Patorakenteiden periaatekuvia



Samankaltaiset tiedostot
Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

ristöjen hoito - Vesilinnut

Mikko Alhainen Projektipäällikkö. Suomen riistakeskus

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kosteikkoja käytännössä

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Op

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Vesiensuojeluhankkeet (vesiensuojeluhanketyöt) Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Riistaelinympäristöjen hoito ja tuet KOSTEIKOT

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

Honnin padon korjaaminen

Kosteikkojen toteutus käytännön esimerkein

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Riistakosteikko -opas

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Säätösalaojakaivo kosteikkorakentamisessa

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Kotiseutukosteikko Life hanke Taipalsaari, Tankkan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Juha Laasonen

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

Nuutajärven kartanon kosteikko

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

PÄÄTÖS Nro 58/2011/2 Dnro ISAVI/30/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä

Karjaanjoen vesistön ongelmia

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Suursimpukkaselvitys Kaartjoella 2018

SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Maastoraportti taimenen esiintymisestä Emäjoen alajuoksun pienissä joissa ja puroissa

Luukosken myllypadon korvaaminen pohjapadolla, Kouvola

Kalatien rakentaminen Hiittankosken patoon, Hämeenlinna

Päätös Nro 139/2015/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/4834/2014

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Beat 1 Rostad ja Sanden

Hankkeen tarkoitus. Vesistötiedot

Vedenpinnan nosto on vuosien työ milloin se kannattaa? Vauhtia vesienhoitoon järvi-ilta

KUSIANJOEN KALATIEN YLEISSUUNNITELMA. Sotkamo

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m ljhs +80. ljhs ljhs. i= i= lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

HÄRÄNSILMÄNOJA. Anssi Toivonen. Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

Kotiseutukosteikko Life hanke Kirkkonummi, Myllärinniityn kosteikko

Kosteikkoja monelta kantilta

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Peruskuivatuksen suunnittelu

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS

Suorat mutkiksi Kumianojan ennallistaminen. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Oulu, 12.6.

Kalatien rakentaminen Kuittilankosken patoon, Hämeenlinna

Vesiensuojelukosteikot

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

Pudasjärven tulvakartta

ASIA Hiukkasen järven kunnostamista aliveden pintaa nostamalla koskevan, annetun lupapäätöksen nro 118/04/2 muuttaminen, Mäntyharju

Espoo Ringside Golf Oy Vesitaloussuunnitelma

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

AVOIMIEN HULEVESIJÄRJESTELMIEN KUNNOSSAPITO viherkunnossapitopäällikkö Pirjo Kosonen

Transkriptio:

Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ

Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen patoon Vedensäätelylaitteistoja Maapato ja tulvauoma Pohjapato Munkin rakenne Patoratkaisu esimerkiksi pieneen taimenpuroon perustettavaan kosteikkoon

Vedensäätelylaitteiston (munkki) ja tulvakynnyksen tai putken sijoittaminen patoon Munkki sijoitetaan notkon syvimpään kohtaan, jolloin kosteikon tyhjentäminen on mahdollista. Munkkia ei kuitenkaan asenneta vanhaan uomaan, vaan sen viereen käsittelemättömälle maaperälle. Tulvakynnys tai putki kannattaa sijoittaa padon päätyyn, jolloin se voidaan rakentaa tukevalle eli käsittelemättömälle maaperälle ja tulvavedet ohjautuvat loivana koskena lasku-uomaan. Tulvakynnys määrää vedenkorkeuden, jolla vesi alkaa virtaamaan tulvauomaa pitkin Normaali vedenkorkeus määritetään munkilla, ja tulvakorkeus tulvakynnyksen ja -uoman avulla. Pato ja tulvakynnys tulee mitoittaa siten, ettei tulva nouse padon harjan tasalle missään tilanteessa. Tilanteissa, missä kalan kulku on sallittava, voi veden ohjata kulkemaan normaalivedellä tulvakynnyksen kautta ja sen jälkeen kivettyä loivaa tekokoskea pitkin lasku-uomaan. Munkki toimii tässä tapauksessa vain tyhjentämisen mahdollistavana rakenteena, eikä vesi virtaa munkin läpi kuin tulva-aikana ja tyhjennyksen yhteydessä.

Edellisen kuvan poikkileikkaukset

Munkki ja tulvakynnys on rakennettu padon päähän missä maaperä on tiivistä savea. Pato pääosin rakennettu turpeesta. Perräisen kosteikko, Virrat C Timo Niemelä

Vedensäätelylaitteisto ja tulvauoma eri vedenkorkeuksilla

Munkki Vedenpinnan säätely lankuilla Padotuskorkeus 0 2 m Putki 300 500 mm. Toimiva perusratkaisu Vedensäätelylaitteistoja, rinnalle aina tulvauoma Munkki, padon ulkopuolinen Vedenpinnan säätely lankuilla Padotuskorkeus 0 2 m Putki 300 500 mm. Jäätymisriski Taivutetut rumpuputket Vedenpinnan säätely putkella Padotuskorkeus 0-1 m Putki 100 300 mm. Pienille valuma-alueille, < 100 ha Taivutettu putki T-haaralla Vedenpinnan säätely putkella Padotuskorkeus 0 2 m Putki 100 200 mm. Pienille valuma-alueille, < 50 ha

Munkki C Timo Niemelä

Munkki, padon ulkopuolinen C Mikko Alhainen

Taivutetut rumpuputket Voidaan nostaa ylös myös kosteikon puolelta C Reijo Kotilainen

Sadevesiputki + T-haara C Mikko Alhainen

Maapadon/patopenkereen sekä tulvauoman poikkileikkaus Maapadon tai patopenkereen poikkileikkaus ja mitoitus A

Maapadon/patopenkereen sekä tulvauoman poikkileikkaus Tulvauoman poikkileikkaus ja mitoitus B C

Pohjapato Pohjapato ylhäältä Pohjapato sijoitetaan kosteikkoalueen lasku-uomaan

A Pohjapadon poikkileikkaus

Pohjapadon poikkileikkaus Tiivistesydän vettä läpäisevälle maalle: huonosti maatunut turve, sora tms savi, teräs, puu ym Kiviverhoilu kiviheitoke (seulontakivi) 10 70 cm B B

Munkin rakenne

Patoratkaisu pieneen taimenpuroon perustettavaan kosteikkoon Kiintoaine täyttää purojen suvannot, ja liettää kutusoraikot. Taimenpuron latvoille perustettavalla kosteikolla voidaan vähentää kiintoaineen aiheuttamia haittoja, ja luoda taimelle edullisia syviä suvantoalueita Kesäaikaan tapahtuva veden lämpeneminen on uhka pienen puron taimenille Kosteikossa veden virtaus hidastuu ja lämpötila nousee Taimenpuroihin perustettavien kosteikkojen/laskeutusaltaiden kohdalla tulisi pyrkiä säilyttämään veden viileys alapuolisessa purossa Puiden varjostus Kosteikon syvyys Kosteikosta ulos virtaava vesi tulee kosteikon syvänteestä Kosteikkoon tulee tehdä kiintoaineen kiinni ottava syvänne ylävirranpuoleiseen päähän. Keskelle kosteikkoa tehdään hieman matalampi harjanne, ja kosteikon alapäähän, padon viereen tulee toinen syvänne, mistä vesi ohjataan padon ohittavaan kalatiehen lähteensilmän kautta. Patoon asennetaan munkki kosteikon tyhjentämiseen ja tulvakynnys ylivirtaamien varalta. Normaalivedellä vesi virtaa kosteikon pohjalta kalatien alkuun putkea pitkin. Putken pää tulee padon päätyyn pohjamaalle, mihin kaivetaan syvempi lähteensilmä. Tästä alkaa kivetty tekokoski vanhaan uomaan.

Edellisen kuvan poikkileikkaus Putkella ohjataan viileämpää vettä kosteikon pohjalta kalatiehen. Pato pysyy yhtenäisenä, jolloin siihen on helppo rakentaa esim. silta. Tulvavedet virtaavat tulvakynnyksen yli kalatiehen