Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus



Samankaltaiset tiedostot
Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennusteet suunnittelun välineenä

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Väestöennusteen taustat ja tulkinnat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Viimeaikainen väestökehitys ja tulevaisuuden näkymiä

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Rakentamisen suhdannekatsaus

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

*) %-yks. % 2018*)

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

muutos *) %-yks. % 2017*)

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

muutos *) %-yks. % 2016

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

Maahanmuuton ja kotoutumisen lähitulevaisuuden haasteet. Tuomas Martikainen

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Väestöennuste

IP/09/1064. Bryssel 1. heinäkuuta 2009

SAS ja R yhteiskäyttö

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Väestöennuste

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

Anna Rotkirch Väestöntutkimuslaitos,

EU Participant Report feedback Sofia Lähdeniemi & Kiira Noponen

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

SAMAPALKKAISUUTEEN PALKKAUSJÄRJESTELMÄUUDISTUKSIN Markku Palokangas, Toimihenkilöunioni Minna Etu-Seppälä, Suomen Varustamoyhdistys

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Broilereiden hyvinvointi ja

AKL:n 44. Autokauppiaspäivät , klo , Lehdistötilaisuus tj. Pekka Rissa

Elämää PISA:n varjossa

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Suomalaisten maastamuutto Ulkosuomalaisten määrä eri maissa

EU:n koulutusraportti: Koulutustavoitteisiin pääseminen edellyttää vieläkin lisätoimia

Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

CAP tilannekatsaus

Ajankohtaista Fingridistä

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

VÄESTÖENNUSTE

KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Metsien hiilinielujen

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt

SOSIAALITURVA JA LUOTTAMUS. Heikki Ervasti Seminaarialustus Työeläkepäivä

Erasmus+ KA1 Liikkuvuus- apurahat korkeakouluille

Tekstiviestejä ilman rajoja : komissio aikoo tehdä lopun ulkomailla lähetettyjen tekstiviestien kohtuuttomista verkkovierailuhinnoista

KVS2008. Pertti Kuronen

Pikakatsaus maitomarkkinoihin Osuuskunta Pohjolan Maito Marko Puhto

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Henkilöstöhallinto Venäjällä: Johtaminen ja sitouttaminen Venäjällä. Jon Hellevig Awara Eduhouse Training

IAB Europella on toimintaa 27 Euroopan maassa. IAB Finland ry perustettiin Nykyään noin sadan asiantuntijayrityksen ja liki tuhannen yksilön

CAP tilannekatsaus

Suomi toiseksi innovatiivisin maa Euroopassa

Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti

KOULUTUS JA TYÖELÄMÄ VERTAILEVA NÄKÖKULMA

Kunnan perusolemus ja tehtävät. Kunnallisalan kehittämissäätiö Kuntakoulutus toimittajille Arto Haveri

EU-rahoituksen uusia mahdollisuuksia Suomessa. Toimialojen kasvuseminaari Kari Virtanen

EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako. Laura Saikku Helsingin Yliopisto

Kiertotalouden mahdollisuudet infrarakentamisessa. INFRA ry Juha Laurila

Väestöennuste

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Miten (uusi) jätelainsäädäntö on muuttanut toimintaa? Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Jorma Mikkonen

Kaikki myyntilaskut sähköisenä yhden operaattorin kautta. Merja Hauskamaa, ISS Palvelut, Taloushallinto

Uudistuksia työttömyysturvassa - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys yhteistyössä Allan Seuri ja Ulla Hämäläinen

Lapsen oikeudet ulottuvat myös nettiin. Mari Laiho Nettiturvallisuustyön päällikkö

VÄESTÖENNUSTE

Väestöennuste

Erasmus+ KA103 eurooppalaisen liikkuvuuden ajankohtaista Anni Kallio, Sofia Lähdeniemi, Heidi Reese

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Erasmus+ KA103 Eurooppalainen liikkuvuus Call Heidi Hirvonen & Sofia Lähdeniemi

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Transkriptio:

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus

Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen väestöennusteessa Muutokset 2007 Ennustepoikkeamat eri vuosina laadituissa väestöennusteissa

Historiaa Epävirallinen ennuste 1934 Ensimmäinen virallinen 1939 Koko maan väestöennusteita laadittiin vaihtelevin väliajoin 1940 1960 luvulla

Historiaa (jatk.) Ensimmäinen kunnittainen ennuste laadittiin 1969 1969 1985 ennustelaskelmat tehtiin silloisessa VTKK:ssa Tilastokeskus kehitti oman väestöennustesysteemin 1986 APL-ohjelmointikielellä, keskuskoneella Käytössä ensimmäisen kerran 1988 Vuonna 2001 pieniä muutoksia muuttoliikelaskelmiin 2004 viimeinen kyseisellä systeemillä tuotettu Uudistusprojekti avoin ympäristö (SAS) Vuosien 2007 ja 2009 ennusteet laadittu uudella ennustesysteemillä Tehty muutoksia kuolleisuuslaskelmiin

Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta en ei tule tulkita osoittavan vääjäämätöntä kehitystä, koska väestöennustetta ei ole tarkoitettu toteutuvaksi isiin liittyy pitkällä aikavälillä epävarmuuksia Muuttoliike, sodat/konfliktit, epidemiat Lyhyellä aikavälillä Taloustilanne, työllisyys jne.

Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta (jatk.) Valtioneuvoston kanslia 1973: iden laadinnan järjestäminen et ovat väestönkehitykseen vaikuttavien tekijöiden - syntyvyys, kuolleisuus,muuttoliike - menneeseen kehitykseen perustuvia laskelmia, joihin ei sisälly ennusteen laatijan suunnittelemaa väestökehitystä eikä aluepoliittista tahdonilmaisua Ennusteen tehtävä on osoittaa, mitä seuraa, jos mikään ei muutu väestönkehityksessä

Tilastokeskuksen väestöennusteen luonne ja tulkinta (jatk.) Tarjoaa päätöksentekijöille mahdollisuuden reagoida Mikäli ennusteen osoittama kehitys ei ole toivottu, tulisi ryhtyä toimenpiteisiin ennusteen toteutumisen estämiseksi Aktiivisin toimenpitein selätetty ennuste on tehnyt tehtävänsä suunnittelun ja päätöksenteon apuvälineenä

Kuolevuusoletus väestöennusteissa Kuolevuuden alentumiseen ja eliniän pidentymiseen suhtauduttu pessimistisesti (myös kansainvälisesti) 1960 1970-lukujen ennusteissa kuolevuus pidettiin jopa vakiona 1980-luvulla kuolevuuden oletettiin alenevan hitaammin kuin mitä oli havaittu menneisyydessä ja lopulta kuolevuuden alenemisen oletettiin pysähtyvän 1990-luvun ennusteissa kuolevuuden annettiin alentua, mutta alenemisvauhtia hidastettiin ennustekauden puolivälissä 2000-luvun ennusteissa kuolevuus alenee koko ennustekauden ajan samaa vauhtia

Tilastokeskuksen väestöennusteita Koko maan väkiluku Milj. 2012 5,9 2007 2009 5,4 2001 1998 2004 4,9 Todellinen 1981 1985 1988 1978 1975 1991 1995 Laadintavuosi 1973 4,4 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060

Vuoden 1991 väestöennuste vuoteen 2011 mennessä Syntyneitä 65 000 liian vähän (3 100 kalenterivuosi) Kuolleita 109 000 liian paljon (5 200 kalenterivuosi) Elinajanodote ennuste 2010: M 73,3 / N 80,2 Todellinen 2010: M 76,7 / N 83,2 Muuttovoittoa ulkomailta 147 000 liian vähän (7 000 /k.v.) Siirtolaisuusoletus 1993 2011: 0 henkilöä / vuosi

(1991) vs. todellinen väkiluku 31.12.2010 Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2010 lopussa Total 0-14 15-29 Ikäryhmät 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ -30-20 -10 0 Total 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ Todellinen 5375276 887677 1005927 1002877 1136042 907204 401246 34303 Ennustettu 5076065 825456 946199 958115 1104577 872959 344960 23799 virhe / henkilöä -299211-62221 -59728-44762 -31465-34245 -56286-10504 virhe / % -5,57-7,01-5,94-4,46-2,77-3,77-14,03-30,62

Kuolevuuslaskelmat ennusteissa Vanhoissa ennusteissa myös systemaattista virhettä Kuolevuusalueita liian vähän Koko maa oli jaettu kolmeen alueeseen + Hki omanaan Esimerkiksi Pohjanmaan maakunnan kuolleissa noin 15 prosentin virhe heti 1.ennustevuotena

(2004) vs. todellinen väkiluku 31.12.2009 Ennustevirhe (%) iän mukaan vuoden 2009 lopussa Total 0-14 15-29 Ikäryhmät 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ -14-12 -10-8 -6-4 -2 0 Total 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ Todellinen 5351427 888323 1003742 1007492 1144543 880248 395328 31751 Ennustettu 5297619 876539 988986 997412 1142720 881443 383034 27485 virhe / henkilöä -53808-11784 -14756-10080 -1823 1195-12294 -4266 virhe / % -1,01-1,33-1,47-1 -0,16 0,14-3,11-13,44

2200 Kuolleiden määrä Pohjanmaan maakunnassa vuosina 1980 2011 ja ennuste 2001-2015 Ennuste 2001 Ennuste 2004 2000 1800 Ennuste 2007 Ennuste 2012 1600 1400 Ennuste 2009 1200 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 Vuosi

Kuolevuuslaskelmat ennusteissa (jatk.) Nykyisin käytössä n. 20 kuolevuusaluetta Vähintään 175 000 asukkaan kunnat omia alueita Muut kunnat ryhmitellään väestöpohjaltaan 150 000 400 000 henkilön kuolevuusalueiksi Maantieteellinen sijainti ei ratkaise Koko maan kertoimia käytetään tiettyjen ikäryhmien kohdalla (alle 18-v. ja 90+) Vuoden 2012 ennusteessa kuolevuuden muunnoskertoimet laskettu 1987 1991 vs. 2007 2011

Liite 1. Bilaga 1. Appendix 1. Kuolevuusalueet Mortalitetsområden Mortality areas Kuolevuusalue Mortalitetsområde Mortality area Elinajanodote 2001-2003 Förväntad livslängd 2001-2003 Life expectancy 2001-2003 Miehet Män Males Naiset Kv innor Females 1 75,7 82,0 2 74,5 81,5 3 73,4 81,1 4 74,3 81,1 Koko maa 74,9 81,6 Hela landet Whole country Helsinki - Helsingfors

Ikäryhmittäinen tarkastelu (kuolevuus) Vuonna 2007 käyttöön otetussa ennusteohjelmassa tallennetaan ennustettu kuolleiden määrä iän ja sukupuolen mukaan Mahdollistaa ennustevirheen tarkastelun iän mukaan (ei ole aiemmin ollut mahdollista) Seuraavissa kalvoissa vuosien 2007 ja 2009 väestöennusteiden ennustettu kuolleiden määrä iän mukaan vs. todellinen kuolleiden määrä iän mukaan

5 4 Ennustettu kuolleiden määrä iän mukaan vs. todellinen kuolleiden määrä vuosina 2007 2011 ( 2007, miehet) Tuhatta henkilöä Todellinen Ennustettu 3 2 1 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 Ikä

7 6 Ennustettu kuolleiden määrä iän mukaan vs. todellinen kuolleiden määrä vuosina 2007 2011 ( 2007, naiset) Tuhatta henkilöä Todellinen Ennustettu 5 4 3 2 1 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 Ikä

Ennustettu kuolleiden määrä iän mukaan vs. todellinen kuolleiden määrä vuosina 2009 2011 ( 2009, miehet) 3 Tuhatta henkilöä Ennuste Todellinen 2 1 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Ikä

4 3 Ennustettu kuolleiden määrä iän mukaan vs. todellinen kuolleiden määrä vuosina 2009 2011 ( 2009, naiset) Tuhatta henkilöä Ennuste Todellinen 2 1 0 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 Ikä

Ennustevirhe (%) kuolleiden määrässä eri vuosina laadituissa ennusteissa 8 ja 11 ennustevuoden jälkeen 5,1 1991 8 vuotta 2,9 4,8 5,4 1995 1998 2001 6,5 11 vuotta 4,6 5,3 5,7 0 1 2 3 4 5 6 7 8 prosenttia

Ennustevirhe (%) kuolleiden määrässä eri vuosina laadituissa ennusteissa kolmen ja viiden ennustevuoden jälkeen 3 vuotta -2,1 0,3 0,8 2,4 3,1 4,9 5 vuotta 1995 1998 2001 2004 2007 2009-0,3 1,6 3,2 4,7 4,4-3 -2-1 0 1 2 3 4 5 6 prosenttia

Elinajanodote, vuosia Elinajanodote 1900-2050 90 80 Naiset 2012*: 83,4 / 77,5 2001 2001 2009 2012 2009 2012 70 60 Miehet 1971: 74,2 / 65,9 50 40 30 1900 1915 1930 1945 1960 1975 1990 2005 2020 2035 2050 Vuonna 2050: 2009: 90,3 / 86,2 2012: 89,9 / 85,7 Vuonna 2030: 2001: 84,6 / 79,5 2009: 87,3 / 82,1 2012: 87,0 / 81,8 Vuosi - År - Year Eliniän muutos: 1971 2011: +9,3 / +11,3 2011 2051: +6,5 / +8,7 (2012 ennuste)

Elinajanodote, vuosia Elinajanodote 1975 2050 95 85 Naiset 2012*: 83,4 / 77,5 2001 2009 2012 2009 2012 2001 75 Miehet 65 1975 1990 2005 2020 2035 2050 Vuosi - År - Year Eliniän muutos: 1991 2011: +4,2 / +5,9 2011 2031: +3,7 / +4,8 (2012 ennuste)

250 tuhatta 200 150 85+ ikäisten todellinen määrä vuosina 1940 2012 ja ennustettu määrä vuoteen 2030 eri vuosien ennusteissa Ennusteen laatimisvuosi 2009 2012 2001 100 50 Todellinen määrä 1991 1981 0 1940 1955 1970 1985 2000 2015 2030

Miesten ja naisten elinajanodote EU27-maissa 2010* Spain France Italy 2009 Cyprus Malta Sw eden Luxembourg Austria Finland Ireland Slovenia Belgium Germany Netherlands Greece Portugal EU27 2009 United Kingdom Denmark Czech Republic Estonia Poland Slovakia Lithuania Hungary Latvia Romania Bulgaria Sw eden Italy 2009 Cyprus Malta Spain Netherlands Ireland United Kingdom Greece France Germany Luxembourg Austria Belgium Denmark Finland EU27 2009 Portugal Slovenia Czech Republic Poland Slovakia Hungary Estonia Bulgaria Romania Latvia Lithuania 60 65 70 75 80 85 90 60 65 70 75 80 85 90

65 vuotta täyttäneiden määrän ennustevirhe eri vuosina laadituissa väestöennusteissa neljän, kuuden ja kymmenen vuoden ennusteperiodilla 2 prosenttia 1 0,7 0 0 0,1-1 -0,6-0,7-0,9-0,9-1,3-1,2-1,4-1,3-2 -1,7-1,8-3 -4-5 -2,8-2,8-3,1-3,4 4 vuotta 6 vuotta 10 vuotta 1991 1995 1998 2001 2004 2007 2009 Ennusteen laatim isvuosi

et 2001, 2004, 2007 ja 2009 Ennustevirhe (%) iän mukaan neljännen ennustevuoden lopussa Total 0-14 15-29 Ikäryhmät 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ -10-8 -6-4 -2 0 2 Total 0-14 15-29 30-44 45-59 60-74 75-89 90+ 2001-0,3-0,44-0,27-0,14-0,07-0,13-1,32-4,4 2004-0,52-0,49-0,79-0,41-0,03 0,05-2,2-9,37 2007-0,35-0,46-0,8-0,52-0,12 0,23-0,32-2,43 2009 0,07 0-0,15-0,11-0,06 0,29 0,76 2,52

65 vuotta täyttäneiden määrä 1990 2011 ja ennuste vuoteen 2030 1600 Tuhatta henkilöä Vuonna 2030: 2009 2009: 1,525 milj. 2012/2007 1400 2012: 1,496 milj. 2004 2007: 1,494 milj. 2001 2004: 1,420 milj. 2001: 1,389 milj. 1200 1000 800 600 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 2012

2012

Lisätietoja: Markus Rapo, (09) 1734 3238 s-posti: markus.rapo@tilastokeskus.fi 2012