aiheutuvia riskejä on kuitenkin vaikea arvioida ilman tarkempia tutkimuksia eikä syy yhteyttä tilan lietesäiliön rikkoutumiseen liene todettu. YHTEENVETO Perustettavan yhtiön Kortesmäki ja Puska suunnittelema uusi emakkosikala ja Sikana Oy:n suunnittelema uusi broilerkasvattamo ja lihasikalan toiminnan muutos sijoittuisivat Ilmajoella metsäalueelle, jossa toimii nykyisin Sikana Oy:n 2 980 lihasian sikala. Sikamäen tilalla kasvatettavien eläinten määrän lisäys on noin 64 % YVA asetuksen hankeluettelon mukaisesta eläinyksikkömäärästä. Hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ei perustu vain hankkeen kokoon. Arvioinnissa on otettu huomioon myös muut hankkeen ominaisuudet kuten yhteisvaikutukset alueella jo olevan viljelyn ja eläintenpidon kanssa, syntyvän lannan määrä ja varastointi, peltopinta alojen riittävyys ja sijainti, pilaantumisriskit ja etäisyydet vesistöihin. Lisäksi on huomioitu etäisyydet lähiasutukseen, liikenteen ja asutuksen suhde, läheiset suojelu ja kulttuurihistorialliset alueet, lähialueiden maankäyttö ja luonto sekä vaikutusten luonne. Hankkeen merkittävimpiä todennäköisiä ympäristövaikutuksia ovat haju ja ravinnepäästöjen vaikutukset. Etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin ovat sellaisia, että häiritseviä hajuhaittoja tuskin syntyy tai ne ovat todennäköisesti lyhytaikaisia ja kausittaisia. Lietteen ja lannan kuljetusten ja levityksen hajuvaikutukset hajaantuvat eri alueille ja levityspeltoalaa on riittävästi. Kaiken kaikkiaan toiminnan vaikutukset ovat luonteeltaan maatalousvaltaiselle alueelle tyypillisiä ja kohdistuvat suppealle alueelle ja pieneen väestömäärään. Huomioon ottaen sikala ja broilerkasvattamohankkeiden ominaisuudet, sijoittuminen ja vaikutusten luonne yhteysviranomainen katsoo, että niihin ei tule soveltaa YVA menettelyä, koska niistä ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA lain 19 :n 3 momentti).
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 10/10 Päätös Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin Maksu Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksen jäljennös Ilmajoen kunta Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Länsi Suomen ympäristölupavirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Etelä Pohjanmaan liitto Länsi Suomen ympäristökeskus/ympäristönsuojeluosasto/myk Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Ilmajoen kunnan ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisesti ympäristöhallinnon internet sivuilla www.ymparisto.fi > Länsi Suomi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA päätökset. Johtaja Pertti Sevola Ylitarkastaja Anu Lillunen LIITE Valitusosoitus