Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti
Maaseutu Matkailu lehti 12. vuosikerta S i s ä l t ö Julkaisija Matkailun teemaryhmä Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä c/o MEK, PL 625 00101 Helsinki puh. 050 441 2852 nina.vesterinen@ncp.fi www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu Tuotanto Viestintätoimisto NorthEXIT Sotkankatu 17-19 A2 FI-33230 Tampere puh. 040 511 4460 www.northexit.com Ulkoasu Hannu Karjalainen Tässä numerossa teemana UUDET OHJELMAT 3 Pääkirjoitus 4 Vuoden kellokas 2007 7 Matkailu maaseutuohjelmassa 8 Käyttöasteseuranta 10 Esteetön matkailu 12 Elämystalous haastaa ulos laatikosta 14 Tekesin vauhdissa 16 Ruskeiden tieviittojen esiinmarssi 20 Turvallisuus tuo laatua 21 Osaaminen on osa palvelua 24 Maaseutuloma on vetovoimainen matkailutuote Ilmestyy 3 kertaa vuodessa Kesä 2007
PÄÄKIRJOITUS Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä Matkailun kehitys on ollut huimaa Tällaisia otsikoita olemme saaneet lukea koko kevään mediassa. Rekisteröityjä yöpymisiä kirjattiinkin vuonna 2006 Suomessa 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005. Matkailualan kasvu on kaiken kaikkiaan ollut voimakasta. Maaliskuussa 2007 ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä vajaat 398 000 vuorokautta, mikä oli lähes 13 prosenttia enemmän kuin maaliskuussa 2006. Myös kotimaisten matkailijoiden yöpymisissä oli 6 prosenttia lisäystä viime vuodesta. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietoja. Näihin lukuihin ei valitettavasti kuitenkaan sisälly kuin murto-osa maaseudun majoitusyritysten yöpymisvuorokausista. Viime lokakuussa voimaan tullut laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta laajensi matkustajatietojen kirjaamista. Majoitustilastojen kattavuutta lisättiin kuitenkin vain ottamalla tilastoinnin piiriin mukaan keskusvaraamot, joiden kautta osa matkailukeskusten mökkivuokrauksesta tapahtuu. Muilta osin tilastoinnin laajennus ei tällä hetkellä näytä todennäköiseltä. Tästä syystä Matkailun teemaryhmä on lähettänyt jälleen kerran yli 3000 maaseudun majoitusyritykselle majoituksen käyttöseurantalomakkeen. - Toivon, että kaikki, jotka ovat kyselyn saaneet, myös täyttävät lomakkeen huolella ja lähettävät sen meille. Ainoastaan näin saamme tietoa maaseudun majoitusyritysten käytöstä ja pystymme edelleen tuomaan esille mm. päättäjille tämän laajan kentän tärkeyden Suomen koko matkailuelinkeinolle. Kyselymme vastausprosentti oli esimerkiksi viime vuonna todella alhainen, joten kaikkien lisäpanostusta tarvitaan. Kannattaa hyödyntää lakisääteisiä majoituskortteja tilastojen kokoamiseen. Olemme yhdessä KTM:n kanssa myös aloittaneet keskustelut muutamien tahojen kanssa siitä, millä tavalla tilastoja voitaisiin mm. alueellisesti laajemmin kerätä. Tästä lisätietoa syksyn lehdessä. Matkailustrategian toteutuminen lähtenyt hyvin käyntiin Niin kuin muistatte, Suomen matkailustrategia valmistui vuosi sitten. Nyt toukokuun viimeisenä päivänä esiteltiin sen toteutumista laadittujen seurantaindikaattorien avulla ja strategian sisältämän toimenpideohjelman etenemisen kautta. Lisäksi käytiin keskustelua strategian tarkistustarpeesta. Kaiken kaikkiaan strategian toteutuminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Muistutan vielä, että strategia on meidän kaikkien yhteinen ja sen toteutuminen vaatii kaikkien toimijoiden panostusta. Matkailun teemaryhmä on ottanut oman vastuunsa Suomen matkailustrategiassa mainittujen toimenpiteiden toteutumisesta. Teemaryhmä mm. tiedottaa, panostaa laatu- ja turvallisuusasioiden eteenpäinviemiseen, kerää tilastotietoa sekä tukee alueita suunnitelmallisuuden ja ohjelmallisuuden lisäämisessä. Matkailustrategian kasvun painopisteeksi määriteltiin teemapohjainen kehittäminen. Jo syksyn lehdessä esiteltyjen kokonaisuuksien - Outdoors Finlandin ja Teemapohjaisen kylämatkailun - tulevien vuosien kehittämissuunnitelmat ovat luonnosvaiheessa. Myös kalastusmatkailun kehittämisen tueksi tehtävän toimenpideohjelman laadintaan osallistutaan. Kotisivut ja lehti uudistuneet Jos Matkailustrategian sisältö on unohtunut tai se ei ole lainkaan tuttu löydät sen, mm. kesäkuun 1. päivänä avatuilta Matkailun teemaryhmän uusilta nettisivulta osoitteesta www.maaseutupolitiikka.fi/matkailu. Näillä sivuilla kannattaa muutenkin käydä aina välillä katsomassa ja lukemassa viimeisimmät uutiset. Niin kuin huomaat, myös lehtemme ilme ja ilmestymistapa ovat uudistuneet. Tästä eteenpäin lehti ilmestyy vain sähköisenä. Tieto ilmestymisestä lähetetään sähköpostitse ja sen voi lukea myös uusilta nettisivuiltamme. Seuraavat lehdet ilmestyvät 10/2007 ja 2/2008. Pääsihteeri on vaihtunut kiitos Raijalle! Teemaryhmän puolesta haluan kiittää edeltäjääni Raijaa innostavasta ja ammattitaitoisesta maaseutumatkailun kehittämistyöstä. Raija jatkaa päätoimisena matkailun lehtorina Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Joensuussa, mutta myös teemaryhmän jäsenenä. Oma työsarkani uutena matkailun teemaryhmän pääsihteerinä alkoi maaliskuun alussa ja toivonkin, että yhdessä luotsaamme maaseudun matkailun kohti uusia tuulia. Toivotan kaikille menestyksekästä matkailukesää! p.s. Maaseutumatkailun historiikki on ilmestynyt Maaseutumatkailun puoli vuosisataa - artikkeleita kehittämisen eri näkökulmista. Sekin löytyy uusilta nettisivuiltamme. 3
Trahteerin isäntä ja emäntä VUODEN KELLOKAS 2007 KOSKENKORVAN TRAHTEERI - 10 VUOTTA MENESTYKSEKÄSTÄ YRITYSTOIMINTAA Maaseutumatkailuyrittäjien valtakunnallisessa seminaarissa Tampereella julkaistiin Vuoden kellokas 2007 Koskenkorvan Trahteeri, yrittäjinä Päivi ja Martti Koskenkorva. Perusteluina valinnalle raati totesi mm. seuraavaa: Yrityksessä on vahvaa maaseutumatkailuosaamista ja iloista asennetta sekä tekemisen meininkiä. Pohjalaisittain vahva itsetunto antaa tekijälle luvan kehua myös itseään, mikä on muille opiksi markkinointia ajatellen. Koskenkorvan Trahteerin isäntä Martti Koskenkorva on asunut tilalla koko ikänsä. Vuonna 1974 hän lunasti tilan sisariltaan Leenalta ja Eevalta. Oman paikkansa mahdollisuuksia ja erityispiirteitä ei aina itse näe, vaikka tilalla on pidetty paljon juhlia vuosien varrella paikkakunnan emäntien avustuksella. Näin kävi myös Koskenkorvan Trahteerissa, missä ulkopuoliset auttoivat näkemään paikan upeat puitteet matkailuyrittämiselle. EU:n muutettua maatalouden kannattavuutta ratkaisevasti aloitettiin Koskenkorvan tilalla uusi vaihe kun emännän johdolla Koskenkorvan Trahteeri aloitti toimintansa vuonna 1997. Ajatuksena Päivi ja Martti Koskenkorvalla oli, että tehdään ensin vähän, niin kuin vähän harjoiteltaisiin, mutta todellisuus iski vastaan selvitettäessä viranomaisten asettamia erilaisia määräyksiä, mm. vaadittavien WC-tilojen määrää. Yrityksen aloituskustannukset nousivat alkuperäisestä huomattavasti. Emme kuitenkaan lannistuneet niistä, vaan jatkoimme sisukkaasti eteenpäin, kertoo isäntä. Hyvää ja Erikoosta! Trahteeri toimii vanhassa pohjalaisessa maalaistalossa, joka on rakennettu vieraiden käyttöön vanhaa säilyttäen, omaperäisesti ja hauskasti vieraiden viihtyvyyttä ajatellen. Talvisaikaan käytössä on päärakennus, jossa Renkitu-
pa ja Ruokasali toimivat ruokailu- ja juhlatilana ja sali puolestaan pienempien ryhmien edustustilana. Kesäaikaan voidaan palvella myös useampaa ryhmää yhtäaikaa. Tällöin löytyy myös majoitustilaa 25 hengelle Vilja-aitasta ja Puorin yläkerrasta. Kymmenen toimintavuoden aikana yrityksessä on tehty jo yhdeksän laajennusta. Kasvun vaatimukseen on ollut pakko nöyrtyä ja kehittää toimintaa eteenpäin, toteaa Martti Koskenkorva. Yrityksen liikeideana on tarjota Hyvää ja Erikoosta. Päätuote on ruoka, joka on vähän erilaista. Se meinaa virallisesti sitä, jotta keittiössä ruuat valmistetaan kotimaisista raaka-aineista ja omanmoisen säväyksen trahteeraukseen antaa maustaminen ja tarjoileminen tarinoiden kera, esimerkiksi viinalle maustettu kala on meillä kännikalaa, kertoo isäntä emännän tuotoksista. Kaikkein tärkeintä on, että ruoka on viimeisen päälle tehtyä ja palvelu sekä tilat tasokkaita. Finfood myönsi Koskenkorvan Trahteerille Hyvää Suomesta -ravintolatunnuksen syksyllä 2003. Tunnus oli kymmenes ravintolalle myönnetty laatumerkki. Koskenkorvan Trahteerin toiminta-ajatuksen lähtökohtia on luoda tilaisuuksista omaleimaisia, vähän erikoisia jokaiselle ryhmälle erikseen suunnitellun ohjelman avulla. Melko uusi tuote on persoonallinen rentoutumispaikka eli kylpylä, jonka työnimenä on ollut Yleislääketieteellinen kylpyläosasto. Kylpylässä hemmotellaan asiakkaita, etenkin naisia, senpä vuoksi kylvettäjänäkin on useimmiten talon isäntä. Saunassa ei tarvitse olla alasti vieraiden ihmisten kanssa, sillä loistavaksi ideaksi on muodostunut asiakkaiden käyttöön valmistetut saunatrikoot. Saunoja on erilaisia; savu-, aitokiuas saunat ohrapellon reunalla sekä viihde- ja infrapunasaunat ulkokartanon Kylpylässä. Jatkuvaa ideointia Asiakkaat ovat kaikki ryhmiä - erikokoisia ja erilaisia. Yritysten tyky-päiville tehdään ainutlaatuisia ohjelmia, esimerkiksi uudella luovalla tavalla luodaan yritykselle uudet arvot. Ilmajoen Musiikkijuhlille mennessä pysähtyy bussiryhmiä syömässä Trahteerissa. Kesäkuun puoleenväliin mennessä avataan uusiin isännän tekemiin tiloihin Koskenkorva-Museo, minne tulee esille Altian Koskenkorvan tehtaan historiaa, suomalaista alkoholipolitiikkaa ym. mielenkiintoista. Museo on ollut aikaisemmin toisessa paikassa ja vuosi sitten ostimme esineet ja oikeudet, kertoo Martti. Tämän myötä myös yksittäisten asiakkaiden määrän odotetaan kasvavan. Ulkomaalaisia asiakkaita on käynyt jo joka mantereelta. Uusia vinkkejä ja ideoita saadaan koko ajan asiakkailta. Välillä olemme olleet vähän liiankin herkkäkorvaisia asiakkaiden ideoille kertoo Martti Koskenkorva. Yrittäjäpariskunta ei tyydy vain asiakkailta saatuun palautteeseen vaan he miettivät myös itse koko ajan uusia juttuja, miten voisi tehdä asian toisin ja vieläkin paremmin. Aina ei idea lyö läpi, kuten kävi vähän omaperäisemmälle idealle, perhevessalle, joka muutetaan tänä kesänä tupakkahuoneeksi. Asiakkailta ei pelkästään kerätä kirjallista palautetta, vaan asiakkaan reaktioita seurataan koko palveluprosessin ajan. Yrityksen perusperiaatteisiin kuuluukin oma henkilökohtainen läsnäolo ja tarinat. Asiakas on aina oikeassa vai onko? Isännän kirjoittaman tekstin pohjalta emäntä toteaa kiitospuheessaan Tampereella: Näin vaalien jäläkehen oon ajatellut, että mitenkähän matkailuyritys pärjääs, jos se toimis samoin kuin politikot? Ajatellahampa nyt vaikka asiakasryhymää, joka kokis savusaunas vähä tikua eikä suihkuustakaa tullu kun haloosta vettä ja paikan erikoosherkku loppuu kesken ja muuskin tarjottavas oli aivan liikaa suolaa. Sitten tilaasuuren jäläkehen isäntäväki toteaas: sitten seuraavalla kerralla oomma ajatellu lämmittää saunaa vähä paremmin ja lisätä uuren vesivaraajan ja keksiä aivan uusia herkkuja, jotta tervetuloa vaan sitten uurelleen vieraaksemme. Kun kokemus ja sanoma eroaa paljon, niin asiakkaat äänestää jalollaan, eikä seuraavaa kertaa tule. Tämän politikot kokee kerran neljäs vuodes, mutta me matkailuyrittäjät koemme sen joka ryhmän kera, päivittäin. Tässä jos mihinä pätee totuus: Se mitä sanotahan ja luvatahan, pitää sitten pitää myös paikkansa. Toisaalta asiakkaiden ääniä olis helppo ostaa tarjoamalla halavalla ja senkin päälle vielä ilimaasia lisukkeita, mutta siten ei vain kerta kaikkiaan päriää talourellisesti, ellei isäntä oo pankis töissä!!! Tässä taiteenlajissa saa joka päivä miettiä tarkkahan, jotta mihinä menöö se raja, johona asiakkaan orotukset vois ylittää talourellisesti kannattavalla tavalla. Ja usein joutuu huomaamahan, että asiakkaan orotukset on sellaaset, ettei niitä kerta kaikkiaan voi ylittää. Joskus olis viisasta jäättä koko ryhmä ottamatta. Vaikka haasteisiin valamihina mehän nyt tairetahan ottaa vaikiatkin ryhymät ajatuksella: jos se ei tapa, niin se ainakin vahavistaa. Vuoden kellokas 2007 pitää kiitospuhetta Meillä kaikilla taitaa olla sellaasia vikoja, että pyritähän toteuttamahan niitä asiakkairen maharottomiakin tarpeita ja orotuksia, annetahan vaikka oma paita päältä, jos sillä saarahan asia hoirettua. Kuitenkin pitkän päälle pitääs päästä tilanteesehen, että tehe- >>
rähän sitä mihinä ollahan hyviä ja se sitten niin hyvin, jotta varmahan piisaa, sillä niin toimien jaksetahan pirempähän. Erikoostuminen oman osaamisen alueelle tuntuu joskus puuruttavalle ja haluaas monesti kokeella uuttaki ja pitäähän tietenkin yritystä kehittää, mutta peräs ei pirä hiihtää, ku puoles Suomes ei latuja taira enää tulevaasuures ollakaan, ilimasto lämpiää, Siitähän sitä taas saarahan uusia ireoota tuotteeksi vain muutos on pysyvää. Talon emäntä Päivi Koskenkorva viihtyy asiakkaiden kanssa. Hän on myös hyvin kunniahimoinen siinä, että paikat ovat tiptop kunnossa. Käden kätevyys, ajatuksen selkeys, mielikuvituksen korkea laatu ja geeneistä kumpuava idearikkaus ovat luoneet yrityksestä sen mitä se tänä päivänä on. Taisteluparina eteenpäin Oman parisuhteen ylläpidon kannalta on tärkeää, että kumpikin toimii omalla osaamisalueellaan, itsenäisesti ja tulosvastuullisesti. Yhdessä toimitaan kuin taistelupari ei toisiaan vastaan, vaan toisiaan tukien, toinen toistensa töitä tuuraten, niin päästähän parhaasehen tuloksehen, kertoo isäntä yhteistyöstä emännän kanssa. Vaikka pariskunnalla on erilaisia ajatuksia siitä mihin suuntaan yritystä kehitetään, suurempia ristiriitoja ei ole vielä syntynyt. Martti on vielä töissä toisaalla, joka osaltaan helpottaa asiaa. Saa katsoa miten asiat luonnistuvat, sitten kun jään eläkkeelle ja ollaan ympärivuorokauden yhdessä miettii Martti pilke silmäkulmassa. Omaa ammattitaitoa pidetään yllä koko ajan. Isäntä pysyy ajan tasalla oman päivätyönsä kautta. Emäntä suoritti heti toimintaa aloitettaessa maaseutumatkailun ammattitutkinnon. Lisäksi eri hankkeiden kautta on saatu tukea omille ajatuksille ja kuultu uusista tuulista. Yhteistyötä tehdään mm. Etelä-Pohjanmaan Matkailun ja alueen muiden yrittäjien kanssa. Päivi on myös aktiivisesti mukana Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n toiminnassa. Mitä yrittäjyyttä miettiville evääksi? Yritystoiminnan aloittaminen vaatii ponnistuksia, sillä yrittäjällä on edessä säädösten ja lakien viidakko. Yrittäjäksi aikovan tulee valmistautua tähän jo etukäteen, ettei hän hyydy jo ennen kuin toiminta on saatu kunnolla käyntiin, muistuttaa Martti Koskenkorva. Jotta saisimme lisää yrittäjiä alalle, tulisi valtiovallan tehdä muutoksia mm. myöntää arvonlisäverotukseen liittyviä helpotuksia uusille yrittäjille. Yksin ei kannata myöskään tehdä kaikkea, vaan alusta alkaen luoda toimivat yhteistyöverkostot. Usein myös toiminnan kannattavuuden kanssa voi olla vaikeuksia, kun esimerkiksi pitopöytään laittaa hintaan nähden liikaa tarjottavaa vain vieraanvaraisuuden tähden, jatkaa Martti. Tulevaisuus Korkenkorvan Trahteerissa näyttää hyvältä. Parhaillaan mietitään seuraavan kymmenen vuoden toimintasuunnitelmaa. Myös Trahteerissa pohditaan sitä, niin kuin monessa muussakin yrityksessä maaseudulla, että löytyykö jatkajaa. Trahteerin sijainti on hyvä, kasvukeskuksen lähellä, jolloin muitakin toimijoita, potentiaalisia yhteistyökumppaneita on lähietäisyydellä. Trahteeri tarjoaa vaihtoehdon niille, jotka eivät halua syödä ketjuravintolassa, toteaa Martti. Yleisesti ottaen näyttää olevan kysyntää erityisesti mökkipalveluille. Asiakkaiden vaatimukset niin laadun, puhtauden kuin ruoan tason suhteen ovat kovat ja yrittäjän on pakko satsata, jotta pärjäisi kilpailussa. Liikaan laatuun ja kovaan hintatasoonkaan ei ole kaikkien kuitenkaan hyvä pyrkiä. Pienilläkin, hyvin tehdyillä asioilla, pärjää, sanoo Martti Koskenkorva lopuksi. Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä Häät Koskenkorvan Trahteerissa
MATKAILU OHJELMASSA Ohjelmakaudella 2007-2015 EU:n maaseuturahaston varoja maaseudun kehittämiseen ohjataan manner-suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Kaikkia Suomen maaseutualueita Ahvenanmaata lukuun ottamatta kehitetään yhdellä ohjelmalla. Enää ei siis törmätä ohjelma-alueiden rajoihin. Ohjelman toteuttamisessa keskeisiä ovat TE-keskusten alueelliset ja toimintaryhmien paikalliset maaseudun kehittämisohjelmat. Matkailun kehittämisen kannalta olennaista on myös mahdollisuus usean maakunnan yhteisten tai valtakunnallisten kehittämishankkeiden kokoamiseen. Maaseudun kehittämisohjelmassa matkailun kehittäminen on osa maaseudun elinkeinojen kehittämistä. Ohjelmasta voidaan myöntää yritystukea yritysten kehittämiseen ja investointeihin sekä ensimmäisten vakituisten työntekijöiden palkkaukseen. Tuen kohteena ovat maaseudulla sijaitsevat mikroyritykset (alle 10 työntekijää) sekä maatilat niiden ryhtyessä harjoittamaan tai harjoittaessa muuta yritystoimintaa kuin maataloutta. Nyt siis käytännössä kaikki maaseudun pienet matkailuyritykset ovat saman tuki- ja kehittämisjärjestelmän piirissä. Matkailuyritykset ovat periaatteessa samalla viivalla muiden toimialojen yritysten kanssa yritystukia myönnettäessä. Ohjelman tavoitteena on uusien työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien luominen. Tämä edellyttää, että mieluummin tuetaan sellaisten yritysten kehittymistä, jotka hakevat asiakkaansa muualta kuin paikallisilta markkinoilta. Matkailussa näin on lähes poikkeuksetta. Tässä matkailuyrityksillä on siten pieni etumatka. Kaikkien toimialojen yrityksiä koskevien yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden lisäksi ohjelmassa on matkailuelinkeinon edistämistä varten oma toimenpide. Tästä voidaan rahoittaa ns. elinkeinojen kehittämishankkeita, jotka eivät sisällä nimeltä mainittujen yritysten kehittämistoimenpiteitä. Tavoitteena on edistää maaseutumatkailun kansainvälistymistä ja tukea tuotekehitystä sekä markkinointi- ja myyntiyhteistyön kokoamista. Pienessä määrin toimenpiteen varoja on mahdollisuus käyttää myös olemassa olevien reitistöjen kehittämiseen ja matkailulliseen varustamiseen. Uusien reitistöjen rakentamiseen sen sijaan suhtaudutaan pidättyväisesti. Laajempia hankkeita toivotaan Matkailuelinkeinon kehittämistoimenpiteeseen varatut varat ovat päättyvään kauteen verrattuna sen verran niukat, että kehittämishankkeiden suunnittelussa olisi syytä paneutua laajojen, useamman maakunnan alueella toteutettavien hankekokonaisuuksien kokoamiseen. Leader-ryhmät toteuttavat osan toimenpiteen hankkeista omissa ohjelmissaan, jolloin ne voivat puolestaan keskittyä paikallisen matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen. Matkailuyritysten ja niiden välisen yhteistyön kehittämiseen soveltuu erityisen hyvin yritysryhmänä toteutettava kehittämistyö. Yritysryhmässä voidaan samaan aikaan toteuttaa sekä ryhmässä mukana olevien yritysten omia kehittämistoimenpiteitä että ryhmän yhteisiä valmennus- ja kehittämistoimia. Yritysryhmälle myönnetty tuki jyvitetään osallistujayrityksille EU:n valtiontukisääntöjen mukaiseksi de minimis-tueksi, joten tukea voidaan käyttää samoihin toimenpiteisiin kuin yksittäisen yrityksen saamaa yritystukea. Yritysryhmähanke on yrityskohtaisen tuen lisäksi ainoa mahdollisuus konkreettiseen yrityskohtaiseen kehittämistyöhön. Uudella ohjelmakaudella yksittäisiä yrityksiä suoraan hyödyttäviä kehittämispalveluita ei voida tarjota ns. yleisten elinkeinojen kehittämishankkeiden osana. Tämä tarkoittaa, että myös suoraan yrityksiä palvelevat markkinointitoimenpiteet on toteutettava yritysryhmähankkeina. Yritysryhmähankkeen tuen hakijana ja saajana (hallinnoijana) voi toimia ainakin vielä tänä vuonna ohjelmaa käynnistettäessä ainoastaan yksi ryhmän yrityksistä. Säädöksiä on kuitenkin tarkoitus heti syksyllä muuttaa niin, että hallinnoija voisi olla myös ulkopuolinen taho, esimerkiksi kehittämisorganisaatio. Näin on tarkoitus palata päättyvällä kaudella käytössä olleeseen käytäntöön. Runsaasti mahdollisuuksia kehittämiseen Uusi ohjelmakausi näyttäisi ainakin maaseutuohjelman osalta tarjoavan runsaasti mahdollisuuksia maaseudun matkailuyritysten kehittämiseen. Kehittämistyössä on käytettävissä kaikki tähän mennessä kertynyt osaaminen, kokemus ja yhteistyöverkostot. Laajoja hankkeita on mahdollista rakentaa enemmän matkailun toiminnallisten alueiden kuin hallinnollisten rajojen mukaan. Vuoteen 2013 jatkuva ohjelmakausi mahdollistaa pitkäjänteisen suunnittelun. Paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen toiminnan saumattomana yhteistyönä toteutettavalla kehittämistyöllä voidaan luoda edellytyksiä ja rohkaista yrityksiä kehittymään ja kasvamaan. Yritystuet omalta osaltaan ovat myös tähän kannustamassa. Ohjelmallinen kehittäminen on monenlaisten välineiden käyttämistä yhteisten, tavoitteellisten suunnitelmien mukaisesti. Nyt on suunnittelun aika. Tositoimiin päästään loppuvuodesta. Lisätietoja maaseudun kehittämisohjelmasta: www.maaseutu.fi www.mavi.fi Reijo Martikainen Maaseutuvirasto reijo.martikainen@mavi.fi
KÄYTTÖASTESEURANTA Käyttöasteseurantamme mukaan viime vuoden kesä oli maaseudun majoitusyrittäjille paras kolmeen vuoteen. Seurantayrityksissä talvi ja alkukevät olivat sitä vastoin koko tämän vuosituhannen huonoimpia. Kesäkauden käyttöasteet olivat vuonna 2006 kolmesta viiteen prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna 2005. Totuttuun tapaan heinäkuu oli yrityksissä vuoden vilkkain kuukausi ja majoitustilojen käyttöasteet nousivat 60 %:iin. Kesä- ja elokuun käyttöasteet olivat myös aikaisempia vuosia parempia: käyttöasteet olivat noin 40 %. Koko alkuvuoden, tammikuusta toukokuuhun, majoitustilojen käyttöasteet jäivät alle 20 %:n. Tammi-maaliskuun käyttöasteet laskivat 6-10 %-yksikköä vuodesta 2005. Loppuvuoden käyttöasteet olivat marraskuuta lukuunottamatta yli 20 %. Marras- ja joulukuun käyttöasteet olivat koko kymmenvuotisen seurantajakson parhaimmat. Loppuvuoden luvut ovat trendinomaisesti kasvaneet vuosi vuodelta. Nyt kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 3-4 %-yksikköä. Esimerkiksi joulukuun käyttöasteet nousivat 23 prosenttiin. Perinteisesti marraskuu on ollut vuoden hiljaisin kuukausi. Viime vuonna tähän tuli muutos. Vuoden hiljaisin kuukausi oli tammikuu. Tammikuussa majoitustilojen käyttöaste oli 13 % ja marraskuussa 17 %. Kuva 1. Maaseudun matkailuyritysten majoitustilojen käyttöasteiden kuukausikohtainen vertailu 2001-2006. Vuodepaikkojen käyttöasteet Majoitustilojen käyttöasteiden lisäksi on perinteisesti seurattu myös vuodepaikkojen käyttöä. Vuodepaikkojen käyttöasteessa suhteutetaan yöpyjien määrää yrityksen koko yöpymiskapasiteettiin. Majoitustilojen käyttöaste taas kertoo, kuinka moni yrityksen huone/mökki on ollut käytössä, riippumatta siitä onko esimerkiksi yhdessä mökissä yksi tai viisi yöpyjää. Seurannassa vuoden 2006 vuodepaikkojen käyttöasteet noudattavat pitkälti edellisvuotisia lukuja. Merkittävin muu- Lähde: MEKin kuvapankki
tos tapahtui kesäkauden ja etenkin heinäkuun tilanteessa. Vuodepaikkojen kesäkauden käyttöasteet ovat ilahduttavasti nousseet ja heinäkuun käyttöaste, 58 %, on jo lähellä majoitustilojen käyttöastetta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun majoitustilat ovat käytössä, on niissä ollut entistä enemmän majoittujia. Yritysten tuloihin tällä ei välttämättä ole merkitystä, esimerkiksi mökkikohteissa hinta on yleensä mökkikohtainen, ei henkilömäärästä riippuva. Kuva 4. Ulkomaalaisvieraiden jakauma majoituspalveluita tarjoavissa maaseudun matkailuyrityksissä vuosina 2002-2006. Käyttöasteseuranta vuonna 2006 Kuva 2. Maaseudun matkailuyritysten majoitustilojen ja vuodepaikkojen käyttöasteet 1/2002-12/2006. Ulkomaalaiset asiakkaat Seurantaan vastanneissa runsaassa 120 yrityksessä yöpyi vuoden aikana noin 25 000 asiakasta. Heistä 3 500, noin 14 %, tuli ulkomailta. Ulkomaalaisten suhteellinen osuus pysyi samalla tasolla vuoteen 2005 verrattuna. Kuukausivaihtelut ovat kuitenkin vuoden mittaan suuret. Ulkomaalaisten osuus oli suurimmillaan tammikuussa, jolloin runsas kolmannes kaikista vieraista tuli ulkomailta. Huomioitavaa on, että ulkomaalaisten asiakkaiden viipymä on pitempi kuin kotimaisten asiakkaiden. Suurimmillaan ulkomaalaisten osuus yöpymisistä oli tammikuussa, jolloin heidän osuutensa oli 50 %. Edellä mainitut tulokset perustuvat Matkailun teemaryhmän tekemään käyttöasteseurantaan. Käyttöasteseurannan kohteena ovat maaseudun majoitusyritykset, jotka ovat Tilastokeskuksen tilastoinnin ulkopuolella. Toisin sanoen kohteet, joissa on alle 10 majoitushuonetta tai mökkiä. Käyttöastetiedot kerättiin perinteiseen tapaan majoitusyrittäjiltä postikyselyn avulla. Lomakkeet lähetettiin kolmessa erässä: tammi-toukokuun lomakkeet lähetettiin yrittäjille kesäkuussa, kesä-syyskuuta koskevat kyselyt lokakuussa ja loppuvuoden lomakkeet tämän vuoden tammikuussa. Kaiken kaikkiaan kysely lähetettiin tammi-syyskuun osalta 1000 yritykselle. Edellisvuonna lomakkeita lähetettiin muutama kymmenen enemmän. Vuoden aikana tietoja saatiin kaiken kaikkiaan 129 yritykseltä, mikä on 13 prosenttia kyselyn vastaanottajista. Vastausprosentti putosi viimevuotisesta viisi prosenttiyksikköä. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että kevään osalta meillä on tietoja vain noin 40 yritykseltä, kesäkuukausina runsaalta sadalta ja syyskuukausien osalta noin 80 yritykseltä. Edellisvuoteen verrattuna havaintomäärä kevätkuukausien osalta on pienempi, mikä on syytä ottaa huomioon kun lukuja verrataan edellisvuosien tuloksiin. Maaseudun pienten majoitusyritysten käyttöasteseurannan ajateltiin siirtyvän Tilastokeskukselle tämän vuoden alussa uuden Majoitus- ja ravitsemistoimintaa koskevan lainsäädännön muuttuessa. Näin ei kuitenkaan vielä ole käynyt, mutta lähivuosien aikana Tilastokeskus tullee ottamaan myös pienet yritykset tilastoinnin piiriin. Matkailun teemaryhmä jatkaa siis tilastointia vielä vuoden 2007. Susanna Markkola Matkailun teemaryhmä susanna.markkola@ippnet.fi Kuva 3. Ulkomaalaisten kuukausittainen osuus majoituspalveluita tarjoavien maaseudun matkailuyritysten asiakkaista ja näiden yöpymisvuorokausista 1/02-12/06 Ulkomaalaisten yöpyjien keskuudessa suurin ryhmä oli venäläiset. Venäläisten osuus kohosi lähes 40 prosenttiin kaikista ulkomaalaisista majoittujista. Osuus kasvoi vuodesta 2005 noin 10 prosenttyksikköä. Toisena tulivat saksalaiset matkailijat, joita oli 22 prosenttia. Muiden kansallisuuksien osuus oli kahdesta kahdeksaa prosenttiin. Luokkaan muut kuuluu useita eri kansallisuuksia. Tämän ryhmän osuus putosi lähes kymmenen prosenttiyksikköä vuosien 2004-2005 tasosta. Lähde: MEKin kuvapankki
ESTEETÖN MATKAILU IKÄÄNTYVÄT ASIAKKAAT: MATKAILUALAN HAASTE JA TULEVAISUUDEN TODELLISUUS 10 Esteetön matkailu on todellisuutta jo nyt ja yhä vahvemmin myös tulevaisuudessa. Lähivuosina esteettömien matkailupalvelujen merkitys tulee korostumaan ikääntyvän väestön kasvun myötä Suomessa ja monissa muissa maissa. Toisiansa tukevat esteetön infrastruktuuri ja palvelukokonaisuus luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia matkailualalla toimiville yrityksille sekä täysin uudenlaisille toimijoille, jotka osaavat kääntää saavutettavuuden ja toimivuuden kilpailueduiksi. Luova, monialainen yhteistyö voisi parhaimmillaan tuottaa esimerkiksi ikääntyville suunnattuja tuotteita, joissa laadukas esteetön ympäristö ja siihen luontevasti liittyvät toiminnot muodostavat asiakkaan kannalta omalle toimintakyvylle hyvin soveltuvan palvelun. Pisimmälle vietynä esteettömät matkailupalvelut kattavat matkailun palveluympäristön, teknologian ja rakennetun infrastruktuurin, viestinnän sekä markkinoinnin. Täysin esteetön matkailukonsepti vaatii toteutuakseen, että kaikilla matkailutuotteen tasoilla ja laadun osa-alueilla pystytään toteuttamaan riittävän korkea esteettömyyden vaatimus. Pelkästä hyvästä tuotteesta ei ole iloa, jos esimerkiksi viestintä ei tavoita asiakkaita. Asiakaslähtöiset viestinnän ja markkinoinnin keinot voivatkin joskus poiketa tutuista tavoista: Harvoin törmää pistekirjoituksella toteutettuun matkailuesitteeseen tai selkokielellä kirjoitettuun markkinointikirjeeseen, joka olisi suunnattu ikäihmisille. Yleistäen voisi todeta, että harva kohde, jolla olisi oikeutus tuoda esille esteettömyyttä myyntiargumenttina, sen oikeasti tekee! Esteettömyys asiakaspalvelutilanteessa Palveluiden ja elämysten tuottamisessa myös matkailualalla, yksi tärkeimmistä tuotteen osa-alueista on henkilökohtainen kontakti ja vuorovaikutus asiakkaan ja palvelun tarjoajan välillä. Väestön ikääntyessä voisi olla aiheellista kouluttaa asiakaspalveluhenkilöstöä esteettömän palvelun periaatteisiin. Aistitoimintojen, kuten kuulon tai näön heikentyessä, oikea toiminta asiakaspalvelutilanteessa antaa asiakkaalle luotettavan ja laadukkaan kuvan yrityksen toiminnasta ja lisää viihtyvyyttä. Vastaavasti pienetkin puutteet toimintaympäristön esteettömyydessä suvaitaan paremmin, jos palvelun kautta pystytään huomioimaan henkilökohtaiset tarpeet ja erityistoiveet. Suuret ikäluokat, jotka ovat eläköitymässä lähivuosina, ovat omaksuneet entisestä sukupolvesta poikkeavan tavan kuluttaa myös vapaa-ajan palveluihin ja matkailuun. Aktiivinen elämäntapa asettaa myös haasteita matkailutuotteiden markkinoinnille ja tuotekehitykselle. Perustava kysymys kuuluukin: Kuinka ikäihmiset mieltävät esteettömät tuotteet ja löytävätkö he asiakasryhmänä nämä palvelut? Ikäihmiset eivät ehkä kuluttajina ja asiakkaina samaista itseään vammaisryhmiin, eivätkä välttämättä halua kuluttaa tuotteita, joita markkinoidaan vahvasti esteettöminä. Vaarana on myös, etteivät kuluttajat löydä tuotteita, koska eivät osaa ajatella itseään toimintarajoitteisina. Tämä siitäkin huolimatta, että asiakasryhmään kuuluu jo henkilöitä, jotka hyötyisivät esteettömästä ympäristöstä ja tuotteista. Kaikille sopivat tuotteet tulevaisuuttako? Ehkäpä esteettömän matkailun sijasta tulevaisuudessa pitäisikin puhua Universal Design ajattelun soveltamisesta myös matkailualalle. Universal Design tai Design for All konseptit viittaavat kaikille soveltuviin tuotteisiin ja palveluihin, helppoon saavutettavuuteen ja käyttävyyteen. Yrityskentällä Universal Design ajatteluun on vähitellen herätty; Scandic hotelliketju lanseerasi alkuvuonna 2007 kaikkiin hotelleihinsa Pohjoismaissa esteettömyys-standardin, jonka tavoitteena on lisätä kaikkien asiakkaiden viihtyvyyttä ja esteetöntä toimimista. Käytännössä tämä tarkoittaa
Mitä esteettömyys tarkoittaa käytännössä? esimerkiksi induktiosilmukoita asiakaspalvelupisteissä, allergiaa aiheuttavien materiaalien ja koristeiden välttämistä hotellin tiloissa sekä värinällä toimivaa herätystä ja palovaroitinta. Parhaimmillaan Universal Design ajattelu lävistää koko yhteiskunnan ja eri liiketoiminta-alat. Esimerkiksi Japanissa esteettömyys-ajattelu on viety esimerkillisesti osaksi yhteiskuntasuunnittelua, jolloin matkailun tarvitsema perusinfrastruktuuri on olemassa muun muassa lentokentillä, ostoskeskuksissa ja julkisissa liikennevälineissä. Japanissa väestö ikääntyy vielä nopeammin kuin Euroopassa tai Suomessa, joten valinnalle on myös selkeä demografinen perusta. Varmaa on, että monissa jälkiteollistuneissa maissa ikääntyvien kuluttajien merkitys palveluiden ostajina ja kuluttajina tulee korostumaan voimakkaasti, ja samalla tämän ryhmän vaatimukset personoiduista tuotteista lisääntyvät. Esteettömyyden huomiointi täytyisi nähdä tässä osana henkilökohtaista palvelua ja laatua, jonka kautta voidaan palvella erilaisia asiakkaita. Suomessa matkailualan osaamisresurssit mahdollistaisivat esteettömyyden paremman huomioimisen ja jopa profiloitumisen esteettömään matkailuun. Kannattaa tarttua haasteeseen! Maarit Siitonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu maarit.siitonen@pkamk.fi Lieksan Ruunaalla sijaitseva Lieksan Koskikierros Ky on toteuttanut esteettömiä luontopalveluja jo usean vuoden ajan. Pirjo Heikkinen kertoo, että heidän leiripaikassaan on otettu huomioon liikuntarajoitteiset rakentamalla ajosillat, inva-wc, sekä esteetön pääsy nuotiolle, ruokailuun ja veneeseen. Näin on varmistettu esteetön liikkuminen myös pyörätuoliasiakkaille. Palveluille on huomattu olevan kysyntää ja yritys on saanut lisää asiakkaita. Yrityksen esteettömien palvelujen suurin käyttäjäryhmä on ollut vammaiset. Pirjo on itse työskennellyt vanhusten ja kehitysvammaisten parissa useita vuosia. Tämän kokemuksen pohjalta he ovat kehittäneet yritystoiminnassa juuri näitä nimenomaisia palveluja. Paikkoja on rakennettu vaiheittain. Osa ajosilloista on rakennettu vuonna 1998. Tarkoitukseen sopiva vene hankittiin muutamaa vuotta myöhemmin eli vuonna 2002. Esteettömien palvelujen tarjoaminen vaatii yrittäjältä investointeja, uutta osaamista ja entistä enemmän aikaa itse palveluun. Pirjo Heikkinen näkee, että esteettömien palvelujen kysyntä tulee lisääntymään. Yrittäjille, jotka vasta miettivät esteettömien palvelujen tuottamista Pirjo antaa vinkiksi, että esteettömyys olisi huomioitava missä vain se on mahdollista, sillä kaikilla ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus osallistua myös luonnossa tarjottaviin elämysretkiin. 11
Elämystalous haastaa ulos laatikosta Englannin kielessä on oivallinen käsite: think outside the box. Suoraan käännettynä se tarkoittaa ajattelemista laatikon ulkopuolella. Sisällöllisesti se tarkoittaa avointa mieltä ja rohkeutta ajatella uudella tavalla. Kaikkea vanhaa ei tarvitse suinkaan heittää romukoppaan, mutta sanaleikki rohkaisee kyseenalaistamaan vanhat tutut kaavat ja etsimään uudenlaisia vaihtoehtoja ja toimintamalleja. Uudistua voi vain hyppäämällä laatikon ulkopuolelle. Miksi seurata trendejä, jos voi tehdä niitä itse? Mutta vaikka idearikkautta riittäisi, tarvitaan hyvin usein sparrausta ja tukea, jotta ideat jalostuvat ja mikä tärkeintä toteutuvat. Tästä on kyse Matkailun ja elämystuotannon klusterissa, joka on osa uutta, vuoden 2007 alussa käynnistynyttä osaamiskeskusohjelmaa. Klusterimalli avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia yritysten tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Elämystuotanto tarjoaa matkailuyrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. - Nyt tarvitaan ennakkoluulottomuutta rikkoa toimialarajoja ja nähdä tulevaisuuteen, sanoo Matkailu ja elämystuotanto klusterin koordinaattori Petri Salmi. 12 Elämykset tuovat kilpailukykyä Tilastokeskuksen arvion mukaan elämystalouden osuus Suomen kansantaloudesta on tällä hetkellä noin seitsemän prosenttia. Luku on jatkuvassa kasvussa, ja elämystaloudesta ennustetaankin Suomen seuraavaa viennin veturia. Suomen osuus kansainvälisestä matkailusta on puolestaan vain noin 0,4 prosenttia. Elämystuotannon ja matkailun yhdistäminen onkin todellinen mahdollisuus luoda uusia liiketoimintamalleja ja saada aikaan kestävää kasvua kansainvälisillä markkinoilla. - Se, että matkailu ja elämystuotanto on mukana kansallisessa osaamiskeskusohjelmassa, on osoitus siitä, että elämystaloutta pidetään tulevaisuuden potentiaalisena kasvusektorina, sanoo Miikka Raulo Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksesta. Toimialarajat joutavat elämystalou- Joulupukin Kammarissa Lähde: MEKin kuvapankki
dessa romukoppaan. Eikä palvelutuotteen perinteinen malli välttämättä enää toimi. Mutta kun matkailu yhdistetään teknologiaan, sisällöntuotantoon, muotoiluun sekä kulttuuri- ja viihdeteollisuuteen, saadaan aikaan aivan uudenlaisia palvelukonsepteja, joista voi jalostua todellisia elämystuotteita. Disneyland-huvipuiston 50-vuotisjuhlan kunniaksi kehitetty Virtual Magic Kingdom (www.vmk.com) on erinomainen esimerkki kuinka teknologian avulla on mahdollista tuoda matkakohteeseen aivan uutta ulottuvuutta. VMK on ilmainen virtuaaliyhteisö, jonka sisältö ja toiminnallisuudet liittyvät läheisesti varsinaisen huvipuiston rakenteeseen, huvituksiin ja tapahtumiin. Käyttäjät, joita on USA:ssa jo yli kaksi miljoonaa, luovat itse aktiivisesti sisältöä tut-tuun Disney-tarinaan. Verkkoyhteisö toimii myös erinomaisena markkinointikanavana oikealle huvipuistolle. Yhteisöllisyys onkin elämystuotannon ytimessä. Eikö samaa voisi soveltaa myös Suomessa? Klusterimallista hyötyvät kaikki Matkailun ja elämystuotannon klusteri kokoaa yhteen Suomen merkittävimmät matkailun ja elämystuotannon keskittymät ja niiden huippuosaamisen. Klusterin koordinaatiovastuu on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksessa (LEO). Savonlinnassa vastuuorganisaationa on Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy, Turussa Turku Science Park ja pääkaupunkiseudulla Culminatum Oy. Jyväskylä vastuuorganisaationaan Jyväskylän ammattikorkeakoulu on klusterin liitännäisjäsen. - Uutta klusterimallissa on se, että hanke- ja yhteistyön kehittämisvastuut jaetaan osaamiskeskusten kesken. Näin alueiden toisiaan täydentävä erikoisosaaminen pystytään hyödyntämään koko valtakunnan tasolla. Ideana onkin, että tietyssä kehitysympäristössä syntyneet tulokset siirretään toisiin osaamiskeskuksiin, Petri Salmi kertoo. Mitä sitten ovat kehitysympäristöt? - Ne ovat ikään kuin kohdelaboratorioita, joiden toimintakonsepteja voidaan monistaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Kehitysympäristöihin valitaan avoimella, alueellisesti koordinoidulla haulla yritysverkostoja, matkailukeskittymiä ja muita taloudellisesti merkittäviä kohteita, joiden suunnitelmalliseen ja pitkäaikaiseen kehittämiseen paneudutaan kokonaisvaltaisesti, Salmi selventää. Soveltava, monialainen tutkimus on kehittämistoiminnan perusta. Osaamiskeskukset eivät kuitenkaan tee itse tutkimusta vaan luotaavat ja jalostavat sitä yritysten ja yritystoimintaa tukevien julkisten investointien tueksi. Klusteri tuo myös laatua hanketoimintaan, jolloin rahoituksen vaikuttavuus paranee. Nyt jos koskaan Suomella on tuhannen taalan paikka tulla maailman johtavaksi elämystuotannon osaajaksi. Tartuthan haasteeseen! Tuija Härkönen Lapin Elämystuotanto Oy Elämyksiä ei voi kopioida Suomalaista huippumuotoilua keskellä arktista erämaata, joulu keskellä kesää, nokipannukahvit ja kullanhuuhdontaa neljän seinän sisällä mitä ihmettä? Design House Idoli, Santamus ja Joulupukin Kammari ovat hyviä esimerkkejä, kuinka tuttuja asioita voi tehdä ja yhdistellä uudella tavalla. Suomalaisen luonnon ja muotoilun yhteys avautuu aivan uudella tavalla Design House Idolissa, hiljaisuuden keskellä Inarijärven rannalla. Napapiirillä sijaitseva Santamus on puolestaan kultahipun muotoinen hirsirakennus, joka kätkee sisäänsä palasen Lapin luontoa solisevine puroineen ja linnun lauluineen. Saattaapa siellä sadekin yllättää! Luovat ratkaisut ovat avainasemassa myös jo 15 vuoden ajan joulusatua ylläpitäneessä Joulupukin Kammarissa, jota parhaillaan uudistetaan. Vierailusta joulupukin luo tehdään teknologiaa hyödyntäen elämyksellinen niin, että jo itse jonotus joulupukin polvelle on täynnä yllätyksiä. Toimialarajoja rikkovat palvelukonseptit lisäävät siis tuotteiden elämyksellisyyttä tehden niistä aidosti erilaisia ja kiinnostavia käyntikohteita. Digitaalisen median, muotoilun ja sisällöntuotannon avulla voidaan luoda matkailutuotteita, jotka eivät ole pelkkää hauskapitoa, vaan parhaimmillaan auttavat meitä oppimaan ja kasvamaan ihmisinä. Koska elämyksiin liittyy aina yksilöllisyys, liiketoiminnallisesta näkökulmasta haasteeksi nousee se, kuinka vastata kustannustehokkaasti erilaisten kohderyhmien yksilöllisiin makumieltymyksiin. Vastauksena on teknologisia sovelluksia hyödyntävä massaräätälöinti, jossa asiakas voi tehdä yksilöllisiä valintoja valmiista moduuleista jo ennen matkaa. Yrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa parempaa tarjontaa, alempia tuotantokustannuksia ja enemmän potentiaalisia asiakkaita. Joka tapauksessa on muistettava, että elämys on aina henkilökohtainen kokemus, jota ei voi tuottaa liukuhihnalta. 13
Tekes (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) vahvistaa vapaa-ajan palveluja tarjoavien suomalaisyritysten kehitystoimintaa. Uusi Vapaa-ajan palvelujen tutkimus- ja kehittämisohjelma keskittyy ensi vaiheessa matkailualan innovatiivisten palvelujen kehittämiseen. TEKESIN VAUHDISSA Tekes haluaa olla tukemassa valtakunnallisen matkailustrategian edistämistä ja siksi vapaa-ajan matkailu on ohjelman ensimmäinen painopistealue. Esimerkiksi majoitus-, ravintola-, kuljetus- ja matkatoimistopalvelut, matkailun ohjelma- ja sisältöpalvelut kuten safarit, tapahtumat, liikuntapalvelut, sekä suoraan yleisölle matkailun sisältönä tarjottavat viihde- ja kulttuuripalvelut kuuluvat ohjelman piiriin. Ohjelman tavoitteet Ohjelma on käynnissä vuosina 2006-2012 ja yritysten rahoitushaku on avoinna koko ajan. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöistä vapaa-ajan palvelujen innovaatio- ja liiketoimintaa. Kaikkien hankkeiden tulosten tulee siis palvella loppukäyttäjää eli asiakkaita, sisällöltään ideoiden tulee olla uusia ja ainutlaatuisia Suomessa ja mielellään myös maailman laajuisesti. Hankkeilla pyritään parantamaan yritysten omaa liiketoimintaa. Palvelujen tuottamisen uudet konseptit o Olemassa olevien palvelujen uudet ja innovatiiviset tuottamistavat sekä palvelun tuottamisen kokonaisuus ja arvoketjun hallinta. Lisäksi kannustetaan yritysrajat ylittävien tuotantoprosessien kehittämiseen. o Konsepteja, joilla palveluja voidaan tuottaa tehokkaammin ja laadukkaammin Vapaa-ajan tilat ja ympäristöt o Uudet vapaa-ajan palvelujen tilakonseptit o Virtuaaliteknologioiden hyödyntäminen Kehittämisen sisältöalueita on asiakastarpeen ja kuluttajakäyttäytymisen hallinta siten, että kehitetään menetelmiä ja osaamista monikulttuurisen asiakaskunnan tarpeisiin. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan tunteminen ovat avainkysymyksiä. Toinen sisältöalue on palvelukonseptia tukevan teknologian tai sen soveltava kehittäminen asiakasrajapinnassa, taustajär- Teknologia ei ole määräävässä roolissa Vapaa-ajan palvelujen ohjelmassa korostetaan asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Kehitystyötä ei tehdä teknologiavetoisesti: rahoitettavissa tutkimus- ja tuotekehitysprojekteissa hyödynnetään teknologiaa tai muita menetelmiä, mutta kehittämisen painopiste on uusissa palvelukonsepteissa ja uusissa tavoissa tuottaa palveluja. Ohjelman hankkeissa voidaan kehittää uusia vapaa-ajan palveluja ja tehostaa olemassa olevia. Erityisesti uudet tavat tuottaa palveluja yritysten muodostamassa palveluketjussa voivat vaatia haasteellista kehittämistyötä ja soveltua siten ohjelmaan. Ohjelman painopistealueet Ohjelmalle on valittu kolme painopistealuetta, joiden piiriin hankkeiden tulisi kuulua. Painopisteet ovat: 14 Uudet innovatiiviset vapaa-ajan palvelukonseptit o Näissä keskitytään kokonaan uusien palveluideoiden kehittämiseen liiketoiminnaksi. Kehittämisen lähtökohtana tulee olla asiakastarpeen ja markkinapotentiaalin tuntemus. o Haasteena on löytää aidosti uusia matkailutuotteita, joita ei ole olemassa muualla. Lähde: MEKin kuvapankki
jestelmissä tai välineiden ja laitteiden osalta. Kolmas sisältöalue on palveluprosessien sujuvuus, johtaminen ja palvelujen tuottaminen verkostoituneessa toimintaympäristössä, jolloin huomioidaan palvelun laatu, turvallisuus, elämyksellisyys, tasokkuus sekä yrityksen kasvun haasteet liiketoimintaprosesseille. Kestävä kehitys ja ympäristön säästävä käyttö ovat itsestään selviä sisältöalueita. Kuka voi osallistua? Ohjelmaan voivat osallistua kaikkia suomalaiset vapaa-ajan palveluja tuottavat yritykset, joilla on uusia ja innovatiivisia ideoita palvelukonseptien kehittämiseen. Myös laitteita tai välineitä kehittävät yritykset voivat osallistua, jos tavoitteena on kehittää laitetta tai välinettä yhdessä palvelukonseptin kanssa. Välineen kehittäjä ja palvelukonseptin kehittäjä voivat olla myös eri yrityksiä, jos niillä on tiivis yhteistyö. Lisäksi vapaaajan palvelu toimialoille suunnattuja yrityspalveluja kehittävät yritykset, jos niillä on innovatiivisia uusia yrityspalveluja tälle toimialalle. Tutkimuslaitokset ja yksiköt, esim. ammattikorkeakoulut ja yliopistot, voivat osallistua yhteistyössä alan yritysten kanssa. Jos sinulla on idea ja se täyttää alla olevat kriteerit, niin ota yhteyttä ohjelman yhteyshenkilöön alueesi TEkeskuksessa. Heidän yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.tekes.fi/vapaa-aika. Uutuusarvo Palvelukonseptin tulee olla merkittävä parannus aiempiin markkinoilla oleviin vastaaviin palvelukonsepteihin. Palvelukonseptihankkeen tulee sisältää palveluprosessiin ja/tai sen lopputulokseen palvelutuotteeseen liittyvä uudistus Toistettavuus ja monistettavuus Palvelukonseptin tulee olla toistettavissa tai monistettavissa joko kokonaan tai osittain Teknologioiden ja/tai menetelmien hyödyntäminen Palvelukonseptin kehittäminen perustuu joko teknologioiden tai ei-teknologisten innovatiivisten menetelmien järjestelmälliseen hyödyntämiseen Projektointi (koskee kaikkia Tekes-hankkeita) Hankkeen tulee olla selkeästi projektoitu. Projektilla on oltava selkeät vastuutahot ja -tekijät, aikataulutus, osatehtävät ja tavoitteet Kehitystyö pitää pystyä erottamaan yrityksen normaalista liiketoiminnasta Mitä ohjelma tarjoaa? Tekesin ohjelmat ovat strategisia valintoja tutkimus- ja kehitysrahoituksen kohteiksi. Ohjelmat sisältävät kohdennettuja rahoitus-, verkottamis- ja asiantuntijapalveluita elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta tärkeille alueille. Vapaa-ajan ohjelma koostuu kahdesta osasta, jotka ovat rahoituspalvelut ja ohjelmapalvelut. Rahoituspalveluita ovat perinteinen tutkimus- ja kehitysrahoitus sekä valmistelurahoitus, jolla voidaan valmistella tuotekehityshankkeita, kehittää yrityksen liiketoimintaa tai strategiaa tai mm. kansainvälisiä hankkeita. Ohjelmapalvelut ovat lisäarvo ohjelmaan osallistujille. Ohjelma tuottaa mm. kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä, esimerkiksi USA:ssa Lake Tahoen ja Las Vegasin alueiden selvitys on jo valmistunut. Suunnitteilla on benchmarking-matka edellä mainittuihin kohteisiin syksyllä 2007. Ohjelma toimii myös esiin tulleiden hankkeiden jalostajana ja partnerien verkottajana. Ohjelmassa käynnistetään myös teemayhteistyö ohjelman strategian kehittämiseen, jolloin perustetaan kansallisia ja alueellisia teematyöryhmiä. Ohjelma järjestää mm. vuosiseminaarin, road show kiertueen TE-keskuspaikkakunnilla sekä tarvittaessa työpajoja parhaiden käytäntöjen levittämiseksi. Kansainvälissä yhteyksissä ohjelman tukena ovat Tekesin omat ulkomaan toimistot, Innovaatiokeskukset sekä Finpron yli 40 ulkomaan toimiston verkosto, jotka voivat laatia mm. asiakastarve- ja markkinaselvityksiä. Lisäksi ohjelmassa on yhteydet Eureka Tourism ohjelmaan, joka on kansainvälinen alusta TK-projekteille sekä IRC-verkostoon, joka on alusta teknologiasiirtoon. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden kansainväliseen tutkijanvaihtoon ulkomaalaisten huippuyliopistojen kanssa. Ohjelmaa esitellään eri puolella Suomea järjestettävissä Road Show tilaisuuksia kevään ja syksyn 2007 aikana. Käy osoitteessa www.tekes.fi/vapaa-aika ja seuraa ilmoittelua tilaisuuksista. Osoitteessa voit liittyä myös ohjelman postituslistalle. Lisätietoja Vapaa-ajan ohjelmasta ohjelmapäällikkö Risto Mäkikyrö risto.makikyro@tekes.fi ohjelman koordinaattori Pauli Santala pauli.santala@fcg.fi Ohjelmalla on myös yhdyshenkilö kaikissa TE-keskuksissa teknologian kehittämisosastolla, heidän yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.tekes.fi/vapaa-aika. 15
RUSKEIDEN TIEVIITTOJEN ESIINMARSSI Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 2007 uusia liikennemerkkejä palvelukohteiden viitoitukseen. Tieliikenneasetukseen lisättiin 11 kokonaan uutta tunnusta ja samalla osa tähän saakka sinisellä pohjavärillä esitetyistä merkeistä muuttui pohjaväriltään ruskeaksi. Ruskea pohjaväri otettiin käyttöön matkailullisesti kiinnostavien kohteiden opastusmerkeissä. Tähän asti ruskeaa pohjaväriä on käytetty vain matkailuteiden osoittamiseen. Ruskea pohjaväri matkailullisesti kiinnostavien kohteiden viitoituksessa perustuu kansainväliseen suositukseen ja ruskeita merkkejä käytetään jo monissa Euroopan maissa. Ensimmäiset muutetun tieliikenneasetuksen mukaiset ruskeat opastusmerkit ilmestyvät Suomen teiden varsille jo keväällä 2007, vaikka useimmille merkeille onkin annettu siirtymäaikaa vuoden 2013 loppuun saakka. 16
Tieliikenneasetukseen määriteltiin nyt omina merkkeinään myös palvelukohteiden opastustaulut, jotka voivat sisältää merkkien tunnusosia, tekstiä, nuolia ja lisäkilpiä kuten nuoliosia. Myös palvelukohteen erkanemisviitta määritellään nyt asetuksessa erikseen. Aikaisemmin asetuksessa määriteltiin vain mahdollisuus yhdistää merkkien tunnusosia ja lisätä niihin tekstiä ja lisäkilpiä. Pienempien palvelukohteiden osoittamiseen on tarjolla kokonaan uusi ruskeapohjainen palvelukohteen osoiteviitta ja sen ennakkomerkki, jossa voidaan esittää yksi ruskeapohjaisen merkkiryhmän tunnus. Myös perinteisen mustan osoiteviitan mitoitusta tarkistettiin samalla ja asetukseen sillekin lisättiin oma ennakkomerkki. Ruskeapohjaisilla opastusmerkeillä osoitetaan ennen kaikkea vapaa-ajan matkailuun liittyviä kohteita. Wienin liikennemerkkisopimus ja eräät muut kansainväliset sopimukset määräävät kuitenkin osan merkeistä yksiselitteisesti sinipohjaisiksi, mistä johtuen sinisen ja ruskean rajaus ei ole aivan niin yksiselitteinen kuin alun perin toivottiin. Lähes puolet palvelukohteiden opastusmerkeistä säilyy jatkossakin sinipohjaisina. Suurin muutos on opastuspisteiden merkeissä. Entisen tekstimuotoisen opastus-information -merkin sijaan käytetään nyt i-tunnusta opastuspisteen yleismerkkinä. Opastustoimistot, joita tähän saakka on viitoitettu i-tunnuksella, saavat nyt oman uuden kattokuviolla varustetun i-tunnuksen. Majoitusliike on nyt nimeltään hotelli tai motelli, tällä korostetaan merkin tienkäyttäjälle antamaa mielikuvaa kohtuullisen tasokkaasta majoituspalvelusta. Ravintola muuttui ruokailupaikaksi, tien käyttäjälle lusikkahaarukalla kerrotaan nimenomaan ruokailupalvelusta. Kahvilatunnuksella osoitetaan sekä kahvilat että pikaruokapaikat, jolloin tämä merkki entistä selvemmin tarkoittaa yksinkertaisempaa ravitsemuspalvelua kuin ruokailupaikka. Kokonaan pois jää puhelimen merkki, yleisöpuhelimet katoavat sellaista vauhtia, ettei niitä enää ole tarvetta opastaakaan. Neljä ruskean merkin pääryhmää Ruskeat opastusmerkit jakautuvat neljään pääryhmään: matkailutiet, nähtävyydet, aktiviteetit ja maaseutuyritykset. Matkailutien ruskeapohjainen nimikilpi on ollut tieliikenneasetuksessa jo tähänkin saakka ja matkailuteiden reittejä on jo viitoitettu tiekohtaisilla yksilöllisillä tunnuksilla liikenne- ja viestintäministeriön kokeilulupien turvin. Nyt tämä kokeilukäytäntö vakiintuu ja hyväksyttyjä matkailutiereittejä voidaan pysyvästi viitoittaa ruskeilla opastusmerkeillä. Hyväksytylle matkailutielle vahvistettua yksilöllistä tunnusta voidaan käyttää myös matkailutien varrella osoitettaessa matkailutiehen kiinteästi liittyviä nähtävyyksiä tai muita palvelukohteita. Nähtävyyksille on viisi uutta opastusmerkkiä. Lisäksi vanha hannunvaakuna säilyy edelleen yleismerkkinä muiden nähtävyyksien osoittamiseen. Uusia merkkejä ovat museo tai historiallinen rakennus, maailmanperintökohde, luontokohde, näköalapaikka ja eläintarha tai -puisto. Museo tai historiallinen rakennus -merkillä osoitetaan museoviraston alueellisesti tai seudullisesti merkittävimmiksi luokittelemat kohteet, maailmanperintökohteet ovat UNESCO: n kansainväliseen luetteloon mukaan päässeitä ainutlaatuisia kohteita. Luontokohteet ovat tyypillisesti kansallispuistoja tai luontokeskuksia mutta myös muita luonnonnähtävyyksiä. Näköalapaikkoja voivat olla rakennetut näkötornit tai muut poikkeuksellisen kauniit maisemat tarjoavat kohteet, joiden yhteydessä on pysäköintipaikat ja muuta rakennettua palvelua. Eläintarhoja Suomessa ei ole kovin monta, mutta ne olivat selkeä oma nähtävyysryhmänsä, joka kerää suuria kävijämääriä. Ruskeapohjaiseen aktiviteettien sarjaan siirtyy vanhoista sinipohjaisista merkeistä uimapaikka, kalastuspaikka ja hiihtohissi. Uusia merkkejä ovat golfkenttä ja huvi- tai teemapuisto, molemmat sellaisia vapaa-ajan palveluryhmiä, joiden tarjonta on viime aikoina lisääntynyt merkittävästi. Maaseutuyritysten opastustunnukset Matkailupalveluja tarjotaan yhä monipuolisemmin myös maaseutuyrityksissä, joiden määrä kasvaa koko ajan. Vanha mustapohjainen tähkätunnus tarkoittaa nyt suoramyyntipaikkaa ja merkki muuttuu samalla ruskeapohjaiseksi ja mitoitukseltaan tasavertaiseksi muiden palvelukohteiden opastusmerkkien kanssa. Nykyinen mökkimajoitusmerkki siirtyy myös ruskeapohjaiseksi muuttuneena tähän ryhmään. Uusia merkkejä ovat käsityöpaja, kotieläinpiha ja ratsastuspaikka. Maaseutuyrityksillä on siis käytössään nyt kuusi erilaista tunnusta, joilla pystytään kuvaamaan entistä monipuolisemmin tarjolla olevia palveluita. Lisäksi ruskeaan opastusmerkkiin voi sisällyttää tunnuksia sinipohjaisten merkkien sarjasta, jos tarjottu palvelu myös tältä >> 17