2010 MIKKELIN KAUPUNKI 0895 METSÄ-SAIRILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA JÄTEKESKUKSEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 30.9.2010 Ramboll Finland Oy Terveystie 2 15870 HOLLOLA puh. 020 755 7800 www.ramboll.fi
1. SIJAINTI JA NYKYTILANNE... 3 2. TAVOITTEET... 4 3. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE... 4 3.1 Kaavoitus... 4 3.1.1 Seutukaava... 4 3.1.2 Maakuntakaava... 5 3.1.3 Yleiskaava... 6 3.1.4 Asemakaava... 7 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 7 3.3 Selvitykset ja suunnitelmat... 7 3.4 Päätökset... 8 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 8 5. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖN OSALLISET... 9 6. KAAVOITUKSESTA TIEDOTTAMINEN... 9 7. ALUSTAVA AIKATAULU... 10 8. YHTEYSTIEDOT... 11
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. SIJAINTI JA NYKYTILANNE Suunnittelualue sijaitsee Metsä-Sairilan alueella noin 5 km Mikkelin keskustasta itään. Metsä-Sairilan jätekeskuksen alueella toimii Mikkelin seudun kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy. Yhtiö järjestää hyötyjätteiden kierrätyksen, hoitaa ongelmajätehuollon, erilliskerätyn biojätteen sekä lietteiden kompostoinnin ylläpidon sekä jätteenkuljetuksen järjestämisen. Alueella toimii myös Paperinkeräys Oy:n paalaamohalli ja varastokenttä sekä Vapo Biotech Oy:n kompostointilaitos- ja jälkikypsytyskenttä. Jätteenkäsittelyalueen länsipuolella on virkistysaluetta, jolla on mm. Tornimäen hiihtokeskus. Kaava-alueen sijainti kartalla.
2. TAVOITTEET Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa maanalaisen jätevedenpuhdistamon rakentaminen Metsä-Sairilan jätekeskuksen yhteyteen. Lisäksi asemakaavan tavoitteena on vahvistaa jätekeskuksen toteutunut tilanne ja mahdollistaa olemassa olevien toimintojen jatkuminen ja tulevaisuuden kehittäminen alueella. Asemakaavassa osoitetaan jätekeskukselle ja jätevedenpuhdistamolle tarvittavat aluevaraukset ja tarvittava määrä rakennusoikeutta. Jätevedenpuhdistamolle määritellään myös maanalaista rakennusoikeutta. Suojaviheralueiden sijaintia tarkistetaan. Asemakaava-alueen alustava rajaus. 3. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Kaavoitus 3.1.1 Seutukaava Suunnittelualueella on voimassa Etelä-Savon seutukaava. Vuoden 2010 alusta asti seutukaava on ollut voimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena maakuntakaavana (MRL 210, voimassa olevaa seutukaavaa koskeva siirtymäsäännös). Seutukaavan mukaan Metsä-Sairilan alueella on kaatopaikka (ET1). Sen ympärillä on virkistysaluetta, joka on tarkoitettu pääasiassa tehokasta retkeilytoimintaa varten (VR). Kaatopaikan itä- ja eteläpuolella on luonnonsuojelualuetta (SL) ja pohjoispuolella aluetta, jolla on muinaismuistoja (sm, musta pistekatkoviiva) sekä suojelualuetta, joka on muinaismuistolainsäädännön ja kulttuurihistoriallisesti huomattavien rakennusten suojelua koskevan lainsäädännön nojalla rauhoitettu tai suojeltu (SU2). Retkeilyalueen halki kulkee voimajohto (z, musta viiva) ja sen lounaispuolelta valtatie (vt, punainen viiva).
Ote Etelä-Savon seutukaavasta. 3.1.2 Maakuntakaava Etelä-Savon maakuntavaltuuston hyväksyi kokouksessaan 29.5.2009 :ssä 17 Etelä-Savon maakuntakaavan. Maakuntakaava tulee voimaan ja korvaa seutukaavan sen jälkeen, kun ympäristöministeriö on vahvistanut sen. Maakuntakaavan mukaan Metsä-Sairilassa on jätteenkäsittelyalue (EJ). Merkinnällä osoitetaan seudulliset jätteenkäsittelyalueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Rakentamismääräyksen mukaan alueella sallitaan jätteen käsittelyyn, varastointiin ja loppusijoittamiseen liittyvä rakentaminen. Alueella on sallittu myös jätteenkäsittelyyn liittyvä teollinen toiminta. Erityismääräys EJ 8.390 kieltää jätteen loppusijoittamisen 110 kv:n voimalinjan eteläpuoliselle alueelle. Jätteenkäsittelyalueen lounaispuolella on yhdyskuntateknisen huollon aluetta (et). Merkinnällä osoitetaan merkittävät jäteveden käsittelyä palvelevat nykyiset jätevedenpuhdistamoalueet sekä vaihtoehtoiset uudet alueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suunnittelumääräyksen mukaan jätevedenpuhdistamon sijoituksessa on vaihtoehdot A ja B, joista valitaan toteutettavan puhdistamon sijoituspaikka myöhemmässä suunnitteluvaiheessa. Jätteenkäsittelyalueen länsipuolella on virkistysmatkailualuetta (V-rm). Merkinnällä osoitetaan keskusverkon ulkopuolisia alueita tehokkaalle virkistyskäytölle, ulkoilulle, urheilulle ja matkailua palveleville toiminnoille. Alueella on yksityiskohtaisemman suunnittelun tarvetta virkistyskäytön ja matkailutoimintojen yhteen sovittamiseksi. Virkistysmatkailualueelta on osoitettu nuolella virkistysyhteystarve pohjoiseen päin. Merkinnällä osoitetaan virkistysalueiden välisiä tavoitteellisia viheryhteyksiä. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisema-arvot sekä arvokkaiden luontokohteiden säilymisen.
Jätteenkäsittelyalueen itäpuolella on luonnonsuojelualuetta (SL). Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Suojelumääräyksen mukaan alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Virkistysmatkailu- ja jätteenkäsittelyalueen halki ja itäpuolelta kulkee voimalinjoja ja lounaispuolelta valtatie. Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta 3.1.3 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Salosaari Häyrylän osayleiskaavan muutos, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 14.6.2004, ja joka on tullut lainvoimaiseksi 19.10.2006. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu jätteenkäsittelyalue (EJ-1). Alueelle saa rakentaa jätteiden käsittelyyn ja varastointiin liittyviä rakennelmia ja rakennuksia. Alueen pohjoisreunalla on istutettava suojavyöhyke (ev). Jätteenkäsittelyalueen länsipuolella on yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Jätteenkäsittelyaluetta ympäröi suojaviheralue (EV). Alueella tulee säilyttää nykyinen puusto ja tarvittaessa istuttaa lisää puustoa suojaavan vaikutuksen aikaansaamiseksi. Jätteenkäsittelyalueen itä- ja länsipuolella on retkeily- ja ulkoilualuetta (VR). Jätteenkäsittelyalueen eteläpuolella on teollisuus- ja varastoaluetta (T-3). Alueelle saa sijoitta myös jätteenkäsittelylaitoksia, mutta aluetta ei saa käyttää jätteiden pääsijoitusalueena. Jäteaseman alueen eteläreunassa kulkee voimalinja.
Ote Salosaari Häyrylän osayleiskaavan muutoksesta 3.1.4 Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavaa. 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000) ovat saaneet lainvoiman 26.11.2001 ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, joista neljä ensimmäistä koskee suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 3.3 Selvitykset ja suunnitelmat Kaavoitustyössä on käytössä mm. seuraavat selvitykset: Mikkelin seudun jätteiden loppusijoittaminen, YVA selostus ja selvitykset (ins.tsto Paavo Ristola Oy 2003 / Ramboll Finland Oy) Metsäsairila Oy:n tarkistettu ympäristölupa, Dnro ESA-2004-Y-242-121 (Etelä-Savon ELYkeskus 2007) Mikkelin jätevedenpuhdistamon sijoituspaikkojen luontoselvitys (Enviro Oy 2008) Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo, vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys ( Ramboll Finland Oy 2009) Uuden jäteveden puhdistamon sijoituspaikkojen ympäristövaikutusten selvitys (Ramboll Finland Oy 2010) Liito-orava ja lepakkoselvitys (Enviro Oy 2010)
3.4 Päätökset Kaupunginhallitus on päättänyt alueen kaavoittamisesta kokouksessaan _._.2010. 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavaa valmisteltaessa arvioidaan kaavan vaikutukset Rakennettuun ympäristöön yhdyskuntarakenteeseen maisemaan työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan virkistykseen liikenteen järjestämiseen rakennettuun ympäristöön ja muinaismuistoihin tekniseen huoltoon erityistoimintoihin ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin sosiaaliseen ympäristöön Luontoon ja luonnonympäristöön luonnonoloihin ja luonnonsuojeluun pohjavesiin, vesistöihin ja vesitalouteen maa- ja metsätalouteen Talouteen kunnallistalouteen asukkaiden talouteen Terveellisyyteen ja turvallisuuteen ihmisten elinoloihin ja terveyteen ympäristön puhtauteen Muut kaavan merkittävät vaikutukset
5. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖN OSALLISET Osallisia ovat Mikkelin kaupungin hallintokunnat o tekninen lautakunta o ympäristölautakunta maanomistajat rajanaapurit viranomaiset o Etelä-Savon ELY keskus (ympäristö) o Pohjois-Savon ELY keskus (liikenne) o Etelä-Savon maakuntaliitto o Mikkelin maakuntamuseo alueella toimivat puhelin- ja sähkö- ja vesiyhtiöt alueella toimivat yritykset ja yhdistykset muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 6. KAAVOITUKSESTA TIEDOTTAMINEN Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan kaupungin ilmoitustaululla, paikallislehdessä ja kaupungin Internet-sivuilla. Kaavoitustyön aloittaminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla kaavan valmisteluvaiheen ajan. Osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta nähtävilläoloaikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään suunnittelutyön aikana. Jos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan erikseen. Kaavaluonnos Kaavaluonnos asetetaan nähtäville kunnan ilmoitustaululle 14 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnoksesta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisilta ja kunnan omilta hallintokunnilta. Tarvittaessa kaavaluonnos asetetaan uudelleen nähtäville korjattuna ja siitä pyydetään uudet lausunnot. Kaavaehdotus Asemakaavaluonnos tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta asemakaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Jos kaavan sisältö on muuttunut oleellisesti kaavaluonnosvaiheen jälkeen, kaupunki pyytää muutoksista uudet lausunnot.
Kunnan jäsenet ja osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään ja tarvittaessa järjestetään neuvotteluja. Kaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy Mikkelin kaupunginvaltuusto. Kaavasta on mahdollista valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Viranomaisyhteistyö Kunnan, kaavoittajan ja Etelä-Savon ELY keskuksen kesken järjestetään kaavoituksen aloitusneuvottelu, johon kutsutaan ne viranomaiset, joiden toimialaa asia saattaa koskea. Kaavaluonnoksen valmisteluaineistosta ja kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot osallisilta viranomaisilta. Asemakaavaehdotuksesta järjestetään viranomaisneuvottelu, kun kaava on ollut nähtävillä ja kun sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Kaavatyön aikana pidetään tarpeen mukaan viranomaisten työneuvotteluja. 7. ALUSTAVA AIKATAULU Ajankohta Tapahtuma 2010 2011 Perusselvitykset, osallistumis- ja kesä-syyskuu arviointisuunnitelman laatiminen, yleisölle tiedottaminen lokakuu marraskuu joulukuu alkuvuosi 2011 kevät 2011 Kevät 2011 kesä 2011 OAS nähtävillä, infotilaisuus yleisölle Kaavaluonnoksen laatiminen Kaavaluonnos nähtävillä Kaavaehdotuksen laatiminen Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Vastineiden antaminen, mahdolliset tarkistukset asiakirjoihin Kaavan hyväksymiskäsittely
8. YHTEYSTIEDOT Mikkelin kaupunki kaavoitusinsinööri Jari Ahonen puh. 044 794 2527 sähköposti jari.ahonen@mikkeli.fi Ramboll Finland Oy kaavasuunnittelija Hannu Eerikäinen puh. +358 40 596 5250 sähköposti hannu.eerikainen@ramboll.fi