Espoon modernin taiteen museo

Espoon modernin taiteen museo 1 08 12 X CLAUDE MONET JA SUOMALAISIA IMPRESSIOITA MAARIA WIRKKALA PÅ SVENSKA S. 20 21 IN ENGLISH P. 22 23 1

Näyttelyohjelmisto 5.3. 25.5.2008 12 x CLAUDE MONET JA SUOMALAISIA IMPRESSIOITA MAARIA WIRKKALA Ranskalaisen Claude Monet n (1840 1926) maalaus Impressio, nouseva aurinko antoi nimen kokonaiselle impressionistiselle tyylisuunnalle. Impressionistit olivat modernismin edelläkävijöitä, jotka hylkäsivät perinteiset tekniikat ja säännöt vangitessaan hetken vaikutelmia maalauskankaalle. Suomen ensimmäisessä Claude Monet n näyttelyssä hänen maalauksensa ovat vuoro puhelussa ranskalaisilta impressionisteilta vaikutteita saaneiden suomalaisten taiteilijoiden teosten kanssa. Monet n maa lauksia on näyttelyssä 12, suomalaisia n. 80. Suomalaistaiteilijoiden teoksia on esillä 1800-luvun jälkipuoliskolta 1900-luvun alkuun. Berndt Lindholm, Victor Westerholm, Torsten Wasastjerna, Hanna Rönnberg, A.W. Finch ja Elin Danielson edustavat suomalaista varhaista maisema taiteen impressionismia, 1900-luvun alun uusimpressionismia puolestaan mm. Magnus Enckell, Pekka Halonen, Verner Thomé ja Ellen Thesleff. Mukana kevään näyttelyssä on myös kuvataiteilija Maaria Wirkkalan toteuttama teos. Lisää sivuilla 10 11. PYSYVÄSTI ESILLÄ SAASTAMOISEN SÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMA Saastamoisen säätiön taidekokoelman yli 1800:sta työstä on jatkuvasti, myös vaihtuvien näyttelyiden rakennusajan, esillä lähes 500 teosta. Puolet EMMAn näyttelytiloista täyttävä kokoelma tarjoaa monipuolisen läpileikkauksen suomalaisesta taiteesta sekä vilkaisun kansainväliseen nykytaiteeseen. EMMAn ripustus alkaa 1910-luvun Claude Monet. Nainen päivänvarjoineen kääntyneenä oikealle, 1886, Musée d Orsay. Photo RMN / Hervé Lewandowski. Impressionistien suosima aihe, nainen maisemassa, esiintyy myös Monet n tuotannossa. Näyttelyn ikoniseksi kuvaksi valittu teos (mallina Monet n tytärpuoli Suzanne Hoschedé) ilmentää hyvin elementtejä, joita Monet n henkilökuvissa usein on: voimakasta liikkeen tuntua, hetkellisyyttä ja atmosfääriä. Victor Westerholm, Nainen päivänvarjoineen, 1882. Yksityiskokoelma. Kuva Ari Karttunen / EMMA. Heli Hiltunen, Sarjasta Jälkihehku, 2000. Osa teoksesta. ekspressionismista ja jatkuu tämän päivän tunnetuimpien taiteilijoiden teoksiin. Kuopiolaisen teollisuussuvun kotikokoelmasta alkunsa saanut kokoelma on tänään yksi Suomen merkittävimmistä yksityiskokoelmista, ja se karttuu jatkuvasti. Kokoelmataiteilija Heli Hiltunen sivuilla 15 16. TULOSSA 25.6. 31.8.2008 PUU VEISTÄJÄN KÄSISSÄ SUOMALAISIA KUVANVEISTÄJIÄ 1950-LUVULTA 2000-LUVULLE Puu veistäjän käsissä -näyttely tuo katsottavaksi suomalaisen puunveistotaiteen moninaisine vivahteineen. Suomen tähän asti laajimmassa puuveistosnäyttelyssä on töitä eri aikakausilta ja useilta taiteilijoilta. Tapani Kokko, Pesä, 2005. Kuva Jussi Tiainen. Michael Elmgreen & Ingar Dragset, Drama Queens (2007) Video 2000-luvun veistotaiteen 7 supertähdestä, jotka kohtaavat veistoksina teatterin näyttämöllä ja keskustelevat taiteesta. 8.10.2008 11.1.2009 KIINAN TEEKULTTUURI OLE KANDELIN Teetä, taidetta ja keramiikkaa. 2

Claude Monet n perintö 4.2.2008 EMMAn Espoon modernin taiteen museon tiedotuslehti Monet n maalaus, joka esitti auringonlaskua Le Havren satamassa innosti erästä taiteilijaryhmää valitsemaan nimekseen impressionistit. Sanaa impressionismi käytettiin alun perin haukkumanimenä kuvaamaan kehnoa maalaustaidetta. Paradoksaalista kyllä, tämä erään kielteisesti suhtautuvan kriitikon keksimä käsite tuli odottamattomalla tavalla symbolisoimaan juuri sitä seikkaa, mihin uusi asenne maalaustaiteessa pyrki: kuvaamaan ensi vaikutelmaa maailmasta, sellaisena kuin silmä sen havaitsee valon heijastuksena luonnossa. Toteuttaakseen tämän idean taiteilijan oli siirryttävä ateljeestaan luonnon helmaan. Tämä käytäntö johti radikaaliin muutokseen maalaustaiteessa. Toinen radikaali muutos impressionistien maalaustaiteessa tapahtui suhtautumisessa väriin. Heidän tulkintansa mukaan väri oli itsetarkoitus, ja väri valona muuttui maalauksen sisällöksi. Tämä vaikutti myös heidän asenteeseensa itse aiheeseen; jokainen aihe oli samanarvoinen, oli sitten kyseessä omena, ihminen tai kukkiva keto. Suhteessa valoon ja väriin kaikki luontokappaleet olivat samojen lakien alaisia. Voidaan sanoa, että impressionismi itsepintaisen värimaalauksensa kautta edesauttoi vapautumista puhtaasta luonnonimitaatiosta. Ja tästä näkökulmasta katsoen itsetarkoitusmainen impressionistinen maalaus merkitsi uuden maalaustaiteen alkusoittoa, jonka vaikutus edelleen on havaittavissa tämän päivän taiteessa. Monet n vaikutus myös myöhempiin taidesuuntauksiin on osoitettavissa. Tällä tarkoitan nyt lähinnä sen systematiikan merkitystä abstraktissa modernismissa, jota Monet oli alkanut kehittää, kun hän maalasi yhtä ja samaa aihetta sarjana maalauksia. Tämän menetelmän perustana olivat muutokset, jotka tapahtuivat aiheessa valon vaihtelujen johdosta. On ilahduttavaa, että EMMAssa nyt on esillä valikoima Monet n ja suomalaisten impressionistien maalauksia. Mutta olisi taidehistoriallisesti merkittävää, jos museo jonkin kerran esittäisi laajan ja perusteellisesti dokumentoidun kokoelman suomalaista impressionistista ja abstraktia taidetta. Molemmilla on maassamme merkittävä perinne, vaikka ehkä kansal liset tunnusmerkit puuttuvatkin. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa 2008. JULKAISIJA EMMA Espoon modernin taiteen museo PÄÄTOIMITTAJA Leena Joutsenniemi TOIMITUSNEUVOSTO Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana Salin, Päivi Talasmaa TAITTO Station MIR Oy PAINOPAIKKA Art-Print Oy Carolus Enckell taiteilija, Espoon taidemuseosäätiön hallituksen jäsen Osoitteenmuutokset, tilaukset (lehti on maksuton) ja palaute: info@emma.museum Museon yhteystiedot takakannessa. 3

Mullistava vaikutelma TEKSTI MARKKU VALKONEN KUVAT: LEHTIKUVA / AFP RMN PRESS IMAGE / BULLOZ NANA SALIN Nykyajan yaja katsojalle al le sana impressionismi i tuo mieleen een jotakin valoisaa, värikästä, ä, lämmintä mint ja myönteistä. Alun perin impressionismi ioni smi oli haukkuma- ku sana, ja nostatti tti valistuneenkin nk in taiteenys- tee tävän karvat at pystyyn. yn Luetun un pariisilaisen is Charivari-lehden ri-l kirjoittaja Louis Leroy tutustui tust ui ensimmäiseen impressionistien i i i yhteisnäyttelyyn vuonna 1874 yhdessä akateemisiin oppeihin sitoutuneen maisemamaalari Joseph Vincentin kanssa. Leroyn artikkelissa käydään näiden kahden herran välistä keskustelua teos teokselta: Katastrofi näytti väistämättömältä, ja viimeisen korren katkaisi hra Monet. Ah, siinä hän on, siinä hän on, taiteilija huudahti teos nro 98:n kohdalla. Minä tunnistan hänet, isäpappa Vincentin suosikin! Mitä tämä maalaus kuvaa? Katso näyttelyluettelosta. Vaikutelma. Auringonnousu. Vaikutelma minä arvasin sen. Olin juuri sanomaisillani, koska olin niin vaikuttunut, että siinä täytyy olla jokin vaikutelma ja mikä vapaus, mikä suorituksen vaivattomuus! Alkutekijöissään oleva seinätapetti on viimeistellympi kuin tuo merimaisema. Virnuilevat kumppanukset eivät osanneet kuvitella, miten syvästi heidän pilkkaamansa taiteilijat vaikuttivat sekä oman aikansa että tulevien sukupolvien taidekäsityksiin. Pienellä viiveellä myös suomalaiset saivat osansa impressionismin sateenkaaresta. Eikä siinä kaikki, myös mielikuva luonnosta, valosta ja väreistä muuttui. Vain sähkövalo aiheutti yhtä suuren mullistuksen. Impressionismia voi tarkastella historiallisena ilmiönä, mutta jostakin syystä sen saavutukset ovat säilyttäneet vetovoimansa ja tuoreutensa. Ehkä yksi syy on se, että katsoja joutuu punnitsemaan omaa havaintoaan ja tulee tietoiseksi omasta näkemisen tavastaan. Tämä on yhä ajankohtainen kysymys niin taiteen tekijöille kuin sen vastaanottajille. Toinen ja ehkä suurempi syy on nautinto, jonka vahva kolorismi ja läikkyvät siveltimenvedot tuottavat. Tähän nautintoon moni nykyhetken leroy mielellään tarttuisi, tuomitsisi sen epäilyttäväksi ja nostaisi kriittistä nokkaansa. Voimme kyllä antaa Leroyn perinteelle piu paut ja katsoa avoimin silmin värien viestejä. Äkkiä ajatellen impressionismilla ja Maaria Wirkkalan taiteella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Mutta kysyttäessä, mitä ja miten ihminen näkee, löytyy yhteinen probleemien ja ihmetysten alue. 4

Viisi vuotta Claude Monet kuuluu niihin taiteilijoihin, joiden teoksia on erityisen vaikea saada lainaksi. Tästä johtuen EMMAn näyttelyn kokoaminen on ollut tavallistakin pidempiaikainen projekti. Työ aloitettiin jo 2002 museon muun suunnittelun ja sen toiminnan käynnistämisen ohessa. Pieni tilasto valaissee työn määrää: Ulkomaanmatkoja 13 Ulkolaisten museoiden johtajia ja kuraattoreita tavattu 22 kertaa Diplomaattitapaamisia Suomessa 14 kertaa Lainapyyntöjä 44 museosta ja joistakin yksityiskokoelmista. Lainapyyntöjä lähetettiin 152:sta Monet n maalauksesta Kirjeitä n. 350 kpl kolmella kielellä Sähköposteja n. 2500 kpl Tämän prosessin myötä EMMA on myös raivannut paikkansa Euroopan museoiden joukossa. Mittava hanke on ollut osa markkinointia ja verkottumista. Kaikkien matkojen ja neuvotteluiden lomassa on samalla valmisteltu monia uusia, tulevien vuosien projekteja. Upea näyttelyjulkaisu! Lähes 300-sivuinen julkaisu (suomi-ruotsi-englanti) myynnissä EMMA- ja WeeGee Shopeissa. 5

Claude Monet, Lumpeet, 1907. Kuva Musée d Art Moderne de Saint-Etienne métropole Yves Bresson. Claude Monet TEKSTI TIINA PENTTILÄ Käytän lyijyvalkoista, kadmiumkeltaista, sinooperipunaista, alitsariinipunaista, kobolttisinistä, kromioksidivihreää. Siinä kaikki. Claude Monet, 1905. VEDEN JA VALON TULKKI Claude Monet n (1840-1926), merkittävimmän, määrätietoisimman ja tunnetuimman impressionistin, oma kiteytys johdattaa hänen taiteensa ytimeen. Värit olivat Monet n taiteen perusta valon kuvaamisessa. Monet n teokset liikkuvat enää harvoin kotimuseoistaan tai yksityisiltä omistajiltaan, joten on ainutlaatuista nähdä niitä Suomessa. EMMAn näyttelyssä on esillä 12 teoksen otos taiteilijan tuotannosta 1870-luvulta 1910-luvun lopulle. Näyttelyn teoksissa huomio kiinnittyy Monet n taiteen tärkeimpiin kuvauskohteisiin: veteen ja valoon. Ennen omistautumistaan lähinnä maisemamaalaukselle Monet kokeili kuitenkin kaikkia maalaustaiteen lajeja. Uransa hän aloitti karikatyristinä. Veden äärellä Suurin osa Monet n teoksista on syntynyt maisemissa, joiden vallitsevin elementti on vesi. Vesi kiehtoi alituiseen taiteilijaa, joka halusi aina olla meren äärellä ja joka kuoltuaan olisi halunnut tulla haudatuksi merimerkkiin. Valon rinnalla vesi oli Monet n pysyvin taiteellinen kumppani ja kaikkein elävöittävin elementti. Veden muoto Monet n teoksissa muuttuu taiteilijan uran aikana joenvarsitutkielmista ja merinäkymistä Givernyn lummelampeen. Seinen joki on yhdistävä linkki kaikille Monet n kuvauskohteille ja asuinpaikoille Ranskassa. Näyttelyn 1870-luvun täysimpressionistiset teokset: Näkymä Voorzanilta, 1871, Veneet, Regatta Argenteuilissa, 1874 ja Talvi aurinko Lavacourtissa, 1879-1880, ilmentävät paitsi Monet n tapaa kuvata vettä myös impressionistisen ulkoilmamaalauksen perinteitä puhtaimmillaan. Näissä teoksissa taiteilijan silmä on rekisteröinyt kuvauskohdettaan tasapuolisesti erottamatta mitään yksittäistä kiintopistettä. Tällaista erottelematonta näkemistapaa pidettiin modernina objektiivisena havainnointina. Impressionisteilla taiteilijan persoonallinen siveltimenjälki sai kuitenkin näkyä ja antaa vaikutelman spontaanista kohteen havainnoinnista. Näissä teoksissa Monet n käsiala on paksua ja siveltimenvedot selkeästi toisistaan erotettavissa. 1880-luvun puolelle mentäessä Monet pyrki yhä enemmän tuomaan esille kuvattavan kohteen väritunnelmaa, efektiä (Pajut,1886, Sade Bel-Îl-en-Merissä, 1886). Monet n siveltimenjäljet pienenivät ja taiteilija keskittyi erilaisten värivivahteiden luontiin. Tässä avuksi otettiin väriteoriat, esimerkiksi Monet n värien käyttöön vaikuttivat Eugène Chevreuilin tuoreet tutkimukset silmän kyvystä havaita värejä. Kohti abstraktiota Monet n aiheet yksinkertaistuivat ajan myötä. Hänen uransa käännekohtana voidaan pitää aikaisemmin Heinäsuova-nimellä tunnettua viljasuovia kuvaavaa sarjaa. Muita hänen tunnettuja sarjojaan ovat Poppelisarja ja sarjat Rouenin katedraalista ja Lontoon parlamenttitalosta. Veden maailman kuvaamisesta heijastuksineen tuli Monet n viimeisten elin- 6

vuosien pääkuvauskohde. 1900-luvun alusta lähtien Monet maalasi pääosin aiheita kotinsa, Givernyn, puutarhasta. Tällöin syntyivät Monet n tunnetut lummeaiheet, jotka olivat kaikessa abstraktiudessaan yleisömenestys. Monet n pitkässä ja tuotteliaassa urassa näkyy koko impressionismin elinkaari suuntauksena. Monet n omat taiteelliset pyrkimykset ja näkemykset pysyivät kuitenkin läpi hänen uransa varsin muuttumattomina. Hän oli väsymätön totuuden etsijä tulkitessaan kuvauskohteitaan ja ilmaistessaan sitä, mitä itse koki aiheidensa äärellä. Monet n halu kehittyä taiteilijana sai hänet työskentelemään peräänantamattomasti ja antoi hänelle voimia maalata vielä yli 80-vuotiaana uransa merkittävimpiä teoksia. On tärkeää tuoda esille tämän tunnustetun impressionismin johtohahmon teoksia juuri modernin taiteen museoon, sillä impressionismi on ollut kasvualusta monille erilaisille modernin taiteen suuntauksille. Myös Monet n taide on kokenut myöhemmin uusia kukoistuksia ja uudelleentulkintoja. Monet n 1870-lukuun kuuluivat maalauskokeilut Trouvillessa, regatoistaan tunnetussa Argenteuilissa, Île de Grande Jattessa ja Vétheuilissä. 1870-luvulta lähtien Monet n käytössä oli ateljeevene, josta vedessä tapahtuvia värimuutoksia ja heijastuksia pystyi havainnoimaan hyvin läheltä. Claude Monet, Veneet, Regatta Argenteuilissa, n. 1874. Musée d Orsay Photo RMN / Hervé Lewandowski. Ylempi kuva. Monet suosi yleensä puhtaiden värien muodostamaa rajoitettua palettia ja siveli ne valkoisella tai kermanvaalealla pohjustetulle kankaalle, mikä sai pigmentit näyttämään mahdollisimman heleiltä ja kirkkailta. Claude Monet, Pajut, 1886. Göteborgs konstmuseum. 7

Claude Monet n rinnalla EMMAssa nähdään otos suomalaista impressionistista taidetta Suomalaisia impressioita. Näyttely esittelee Ranskassa ajoittain asuneen kymmenen suomalaistaiteilijan teoksia 1800-luvun jälkipuoliskolta 1900-luvun alkuun. TEKSTI HANNELE SAVELAINEN Suomalaiset Pariisissa Ellen Thesleff, Maisema Kangasalta, 1912. Mikkelin taidemuseo. Kuva Hannu Aaltonen /Kuvataiteen keskusarkisto. Suomalaisia impressioita maisemataiteen impressionismia Pariisista oli tullut taiteen kansainvälinen keskus 1800-luvun puolivälissä. Suomalaisten tärkein opiskelupaikka siitä tuli 1880-luvulla, jolloin kokonainen sukupolvi sai siellä oppinsa. Tuolloin impressionismi oli jo alkanut integroitua muuhun taiteeseen ja Pariisissa opiskelleet suomalaiset saivat tärkeimmät virikkeensä realismista ja naturalismista. Vaikka impressionismista ei taidesuuntausta Suomessa Ranskan tapaan syntynytkään, se kuitenkin kiinnosti suomalaisia. Berndt Lindholmille, Victor Westerholmille ja Torsten Wasastjernalle Pariisin matkat merkitsivät erityisen intensiivistä paneutumista impressionismin valo- ja värioppeihin. Heitä kiinnostivat maisemat, kaupunkinäkymät, impressionistien näennäisen sattumanvaraiset aiheet: se, miten aihe kuvattiin oli tärkeämpää kuin se, mitä kuvattiin. Tässä he poikkesivat Suomen taiteen yleislinjoista. 1880-luvulla maisema oli menettänyt taiteessa erityisasemansa eikä sitä haluttu mieltää omaksi kategoriakseen. Muut aiheet mm. tavallinen kaunistelematon arki naturalismin ohjelman mukaisesti ulkona luonnossa maalattuna olivat suosiossa. Ulkoilmamaalausta pidettiin välttämättömänä, mutta taiteilijat halusivat kuitenkin säilyttää muodon ja rakenteen ehjänä. Impressionistit puolestaan halusivat hajottaa muotoa. He käyttivät puhtaita ja intensiivisiä värejä, luonnosmaisia, nopeita siveltimenvetoja ja epäsovinnaisia sommitelmia. Impressionisteille visuaalinen vaikutelma oli tärkeämpi kuin täsmällinen muoto. Torsten Wasastjerna, Montmarencysta, 1890. Ateneumin taidemuseo. Kuva Hannu Pakarinen/Kuvataiteen keskusarkisto. Pariisi kesä, vesi ja valo Berndt Lindholm maalasi jo 1870-luvun alussa Pariisissa radikaaleja kaupunkinäkymiä. Hän onkin impressionistisen ulkoilma- ja va- 8

Victor Westerholm, Suresnes, 1890. Turun taidemuseo. Kuva P. O. Welin. Berndt Lindholm Victor Westerholm Torsten Wasastjerna Elin Danielson Hanna Rönnberg A.W. Finch Magnus Enckell Verner Thomé Ellen Thesleff Pekka Halonen lomaalauksen varhaisin uranuurtaja Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa. Kuitenkin vasta Victor Westerholmin Pariisin matkat 1880-luvulla ja hänen oleskelunsa Suresnessä Pariisin lähellä merkitsivät toden teolla impressionismin tuloa Suomen maisemataiteeseen. Monet n vaikutus Westerholmin taiteeseen näkyi niin aiheenvalinnoissa kuin sommittelussa ja vapautuneissa väreissä. Westerholmin tavoin samaan aikaan Pariisissa ollut Wasastjerna paneutui erityisen vakavasti impressionismiin. 1880-luvun Ranskan taide-elämä naturalismi- ja realismikeskusteluineen oli jäänyt heille vieraammaksi ja antanut siten tilaa suhtautua muita ennakkoluulottomammin impressionismiin. 1880-luvulla myös naisilla oli ensi kertaa mahdollisuus opiskella ammattimaisesti ulkomailla. Pariisin matkaajista Elin Danielson ja Hanna Rönnberg keskittyivät 1880-luvulla ulkoilmamaalaukseen myös Ahvenanmaan Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa, jonka keskuspaikkana oli Victor ja Hilma Westerholmin koti. Varhaiset impressionistiset maisemat olivat Suomen taiteessa poikkeus; ne joko herättivät hämmennystä, jätettiin kokonaan huomioimatta tai käsitettiin luonnoksiksi. Ilmeistä onkin, että vain Pariisissa ja Ahvenanmaan eristyksissä taiteilijat saattoivat rauhassa toteuttaa impressionistisia maisemiaan. 1890- luvulla taiteilijat, Hanna Rönnbergiä lukuun ottamatta, suuntautuivatkin ajan uusiin virtauksiin, symbolismiin ja kansallisromantiikkaan. Uusimpressionistit 1900-luvun alun suomalainen taiteilijapolvi innostui uusimpressionismista, ja jälleen Pariisi oli modernin taiteilijuuden mitta. Magnus Enckell ja Verner Thomé opettelivat Belgiasta Suomeen siirtyneen A.W. Finchin johdolla entistä valovoimaisemman maalaustaiteen luomista, jonka pohjana olivat uusimpressionismin väriteoriat, puhtaan paletin väri-ilmaisu. Suomalaistaiteilijoiden väritaiteen aiheina olivat luontonäkymät, erityisesti vesi ja meri, puistot ja teatterit. Enckellin hehkuvissa Pariisin maalauksissa näkyy suoria viittauksia myös Monet n impressionistisiin auringonlaskuihin. Ellen Thesleffin 1910- luvun taiteessa aihe lähes katoaa, muuttuu abstraktioksi. Taiteilijoista Thesleff ensimmäisenä tajusikin impressionismiin ja Monet n maalaukseen sisältyvät abstraktin taiteen mahdollisuudet. Myös monet vanhemman polven taiteilijat ottivat kantaa 1900-luvun alun uusiin väriteorioihin. Heistä Pekka Halosen taide uudistui radikaalisti. Hän ensimmäisten joukossa etsi uutta ilmettä taiteelleen voimakkaista puhtaista väreistä ja valomaalauksesta. Monet n vaikutus, niin suoraan kuin välillisestikin, Suomen 1800-luvun ja 1900-luvun alun taiteeseen oli ratkaiseva. Hänen henkinen perintönsä uusien värikäsitysten muotoutuminen, muodon hajottaminen väreiksi: aiheen alistaminen maalaukselle kuten esimerkiksi Thesleffin teoksissa avasi tien Suomessakin uuden taiteen syntymiselle. 9

Vietato lo Sbarco Landing Prohibited Maihinnousu kielletty TEKSTI LEENA JOUTSENNIEMI KUVAT TINNI TORIKKA Maaria Wirkkala (s. 1954) muistelee hieman ahdistuneena viime kesäistä tilannetta Venetsian Biennaalissa, kun kaikilla muilla taiteilijoilla oli jo valmiit teokset ja tilat. - Ja minulla oli vasta tyhjä huone, Wirkkala huokaa. Niin nytkin, kevään EMMAssa esillä oleva installaatio on haastatteluhetkellä vielä ajatuksina taiteilijan mielessä ja sanoina muistikirjassa. Aina mukana kulkevasta muistikirjasta löytyvät ainakin sanat läpinäkymä, näennäinen, kuvajainen ja heijastuma. - Teoksen lähtökohtana on aina tilanne, Wirkkala kertoo ja pysähtyy nautiskelemaan sanasta tilanne. - Aivan ihana suomalainen sana, jota ei voi edes kääntää. Sana, joka sisältää sekä ajan että paikan. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä muuta taiteilijan muistikirja sisältää. Wirkkala tunnustaa pienen kirjan olevan hänen tärkein työvälineensä. Sinne kertyy lauseita, ajatuksia, uutisia ja tapahtumia. Sanallisia palasia elämästä ja ympäristöstä, jotka peilautuvat erilaisiin tilanteisiin - ja synnyttävät taideteoksia. Kulmistaan pyöreiksi repsahtaneet italialaisia renessanssimaalauksia esittävät kortit kulkevat mukana muistikirjasta seuraavaan edellisen täyttyessä. EMMAn installaatiossa Wirkkala on lähtenyt liikkeelle puhtaan näkemisen hetkestä ja kokemuksesta, mutta se ilmiasu, mihin kokemus pukeutuu, elää, kasvaa ja muuntuu viime metreille saakka. Maihinnousu kielletty Maaria Wirkkala on vielä ajatuksissaan Venetsian Biennaalissa. Hän on hiljattain palannut Italiasta purkamasta installaatiotaan Landing prohibited, Maihinnousu kielletty. -Tumma vene keinui kimmeltävällä lasimerellä viimeiseen minuuttiin. Sitten keräsin lasinsiruja talteen seuranani vain kuu, sumu ja epätodelliset heijastukset paviljongissa. Performanssista installaatiossa ei ollut kysymys, mutta silti olennainen osa teosta oli kymmenien ja taas kymmenien käsinpuhallettujen taidelasiesineiden rikkominen vaaralliseksi - ja niin kauniiksi Särkyneiden haaveiden mereksi. Esineet olivat merkityksellisiä erityisesti Wirkkalalle itselleen, italialaisen Veninin lasitehtaan tuotantoa. Maailmankuulu, perinteikäs lasitehdas, jolle mm. Maarian isä Tapio Wirkkala työskenteli aina 1980 -luvulle saakka, luovutti 70 maljakkoa taiteilijan käyttöön tietäen, että ne tuhoutuvat. 10

Taiteilija Maaria Wirkkala oli viime kesänä kolmatta kertaa mukana Venetsian Biennaalissa, missä hän toteutti installaation Alvar Aallon vuonna 1956 suunnittelemaan puiseen paviljonkiin. Taiteilija käyttää teoksissaan usein itselleen rakkaita esineitä, Venetsiassa käsintehtyä taidelasia särjettynä. Wirkkalan uusin teos Näennäinen Illusoire As if nähdään keväällä EMMAssa. - Lohduttavaa ja minulle merkityksellistä on myös se, että lasi matkaa sirpaleina takaisin itään, sinne mistä lasintekemisen taito on aikanaan Venetsiaan tullut, Wirkkala kertoo. Työ matkaa pysyvästi Turkkiin Istanbuliin. Maihinnousu kielletty -installaation lasinsirpaleina välkkyvän meren keskellä keinuu hiljalleen vene, puolillaan punaista vettä. Pysäyttävä teos kuiskaa äänettömänä Italiassa surullisen jokapäivästä tarinaa pakolaisista, jotka hauraita unelmia täynnä yrittävät maihinnousua. Heitä löydetään hukkuneina tai rimpuilemassa kalaverkoissa ja nekin, jotka selviävät rantaan saakka, saavat kuulla maihinnousun olevan kielletty. Paviljongin seinälle kiipeävät lasiset tikkaat edustavat toivon pilkahdusta lohduttomassa tilanteessa. Tikapuita pitkin Kuten Venetsiassakin, niin monissa Wirkkalan teoksissa on mukana tikkaat, usein lasiset. Itävallan Gatzissa vuonna 2003 Wirkkala puhkoi valtavilla, kullatuilla kohti taivaita kurottavilla tikkailla vanhojen, suojeltujen talojen kattoja. - Tikkaat ovat esineenä tärkeät, niillähän saa noudettua vaikka kirjan kirjahyllyn ylimmältä hyllyltä, taiteilija perustelee. Lisäksi lasiset tikkaat ovat siitä äärimmäisen mielenkiintoiset, että niiden varjo on itse esinettä voimakkaampi. EMMAssa on esillä myös Saastamoisen taidekokoelmaan kuuluva Wirkkalan teos vuodelta 2000, Dream Screen - Prime Time. Sekin on ollut mukana Venetsian Biennaalissa vuonna 2001. Teoksessa näyttelyvieras näkee varsin aran ruumiinosan, jota ei yleensä näe, oman niskansa heijastuvan videotykin kautta graniittikiveen. - Ennen ihmiset halusivat tulla kuolemattomiksi ikuistamalla muotokuvansa kiveen, nykyihmisen tavoite on päästä viideksi minuutiksi televisioon, Wirkkala kertoo ohikiitävän ja pysyvän yhdistävästä teoksesta. Maaria Wirkkala EMMAssa 5.3. 25.5.2008 11

Kevään 2008 näyttelyitä WeeGeellä EMMA Kts sivu 1. ESPOON KAUPUNGINMUSEO 29.4.2008 23.2.2009 Kylä keskiaikaa Itämeren rannalla Kiehtova keskiaika Espoon historiassa. HELINÄ RAUTAVAARAN MUSEO 11.5.2008 saakka Afrikan Tähti -pelilaudan kääntöpuoli Seuraa pelilaudalta tuttuja reittejä Kairosta Kapkaupungin kautta Kanarialle. LEIKKILINNA SUOMEN LELUMUSEO 28.9.2008 saakka Pelin henki Suomalaisia lasten lauta- ja korttipelejä. 13.5. 27.7.2008 Onnea Mikki! Mikki Hiiren 80-vuotisnäyttely. Georg Dolivon luotsaama WeeGee on yksi juhlavuoden näyttämöistä. SUOMEN KELLOMUSEO 2.4.2008 saakka Väärennös! Kellojen väärennöksiä menneisyydestä nykypäivään Nuori Espoo JUHLII PITKÄÄ HISTORIAANSA TEKSTI LEENA JOUTSENNIEMI KUVA ARI KARTTUNEN -vuotisjuhliaan viettävä Espoo 550profiloituu yhä vahvemmin kulttuurikaupungiksi. - WeeGeen toteuttaminen on hyvä esimerkki tämän päivän Espoon kohdallaan olevista arvoista, sanoo Espoon kulttuurijohtaja Georg Dolivo. Vanha, 1700-luvulta peräisin oleva lähde tietää kertoa kirkkoherra Henricuksen astuneen virkaansa Espoon seurakuntaan 550 vuotta sitten, vuonna 1458. Asutusta Espoon alueella on ollut jo kivikaudella, mutta kirkollisen toiminnan myötä Espoon henkisen kehityksen omaksi yhteisökseen voidaan katsoa alkaneen 1400-luvulla. Kaupungin pitkää historiaa juhlitaankin koko kuluva vuosi Espoo 550-tunnusten alla. - Juhlavuosi on ensisijaisesti espoolaisten juhla, jonka avulla kaupunkilaisten toivotaan tutustuvan entistä paremmin omaan kaupunkiinsa. Mutta samalla se on viesti ulospäin tämän päivän Espoosta, kertoo Georg Dolivo. Juhlavuoden ohjelmistossa on erikseen vuotta varten tuotettuja tapahtumia ja tilaisuuksia, mutta yhtä lailla mukana ovat kaikki alueelliset, koulujen ja päiväkotien sekä museoiden, teatterien, kuorojen ja festivaalien tapahtumat. Espoolaisia ilahdutetaan myös Juhlavuoden passilla, joka on täynnä houkuttelevia tarjouksia ja etuja mm. liikunnan ja kulttuurin parissa. Juhlinta huipentuu elokuun juhlaviikolle 25.8. 31.8.2008. WeeGee potkaisi lisää vauhtia Espoon kulttuuriin Teknologia- ja bisneskaupungin leiman otsaansa saanut Espoo nostaa päätään merkittävänä kulttuurikaupunkina. Kulttuurijohtaja ei peittele tyytyväisyyttään palettiinsa: Espoo Ciné, April Jazz, Tapiola Sinfonietta, Sello sali, Kulttuurikeskus sekä Espoon kaupungin teatteri saivat rinnalleen näyttelykeskus WeeGeen, jonka vaikutusta kaupungin imagoon voi kuvailla jopa dramaattiseksi positiivisessa mielessä. WeeGee sysäsi liikkeelle myönteisen kierteen, joka tuo uutta nostetta kaikille kulttuuritoimijoille. Vanhan, jo huonoon kuntoon päässeen valtavan betonisen painotalon kunnostaminen kulttuurikäyttöön herätti ristiriitaisia tunteita. Olisiko kalliissa hankkeessa järjen häivääkään, toimisiko talo sittenkin paremmin liikuntatiloina vai voisiko betonimöhkäleestä todella tulla matkailullinen vetonaula? - Nyt, yli vuoden kokemuksella kaikki voivat todeta WeeGeen täyttäneen kaikki rohkeimmatkin odotukset, Dolivo huokaisee - helpottuneena. Runsaat kävijämäärät viestivät onnistumisesta, mutta mikä vielä tärkeämpää; kävijät ovat olleet tyytyväisiä. Dolivo sanoo Wee- Geen toistavan huonekalu- ja autokaupassa hyväksi havaittua, mutta museoalalla vähemmän toteutettua konseptia koota monta toimijaa yhteen. WeeGeellä pitävät majaansa EMMAn lisäksi Espoon kaupunginmuseo, Kellomuseo, Leikkilinna, Helinä Rautavaaran museo, Galleria Aarni sekä mm. Espoon Kuvataidekoulu, Cartes ja musiikkiopisto Juvenalia. Kokonaisuus tarjoaa ahkerallekin kävijälle jatkuvasti uutta koettavaa, uusia näyttelyitä ja erilaisia tapahtumia. WeeGee on myös yksi Espoo 550-juhlavuoden näyttämöistä, mm. Espoon historiaan voi paneutua perusteellisesti Espoon kaupunginmuseon keskiaika-näyttelyssä. Elokuun juhlaviikolla näyttelykeskukseen on vapaa pääsy. Juhlavuoden tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta: www.espoo550.fi 12

Taiteilijan takinliepeessä Claude Monet tutuksi lapsille Janna Syvänoja (s. 1960), Maa-ilma veden väreillä, 1997. Yksityiskohta. Saastamoisen säätiön taidekokoelma. Kulje Claude Monet n matkassa EMMAssa, kuule lummelammen salat tai mitä valo merkitsee maalarille. Teatteri Hevosenkenkä on luonut yhteistyössä EMMAn kanssa lapsille elämyksellisen matkan taiteilijan maailmaan ja teoksiin. Esityksen suunnittelu; Kirsi Aropaltio. Dramatisoitu esityskierros näyt telyssä 3-12-vuotiaille. Katso esitysajat www.emma.museum ja varaa omasi. Päiväkoti- ja koululaisryhmille arkisin, perheille viikonloppuisin. Linnea Maalarin puutarhassa -elokuva Katso esitysajat www.emma.museum Yhteistyössä Espoon kulttuuritoimi. Uusi kirja! Silloituksia Silloituksia luo kuvasiltoja aikamme tunnetuimman vaikutelmamaalarin Claude Monet n ja Saastamoisen säätiön taidekokoelman teosten välille muodostaen tarinoita näistä kohtaamisista. Kohtaamisista syntyy taideteosten inspiroimia tarinoita näkymiä, mielikuvia ja ajatuksia. Kirja on suunnattu lapsille ja nuorille, mutta sopii kaikenikäisille taiteesta kiinnostuneille ja pysähtymään haluaville. Kirjoittajina mm. Tomi Kontio, Inari Krohn, Ilpo Tiihonen ja Johanna Venho. Kirjan on toimittanut ja suunnitellut EMMAn vastaava museolehtori Nana Salin. Myynti: EMMA Shop, 2. krs. 5.3.2008 alkaen. EMMAn Taidemuseokoulu avautui verkossa Kuva Nana Salin EMMA - Espoon modernin taiteen museo on avannut espoolaisten peruskoulujen käyttöön Taidemuseokoulu EMMAn. Erityisesti alakoulujen viides- ja kuudesluokkalaisille suunnattu verkko-opintokokonaisuus tutustuttaa taidemuseon tarkoitukseen, toimintaan ja kokoelmiin sekä yhdistää eri oppiaineita ja kuvataidetta opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Myös muut luokka-asteet voivat hyödyntää Taidemuseokoulun tehtäviä. Kokonaisuus löytyy Opit-palvelusta Espoon kaupungin sivustoilta ja sen käyttö vaatii tunnukset. Opintokokonaisuuteen kuuluu kolme kurssia: Tervetuloa Taidemuseokoulu EM- MAan, Tutustu taidemuseoon ja Taide osana ympäristöä. Kurssimateriaalit on suunnattu sekä oppilaille että opettajille. Opiskelu perustuu verkkopohjaisiin tietopaketteihin, moniaineisiin tehtäviin, tarinointiin, museovierailuihin, peleihin ja omaan luovaan työskentelyyn. EMMAn tavoitteena on tuoda esille niitä monipuolisia mahdollisuuksia, joita kulttuurilaitokset voivat tarjota opetuksen tueksi. Taide opettaa kokonaisvaltaista luovaa ajattelua ja tarjoaa parhaimmillaan ratkaisumalleja arjen kysymyksiin. Kouluille Elina Lifländer ja Eliisa Suominen: Aikamerkki-teossarja: Rivien välistä Onerva ja Leino, 2005, Ymmerstan koulu, Espoo. verkko-oppiminen tuo sijainnista ja ajankohdasta riippumattoman tavan ottaa taide osaksi koulutyötä. Taidemuseokoulun sisältöjä ja verkko-oppimista kehitetään yhdessä EMMAn valitseman yhteistyökoulun kanssa vuoden 2008 aikana. Taidemuseokoulu perustuu EMMAn museo-opetuksen vuosina 2003-2006 toteut tamaan Taide on siistii -kouluprojektiin ja vastaa peruskoulun eheyttämistarpeisiin. EMMAn omilta verkkosivuilta löytyy kiinnostuneille mahdollisuuksia osallistua Taidemuseokouluun, esimerkiksi testaa malla suhteensa taiteeseen EMMAtestin avulla. Tervetuloa Taidemuseokouluun! Nana Salin EMMA kovissa kansissa EMMAn synnystä, kokoelmista, arkkitehtuurista ja elämästä kertova, historia- ja miljöökuvin runsaasti kuvitettu kirja on ilmestynyt. Kirja on lähes satasivuinen ja kolmikielinen; suomi, ruotsi ja englanti. Kirjaa myyvät EMMA ja WeeGee Shopit sekä EMMAn verkkokauppa: www.emmashop.fi 12 kuukautta Päivi Karttusen kirjoittamat vuoden 2007 Kuukauden teos-tekstit on koottu yhteen. Kaksitoista kuukautta -vihkosen tekstit ovat sävyltään kyseleviä ja vapaasti assosioivia. Niiden tarkoitus on innostaa museokävijää katsomaan tarkemmin, ajattelemaan, olemaan eri mieltä ja tekemään omia tulkintojaan Saastamoisen säätiön kokoelmateoksista. Kirjaa myyvät EMMA ja WeeGee Shopit. 13

Töissä EMMA ssa Kuka olet? Tarmo Venäläinen, vastaava museomestari. Mitä teet? Vastaan kolmen museomestarikollegani kanssa EMMAn tekniikasta ja turvallisuudesta. Tehtäviimme kuuluvat mm. näyttelyiden pystytys, purku ja ylläpito, kokoelmien ja yksittäisten taideteosten siirrot, talletukset ja varastointi. EMMAssa olen työskennellyt noin viisi vuotta ja toiminut yhteistyössä arkkitehtien kanssa jo museon suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Olen suunnitellut EMMAn siirrettävät näyttelyseinät. Niiden rakenne ja siirtomekanismi mahdollistaa jopa yli kymmenmetristen seinälohkojen siirtelyn kokonaisena. Miten sinusta tuli museomestari? Olen aina ollut kiinnostunut käsillä tekemisestä. Valmistuin vuonna 1987 käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta yo-artesaaniksi. Opiskeluaikanani olin kesätöissä Taidekeskus Retretin tekniikassa. Valmistuttuani artesaaniksi olin jonkin aikaa puuseppänä ja taideveistäjän apulaisena. Pian siirryin näyttelyteknikoksi Retrettiin. Olen myös ollut pystyttämässä useita näyttelyitä Ateneumissa ja Helsingin kaupungin sekä Amos Andersonin taidemuseoissa. Kun minua 2002 pyydettiin mukaan toteuttamaan uutta taidemuseota Espooseen, ei lähtöpäätöstä tarvinnut kauan miettiä. Parasta työssäni? Parasta työssäni ovat työn vaihtelevuus ja yllättävätkin haasteet, joihin on löydettävä luovia ratkaisuja. Museoympäristö asettaa toisaalta monia rajoituksia ja vaatimuksia, jotka tulee tuntea ja ottaa huomioon. Mielenkiintoisen lisän tehtäviin tuo EMMAn sijoittuminen WeeGee-taloon: taloa ei alun perin ole suunniteltu museokäyttöön. Hankalinta työssäni on jatkuva kiire, joka on ristiriidassa museossa vaadittavan rauhallisen ja huolellisen työskentelyn kanssa. Mielenkiintoisinta EMMAssa? Mielenkiintoisinta on ollut, ja on edelleen, mahdollisuus olla mukana uuden museon rakentamisessa ja toiminnan avaamisessa. Työssä on ollut avuksi yli 20 vuoden kokemus alalta sekä tilaisuus muunnella eri paikoissa opittuja toimintamalleja. Taidepostimerkkejä Postimerkkikeskus aloittaa suomalaisesta taiteesta uuden postimerkkisarjan, jonka ensimmäisessä vihkossa on mukana kaksi maalausta Saastamoisen säätiön kokoelmasta; Göran Augustsonin Odotan kevään tuloa ja Juhani Linnovaaran Hiljaisuuden kuuntelija. Kuusi 1. luokan ikimerkkiä sisältävän vihkon muut taiteilijat ovat Carolus Enckell, Reino Hietanen, Kimmo Kaivanto ja Sam Vanni. Vihkon suunnittelija on Klaus Welp ja se julkaistaan 9.5.2008. Kuukauden taiteilija netissä EMMA esittelee kuukausittain nettisivuillaan yhden suomalaisen nykytaiteilijan, jonka teos löytyy EMMAsta. Taiteilija vastaa kymmeneen kysymykseen, joita tavallisen taiteenkatsojan on aina tehnyt mieli taiteilijalta kysyä kuten: oletko boheemi? Sarjan aloitti tammikuussa Ismo Kajander, helmikuun taiteilija on HC Berg. 14

Heli Hiltusen teossarja Jälkihehku EMMAn pysyvän kokoelman ripustuksessa on vuodelta 2000. Osa teoksesta. Työni ovat viisaampia kuin minä itse Heli Hiltunen TEKSTI PÄIVI KARTTUNEN KUVAT ARI KARTTUNEN, MATTI RUOTSALAINEN K uvataiteilija Heli Hiltusen teos EMMAn pysyvän kokoelman ripustuksessa on pienehköistä maalauksista ja valokuvista koostuva kolmentoista osan kokonaisuus. Voimme keskittyä vain yhteen maalaukseen tai valokuvaan kerrallaan ilman koko sarjaa, mutta kokonaisuus on enemmän kuin osansa. Sarjallisuus on yksi Hiltusen työskentelyn piirteistä. Heli Hiltunen (s. 1960) opiskeli Taideteollisen korkeakoulun graafisen suunnittelun linjalla 1980-luvulla. Vuonna 1990 hän valmistui Kuvataideakatemiasta. Hiltunen teki pitkään taittotyötä lehdissä ja erilaisissa julkaisuissa. Ammatti näkyy hänen teoksissaan. Graafisena suunnittelijana varmaan ryhdyin niitä maalauksiakin järjestämään jonoihin, jonkinlaisiksi kertomuksiksi. Lehden taittaminen on sitä, että isosta kasasta kuvia valitaan parhaita ja niistä toisilleen parhaat, tukemaan, täydentämään ja kuljettamaan tarinaa aukeamalta toiselle niin että lukijasta tuntuu, että hän on nähnyt ne puuttuvat kuvatkin. Hiltusen tuotannon yksi pääjuonne on muistikuvien mieleen palauttamisen ja unohtamisen prosessi maalaamalla ja valokuvaamalla. Nämä kaksi työskentelytapaa ovat perustava osa hänen taiteenlaatuaan. Aluksi en ajatellut olevani maalari, minä vain käytin öljyvärejä. Kun maalarit puhuivat työskentelystään, se saattoi usein kuulostaa elämää suuremmalta ekstaattiselta laskuvarjohypyltä ilman laskuvarjoa. Maalaaminen vaikutti aiemmin Hiltusen mielestä joltain salatieteeltä, siksi hän alkoi sekoittaa maalauksia ja valokuvia sarjallisiin teoksiinsa. Hän sanoo tarvinneensa tuolloin valokuvan järkeä. Lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla pitänyt Ars Fennicalla vuonna 2001 palkittu Hiltunen miettii varhaisempaa tekemistään ja toteaa: Omat pienet maisemat näyttivät liian tunteellisilta ja yritin häpeissä- Kuva Roger Gustafsson 15

Työni ovat viisaampia kuin minä itse Jälkihehku on hetken kuvaus huoneesta pimeässä, kun valonlähde kulkee sen ohi, muuttaa (tunne)tilan väriä, jää jotenkin siihen huoneeseen vaikka on jo poissa. Niin kuin jälkikuva valonvälähdyksestä jää silmiin tai ohikulkeneen tuoksu pysyy. Heli Hiltunen ni sahata sitä melankoliaa matalammaksi jollain valokuvan muka dokumentaarisuudella. Muistelemme, ettei melankolia meidän aikuisuudessamme ennen Kaurismäkeä ollut taidekentillä kovin hyvässä huudossa eikä esimerkiksi iskelmämusiikki ollut salonkikelpoista vielä 1970- ja 80-luvun vaihteessa. Nyt taidetaan olla toisessa ääripäässä. Myöhemmin maalaaminen vei Hiltusen mukanaan. Maalaamisprosessi on hänelle äärimmäisen fyysinen: siinä on tunto-, haju- ja näköaisti, toivottavasti järkikin mukana. Siinä on jokin aistienvälisyys, lämpötila, äänikin. Valokuvan todistusvoima on toisenlainen, joskus valokuvat tuntuvat Hiltusen mielestä näyttävän väittävän jopa liikaa. Maalauksen ja valokuvan aikakäsitys ja kieli ovat erilaiset. Maalauksessa on aina kädenjälki mukana. Maalaus on jälki, valokuva on kuva jäljestä. Esteet valon edessä sissä. Omien sanojensa mukaan hän veivaa ja veivaa, järjestystä, rytmiä, painoa. Sarjan osien on oltava rivissä, ja ensimmäisen ja viimeisen osan välillä on oltava silmän kulkema matka. Aika ja tietty kesto on tärkeää. Se on ehkä Hiltusen aihekin. Taiteilijan loputtoman kiinnostuksen kohde on ajan kuluminen valon muutoksessa. Jonkinmoinen lähikuva hetkestä. Tärkeää on valo, valon muutos ja esteet valon edessä. Ne voivat olla puunrunkoja, risukoita, pusikoita, likaisia ikkunoita, verhoja. Voisivathan ne vaikka olla kaltereita jos osaisin tehdä suoria viivoja, toteaa Heli Hiltunen. Läsnäolon jälki, poistumisen häivä Pyydän Heli Hiltusta luonnehtimaan alussa mainittua teossarjaansa vuodelta 2000. Hän tekee sen näin: Jälkihehku on hetken kuvaus huoneesta pimeässä, kun valonlähde kulkee sen ohi, muuttaa (tunne)tilan väriä, jää jotenkin siihen huoneeseen vaikka on jo poissa. Niin kuin jälkikuva valonvälähdyksestä jää silmiin tai ohikulkeneen tuoksu pysyy. Hiltunen lukee paljon. Hän on hyvin tietoinen sanan ja kuvan erilaisuudesta. Sana ei voi tavoittaa samoja asioita kuin kuva. Maalaus saattaa tavoittaa hetkestä jotain mitä ei Työskennellessään Heli Hiltunen ei teoretisoi. Maalausta ei voi saada valmiiksi ajattelemalla, eikä ajatuksia voi yksiselitteisesti maalata. Hän kertoo tekevänsä monia, monia palasia, ensin maalauksia, joista kokonaisuus sitten muotoutuu. Sarjoissa saattaa tulla hankalia kohtia, valokuva voi auttaa näissä katkoskohdissa, se tuo ilmaa, auttaa ylitykvoi vielä sanoilla sanoa. Hänen teoksensa eivät ole nimettömiä. Nimi voi viitata kertovuuteen kuten Yritys yhdeksi elämäkerraksi eli tarina siitä, miten hän oppi (hitaasti) asioiden nimet. Muita teosnimiä ovat vaikkapa Suuri Rakkaus Näyttely. Keskeneräinen, Suurennos halkeamasta, Paikan vanhentuminen, Hidas valssi kahdelle. EMMAn pysyvän kokoelman Väärin muistettu on kolmiosainen valokuvateos. Sen nimi sisältää tärkeän puolen Hiltusen tuotannosta. Muistin logiikka on omanlaisensa, emme voi useinkaan selittää, miksi mieleemme tulee juuri jokin tietty mielikuva. Samoin maalarin mieleen valikoituu asioita, tarinoita, muistoja, joita hän ei ole tietoisesti päättänyt valita. Taiteilijan työskentelyprosessin aikana nämä luonnollisesti vielä etääntyvät ja muuttuvat alkuperäisistä. - Työskentelyprosessini, siis palasista kootut sarjat, pyrkivät jäljittelemään muistiprosessia, muistin logiikkaa miten muisti valikoi, järjestää, täydentää aukkopaikkoja, lisäilee, hylkää, painaa unohduksiin, siis tekee jostain hyvinkin hajanaisesta jotain kokonaisempaa, järjellisempää kertomusta. Hiltunen täsmentää, että kysymys ei ole siitä, että hän etsisi jotain menneisyydestä, siis siinä mielessä nostalgiasta. Ei siellä ole mitään sen kummallisempaa kuin nykyhetkessäkään. Tärkeää on muistiprosessin luonteen ymmärtäminen. 16

Käärme haukottelee EMMAssa Hugo Simbergin maalaus Haukotteleva käärme on yleisön nähtävillä EMMAssa. Maalaus on ripustettu vuosi sitten hankitun Akseli Gallen-Kallelan maalauksen Sarvikuono ja euforbiapuita, 1910 viereen. Nyt opettajan ja oppilaan voimakkaat tenhoavat maalaukset kaukomailta ovat rinnakkain. Molemmat teokset kuuluvat EMMAan talletettuun Kyösti Kakkosen taidekokoelmaan. Hugo Simberg (1873 1917) maalasi käärmeen matkallaan Kaukasiassa. Matka huipentui vaikeakulkuisia vuoristopolkuja pitkin kuljettuun retkeen halki Dages tanin vuorten, aina Kaspianmeren rannalle saakka. Eksoottiselta kaukomatkalta tuliaisena tuotu käärme maalaus on Simbergin mielikuvituksellisimpia luonnonnäkyjä. Vilkkaaseen seuraelämään tottuneelle Simber gille Kaukasuksen villi luonto tarjosi uudenlaisia kokemuksia, jotka synnyttivät unenomaisia näkyjä luontoon yhdistäviä maalauksia. Hugo Simberg, Haukotteleva käärme, 1899. EMMA Shop myös netissä EMMAn verkkokauppa on avattu osoitteessa www.emmashop.fi. Myynnissä ovat mm. EMMAn julkaisut, julisteet sekä muita helposti postitettavia tuotteita. Tutustu ja tilaa! Espoon kokoelmasta EMMAn kokoelma Espoon kaupungin taidekokoelma on nimetty uudelleen EMMA Espoon modernin taiteen museon kokoelmaksi. EMMA on vastannut kokoelman hankinnoista ja hoidosta vuodesta 2002 saakka. Kokoelma sai alkunsa 1950-luvulla, kun Espoo aloitti taiteen keräämisen kouluille. Kokoel massa on tällä hetkellä yli 2500 teosta, joista suuri osa on sijoitettu julkisiin tiloihin. Myös ulkoveistokset ympäri kaupunkia kuuluvat EMMAn kokoelmaan. 17

Enemmän irti taiteesta! opi ja löydä -kalenteri EMMAN kävijälle kevät 2008 Tiedustelut ja varaukset: ma pe klo 9 12, p. (09) 8163 0493 EMMA on liikkumisesteetön. Työpajamme soveltuvat myös liikku mis esteisille ja kehitys - vam maisille. Lisätietoa: www.emma. museum/tule/saavutettavuus.php Opastukset Ryhmäkoko max. 25 henkilöä. Kesto 45 min., Taidevartti 15 min. Hinta 45 / la-su 70. Ennakkovaraus viim. kolme arkipäivää ennen opastusta. TAIDETUNTI on opastus valittuun näyttelyyn. TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus, joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan. Opas on vartin jälkeen ryhmän käytettävissä keskustelua ja neuvontaa varten. UUTTA! TAIDESILTA-opastuksella yhteinen teema yhdistää museon peruskokoelman ja vaihtuvien näyttelyiden teokset toisiinsa. TAIDEHALTIJAN TUNTI on päiväkoti-ikäisille suunnattu sadutusopastus. Taidepajat Tid Ryhmäkoko max. 15 hlöä. Suuremmat ryhmät voidaan puolittaa, jolloin varataan kaksi pajaopasta. Kesto 2,5 h, Taidehaltijan pajakutsut 2 h. Alle 18-vuotiaat 80 / ryhmä. Aikuiset 100, la-su 120 / ryhmä. Ennakkovaraus viim. kolme arkipäivää ennen opastusta. Taidepajoissa tutustutaan näyttelyyn tekemällä itse. Työskentelytiloina teeman mukaan joko kuvataidepaja Paletti tai ilmaisupainotteinen Ilme-paja. 6.3. 25.5.2008 Taide itää -paja perustuu Claude Monet n ja Maaria Wirkkalan teoksiin. PALETTI Kohderyhmä: 6.lk, yläkoulut, lukiot, aikuisryhmät Teema: Hetken havainnointi, i, muutos, kasvu Tekniikka: Havainnointi, ympäristötaide, rakentelu Materiaali: Muovi, rautalanka Työpajateokset jäävät esille museon lähiympäristöön osana suurempaa kokonaisuutta. Voit seurata teoksen kasvua netin välityksellä museovierailun jälkeen. 6.3.2008 alkaen Kerro, kerro kuvasta -paja perustuu Saatamoisen säätiön taidekokoelman teoksiin. ILME Kohderyhmä: 3. 5. -luokat Soveltuu myös muille alakoululaisille. Teema: Ystävyys, matka, yksinäisyys Tekniikka: Ilmaisu- ja sanataideharjoitteet, draamaesitys Tutustutaan kolmeen peruskokoelman maalaukseen ja avata niiden sisältöjä koululaisille draaman keinoin. 18 OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN

TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUT yli 4-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kutsut sisältävät sadutusopastuksen, työpajatyöskentelyn ja juhlan vieton Café WeeGeellä, jossa valinnan mukaan toinen Taidehaltijan menuista (menun hinta 7 / hlö). Pajakutsuja räätälöidään erilaisten ryhmien tarpeeseen! Pajakutsuilla 6.3. alkaen Taidehaltijoiden aarre: PALETTI Teema: Keräily, etsiminen ja löytäminen, säilyttäminen Tekniikka: Sadutus, sanataide - harjoitteet, sekatekniikka Materiaali: mm. pahvi, pikkuesineet, liima, maali, helmet Osallistu Opastukset pääsylipun hinnalla. Ei ennakkovarausta! TAIDESILTA alkaen 8.3. lauantaisin klo 14. TAIDEVARTTI sunnuntaisin klo 13 ja 16. TAIDEHALTIJAN TUNTI sunnuntaisin klo 14. Ilmoittautuminen EMMAssa alk. klo 13.30. Max 12 osallistujaa. AVOIMET OVET ILME-PAJASSA sunnuntaisin nuntaisin Ks. opastusten kuvaus us kohdasta Opastukset ke 2.4. Kuvanveistäjä Pasi Karjula kertoo taiteestaan. to 24.4. Monet n kehitys. Yli-intendentti Sylvie Patin, Musée d Orsay, Kirjeenvaihtajajäsen, Institut de France (Académie des Beaux-Arts) Luentopaikka Pieni juhlasali, Helsingin yliopisto, Fabianink. 33, 4. krs. Yliopiston päärakennus, uusi puoli. Luentokieli ranska, tulkkaus suomeksi. Järjestäjinä EMMA, Helsingin yliopiston taidehistorian ja museologian oppiaineet. Claude Monet n (1840 1926) asema impressionistitaiteilijoiden ryhmän johtajana tunnustettiin jo varhain. Impressionismin ohitettua huippukautensa Monet jatkoi väsymättä saman aiheen tarkastelua eri valaistuksessa vuodenaikojen ja päivän hetkien mittaan. Opi itse ÄÄNIOPASTUS Mielessä, muistoissa johdattelee kuulijansa tarinallisesti Saastamoisen kokoelmateosten maailmaan. Lainattavat Mp3 -soittimet EMMA-infosta. Kieli: suomi. Maksuton TAIDEHALTIJAN POLKU -tehtäväkalenteri tutustuttaa lapsen hauskan teosreitin ja Taidehaltijoiden avulla muutamiin taideteoksiin Saastamoi- sen säätiön kokoelmanäyttelyssä. Hinta 2, EMMA Shop 2. krs. SADUTUSTUOLI Kirjan kannet koivupuuta ajatukset Australiassa asti on Anu Tuomisen taide- teos, johon saa koskea ja istua. Tuoliin liittyvään vihkoon saa kirjoittaa oman taideteoksen siivittämän sadun tai kom- mentteja näyttelystä. Pulpetti sijaitsee kokoelmanäyttelyssä. Maksuton LINNEA MAALARIN PUUTARHASSA-elokuva Joskus minä kuvittelen olevani tuolla sillalla, Linnea sanoo katsellessaan kirjaa taiteilija Claude Monetista ja hänen puutarhastaan. Lopulta kaikki järjestyy ja Linnea matkustaa vanhan naapurinsa kanssa Ranskaan. Ensin he näkevät Pariisin museoissa Monetin tauluja. Tämän jälkeen he matkustavat Monetin kotiin Givernyihin ennen kaikkea nähdäkseen hänen puutarhansa. Mikään ei ole niin todellista kuin mikä nyt on totta, Linnea huudahtaa, kun hän itse seisoo japanilaisella sillalla. Ikäsuositus: 5 vuotta täyttäneet Kesto: 30 min. Katso esitysajat EMMAssa: www.emma. museum. Lapsille ilmainen, aikuiset pääsylipun hinnalla. OPEINFO 11.3. klo 15 18 EMMA kertoo tulevista näyttelyistään ja pedagogisesta ohjelmasta. Opastuksia 12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita -näyttelyyn. Tilaisuus on opettajille ilmainen. Ennakkoilmoittautuminen välttämätön. Ks. www.emma.museum/opi Rakastu EMMAan! 18.5. Mies tai nainen, anna taiteen vietellä itsesi. Pelejä, tutustumista ja löytämisen hurmaa! Erityishinnat opastuksille ma-pe Espoolaiset päiväkodit, perusopetusryhmät, lukiot ja keskiasteen oppilaitokset saavat ilmaiset opastukset kokoelmanäyttelyssä. Opastukset vaihtuviin näyttelyihin ja työpajoihin ma pe puoleen hintaan. Vuoden 2008 ajan pääkaupunkiseudun (Helsinki, Vantaa ja Kauniainen) päiväkodit, perusopetusryhmät, lukiot ja keskiasteen oppilaitokset saavat opastukset ja työpajat puoleen hintaan. Luennot EMMAn pedagogiset kortit -sarja tarjoaa lyhyesti tietoa taiteesta. Myynti: EMMA-shop, 2. krs. Tapahtumat t Oppituntia valmistelevat opettajat pääsevät EMMAAn ilmaiseksi esimerkiksi OAJ:n korttia näyttämällä ja ilmoittautu malla WeeGee infossa. Työpaja Paletti, 1. krs klo 18. Maksuton ke 12.3. Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen kertoo taiteestaan. to 13.3. Näkemisestä tekemiseen impressionismi ja nykytaide. Taidekasvatuksen professori, FT Helena Sederholm Pukutaidetta EMMAssa MAssa 28.2. Muotinäytös klo 19: Saastamoi- sen säätiön taidekokoelman inspiroimaa pukutaidetta Taideteollisen korkeakoulun oppilaiden toteuttaumana. Näytöspuvut ovat esillä EMMAssa sa 29.2. 9.3. 19

Utställningprogram Magnus Enckell, Faun, 1914. Konstmuseet Ateneum. Photo Janne Tuominen / Centralarkivet för bildkonst. Impressionismen Monet hade beslutat sig för att erövra himmelens ljus och visa oss sin magiska vision av tingen genom att ständigt skapa nya tolkningar av det skiftande ljuset och försöka få oss att förstå dem Utgående från en målning av Monet, föreställande en solnedgång i Le Havres hamn fick den grupp av konstnärer som kom att kalla sig impressionister sitt namn. Benämningen impressionism var ursprungligen menat som ett skällsord för ett undermåligt måleri. Paradoxalt nog visade det sig att detta begrepp uppfunnet av en negativt inställd kritiker, på ett oanat sätt kom att symbolisera just det som denna nya attityd inom måleriet kom att sträva efter; nämligen att återge ett första sinnesintryck av världen såsom den uppenbarar sig för ögat som ett återsken av ljuset i naturen. För att kunna förverkliga detta måste konstnären flytta från sin ateljé ut i naturen. Det var denna praktik som så radikalt förändrade måleriet. En annan radikal förändring i impressionisternas måleri var förhållandet till färgen. De tolkade färgen som ett självändamål och färgen som ljus var målningens innehåll. Detta kom också att inverka på deras attityd till motivet; allt var lika värt som motiv oberoende det gällde ett äpple, en människa, eller en blommande äng. Alla ting i naturen var underställda samma lagar gällande ljus och färg. Också Finland har sin tradition av impressionism. Det var Sigurd Frosterus, arkitekt och kulturkritiker, som blev den främsta förespråkaren för den impressionistiska attityden i vårt land. Hans essäbok Regnbågsfärgernas segertåg, utgiven 1908, blev en vägvisare för ett helt nytt måleri i Finland. Frosterus hade bekantat sig med det neoimpressionistiska måleriet och dess färgteoretiska problem på världsutställningen i Paris år 1900. I sin bok behandlar han förutom ljusmåleriet den Young-Helmholtz ska färghypotesen och självändamålsprincipen i den nya konsten. Han påvisar att färgen är måleriets grundväsentliga uttrycksmedel trots vikten av teckning, form och komposition. Men med ett förbehåll; färgen i och för sig är en död abstraktion. Att älska en färg är ingenting. Det är först i sin relation till andra färger som den får liv. Man kan påstå att impressionismen genom sitt envetna färgmåleri kom att betyda en frigörelse från en ren naturimitation. Och ur denna synvinkel sett innebar det självändamålsenliga impressionistiska måleriet upptakten till ett nytt måleri vars inflytande fortfarande kan ses i dagens konst. Också Monets inverkan på senare konstinriktningar är påvisbar. Jag tänker då främst på betydelsen av den systematik inom den abstrakta modernismen som Monet hade börjat utveckla då han målade ett och samma motiv som en serie målningar. Denna metod grundade sig på ljusets förändringar i motivet. Det är glädjande att Emma nu visar ett urval målningar av Monet och finska impressionister. Men det vore en konsthistorisk gärning om museet någon gång ville visa en omfattande och väldokumenterad utställning av både finländsk impressionism och abstraktism. Båda har en betydande tradition i vårt land fast måhända de nationella förtecknena saknas. CAROLUS ENCKELL 5.3 25.5.2008 Claude Monet och finländska impressioner Maaria Wirkkala Våren 2008 presenterar EMMA arbeten av den franske klassikern Claude Monet (1840 1926). Verken ställs ut vid sidan av verk av finländska konstnärer som influerats av de franska impressionisterna. De finländska verk som visas är från senare hälften av 1800-talet till början av 1900-talet. Berndt Lindholm, Victor Westerholm, Torsten Wasastjerna och Elin Danielson representerar impressionism i tidig finländsk landskapskonst, medan neoimpressionismen under början av 1900-talet representeras av bl.a. Magnus Enckell, Verner Thomé och Ellen Thesleff. I samband med vårens utställning skapar bildkonstnär Maaria Wirkkala ett verk för EMMA. 25.6 31.8.2008 Träet i snidarens hand Sommaren i EMMA betonar finländsk konst. Utställningen Träet i snidarens hand presenterar finländskt träsnideri med sina många skiftningar. Användningen av trä som konstmaterial har ökat och det används på ett fräscht sätt. 8.10.2008 11.1.2009 Kinesisk tekultur Ole Kandelin Höstens utställning Kinesisk tekultur ger en omfattande presentation av den tusentals år gamla kinesiska tekulturen. I utställningen ingår kärl, föremål, te och teckningar med anknytning till tekulturen från olika dynastier fram till 1950-talet. Vid sidan av tekulturen presenteras målningar av Ole Kandelin. 20