Rakennuspaikan pohjatutkimus. Pohjatutkimusraportti ja pohjarakennesuositukset

Transkriptio

1 Projekti G333 Rauman seurakunta Asuinkerrostalot Kiirunavahe Rauma Rakennuspaikan pohjatutkimus Pohjatutkimusraportti ja pohjarakennesuositukset Ruokojärvenkatu 7, Kankaanpää, Puh.(02) , (050) ,

2 Sisältö 1. Tilaaja ja kohde Toimeksianto ja tutkimukset Tutkimuksen tarkoitus Tutkimukset Tulokset Pohjasuhteet Maastosuhteet ja maanpinnan korkeudet Maaperäolosuhteet Kairausten päättyminen Pinta ja pohjavesisuhteet Rakenteiden perustaminen Suunnitellut rakenteet Rakennuksen perustaminen Perustaminen teräsbetonipaaluille Perustaminen teräspaaluille Perustaminen osittain maan/ kallion varaan Routasuojaus Rakennuspohjan kuivatus Maa ja pohjarakennustyöt... 7 Piirustukset... 8 Liitteet

3 3 1. Tilaaja ja kohde Tilaaja Kohde Rauman seurakunta Asuinkerrostalot Sijaintikunta Rauma Kaupunginosa 9 Kortteli/tontti 963, tontit 1, 2 ja 3 Katuosoite Kiirunavahe, Rauma 2. Toimeksianto ja tutkimukset Projektinumero G333 Tutkimus Rakennuspaikan pohjatutkimus Tutkimusajankohta Maastotutkimukset Tutkimuksen maastotyöt Rauman Geotiimi Oy Tulosten raportointi ja pohjarakennesuositukset Insinööritoimisto Geoympäristö Oy 2.1 Tutkimuksen tarkoitus Maaperän kerrosrakenteen ja maakerrosten geoteknisten ominaisuuksien tutkiminen mitoitusmaaparametrien ja rakennusten perustamistavan määrittämiseksi. 2.2 Tutkimukset Tutkimusajankohta: Toukokuussa Maaperäkairaukset: Tonteilla on tehty paino /tärykairauksia tela alustaisella, keskiraskaalla kairavaunulla yhteensä 30 pisteessä. Maanäytteet:. Mittaukset: Maanpinnan korkeudet tutkimusalueella on mitattu takymetrillä. Koordinaattijärjestelmä: KKJ. Korkeusjärjestelmä: N Tulokset Tutkimuspisteiden sijainti ja kartoitustulokset on esitetty tutkimuskartalla G ja kairaustulokset leikkauspiirustuksissa (G ) ja kairausdiagrammeissa G333.L Pohjasuhteet 3.1 Maastosuhteet ja maanpinnan korkeudet Maanpinnan korkeus tutkimusalueella on vaihdellut tasovälillä +1,0 3,5. Tutkimusalueen etelärajalla, tontin 3 lounaiskulmassa esiintyy avokalliota. (N60).

4 3.2 Maaperäolosuhteet 4 Humuspitoisen n. 0,2 0,4 m paksuisen pintamaakerroksen alapuolella maaperä on kerroksellista koostuen hienorakeisista savi ja silttikerrostumista ja tämän alapuolella tiiviydeltään vaihtelevista silttimoreeni ja silttisistä hiekkamoreenikerrostumista, jotka ulottuvat peruskallioon saakka. Tontin 2 rakennusalueella (rakennus A) silttikerrostuman paksuus on vaihdellut noin 0 5 m ja tontilla 3 vastaavasti noin 3 6 m. Kalliota peittävien moreenikerrostumien tiiviys ja paksuus vaihtelee tutkimusalueella, paikoin peruskalliota peittää vain ohut alle 1 m löyhä moreenikerrostuma. Tontin 3 lounaiskulmassa esiintyy avokalliota, kalliopinnan syvyys tonteilla vaihtelee paikoin suhteellisen jyrkkäpiirteisesti. Tutkimuskartalla G on esitetty käyrästönä kairausten päättymissyvyys, paino /tärykairausten perusteella ei voida luotettavasti määrittää kalliopinnan syvyyttä, koska osa kairauksista on voinut päättyä moreenissa esiintyviin kiviin tai lohkareisiin. Irtomaakerrosten paksuus on kairauspisteiden kohdalla vaihdellut 0,4 10,8 m. 3.3 Kairausten päättyminen Paino /tärykairaukset ovat päättyneet kiviin, lohkareisiin tai kallioon 0,4 10,8 m:n syvyydessä maanpinnasta eli tasovälillä +1, Pinta ja pohjavesisuhteet Tutkimuksen yhteydessä ei ole mitattu pohjaveden pinnan korkeusasemaa. Tontilla 4 on vesipinta on havaittu tutkimuspisteen 2 näytteenottoreiässä 0,8 m syvyydessä maanpinnasta eli noin tasossa +0,4. Rakennuspaikan etäisyys meren rannasta on noin 1 km. 4. Rakenteiden perustaminen 4.1 Suunnitellut rakenteet Tontit 2 ja 3 on kaavoitettu 6 kerroksiselle asuinkerrostaloille (kaavamerkintä AK 6). 4.2 Rakennuksen perustaminen Rakennusalueilla esiintyy löyhiä, hienorakeisia ja kuormitettaessa kokoonpuristuvia maakerroksia, joiden paksuus vaihtelee. Haitallisten kokonaispainumien ja painumaerojen välttämiseksi tulee rakennukset perustaa tukipaalujen varaan. Paaluina voidaan käyttää kovaan pohjaan lyötäviä teräs tai teräsbetonipaaluja. Tontilla 2, rakennuksen A rakennusalueella kalliopinta nousee paikoin niin ylös, ettei paaluperustus ole mahdollinen. Rakennus voidaan perustaa osittain tukipaaluille ja osittain

5 anturaperustusta käyttäen louhitun tai luonnontilaisen kalliopinnan päälle tiivistetylle, murskekerrokselle kallion varaan. Eri perustamistapojen käyttöalueet voidaan määrittää tarkemmin, kun rakennuksen lattia ja perustustasot on määritetty. Rakennusten alapohjat tulee rakennusten paalutettavilla osilla tehdä kantavina Perustaminen teräsbetonipaaluille Paaluina ehdotetaan käytettäväksi poikkileikkaukseltaan 300 x 300 mm 2 :n teräsbetonisia lyöntipaaluja. Rakennuksen A (tontti 2) alueella tulee paaluissa käyttää kalliokärkiä (LPO 2005, 6.3.2), koska kalliopinta on paikoin kaltevuudeltaan jyrkkä ja löyhä kerrostuman ulottuu lähelle kalliopintaa. Rakennuksen B (tontti 3) alueella voidaan käyttää maakärkiä (LPO 2005, 6.3.1). Teräsbetonipaalujen geotekninen kantavuus Kovaan pohjaan/kallion pintaan lyötyjen teräsbetonisten tukipaalujen geoteknisenä kantavuutena voidaan käyttää: Poikkileikkaukseltaan 300 x 300 mm 2 :n paaluilla enintään 630 kn/paalu (tai 250 x 250 mm 2 :n paaluilla enintään 437 kn/paalu), kun paalutustyössä noudatetaan Lyöntipaalutusohjeen LPO 2005 paalutusluokalle II annettuja ohjeita Teräsbetoniset tukipaalut lyödään tiiviiseen kitkamaa /moreenikerrostumaan tai kallioon. Paalujen voidaan arvioida tunkeutuvan kairausten päättymissyvyyteen. Kun paalun kärki ulottuu rakenteeltaan kiinteään maakerrostumaan ja paalun painuma selvästi vähenee, lyödään loppulyönnit 3 5 sarjaa. Jos paalu kohtaa kallion, lohkareen tai suuren kiven, on normaalit lyönnit heti keskeytettävä ja asennusta jatketaan matalaa 0,15 0,20 m iskunpituutta käyttäen tai kaltevassa kallion pinnassa vieläkin pienempää iskunpituutta käyttäen, kunnes riittävä tuenta saavutetaan. Kun paalun kärki on saavuttanut kallion tai tiiviin maakerrostuman ja loppulyöntiehdot täyttyvät, voidaan paalujen lyöminen lopettaa. Tukipaalujen suurin sallittu painuma loppulyönneillä, 10 iskua/sarja saa olla enintään LPO 2005 taulukossa paalutusluokalle II sallittu painuma. Kallioon ulottuvan kalliokärjellä varustetun paalun asennus päätetään lyömällä 10 iskun sarja iskunpituuden ollessa 70 % taulukon esittämistä arvoista, kuitenkin vähintään 0,20 m. Painuman tulee iskusarjan johdosta jäädä alle 2 mm. Mikäli painuma on suurempi, uusitaan loppulyönnit. Kovan pohjan syvyyden vaihdellessa tulee paalupituuksissa esiintymään vaihtelua. Lyhyiden paalujen (paalupituus alle 5 m) lyönnissä tulee kiinnittää erityistä huomiota paalujen paikallaan pysymiseen sekä paalun kärjen ja kiinteän pohjan välisen kosketuksen varmistamiseen. Alle 3 m pitkät paalut on kiinnitettävä jäykästi ylärakenteeseen. Pienin hyväksytty lyöntipaalun pituus maahan lyötynä on 1,5 m. Mikäli paalua ympäröivän maan sivutuki on riittämätön, tulee välittömästi ottaa yhteys kohteen rakennesuunnittelijaan tarpeellisten toimenpiteiden määrittämiseksi ja paalun geoteknisen kantavuuden tarkistamiseksi.

6 6 Paalutustyöstä tulee pitää LPO 2005 mukaista riittävän tarkkaa paalutuspöytäkirjaa, siten, että sen perusteella voidaan arvioida jokaisen paalun ehjänä säilyminen ja kantavuus. Paalutustyö suoritetaan vastuunalaisen paalutustyönjohtajan valvonnan alaisena Perustaminen teräspaaluille Teräspaalujen jäykkyys tulee olla vähintään EI > 150 knm 2. Betonoimattomien paalujen korroosiovähennyksenä suositellaan käytettäväksi vähintään 2,2 mm. Teräspaalut tulee varustaa kalliokärjillä (PPO 2007, kohta 5.4.1). Paalutustyössä tulee noudattaa Pienpaalutusohjeessa PPO 2007 paalutusluokalle II annettuja ohjeita. Paalutustyö tulee suorittaa vastuunalaisen paalutustyönjohtajan valvonnan alaisena. Teräspaalujen geotekninen kantavuus Teräspaalujen korroosiovähennetyn teräspoikkileikkauksen suurin suositeltava keskeinen puristusjännitys käyttörajatilassa on 0,4 x f y, jossa fy = paalun teräsosan myötöraja, RR paaluilla f y =440 MPa. Kun paalutustyö tehdään Pienpaalutusohjeessa PPO 2007 paalutusluokalle II annettuja ohjeita noudattaen, paalut ovat saavuttaneet määritellyn tavoitetason ja paalut täyttävät paaluille annetut loppulyöntiehdot, voidaan paalujen geoteknisenä kantavuutena keskeiselle puristusjännitykselle paalutusluokassa II käyttää enintään Pmax = 0,4 x Akv x fy, jossa Akv = paalun korroosiovähennetty poikkileikkausala Perustaminen osittain maan/ kallion varaan Rakennuksen perustusten korkeusasemasta riippuen voidaan rakennus A perustaa osittain anturaperustusta käyttäen kallion varaan louhitun tai luonnontilaisen kalliopinnan päälle rakennetun, huolellisesti tiivistetyn >200 mm paksuisen kantavan murskekerroksen (#0/32 mm) päälle. Geoteknisenä kantavuutena voidaan tällöin käyttää psall < 400 kn/m2. Täytteen laatuluokka on 1 (RIL ). Pienin sallittu tiiviysaste D > 97 %, E1> 60 MN/m2. 5. Routasuojaus Tutkimusalueen maaperä on routivaa. Rakenteet tulee routasuojata (Talonrakennuksen routasuojausohjeet, 2007). Mitoituspakkasmäärä: F50= Kh. Roudaton perustamissyvyys (F50) kylmillä rakenteilla: noin 2,0 m.

7 6. Rakennuspohjan kuivatus 7 Perustukset tulee kuivattaa salaojittamalla. Perustuslaatan/ kantavan lattian alapuolella päällimmäisenä täytekerroksena tulee olla vähintään 200 mm:n paksuinen salaojitussorakerros, jonka tulee olla yhteydessä salaojaputkia ympäröivään salaojakerrokseen. Lattian alapuolisessa salaojituskerroksessa H> 200 mm alapuolella suositellaan käytettäväksi salaojitussepeliä tai singeliä (#5 8/16 mm tai # 5 8/32 mm). Salaojaputkien ympärystäyttö: seulottu salaojasora 0/8 16 mm (RIL , rakeisuusohjealue RIL2). Salaojituskerroksen ja alapuolisen silttisen pohjamaan väliin suositellaan asennettavaksi suodatinkangas (N2). 7. Maa ja pohjarakennustyöt Kaivannot voidaan pohjavedenpinnan yläpuolella tehdä luiskattuina. Ohjeellinen luiskankaltevuus on alle 2 m kaivusyvyyksillä 1:1 tai loivempi, kun kaivusyvyys H< 2,5 m luiskankaltevuus on 1:2 tai loivempi. Kaivannot tulee pitää kuivana kaivu, täyttö ja rakennustöiden ajan. Kaivannon vakavuuden parantamiseksi ja pohjan häiriintymisen estämiseksi pintavesien pääsy kaivantoon tulee estää ja pohjaveden pinta tulee alentaa riittävästi kaivutason/ rakenteiden alapuolelle. Syvistä rakennuskaivannoista ja niiden työnaikaisesta kuivanapidosta tulee tehdä kaivantosuunnitelma ennen rakennustöiden aloittamista (VNp 629/1994). Maa ja pohjapohjarakennustöissä noudatettavia määräyksiä ja ohjeita: Suomen rakentamismääräyskokoelma. Määräykset ja ohjeet Työturvallisuuslaki 738/2002 Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta VNp 629/1994 Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta VNa 205/2009 MaaRYL2000 Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset. Talonrakennuksen maatyöt RIL Pohjarakennusohjeet 2004 RIL Talonrakennuksen maarakenteet yleinen rakennusselostus ja laatuvaatimukset RIL Pienpaalutusohje PP Teräksiset lyönti, pora ja puristuspaalut RIL Lyöntipaalutusohjeet LPO 2005 Teräsbetoni ja puupaalut VTT Yhdyskuntatekniikka, Talonrakennuksen routasuojausohjeet, 2007 RIL Putkikaivanto ohje RIL Rakennuskaivanto ohje

8 Kankaanpäässä kesäkuun 30. päivänä Insinööritoimisto Geoympäristö Oy Marja Vaajasaari Diplomi insinööri Piirustukset G Tutkimuskartta 1:200 G Tutkimuskartta 1:200 G Leikkaus A 1:100 G Leikkaus B 1:100 G Poikkileikkaukset 1:200 Liitteet G333.L01 Kairausdiagrammit 1:100 St01 Pohjatutkimusmerkinnät

9 POHJATUTKIMUSMERKINNÄT LIITE ST-01 1(2) A. POHJATUTKIMUSMERKINNÄT KARTOILLA KAIRAUKSET Tärykairaus Painokairaus Heijarikairaus Puristinkairaus Puristinheijarikairaus Siipikairaus Putkikairaus KAIRAUSTEN PÄÄTTYMINEN Kairaus lopetettu määräsyvyyteen Kairaus päättynyt tiiviiseen maakerrokseen Kairaus päättynyt kiveen tai lohkareeseen Kairaus päättynyt kiveen lohkareeseen tai kallioon Kairaus päättynyt kallioon Kalliopinta havaittu koekuopalla Tutkimuspisteen numero TP Maanpinnan korkeus Insinööritoimisto Geoympäristö Oy 2002

10 2(2) B. POHJATUTKIMUSMERKINNÄT LEIKKAUKSISSA PAINOKAIRAUS SIIPIKAIRAUS Häiriintymättömän maan lujuus siipikairalla 1 kn = 10 mm Häirityn maan lujuus siipikairalla 20 puolikierrosta/0,2 m = 10 mm KAIRAUSTEN PÄÄTTYMINEN MAALAJIMERKINNÄT Humusmaa Turve Lieju Savi Siltti Hiekka Sora Silttimoreeni Hm Tv Lj Sa Si Hk Sr SiMr MAALAJIRAJAT Hiekkamoreeni HkMr Maanpinta, vesialueella pohjan pinta Soramoreeni SrMr Vesipinta Kiviä Ki Tutkimusten perusteella arvioitu maalajiraja Lohkareita Lo Tutkimustulosten perusteella arvioitu kalliopinta Todettu kalliopinta Insinööritoimisto Geoympäristö Oy 2002