5/2013 PERUSPULTIT KÄYTTÖOHJE AK-KENKIEN PERUSPULTIT AET, AES Suomen Betoniyhdistyksen käyttöselosteet: no 389 (BY 5B) RakMK no 70 (BY 5B-EC2) Eurokoodi
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUSPULTIN TOIMINTATAPA... 3 2. PERUSPULTTIEN RAKENNE... 3 2.1 Peruspulttien valmistusohjelma... 3 2.2 Materiaalit... 3 2.3 Valmistustapa... 3 2.4. Valmistustoleranssit... 3 2.5 Peruspulttien käyttökohteet... 3 2.6 Peruspulttien mitat... 4 2.6.1 AET ja AES peruspultit... 4 3. PERUSPULTTIEN VALMISTUSMERKINNÄT... 5 4. PERUSPULTTIEN MITOITUS... 5 4.1 Peruspulttien mitoitusperusteet... 5 4.2 Peruspulttien mitoitusarvot... 5 5. PERUSPULTTIEN KÄYTTÖ... 6 5.1 Käytön rajoitukset... 6 5.2 Peruspulttien sijoittaminen... 6 5.2.1 Liitoksen betonilujuus... 6 5.2.2 Peruspulttien minimi reunaetäisyys normaalivoimalle... 6 5.2.3 Peruspulttien minimi keskiöetäisyys normaalivoimalle... 7 5.2.4 Peruspulttien minimi reunaetäisyys leikkausvoimalle... 7 5.3 Peruspulttien vaatima lisäraudoitus... 7 5.3.1 Rakenteen raudoitusperiaate... 7 5.3.2 AES peruspultin sijoittaminen pilariin... 7 5.3.3 AET peruspultin sijoittaminen laattaan tai matalaan pilarianturaan... 8 5.3.4 AET peruspultin sijoittaminen peruspilariin... 9 5.3.5 AES peruspultin sijoittaminen peruspilariin... 9 5.4 Harjatangon T40 käytön lisäehdot... 10 5.5 Mitoitusarvojen korjaaminen... 10 5.5.1 Betonilujuus... 10 5.5.2 Reunaetäisyys... 11 5.5.3 Keskiöetäisyys... 11 5.6 Liitoksen käyttöikä ja säilyvyys... 11 6. LIITOKSEN ASENNUS... 12 6.1 Pulttiryhmän kokoaminen... 12 6.2 Peruspulttien asennus... 12 6.2.1 Peruspultin asennus muottiin ja asennustoleranssit... 12 6.2.2 Peruspultin taivutus ja hitsaus... 13 6.3 Pilarin asennus... 13 6.4 Pilariliitoksen asennustoleranssit... 14 6.5 Turvallisuustoimenpiteet... 14 7. LAADUNVALVONTA... 14 8. ASENNUKSEN VALVONTA... 14 8.1 Peruspulttien asennuksen valvontaohje... 14 8.2 Pilarin asennuksen valvontaohje... 15 Peruspulttien käyttöseloste Anstar Oy:n peruspulttien käyttöseloste on uusittu. - on suunniteltu BY 50 ja eurokoodi 2 normien mukaan Leikkausvoiman mitoitusarvot on päivitetty Rev. f. 15.5.2013 sivu
3 1. PERUSPULTIN TOIMINTATAPA Peruspultti siirtää kuormat pultin harjateräksen tartunnan tai pultin ankkurikappaleen avulla perustukseen tai alapuoliseen pilariin. Liitoksen leikkausvoima siirtyy peruspultin varren reunapuristuksen kautta betonirakenteelle. Peruspultin kierteen poikkileikkausala vastaa harjatangon poikkileikkausalaa. Peruspultteja käytetään AK pilarikenkien kanssa. 2. PERUSPULTTIEN RAKENNE 2.1 Peruspulttien valmistusohjelma Peruspulttien valmistusohjelmaan kuuluvat seuraavat peruspulttityypit: AET Harjateräsperuspultti tyssäkantatartunnalla paikallavalu- ja elementtirakenteisiin AES Harjateräsperuspultti paikallavalurakenteisiin. 2.2 Materiaalit valmistetaan seuraavien materiaalistandardien mukaan: Harjatangot T20-T32 SFS 1215, A500HW Harjatanko T40 B500NC, NS 3576-3 Mutterit DIN 934, m8 Aluslevyt SFS-EN 10025 S235JR+AR AET45 ankkurikappale SFS-EN 10025 S355J2+N Vakiotoimitus sisältää peruspultin sekä 2 kpl kuumasinkittyjä muttereita ja aluslevyjä. 2.3 Valmistustapa Peruspulttien metalliosien valmistus: - Harjatangot katkaistaan mekaanisesti. - Pultin kierre tehdään tyssäämällä harjateräksen pää tangon nimellispaksuutta suuremmaksi, jonka jälkeen tanko jäähdytetään. Tyssätylle alueelle valmistetaan kierre rullavalssaamalla. Valmistusmenetelmällä harjateräksen materiaaliominaisuudet ja lujuus säilyvät myös kierteen alueella. - Pintakäsittely: Vaihtoehto 1: Toimitus mustana vain kierteet öljytään. Vaihtoehto 2: Peruspultti kuumasinkitään SFS-EN ISO 1461. Molemmissa vaihtoehdoissa mutterit ja aluslevyt ovat kuumasinkittyjä - Pulttiaihio tyssätään lämpötilassa 600-700 o C. - AET45 ankkurikappale leikataan levystä ja hitsataan 2.4 Valmistustoleranssit Peruspulttien metalliosien valmistustoleranssit: - Pultin kokonaispituus ± 10 mm - Kierteen pituus + 5, -0 mm - Kierre M24-M39 SFS 2003 tarkkuus 6g, - Kierre M48 SFS 2004 tarkkuus 6g 2.5 Peruspulttien käyttökohteet Peruspultin kierteen pinta-ala on tangon poikkileikkausalaa suurempi, jolloin kierteen poikkileikkausala ei mitoita pulttia. Peruspultteja käytetään AK sarjan pilarikenkien kanssa. Pilarin raudoitus yksinkertaistuu, kun tankojen voimat voidaan siirtää samaa kokoa olevan peruspultin avulla. Pilarijatkoksissa tämä tulee erityisesti taloudelliseksi, sillä pilarikengän tartunnan yläpäähän valmistettu ruuvikierre muodostaa normaaliin raudoitusjatkokseen verrattavan liitoksen.
4 2.6 Peruspulttien mitat 2.6.1 AET ja AES peruspultit AET ja AES peruspulttia käytetään pilarin liittämiseen perustukseen AK-K kengällä normaali- ja leikkausvoimaa sekä taivutusmomenttia siirtävässä liitoksessa. AET peruspulttia käytetään liitoksissa, joissa tarvitaan lyhyt ankkurointipituus kuten laatat ja lyhyet peruspilarit. AES peruspultti sopii korkeaan peruspilariin, jossa on tilaa peruspultin pitkälle tartunnalle. Taulukossa 1 on esitetty peruspulttien mitat ja minimi toimituspituus L ja varastopituudet. Kuva 1. AET ja AES peruspulttien rakenne Taulukko 1. AET ja AES peruspulttien mitat (Pituus L mainittava tilauksessa) Pultti L Muut varastomitat K A s M D S T P mm mm mm mm 2 mm mm mm mm mm kg AET24 430-135 353 M24 T20 58 55 6 1,7 AET30 500-150 561 M30 T25 73 65 8 3,3 AET36 600-170 976 M39 T32 92 80 8 6,0 AET45 760-210 1669 M48 T40 135 (x 100 10 13,4 AES24 1275 1440, 1940 135 353 M24 T20-55 6 3,7 AES30 1435 1900, 2400 150 561 M30 T25-65 8 6,6 AES36 1910 2400, 2900 170 976 M39 T32-80 8 13,1 AES45 2315 2900, 3400, 3900 210 1473 M48 T40-100 10 26,0 (x Peruspultin AET45 ankkurikappale on pyöreä levy 30*135 hitsattuna tankoon T40. Levyn alapinta on 20 mm etäisyydellä pultin alapäästä. Taulukossa 2 on esitetty normien mukaan lasketut minimi limityspituudet AES-pulteille, joka limityspituus tarvitaan peruspultin jatkamiseen liitettävässä rakenteessa. Taulukko 2. AES-peruspulttien normin mukainen minimi limityspituus l b,min (B4) ja l 0,min (EC2) Normi Betonilujuus RakMK B4 K30-2 Eurokoodi 2 C25/30 Tartuntaolosuhde kertoimet k b / 1 2,4 2,4 1,0 1,0 EC2 kerroin 2 - - 0,7 1,0 Limityspituuden kertoimet k j / 6 1,5 2,0 1,5 1,5 AES24 1011 1348 848 1210 AES30 1264 1686 1057 1512 AES36 1618 2158 1356 1936 AES45 2199 2932 1936 2631
5 3. PERUSPULTTIEN VALMISTUSMERKINNÄT Peruspulteissa on seuraavat valmistusmerkinnät: - Inspecta Sertifiointi Oy:n tarkkailumerkki. - ANSTAR Oy:n ja tuotteen tunnus. 4. PERUSPULTTIEN MITOITUS 4.1 Peruspulttien mitoitusperusteet Peruspulttiliitos suunnitellaan seuraavien normien mukaan: 1. Kansalliset RakMk B4 normit: RakMK B4 sekä BY50 Betoninormit 2. Euronormit: SFS-EN 1992-1-1, (+NA) Eurokoodi 2: Betonirakenteiden suunnittelu. Osa 1.1 EN 1992-1-1, Eurocode 2: Design of Concrete structures. Part 1-1: Peruspulttien käyttöohje on voimassa molemmille normeille, ellei erikseen toisin ole mainittu. Suunnittelu pitää tehdä vain yhden normin mukaan, jolloin eri normien ohjeiden yhdistely ei ole sallittua. Peruspulttien mitoitusperusteet ovat seuraavat: Kansallisten RakMK B4 normien mukainen mitoitus 1. Betonilujuus K30-2 AET ja AES 2. Tartuntatila ja jatkoskerroin Tartuntatila I k j = 1.5 Euronormien mukainen mitoitus 1. Betonilujuus C25/30 AET ja AES 2. Tartuntaolosuhde Hyvä tartuntaolosuhde: 2 = 0.7, 6 = 1,5, (muut kertoimet 1-5 = 1,0) 4.2 Peruspulttien mitoitusarvot Peruspulttien mitoitusarvot on määritetty harjatangon poikkipinta-alan mukaan ja se on sama pulttia vastaavan pilarikengän kanssa. Peruspultteja voidaan käyttää liitoksissa, joissa jälkivalun paksuus on 50-70 mm ja peruspulttia kuormittaa joko puristus- tai vetovoima. Lisäohjeet T40 harjatangon käytölle peruspulttina on esitetty kappaleessa 5.4. RakMK B4 normin mukaiset peruspulttien kapasiteettien laskenta-arvot on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. AET ja AES peruspulttien kapasiteettien laskenta-arvot RakMK B4 mukaan Peruspultti AET, AES Normaalivoimakapasiteetin laskenta-arvo Leikkauskapasiteetin laskenta-arvo Pulttia vastaava pilarikenkä N ud [kn] V ud [kn] K30-2 K30-2 AET24, AES24 130,8 10,9 AK24K, -P AET30, AES30 204,2 19,1 AK30K, -P AET36, AES36 335,0 30,3 AK36S2, -KK, -K, -P AET45 523,3 50,8 AK45S2, -K, -P
6 Euronormien SFS-EN 1992-1-1 Eurokoodi 2 (+NA) sekä EN 1992-1-1, Eurocode 2 mukaiset peruspulttien kestävyyksien mitoitusarvot on esitetty taulukossa 4. Taulukko 4. AET ja AES peruspulttien kestävyyksien mitoitusarvot euronormien mukaan Peruspultti AET, AES Normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo Leikkauskestävyyden mitoitusarvo Pulttia vastaava pilarikenkä N Rd [kn] V Rd [kn] C25/30 C25/30 AET24, AES24 136,5 10,9 AK24K, -P AET30, AES30 213,0 19,1 AK30K, -P AET36, AES36 349,5 30,3 AK36S2, -KK, -K, -P AET45, AES45 546,0 50,8 AK45S2, -KK, -K, -P Normaali- ja leikkausvoiman yhteisvaikutus tarkistetaan kaavalla: (ETAG 001 Annex C, kaava 5.9) (N d / N ud ) 1.5 + (V d /V ud ) 1.5 1,0 (RakMk B4) Mitoitustaulukon 3 ja yhteisvaikutuskaavan muuttujat ovat: N d = Normaalivoiman laskenta-arvo N ud = Normaalivoimakapasiteetin laskenta-arvo V d = Leikkausvoiman laskenta-arvo V ud = Leikkauskapasiteetin laskenta-arvo (N Ed / N Rd ) 1.5 + (V Ed /V Rd ) 1.5 1,0 (Eurokoodi) Mitoitustaulukon 4 ja yhteisvaikutuskaavan muuttujat ovat: N Ed = Normaalivoiman mitoitusarvo N Rd = Normaalivoimakestävyyden mitoitusarvo V Ed = Leikkausvoiman mitoitusarvo V Rd = Leikkauskestävyyden mitoitusarvo 5. PERUSPULTTIEN KÄYTTÖ 5.1 Käytön rajoitukset on suunniteltu staattisille kuormille. Dynaamisille kuormille on käytettävä suurempia kuormien osavarmuuskertoimia sekä liitoksen toiminta on tarkastettava tapauskohtaisesti. Peruspulttien sijoittamisessa on noudatettava peruspulttien minimi keskiö- ja reunaetäisyyksiä sekä raudoitusohjeita voimien siirtämisestä - pultilta betonille. Harjatangon T40 käytön lisäehdot on esitetty kappaleessa 5.4. 5.2 Peruspultin sijoittaminen 5.2.1 Liitoksen betonilujuus Peruspulttien käyttö edellyttää liitoksen betonilujuudelta seuraavia ehtoja: 1. AES ja AET on mitoitettu betonille K30-2 (C25/30) Alemmissa lujuusluokissa mitoitusarvoja korjataan kohdan 5.4.1 mukaan. Ylemmissä lujuusluokissa arvoja ei muuteta. 5.2.2 Peruspultin minimi reunaetäisyys normaalivoimalle 1. AES peruspultit AES-pultille sovelletaan minimi reunaetäisyyttä määritettäessä rakenteen ympäristöolosuhteiden ja käyttöikämitoituksen mukaan laskettua betonipeitettä. Ohjeet tästä ovat BY 50 kohdassa 2.5.1 ja EC3 kappaleessa 4.
7 2. AET peruspultit AET-pultin minimi reunaetäisyys määräytyy peruspultin ankkurointikappaleen murtokartion etäisyyden perusteella kuvan 2 mukaan. Pultti Minimietäisyydet e 1 mm e 2 mm AET24 55 110 AET30 68 134 AET33 77 154 AET36 88 176 AET45 110 220 Kuva 2. AET peruspultin minimi reuna- ja keskiöetäisyys. 5.2.3 Peruspultin minimi keskiöetäisyys normaalivoimalle 1. AES peruspultit Peruspultin minimi keskiöetäisyys määräytyy käytettävän mitoitusnormin mukaan vierekkäisiä limijatkoksia koskevien ohjeiden perusteella. Peruspultteihin sovelletaan siten normaalia raudoituksen jatkosten etäisyysvaatimuksia. (BY 50 kappale 2.2.6.7 ja EC 2 kappale 8.7.3) 2. AET peruspultit Peruspultin minimi keskiöetäisyys määräytyy peruspultin ankkurointikappaleen murtokartion etäisyyden perusteella kuvan 2 mukaan. 5.2.4 Peruspultin minimi reunaetäisyys leikkausvoimalle Peruspultin minimi reunaetäisyys leikkausvoimalle on 10, mikäli leikkausvoima viedään pelkästään betonille. Normaalivoimalle määritettyjä reunaetäisyyksiä voidaan käyttää myös leikkausvoimalle, mikäli: - Haan nurkassa sijaitsevan peruspultin leikkausvoima siirretään hakaraudoituksella. - Muualla leikkausvoima siirretään käyttämällä U-hakaa heti kierteen alapuolen raakavalussa. 5.3 Peruspulttien vaatima lisäraudoitus 5.3.1 Rakenteen raudoitusperiaate Peruspulttien käyttö edellyttää rakenteen raudoittamista siten, että peruspultin normaali- ja leikkausvoimat siirretään raudoituksen avulla betonirakenteelle. Seuraavissa kappaleissa esitetään peruspulttien tyypillisiä käyttökohteita sekä näiden raudoitustapoja. 5.3.2 AES peruspultin sijoittaminen pilariin AES peruspultteja voidaan käyttää myös pilarin jatkamiseen ja pilarin lisäraudoitus suunnitellaan seuraavasti. Kuva 3. 1. Peruspultin normaalivoimat on siirrettävä pilarille joko yhdellä pultin harjatangon kokoa olevalla pilarin päätangolla tai kahdella pienemmällä nipputangolla, joiden jatkospituus vastaa peruspultin jatkospituutta. 2. Pilarijatkoksessa peruspultin leikkausvoimat siirretään hakaraudoituksella A qt.
8 3. Peruspultin ala- ja yläpäähän sijoitettaan eurokoodi 2 kohdan 8.7.4 mukaan laskettu poikittaisraudoitus A st. Raudoitus on taulukossa 5 ja se voidaan pilarin yläpäässä laskea yhteen muiden hakojen kanssa ja raudoittaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä raudoitus lisätään myös BY 50 mukaisessa mitoituksessa. Kuva 3. AES peruspultin raudoitusperiaate pilarijatkoksessa 5.3.3 AET peruspultin sijoittaminen laattaan tai matalaan pilarianturaan AET peruspultti voidaan sijoittaa laattaan, palkkiin tai pilarianturaan. Lisäraudoitus sijoitetaan peruspultin alueelle seuraavasti: 1. AET peruspultin voimat siirretään betonirakenteeseen aina raudoituksen avulla. 2. sijoitetaan laattaan vähintään minimi keskiöetäisyyden päähän toisistaan ja vedetyn pultin murtokartio ankkuroidaan kuvan 4. mukaisilla ankkurointiteräksillä A rt, jotka sijoitetaan tasaisesti pultin ankkurikappaleen murtokartion alueelle. Tangot ankkuroidaan laatan alapintaan. 3. AET peruspultin alapuolella pitää olla vähintään taulukon 5 mukainen betonikerros H min. Lähempänä rakenteen alapintaa peruspultti on ankkuroitava kuvan 4 mukaisilla hakateräksillä A pt laatan alapuolista puristusmurtoa vastaan. Kuva 4. AET peruspultin sijoitus matalaan rakenteeseen
9 Taulukko 5. Peruspulttien puristusmurron haat A pt rakenteen alapinnassa ja lisähaat A st Pultti Minimietäisyys A pt Haat Pultti A st Haat H min [mm] [mm 2 ] A500HW [mm 2 ] A500HW AET24 90 120 3T8 AES24 110 3T8 AET30 110 180 4T8 AES30 160 4T8 AET36 130 300 4T10 AES36 250 5T8 AET45 150 480 6T10 AES45 400 5T10 5.3.4 AET peruspultin sijoittaminen peruspilariin AET peruspultti voidaan sijoittaa peruspilariin ja tällöin raudoitus suunnitellaan kuvan 5 mukaan: 1. Peruspultin vetovoimat siirrettään lenkeiksi taivutetuilla tangoilla, jotka ankkuroidaan anturan alapintaan. Peruspilarin päätankojen tartuntapituus ei yleensä muuten riitä. 2. Peruspultti tarvitsee peruspilarin yläreunaan hakaraudoituksen A qt leikkausvoimaa varten. 3. Peruspulttia varten tarvitaan halkaisuhaat A vt kuvan 6 mukaisesti ankkurikappaleen yläpuolelle. Lisäksi pilarissa pitää olla näiden lisäksi normaali hakaraudoitus Taulukko 6. AET peruspultin ankkurikappaleen halkaisuhaat. Pultti Halkaisuhaat Haat A vt [mm 2 ] A500HW AET24 39 1T8 AET30 66 2T8 AET36 100 2T8 AET45 156 3T8 Kuva 5. AET peruspultin sijoitus peruspilariin 5.3.5 AES peruspultin sijoittaminen peruspilariin AES peruspultti voidaan sijoittaa peruspilariin, jossa on riittävästi korkeutta peruspultin tartunnalle. Peruspultin vetovoimat siirretään perustukselle tangoilla, jotka ankkuroidaan anturan alapintaan. Peruspilarin raudoitus tehdään seuraavasti.
10 1. AES peruspultin vetovoima siirretään perustukselle ankkurointilenkeillä, joka ankkuroidaan anturan alapintaan. 2. Peruspultti tarvitsee peruspilarin yläpintaan hakaraudoituksen A qt leikkausvoimaa varten. Kuva 6. AES peruspultin sijoitus peruspilariin 3. Eurokoodi 2 mukaisessa mitoituksessa on AES peruspultin ala- ja yläpäähän on sijoitettava EC-2 kohdan 8.7.4 mukaiset lisähaat A st, jotka voidaan yhdistää muiden hakojen kanssa ja raudoittaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Kuva 6 ja taulukko 5. Nämä haat on lisättävä myös RakMK B4 mukaisessa mitoituksessa. 5.4 Harjatangon T40 käytön lisäehdot Harjatangosta T40 valmistettuja tangon tartuntaan perustuvia peruspulttiaes45 voidaan käyttää seuraavin lisäedellytyksin vain EC2 mukaisessa mitoituksessa. 1. T40 harjateräspulttien jatkamiseen pitää käyttää 2T32 tai 3T25 tankonippuja eli kahta T40 tankoa ei limitetä vaan perusultin voimat siirretään rakenteelle pienemmillä tangoilla huomioimalla normin ohje raudoituksen alemmasta jännitystasosta. 2. Laajenemisenestoraudoituksena käytetään aina hakoja. 3. Pultin alueelle pitää tehdä eurokoodi 2 kohdan 8.8 lisäohjeiden mukainen pintaraudoitus ja halkeilun vaikutus selvitetään erikseen. 5.5 Mitoitusarvojen korjaaminen 5.5.1 Betonilujuus Peruspulttien AET ja AES mitoitusarvoja korjataan betonin lujuuden muuttuessa seuraavasti: 1. Peruspultin normaalivoima Peruspulttien normaalivoimakapasiteetin laskenta-arvoja ja kestävyyksien mitoitusarvoja pienennetään betonin lujuusluokan muuttuessa. Korjaus tehdään molempien normien mukaisessa mitoituksessa, mutta se suoritetaan vain alemmissa lujuusluokissa. Arvoja pienennetään kertoimilla n 1 n 2, joka lasketaan betonin puristuslujuusarvojen suhteessa seuraavasti: n 1 = f cd lask /f cd K30-2 RakMK B4 jossa f cd lask on käytettävän betonin puristuslujuuden laskenta-arvo. n 2 = f cd lask /f cd C25/C30 EC2 jossa f ctd lask on käytettävän betonin puristuslujuuden mitoitusarvo 2. Peruspultin leikkausvoima
11 5.5.2 Reunaetäisyys Peruspulttien mitoitusarvot leikkausvoimalle on määritetty ETAG 001 Annex C mukaan. Mitoitusarvoja ei muuteta betonin lujuusluokan muuttuessa. Mikäli AET peruspultit sijoitetaan lähemmäksi rakenteen reunaa, kuin mitä kappaleessa 5.2 edellytettiin, suoritetaan seuraavat korjaukset taulukoiden 3 ja 4 arvoihin: 1. Reunaetäisyys normaalivoimalle Mikäli pultti sijoitetaan lähemmäksi rakenteen reunaa kuin mitä minimietäisyys edellyttää, normaalivoima-arvoja pienennetään seuraavasti: Merkitään taulukon 3 ja 4 mukaista pultin arvoa suhdeluvulla 100 minimietäisyydellä. Kun pultin keskiö on rakenteen reunalla, on tämä suhde 0. Väliarvot interpoloidaan suoraan. Pulttia ei kuitenkaan saa sijoittaa lähemmäksi reunaa kuin mitä vaadittu minimi betonipeite ankkurikappaleen kohdalla edellyttää. 2. Reunaetäisyys leikkausvoimalle Leikkausvoiman arvojen käyttö edellyttää minimi reunaetäisyyttä 10. Mikäli käytetään pienenpää reunaetäisyyttä, on kaikki leikkausvoimat vietävä hakaraudoituksella betonirakenteelle. 5.5.3 Keskiöetäisyys Mikäli AET pultit sijoitetaan lähemmäksi toisiaan, kuin mitä kappaleessa 5.2 edellytettiin, suoritetaan seuraavat korjaukset taulukoiden 3 ja 4 arvoihin: 1. Keskiöetäisyys normaalivoimalle Merkitään minimi etäisyydellä olevien taulukon 3 ja 4 mukaista pultin arvoa suhdeluvulla 100. Kun pultit lähestyvät toisiaan niin, että niiden keskiöt yhtyisivät, tätä tilannetta merkitään suhdeluvulla 50. Väliarvot interpoloidaan suoraan. 2. Keskiöetäisyys leikkausvoimalle Leikkausvoiman arvojen ei tarvitse korjata. Leikkausvoimat ankkuroidaan hakaraudoituksella. 5.6 Liitoksen käyttöikä ja säilyvyys Peruspultti/pilarikenkäliitoksen käyttöikä ja säilyvyys suunnitellaan BY 50 kappaleen 3 tai EC-2 kappaleen 4 mukaan. Pilariliitoksen ympäristöolosuhteen määräämä rasitusluokka valitaan samaksi kuin mihin pilari/perustus kyseisessä tilassa kuuluu, ellei erityisistä syistä rasitusluokkaa liitoksen osalta nosteta vielä tätä korkeammaksi. Liitoksen rasitusluokat ja betonipeite määritetään seuraavasti: 1. Pultin tartuntojen betonipeite Pultin tartuntojen tai ankkurointiosan betonipeitteen nimellisarvo valitaan liitoksen ympäristöolosuhteen määräämän rasitusluokan mukaan. Sallittu mittapoikkeama on vähintään normin mukainen minimivaatimus huomioimalla lisäksi pultin asennustoleranssi, mikäli se tulee määrääväksi. 2. Kierreosan betonipeite Betonipeite ja liitoksen suojaus huomioidaan pultin kierteen teräsosien (=mutteri, aluslevy, kierre) pintakäsittelyssä rasitusluokan mukaan seuraavasti: Rasitusluokka X0: - Kuivissa ja lämpimissä tiloissa pultin näkyviin jäävä kierreosa maalataan, mikäli kierreosa on myöhemmin huollettavissa. - Mikäli pultin kierreosia ei pystytä myöhemmin huoltamaan, pitää kierreosa suojata ympäriston rasitusluokan mukaisella betonipeitteellä. Rasitusluokat XC1 ja XC3:
12 - Pultin teräsosat suojataan rasitusluokan mukaisella betonipeitteellä. Rakenteellisella ratkaisulla estetään veden pääsy pultin kierreliitokseen. - Kylmissä ja kosteissa tiloissa pultit kuumasinkitään. Rasitusluokat XC2, XD4, XD, XS ja XF. - Näissä rasitusluokissa peruspultteja voidaan käyttää tapauskohtaisesti harkiten. Peruspultin teräsosat on kuitenkin aina suojattava riittävällä betonipeitteellä, jonka halkeilu on estettävä. Rakenteellisilla ratkaisuilla pitää lisäksi estää veden pääsy liitoksen sisään. 6. LIITOKSEN ASENNUS 6.1 Pulttiryhmän kokoaminen voidaan koota ryhmäksi AAK asennuskehikolla. Kehikolla varmistetaan pultin oikea etäisyys ja suunta rakennuksen linjojen suhteen. Lisäksi kehikolla saadaan pultille oikea korkeusasema ja kierteet suojataan valun ajaksi. Asennuskehikon tilaustunnus on AAK M H*B, jossa M on pultin koko ja H*B ovat pulttien välimitat kehikossa. Kuva 7. Kuva 7. AAK asennuskehikon rakenne ja mitat 6.2 Peruspulttien asennus 6.2.1 Peruspultin asennus muottiin ja asennustoleranssit Pultit asennetaan AK-K ja AK-P pilarikenkien kanssa taulukon 6 mukaiseen korkeusasemaan suunnitellusta raakavalun pinnasta. Katso kuva 8. Kuva 8. Peruspultin korkeusaseman määritys
13 Taulukko 6. AK-K ja AK-P kenkien kanssa käytettävän peruspultin korkeusasema Kengät A K G mm mm mm AK20K, -P ATP20, AHP20 115 120 50 AK24K, -P AET24, AES24 130 140 50 AK30K, -P AET30, AES30 150 140 50 AK36K, -P AET36, AES36 170 170 60 AK45K, -P AET45, AES45 195 170 70 Merkinnät: A = Pultin korkeus raakavalun pinnasta K = Pultin kierteen pituus G = Jälkivalun paksuus Pulttiryhmä asennetaan muottiin noudattamalla seuraavia toleransseja: - Pulttiryhmän sijainti pilarin keskilinjan suhteen ± 5 mm - Pulttien keskinäinen etäisyys ryhmässä ± 2 mm - Pultin korkeusasema ± 20 mm - Pultin kaltevuus pystytasosta L/100 6.2.2 Peruspultin taivutus ja hitsaus Suoraa harjateräspulttia voidaan tilantarpeen niin vaatiessa taivuttaa työmaalla. Pultteja taivutettaessa on huomioitava suunnittelunormien ohjeet taivutussäteistä sekä työlämpötiloista. Lisäksi on huomioitava, että rakenteen raudoituksen tartuntapituus pitää tarkistaa vastaamaan pultin muuttunutta tartuntapituutta. Peruspultteihin ei saa hitsata mitään kiinnikkeitä, ellei siitä sovita rakennesuunnittelijan kanssa. 6.3 Pilarin asennus Pilarin asennus aloitetaan vaaitsemalla alamuttereiden aluslevyn yläpinta pilarin alapään suunniteltuun tasoon. Pilari nostetaan paikoilleen ja ylämutterit kiinnitetään. Pilari säädetään suoraan pultin muttereista. Kaikki mutterit kiristetään ja nosturi voidaan irrottaa pilarista. Mutterikolojen mitat on määritetty DIN 7444 mukaisen iskulenkkiavaimen tilantarpeen mukaan. Peruspultin mutterit kiristetään taulukon 8 mukaisella vääntömomentilla. Peruspultin mutterit voidaan lukita mutterin kiristyksen jälkeen seuraavilla tavoilla: - Lukitukseen käytetään kaksoismutteria, joka kiristetään varsinaisen mutterin päälle. - Lukitus voidaan tehdä lyömällä pultin kierre mutterin yläreunasta rikki. Mutteria ei saa lukita hitsaamalla. - Lukitukseen voidaan käyttää jälkivalubetonia mutterin ympärillä (ei vaihtorasitetuilla kuormilla). Peruspultin mutterit kiristetään taulukon 7 mukaisella vääntömomentilla. Arvot on määritetty vastaamaan kiristystä, joka on 40 % kierteen myötövoimasta. Mutterit lukitaan lyömällä kierre rikki mutterin juuresta. Esikiristys ei riitä lukitukseen vaihtorasitetuilla kuormilla. Taulukko 7. Peruspultin muttereiden kiristysmomentit Pultti Kiristysmomentti Pultti Kiristysmomentti Nm Nm AES24, AET24 350 AES36, AET36 800 AES30, AET30 650 AES45, AET45 1000
14 6.4 Pilariliitoksen asennustoleranssit Pilarille sallitaan yleensä ±10 mm sijaintipoikkeama teoreettisesta, ellei suunnitelmissa toisin edellytetä. Pilariliitoksen sijaintipoikkeama muodostuu pulttiryhmän sijaintipoikkeamasta (±10 mm) ja pilarikengän valmistuspoikkeamasta (±2 mm) sekä kengän pohjalevyn reikävälyksestä (±7 mm). Tämä riittää normaalisti kattamaan pilarille sallitun sijaintipoikkeaman (±10 mm) ja kengän asennuspoikkeaman (±5 mm). Mikäli pulttiryhmän sijainti ylittää pilarille sallitun poikkeaman, voidaan tehdä seuraavia korjaustoimenpiteitä. 1. Sallittu korjaustoimenpide Kengän pohjalevyn reikää voidaan avartaa korkeintaan 10 mm yhdeltä sivulta pultin kohdalta. Aluslevyt on vaihdettava suuremmiksi siten, että ne peittävät koko pohjalevyn avarretun reiän. Aluslevyn paksuutta pitää myös lisätä. Liitoksen mitoitus pitää tarkastaa pultin poikkeavalle sijainnille. 2. Ei sallittuja korjaustoimenpiteitä Seuraavia korjaustoimenpiteitä ei sallita: - Peruspulttia ei saa taivuttaa tai kuumentaa. - AES pultin tartuntaa voi lyhentää työmaalla taulukon 2 minimi limityspituuteen. - Peruspultin kierrettä ei saa katkaista ja hitsata uuteen paikkaan. - Peruspulttia ei saa hitsata kiinni kengän pohjalevyyn. - Kengän kantavaa rakennetta ei saa muuttaa leikkaamalla tai hitsaamalla. 6.5 Turvallisuustoimenpiteet on suojattava valun aikana ja sen jälkeen siten, että kierteitä ei vahingoiteta. Peruspulttia ei saa kuormittaa betonin kovettumisen aikana. Peruspultteihin saa asentaa liittyviä rakenteita vasta sitten, kun pultteja ympäröivä betoni on saavuttanut suunnittelulujuuden, ellei rakennesuunnitelmissa anneta erikseen tarkempia ohjeita. Peruspultteja ei saa rakentamisen aikana käyttää suunnitelmista poikkeavien kuormien siirtoon ilman rakennesuunnittelijan lupaa. Vahingoittunutta tai virheellisesti asennettua peruspulttia tai sen kierrettä ei saa taivuttaa tai hitsata ilman valmistajan ohjeita. Muttereita ei saa lukita hitsaamalla. Pilariliitoksen asennuksessa on noudatettava elementtiasennussuunnitelman mukaista työjärjestystä sekä asennusaikaista tuentasuunnitelmaa. Alustavalu pitää tehdä suunnitelmien mukaisena ajankohtana, ja valun on saavutettava suunnitelmien edellyttämä lujuus, ennen kuin yläpuolisia rakenteita voidaan asentaa. 7. LAADUNVALVONTA Peruspulttien valmistuksen laadunvalvonnassa noudatetaan Suomen Rakentamismääräyskokoelman vaatimuksia. ANSTAR Oy on tehnyt peruspulttien valmistuksesta laadunvalvontasopimuksen Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa. 8. ASENNUKSEN VALVONTA 8.1 Peruspulttien asennuksen valvontaohje Toimenpiteet ennen valua - Tarkistetaan, että suunnitelman mukainen peruspultti ja asennuskehikko on käytössä, (tyyppi, tunnus ja mitat) eikä pultti ole kuljetuksen aikana vaurioituneet. - Tarkistetaan, että pulttiryhmän sijainti muotissa vastaa annettuja toleransseja. - Tarkistetaan, että pultin korkeusasema vastaa annettuja toleransseja.
15 - Varmistetaan, että pulttiryhmä on kiinnitetty riittävän lujasti muottiin. - Varmistetaan, että pulttien lisäraudoitus on asennettu. - Suojataan kierteet pilarin asennukseen asti. Toimenpiteet valun jälkeen - Tarkistetaan, että pulttiryhmien sijainti ja korkeusasema vastaa suunnitelmien mukaisia toleransseja. - Pulttiryhmien sijainnista tehdään tarkemittauspöytäkirjat. 8.2 Pilarin asennuksen valvontaohje Pilarin asennus suoritetaan rakennesuunnittelijan laatiman asennussuunnitelman mukaan. Asennuksen valvojan tulee tarkistaa seuraavat kohdat. - Asennussuunnitelman noudattaminen elementtien asennusjärjestyksen osalta. - Pilareiden asennusaikaisen tuennan tarve. - Pilareiden alapään korkeusaseman tarkistus. - Muttereiden kiristyksen tarkistus. - Jälkivalun suorittamisen ajankohta sekä suunnitelmien mukaisen jälkivalumassan käyttö.
16