VIHDIN KUNTA Enäranta Korttelit 262 ja 278-285 Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3392/09
Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3392/09/1 1:2000 Leikkaus A-A 3392/09/2 1:500/1:100 Leikkaus B-B 3392/09/3 1:500/1:100 Leikkaus C-C 3392/09/4 1:500/1:100 Leikkaus D-D 3392/09/5 1:500/1:100 KP 11 3392/09/6 1:100 KP 12 3392/09/7 1:200
LAUSUNTO 3392 3(6) VIHDIN KUNTA Enäranta K 262, K 278 285 Nummela 1. YLEISTÄ Toimeksiannosta olemme tehneet alueellisen pohjatutkimuksen Vihdin Nummelassa, Enärannan eteläosan kaavaalueella. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää alueen maaperäolosuhteet. Maastotyöt on tehty heinä- elokuussa 2009. 2. TUTKIMUKSET 2.1 Maakerrospaksuuksien ja maalajirajojen selvittämiseksi suoritettiin painokairauksia yhteensä 12 pisteessä. Kairauspisteiden paikat on esitetty pohjatutkimuskartassa nro 3392/09/1, ja tutkimustulokset kairausdiagrammien leikkauksissa A A D D ja KP 11 ja 12, piirustusnumerot 3392/09/2-7. 2.2 Kairauspisteet on vaaittu käyttäen lähtökorkeutena monikulmiopisteen nro 20348 korkeutta +62.922 m. 2.3 Maanäytteitä ei ole otettu, maalajimääritykset perustuvat kairausten aikana tehtyihin havaintoihin. 2.4 Pohjavedenpinnasta ei saatu tarkkaa havaintoa kairausten yhteydessä. Sen arvioidaan olevan alueella noin kahden kolmen metrin syvyydellä maanpinnasta. 2.4 Maaperä on routivaa koko alueella. Radonpitoisuutta ei ole tutkittu. 3. POHJASUHTEET JA PERUSTAMINEN 3.1 Korttelit LHK 262 ja AR 278 280, kairauspisteet 1-2, 11 12. 3.1.1 Alue on maastoltaan peltoa. Maaperä koostuu pinnassa olevasta savikerroksesta sekä sen alla olevista vaihtelevan paksuisista silttiä, silttistä hiekkaa sekä hienoa hiekkaa sisältävistä kerrostumista.
LAUSUNTO 3392 4(6) 3.1.2 Kairaukset ovat päättyneet kiveen, lohkareeseen tai kallioon kairauspisteen 12 osalta. Kairauspisteet 1 ja 2 ovat päättyneet kiveen. Kairausreikien syvyydet ovat 21.0 27.2 m. 3.1.3 Maanpinnan korkeudet kairauspisteissä vaihtelevat välillä +55.3 + 56.1 m. 3.1.4 Rakennukset ehdotetaan perustettavaksi tuki- tai kitkapaalujen varaan. Esim. teräsbetonisina kitkapaaluina voidaan käyttää joko poikkileikkaukseltaan 250 x 250 mm:n tai 300 x 300 mm:n paaluja. Paalut lyödään noin tasoon +40,00 +41.00 jolloin 250 x 250 mm:n paaluilla kantavuutena voidaan käyttää arvoa 230 kn/paalu, ja 300 x 300 mm:n paaluilla arvoa 300 kn/paalu. 3.2 Korttelit AO 281 283, kairauspisteet 6-10. 3.2.1 Alueella on asutusta ja vanhoja rakennuksia. Alue sijoittuu osin vanhaan omenatarhaan. Maaperä koostuu pinnassa olevasta savea ja savistä silttiä sisältävästä kerroksesta sekä sen alla olevasta silttiä, silttistä/hienoa hiekkaa sisältävistä kerroksista jossa on savivälikerroksia. 3.2.2 Kairaukset ovat päättyneet kiveen tai tiiviiseen maakerrokseen. Kairausreikien syvyydet ovat 4.3 25.3 m. 3.2.3 Maanpinnan korkeudet kairauspisteissä ovat +53.2 - +56.7 m. 3.2.4 Alueen yläosassa rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperustuksella perusmaan tai sen päälle tehdyn täytteen varaan. Alueen alaosassa lähellä rantaa kysymykseen saattaa tulla myös paalutus. 3.2.5 Maanvaraisesti perustettaessa kyseeseen tulevat geoteknisen kantavuuden arvot ovat 60-80 kn/m2. Paalutettaessa kyseeseen tulevat teräsputkipaalut tai teräsbetoniset tukipaalut. 3.3 Korttelit AO 284 ja 285, kairauspisteet 3-5. 3.3.1 Alue on maastoltaan peltoa loivassa rinteessä. Maaperä koostuu pinnassa olevasta savikerroksesta ja sen alla olevasta silttisestä maakerroksesta jossa on savivälikerros. Alimmaisena on tiivis hiekkakerros. 3.3.2 Kairaukset ovat päättyneet kiveen, lohkareeseen tai kallioon.
LAUSUNTO 3392 5(6) Kairausreikien syvyydet ovat 19 24.4 m. 3.3.3 Maanpinnan korkeudet kairauspisteissä ovat +52.2 - +53.5 m. 3.3.4 Alueen yläosassa rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti anturaperustuksella perusmaan tai sen päälle tehdyn täytteen varaan. Alueen alaosassa lähellä rantaa kysymykseen saattaa tulla myös paalutus. 3.3.5 Maanvaraisesti perustettaessa kyseeseen tulevat geoteknisen kantavuuden arvot 50 80 kn/m2. Paalutettaessa kyseeseen tulevat teräsputkipaalut tai teräsbetoniset tukipaalut. 4. PERUSTAMINEN, YLEISTÄ 4.1 Paalutustyö tehdään luokassa II, noudattaen Lyöntipaalutusohje LPO- 2005 määräyksiä ja ohjeita. Paalujen arvioidut tunkeutumissyvyydet sekä ehdotetut perustamissyvyydet on esitetty kairausdiagrammien leikkauksissa. 4.2 Alapohjat rakennetaan kantavana, kun perustukset paalutetaan. Muussa tapauksessa alapohjat voidaan rakentaa maavaraisena. Lattian alle tehdään vähintään 200 mm paksu salaojakerros tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista. Myös tuuletetun alapohjan alle tehdään vastaavanlainen kerros. 4.3 Teräsbetonipaalujen 250 mm x 250 mm sallittuna kantavuutena voidaan käyttää arvoa 437 kn/paalu. Teräspaalujen mitoituksessa käytetään paalun valmistajan tai PPO-2007:n mukaisia kantavuusarvoja. Saven leikkauslujuutena voidaan käyttää 10 kn/m2. 5. SALAOJITUS JA ROUTASUOJAUS 5.1 Rakennusten ympärille suositellaan tehtäväksi salaojitus julkaisun RIL 126 Rakennusten ja tonttialueiden kuivatus mukaisesti. 5.2 Roudalle alttiit rakenteet suojataan lämmöneristein, mikäli perustamissyvyys tulevasta maanpinnasta mitattuna on pienempi kuin 1,4 m lämpimillä rakenteilla ja 1,8 m kylmillä rakenteilla. Routasuojaus suunnitellaan esim. VTT:n Geotekniikan laboratorion laatiman julkaisun Talonrakennuksen routasuojausohjeet mukaisesti.
LAUSUNTO 3392 6(6) 6. PUTKI- JA JOHTOLINJAT 6.1 Putki- ja johtolinjat kannatetaan paalutetulla osalla rakenteista. Muualla ne tehdään suodatinkankaan päälle tehdyn murskearinan varaan. Linjojen kohdalla on varauduttava painumaan. 7. LISÄTUTKIMUKSET 7.1 Lausunnossa on esitetty yleisiä ohjeita rakennusten perustamisen ja perustamistöiden osalta. Rakennusten tarkkojen sijaintien ollessa selvillä suosittelemme lisätutkimuksia perustamiseen liittyvien yksityiskohtien selvittämiseksi. RI Jukka Keränen