Pohjatutkimusraportti Hankesuunnitteluvaihe

Transkriptio

1 Pohjatutkimusraportti Hankesuunnitteluvaihe SKANSKA Ramboll Finland Oy PL 3, Piispanmäentie Espoo Puhelin Fax SKANSKA, PERHELÄ, JÄRVENPÄÄ. POHJATUTKIMUS JA PERUSTAMISTAPASUOSITUS Päivämäärä Viite Tutkimukset 2 Pohjasuhteet 3 Pohjarakennussuositus 3.1 Perustaminen 3.2 Salaojitus ja radonputkitus 3.3 Routasuojaus 3.4 Kaivannot 3.5 Piha-alueet 3.6 Putkijohdot 1 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus , ALV rek.

2 TUTKIMUKSET 2 Rakennuspaikalla on suoritettu eri aikoina pohjatutkimuksia Perheläkorttelin etelä- ja keskiosissa 4/2005 ja 6/2005. Arkistosta löytyneet vanhat kairaukset on digitoitu Ramboll Finland Oy:n toimesta sähköiseen muotoon ja niistä on laadittu hankesuunnitteluvaiheen pohjatutkimuspiirustukset. Ennen rakentamisen aloittamista korttelin pohjois-/koillisosassa on suositeltavaa tehdä yksityiskohtainen pohjatutkimus. Rakennuksen kaksi alinta kerrosta on tarkoitettu liike- ja toimistotiloiksi. Niiden päälle on suunniteltu viisi asuintaloa sekä pihataso. Kellari on suunniteltu koko rakennuksen alalle sisältäen muun muassa autopaikoituksen. Kulttuurihistoriallisesti arvokas Perhelän liiketalo säilytetään korttelissa. Aiemmin suoritetut pohjatutkimukset ovat käsittäneet: painokairauksia 39 kpl pohjavesiputkia 1 kpl kairauspisteiden vaaituksen häiriintyneitä näytteitä, 2 pistettä Rakennuspaikan lähistöllä on lisäksi tehty painokairauksia alueellisten tutkimusten yhteydessä. Tutkimusten tulokset ilmenevät liitepiirustuksista / POHJASUHTEET Pohjasuhdekuvaus perustuu kairausdiagrammien tulkintaan ja kairaajien havaintoihin maalajeista. Rakennusalueella tehtyjen kairausten perusteella maanpinta on tavattu tasolla +40,60 +42,90. Korkeuseroa on kairauspisteiden alueella noin 2,3 m. Maanpinta on alimmillaan Ahomaanraitin puoleisella seinälinjalla, jossa se vaihtelee +40,60 +41,00. Maanpinta viettää rakennusalueella pääsääntöisesti lounaaseen kohti Ahomaanraittia. Alimmat lattiat on alustavasti suunniteltu tasoon +38,40 (kellari ja autopaikoitus). Kuivakuorikerros peittää koko rakennusalueen ja sen paksuus vaihtelee välillä 1,4 3,0 m. Rakennusalueella on kuivakuoren alapuolella 4,2-12,1 m paksu savikerros. Savikerrokset esiintyivät tasoilla ,5. Savelle on otettu näytteitä kahdesta eri kairauspisteestä (13 ja 27). Näytteiden vesipitoisuudet ovat alhaisimmillaan 24 % ja maksimissaan 100,3 %. Saven alla on vaihtelevan paksuinen kerros silttiä ja hiekkaa, minkä alapuolella on moreenia. Kallionpintaa ei ole havaittu rakennusalueella. Kairaukset ovat päättyneet kiviin tai kovaan moreeniin 11,71m 19,40 m:n syvyydellä maan pinnasta. Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus , ALV rek.

3 Arvioiden mukaan maaperä on routivaa. Pohjavedenpinta on havaittu rakennusalueella tasolla +42,76 (2005). Tontin läheisyydessä tehty toinen havainto pohjavedenpinnalle on tasolta +40,7, mutta tästä pohjavesiputkesta saatuihin tuloksiin ei voida täysin luottaa. Kummatkin havainnot ovat olleet lähellä olemassa olevaa maanpintaa, joten pohjavesi on todennäköisesti paineellinen. 3 3 POHJARAKENNUSSUOSITUS 3.1 Perustaminen Rakennukseen on suunniteltu kellarikerroksen lattiatasoksi +38,4. Nyt esitetty perustamistapa perustuu suoritettuihin kairauksiin. Runko: Rakennus ehdotetaan perustettavaksi kauttaaltaan teräsbetonisten tukipaalujen varaan. Paalutus suunnitellaan ja toteutetaan LPO-2005 ohjeiden mukaisesti. Työ on suositeltavaa tehdä paalutusluokka 1B tai II:n mukaan. Mikäli paalutus tehdään 1B- luokan mukaisesti, tulee suorittaa kantavuusmittauksia (PDA). Negatiivinen vaippahankaus tulee huomioida vähentävänä tekijänä paalukuormaan, mikäli savikerrokset painuvat esim. täytekerrosten tai pohjaveden alenemisen seurauksena. Paalujen arvioidaan tunkeutuvan kairauksilla päästyyn syvyyteen. Luotettavimmin paalupituus saadaan selville koepaalutuksen avulla työn alkuvaiheessa. Koepaaluja tulee lyödä eri puolille rakennusta. Koska maaperässä voi esiintyä kiviä, on varottava lyömästä paaluja rikki ja myös huolehdittava, etteivät paalut pääse luistamaan sivusuunnassa. Paalujen loppulyöntiohjeet voidaan määrittää luotettavasti myös dynaamisilla koekuormitusmittauksilla (PDA) työn alkuvaiheessa, jolloin ne voivat poiketa LPO:n ohjeista. Rakennuspaikan lähistöllä on rakennuksia ja rakenteita, jotka tulee huomioida paalutuksessa. Paalutus ei saa aiheuttaa vaurioita ympäristöön. Tärinää voidaan seurata tärinämittareilla lähirakennuksista ja rakenteista ja paalutusta ohjataan mittauksista saatujen arvojen perusteella. Työpeti: Paalutus- ja työskentelyalustaksi joudutaan tekemään noin mm paksu murskepatja, joka erotetaan pohjamaasta suodatinkankaan N3 avulla, limitys 500 mm. Alapohja: Alapohja ehdotetaan tehtäväksi kantavana (ks. myös teksti alla). Erillisselvityksen perusteella saattaa olla mahdollista päätyä maanvaraiseen alapohjaan ainakin rakennuksen keskiosilla (nettorasitus <0). Tämä edellyttää, että paalutuksesta aiheutuva jälkipainuma on py- Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus , ALV rek.

4 sähtynyt ja se voidaan havaita painumamittauksilla. Jälkipainumaa ja huokosveden ylipaineen muodostumista voidaan vähentää tekemällä paalujen kohdille esireikä esim. Auger-kairaa käyttäen (saven poisto). 4 Alapohjan rakentamisessa tulee huomioida kellarin sijoittuminen pohjavesipinnan alapuolelle. Osalla aluetta savi leikkaantuu lähes pois ja pohjavesi saattaa purkaantua vettä läpäisevistä kerroksista aiheuttaen rakenteisiin veden painetta ja nostetta. Pohjavettä ei voida pysyvästi alentaa. Tällöin alapohja joudutaan tekemään vesitiiviinä kaukalona tai käytetään kaksoisalapohjaa (ks.alla). Vesitiivis kaukalo: Kellari tehdään vesitiiviinä betonikaukalona lähelle maanpinnan tasoa (tarkentuu rakennesuunnitelmissa). Lähelle maanpintaa rakennettavalla salaojituksella varmistetaan, ettei tulvatilanteessa vesi nouse paine-eristetyn osan yläpuolelle. Pohjalaatta valetaan maata vasten ja nosteen vaikutus huomioidaan suunnittelussa (ankkurointi). Kaksoisalapohja: Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kaksoisalapohjarakennetta, jossa vettäpidättävän kantavan tb- laatan päällä on salaojituskerros salaojaputkineen sekä sen päällä pintalaatta. Alapohjan salaojituskerrokseen kertyvät tihkuvedet pumpataan yleiseen viemäriin. Tällöin seinät vesipaine- eristetään. Vesipaine-eristys ulotetaan lähelle maan pintaa, pintasalaojituksen yläpuolelle vähintään 300 mm. Suunnittelussa huomioidaan alapohjaan kohdistuvan nosteen vaikutus. Kaksoisalapohjaan (salaojituskerros) voidaan tarvittaessa sijoittaa myös LV-putkia ja muita johtoja. Keveät rakenteet ja katokset: Keveitä rakennuksia ja katoksia, jotka sietävät vähäisiä painumia, voidaan perustaa maan varaan yhtenäisellä laatalla tai anturaperustuksilla. Painumia ja kallistumaa voidaan pienentää kevytsorakevennyksellä / -kompensaatiolla. Painumat tulee arvioida sen jälkeen, kun maanvaraisten rakenteiden korkeusasema ja niiden kuormitus maapohjaan on selvinnyt. Maaperän ominaisuudet voidaan luotettavasti selvittää ottamalla häiriintymättömiä maanäytteitä ja suorittamalla laboratoriokokeita (mm. ödometrikokeet). Rakennuksen rungossa kiinni olevat katokset ehdotetaan perustettaviksi paalujen varaan. Mahdollisesti maan varaan tehtävien laatoitettujen piha-alueiden reunoihin tehdään siirtymälaatat (L = 2 m) niiltä osin, missä pengerretty laatoitus liittyy painumattomaan rakennukseen ja missä siirtymälaatta katsotaan tarpeelliseksi. 3.2 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus , ALV rek.

5 Salaojitus ja radonputkitus Kosteusvaurioiden välttämiseksi rakennuspohja salaojitetaan, ellei käytetä vesitiivistä kaukaloa. Pohja kallistetaan salaojiin päin 1:100 tai jyrkemmin. Salaojakerroksen materiaali voi olla salaojasoraa (RIL 126/1) tai esim. sepeliä mm. Putken ympärillä ( 100 mm) käytetään aina salaojasoraa (RIL 126/1). 5 Radonputkituksen tarve tulee arvioida erikseen. Arvion mukaan savipitoinen maa estää tehokkaasti radonin pääsyn alapohjaan. 3.3 Routasuojaus Perustusten suunnittelussa on huomioitava maaperän routivuus. Perustukset on ulotettava roudattomaan syvyyteen tai roudan haitallinen vaikutus on estettävä muulla tavoin. Laatoitetuilla piha- alueilla ei sallita routanousuja, minkä vuoksi em. alueet suunnitellaan huolellisesti huomioiden maaperän routivuus. 3.4 Kaivannot Rakennuskaivanto tehdään tuettuna. Tuennasta tulee laatia erillissuunnitelma. Tuennassa käytetään teräspontteja, jotka lyödään uraan ja ulotetaan tavoitteellisesti kallioon ja ankkuroidaan kallioon porattavilla ankkureilla. Ankkureiden porauksessa on huomioitava ympäristössä olevat perustukset ja rakenteet/putket, joille ei saa aiheutua vaurioita. Rakennustyön loppuvaiheessa, kun rakenteet kestävät maan- ja vedenpaineen, pontit poistetaan, ellei muuta esitetä. Pontin lyönnissä ja poistossa tulee huomioida ympäristöön kohdistuvat rasitukset ja vauriomahdollisuudet (mm. maanvaraisten putkien ja katujen painumat). Haitallista vaikutusta voidaan pienentää saattamalla pontit maahan lyömällä ilman tärytystä tai käyttämällä korkeataajuuksista tärylaitetta. Lyönnin tulee olla keskeinen ponttiin nähden. Myös ylösnostossa tulee huomioida mahdolliset vauriot ympäristöön. Tuennassa voi tulla harkittavaksi yhtenäisen porapaaluseinän käyttö, jolloin seinä toimii samalla työnaikaisena tukena ja kellarin lopullisena seinänä ja lisäksi sitä voidaan hyödyntää rakennuksen perustamisessa. Porapaaluseinässä teräsputkipaalut porataan lukkoon, jolloin saavutetaan yhtenäinen vettäpidättävä rakenne. Paalukoko voi olla esim mm. Paaluseinä ulotetaan kallion pintaan ja tarvittaessa ne porataan kallion sisään. Seinä ankkuroidaan työnajaksi käyttämällä ulospäin porattavia kallioankkureita kuten teräsponttiseinässäkin. Matalat rakennuskaivannon sisällä olevat kaivannot voidaan tehdä pääosin vapain luiskin. Luiskauksessa noudatetaan RIL kohtaa 2 ottaen huomioon työturvallisuus. Savipohjalla yli 1,5 m syvät kaivannot on tarkasteltava työturvallisuuden kannalta erikseen ja suoritettava tarpeen mukaan tuenta. Kaivantojen kuivanapito hoidetaan kaivannosta pumppaamalla. Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus , ALV rek.

6 Pohjaveden alennus: Alueilla, missä savikerrokset ovat ohuita, tulee huomioida pohjaveden aiheuttama paine kaivantopohjaan (pohjan hydraulinen murtuminen/pohjan nousu). Pohjavesi joudutaan työnaikaisesti alentamaan. Suositeltava alennusmenetelmä on suodatinkärjillä/pumppauskaivoilla tapahtuva alentaminen ponttien sisäpuolelta. Tyhjiömenetelmää suodatinputkilla käytetään tarvittaessa. Pohjavettä alennetaan ainoastaan sellaiseen tasoon, että rakentaminen voidaan luotettavasti suorittaa. Pohjaveden pintaa seurataan asennettavista pv-putkista. Putkia joudutaan asentamaan kaivannon sisäpuolelle ja kaivannon ulkopuolelle Piha- alueet Rakennekerrokset mitoitetaan kantavuuden perusteella ja tarpeen mukaan huomioidaan painumat ja maaperän routivuus ja vedet ohjataan siten, etteivät ne haittaa rakennuksen toimintaa. Leikkauspohjalle asennetaan suodatinkangas (N3), limitys 0,5 m. Piha-alueiden salaojitustarve on harkittava erikseen. 3.6 Putkijohdot Pihan korkeusasemasta ja putkilinjoista ei ole käytettävissä tässä vaiheessa suunnitelmia. Putkijohtojen perustamiseen vaikuttaa tulevan pihapengerryksen suuruus ja siitä johtuvat mahdolliset maapohjan ja putkien painumat. Mikäli painumat ovat sallituissa rajoissa, putkijohdot voidaan perustaa maanvaraisen 150 mm paksun murskearinan (d max 16 mm) varaan. Muussa tapauksessa perustaminen tehdään paalutetun tb- arinan varaan tai suoritetaan kevennys tai maapohjan vahvistus painumien pienentämiseksi. Putkien ulostulokohtiin (painumaton rakennus / painuva piha) tulee rakentaa siirtymärakenteet, joilla estetään putkien leikkautuminen poikki. Kaivupohjalle asennetaan suodatinkangas (N3), limitys 0.5 m. Liitoskohdassa kunnan verkostoon käytetään samaa perustamistapaa kuin kunnan verkostokin on perustettu. Ramboll Finland Oy Antero Olaste Vastaava geo-suunnittelija Liitteenä: - pohjatutkimuspiirustukset / Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus , ALV rek.

7

8

9

10

11

12

13