Business and Technology

Finnish Business and Technology 1 2007 Filmikylä kotiutui Karjalan kunnaille Kontiorannan metsien keskelle rakennetussa elokuvakylässä on jo kuvattu ensimmäisiä tuotantoja. s. 10-11 Hyvä kongressi on elämysmatka s. 8 Riihivalkea rokkaa ja rentouttaa s. 20 Taito ja tahto käsityöläiskorttelissa s. 18

Pääkirjoitus Pohjois-Karjala teknologisen huippuosaamisen, kulttuurin ja matkailuelämysten maakunta Monialaisuus erottaa Pohjois-Karjalan selvästi muista alueista ja maakunnista. Alueella on poikkeuksellisen monipuolinen teollisuus- ja palvelurakenne, jonka hyödyt näkyvät erityisesti nyt Perloksen lopettaessa tuotantoaan. Tämä globalisaation aiheuttama rakennemuutos on nopeasti kääntymässä uudeksi kasvuksi. Alue on myös pystynyt synnyttämään maailmanluokan huippuosaamista useilla sektoreilla. Nämä sektorit valittiin vuosina 2007-2013 toteutettavaan valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan ja siten osaksi valtakunnallisia osaamisklustereita. Osaamisaloista merkittävimmät ovat metsäteknologia osana Forest Industry Future -osaamisklusteria ja biopolttoaineiden tuotanto ja jalostus osana Tulevaisuuden energiateknologia -osaamisklusteria. Lisäksi tärkeitä ovat fotoniikka, materiaalija tarkkuusteknologiat osana Nanoja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit osaamisklusteria ja tuotteistuva rakentaminen osana Asumisen osaamisklusteria. Metsäteknologia, bioenergia sekä asumiseen liittyvät kivi-, lukituspuutuotteet ovat kaikki jo suuria työllistäjiä ja vahvassa kasvussa. Ensimmäiset teolliset läpilyönnit fotoniikan ja nanoteknologian sekä tarkkuusteknologian aloilla ovat aivan nurkan takana. Tutkimuslaitokset, yliopistot ja ammattikorkeakoulu sekä Joen- 2 Blancco on Nato-kelpoinen Joensuulaisyritys Blancco Oy:n tiedonhävitysohjelmat kelpaavat Natollekin. Puolustusliitto sertifioi Blanccon Data Cleaner+ -ohjelmiston, joka on jo käytössä esimerkiksi monissa pankeissa ja puolustusorganisaatioissa. Ohjelmistolla voi nyt hävittää myös Naton salaiseksi luokittelemaa tietoa Natossa sekä sen jäsen- ja rauhankumppanuusmaissa. Tiukka sertifiointiprosessi kesti muutaman vuoden. Sen toteutuminen on merkittävä asia, sillä Nato on erittäin kriittinen organisaatio turvallisuuden suhteen. Puolustusliiton sertifiointi tuo Blanccolle laajalti uusia bisnesmahdollisuuksia. Korkeakouluilla yhdistymishankkeita Itä-Suomen liittoyliopisto aloittaa toimintansa vuonna 2010. Kuopion ja Joensuun yliopistojen hallitukset hyväksyivät liittosopimuksen toukokuun alussa. Itä-Suomen yliopisto nousee kertaheitolla valtakunnan suurimpien korkeakoulujen joukkoon. Opiskelijoita on yli 14 000, ja budjettirahoitus nousee täydentävä rahoitus mukaan lukien 200 miljoonaan euroon vuodessa. Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen pitää hanketta suomalaisen yliopistoverkon merkittävimpänä kehittämishankkeena sitten 1960- ja 1970 -luvuilla perustettujen uusien yliopistojen. Myös Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulut ovat tiivistämässä yhteistyötään. Yhteenliittymää suunnittelevissa Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Savonia-ammattikorkeakouluissa on 15 000 opiskelijaa ja 1500 työntekijää. Yhteistyön tavoitteena on koulutuksen rakenteellinen sekä aluevaikutuksen ja yliopistoyhteistyön kehittäminen. Yhteenliittymästä tehdään selvitys Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa. Ensimmäinen konkreettinen yhteistyöala on tutkimus- ja kehittämistoiminta, ja yhteistyötä aletaan tiivistää myös Venäjälle suuntautuvissa toiminnoissa. Elokuussa 2006 perustettu Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen johtajien työryhmä tiivistää yhteistyötä. Yliopisto tutkii liikkumisen maantiedettä Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella toteutetaan tutkimushanke, jossa tarkastellaan ihmisten liikkumista ja paikkoihin kiinnittymistä. Asuminen kahdessa tai useammassa paikassa on muuttunut yhä arkipäiväisemmäksi. Vapaa-ajan asuminen on hyvä esimerkki nykyelämää leimaavasta liikkuvuudesta. Liikkuminen kodin ja mökin välillä on lisääntynyt. Ihmiset elävät yhä useammin kaupungin ja maaseudun parhaita puolia yhdistellen. Liikkuminen ja monipaikkaisuus elämäntapana muuttavat käsitystämme paikoista ja paikallisuudesta. Näiden muutosten ymmärtäminen vaatii tutkimusta. Liikkumisen maantiedettä mobiilissa yhteiskunnassa Vapaa-ajan asuminen teorioiden ja käytäntöjen välitilassa tutkimushanke edistää suomalaista maaseutu- ja vapaaajantutkimusta ja sen kansainvälistymistä. Hankkeen yhteistyötahoina ovat maailman johtavat vapaa-ajan asumisen tutkijat Ruotsista ja Uudesta-Seelannista. Hankkeesta valmistuu kaksi väitöskirjaa.

suun Tiedepuisto ja muut yrityspalvelujen tuottajat on viritetty täyteen iskuun, jotta nämä osaamisalat voivat kehittyä ja tuottaa uutta hyvinvointia ja kasvua. Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistyminen Itä- Suomen liittoyliopistoksi tukee vahvasti tätä kehitystä. Ihminen tarvitsee muutakin kuin leipää. Pohjois-Karjala tunnetaan vahvana kulttuurimaakuntana, ovathan koko Suomen kansan henkiset juuret Karjalan laulumailla. Kolin kansallismaisema, karjalaisuus, ortodoksisuus, karjalainen ruoka sekä monipuolinen luonto metsineen ja vesistöineen muodostavat sellaisen valmiin kokonaisuuden, jota maakunta voi ylpeänä esitellä. Elokuvaohjaaja Markku Pölösen rakentama Suomen Filmikylä Kontiolahdella muuttuu Karjalan kunnailla TV-sarjassa kylänraitiksi, jossa ortodoksisuus nousee vahvasti esille. Pohjois-Karjala on myös herkuttelijan paratiisi. Karjalainen ruoka ja Karelia â la carte lienee Suomen tunnetuin ruokabrändi. Myös käsityökulttuuria on viritetty uudelleen. Taitokortteli Joensuussa tarjoaa kaikkea käsitöistä karjalanpiirakan suklaisiin versioihin. Ilo elää Karjalassa näkyy, kuuluu ja maistuu. Myös matkailijalle Pohjois-Karjala avautuu monipuolisesti. Luonnon rauhaa ja kiireettömyyttä hakeville on tarjolla laaja mökki- ja lomakyläverkosto. Näitä täydentävät erinomaiset patikka- ja vesistöreitit. Kolin Herajärven reitti valittiin vuonna 2007 Suomen parhaaksi vaellusreitiksi. Karjalaisesta ruuasta ja järviluonnosta voi nauttia mm. monilla järviristeilyillä. Erilaiset rock- ja laulufestivaalit sekä hyvin laaja kesäteatteritoiminta tarjoavat sopivaa täydennystä ja vastapainoa sekä vierailijoille että omille asukkaille. Golfarit viihtyvät varmasti Karelia Golfin kentällä Kontiolahdella tai maakunnan muilla kentillä. Maakunta tarjoaa myös hemmottelupalveluja niitä kaipaaville. Valamon ja Lintulan luostarit sekä alueen lukemattomat tsasounat vievät vierailijan ortodoksisuuden monille hieman mystiseen maailmaan. Myös konferenssi- ja kokousmatkailijat tutustuvat maakunnan elämyksiin heille järjestettyjen oheisohjelmien kautta. Minä lähden Pohjois- Karjalaan - muuttuukin monelle vierailun jälkeen ajatukseksi Minä muutan Pohjois-Karjalaan ja miksikäs ei! Keijo Mutanen, toimitusjohtaja, JOSEK Oy Karelia Expert menestyi SM-kilpailussa Toista kertaa järjestetyn Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun matkailu-, rekrytointi- ja kilpailukykysarjoihin ilmoitettiin yhteensä 60 työtä. Kilpailu kohdistui vuonna 2006 toteutettuun markkinointiin, ja voittajat palkittiin toukokuussa. Matkailusarjassa kilpaili menestyksellä myös Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, jonka kampanja Minä lähden Pohjois-Karjalaan! sijoittui kolmanneksi Kemin matkailuyhtiön voittamassa kilpailussa. Tuomaristo arvioi Karelia Expertin kampanjaa ammattimaisesti toteutetuksi kokonaisuudeksi, jossa hyvin suunniteltu linja ja ilme säilyivät läpi koko kampanjan. Leevi and the Leavingsin tunnettu kappale toimi hyvin markkinoinnin tukena ja koko Pohjois-Karjalan imagollisena symbolina. Kampanjassa keskityttiin seudun strategian mukaisesti yhtenäisen kokonaismielikuvan rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Markkinointiresurssien kohdentaminen yhteiseen kampanjaan lisäsikin koko alueen näkyvyyttä ja yleistä tunnettuutta. Syntyykö 86 000 asukkaan kaupunki? Joensuu, Eno, Kontiolahti, Polvijärvi ja Pyhäselkä ovat tekemässä kuntaliitosselvitystä. Mikäli selitys johtaa viiden kunnan kuntaliitokseen, kasvaa näin muodostettavan kaupungin väkiluku 86 000 asukkaaseen. Kuntaliitosselvitystä tekee Efeko Oy, ja se valmistuu elokuussa. www.jns.fi > Joensuu perusinfo > Joensuun seudun seutuyhteistyö Sisältö: Pääkirjoitus ja uutiset.......................... 2-3 Gritech osti Perlos Toolsin....................... 4-5 Avaintekijänä osaaminen......................... 5 Sadonkorjuun aika.............................. 6 Ennakkoluulottomasti maailman markkinoille......... 6 Pohjois-Karjalassa neljä osaamiskeskusohjelmaa....... 7 Hyvä kongressi on elämysmatka.................... 8 Muovi- ja metallialan huiput kohtaavat Joensuussa..... 9 Filmikylä kotiutui Karjalan kunnaille............. 10-11 Ortodoksisuus on elämäntapa.................. 12-13 Suomen paras vaellusreitti löytyy Kolin Herajärveltä............................. 14 Maistuvat herkut paistuvat aaltojen päällä........... 15 Herkuttelijan paratiisi........................ 16-17 Idän ja lännen välissä........................... 17 Taito ja tahto tiivistyvät käsityöläiskorttelissa...... 18-19 Riihivalkea rokkaa ja rentouttaa................... 20 Uusi ilmoittaja pelastaa päivän................... 21 Kannen kuva: Elokuvaohjaaja Markku Pölönen kuvaustiiminsä keskellä filmikylässä kesällä 2006. Valokuvaaja, Pasi Räsämäki/SF 3

Kuvateksti, KuvatekstiKuvatekstiKuva tekstikuvatekstikuvatekst ikuvatekstikuvatekstikuv ateksti Kuvateksti Kuvate ksti KuvatekstiKuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Pasi (vas.) ja Taina Tiainen, Tiina Puustinen sekä Marko Toropainen ovat Perlos Toolsin Joensuun yksikön uudet omistajat. Gritech osti Perlos Toolsin 4 Perlos Toolsin Joensuun yksikön toiminta jatkuu omistajanvaihdoksen myötä Gritech-Toolsina. Ruiskuvalumuottien ohella yritys valmistaa teriä ja tarjoaa alihankintapalveluja. Tavoitteena on maltillinen kasvu. Perlos Toolsin tehdaspäällikkö Marko Toropainen sai tammikuussa tiedon totta, kun toiminnan jatkaminen osoittautui ihan mahdolliseksi, Toropainen yhtiön tuotannon lopettamisesta kertoo. Suomessa. Mies ei kuitenkaan moisesta lannistunut, vaan otti nopeasti yhteyttä Gritech Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tiaiseen. Olin kuullut Gritechin laajentamissuunnitelmista. Heitin Pasille ensin ihan vitsinä, että ostapa tästä hyvä paja. Leikistä tuli kuitenkin pian Huulenheitto kääntyi vakavaksi pohdinnaksi. Kannattavuutta ja tuotantonäkymiä mietittiin tiiviisti kuukauden päivät. Huhtikuun lopussa Perlos Toolsin Joensuun yksikkö siirtyi Gritech Oy:n omistukseen. Pääomistaja Pasi Tiaisen ohella osakkaita ovat Taina Tiainen, Tiina Puustinen ja yrityksen toimitusjohtaja Marko Toropainen. Gritech-Tools jatkaa Perlos Toolsin Joensuun yksikön tuotantoa tutussa toimipaikassa Rahtikadulla. Kaupan myötä Gritech Oy työllistää yhteensä 47 henkilöä, joista 42 siirtyy yrityksen palvelukseen Perlokselta vanhoina työntekijöinä. Aikaisemmin koko Perlos Toolsin Pohjois-Karjalan 180 työntekijän tehdastoimintaa ohjannut Toropainen tiedostaa uuden yrityksen haasteet. On sopeuduttava siihen, että yrityksen koko pienenee. Suuren konsernin tukea ei enää ole takana. Hallintopuoli pitää saada kuntoon, mis- YRITYKSET

Info Lisätietoa vapaista toimitiloista: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Pekka Nuutinen johtaja, yritysneuvonta puh. 0400 679 554 www.josek.fi sä suurena apuna on Pasi ja Taina Tiaisen vankka kokemus yrittäjinä. Tietotaitoa ja teknologiaa Uusi yritys yhdistää Gritechin ja Perlos Toolsin toiminnot. Gritech Oy on keskittynyt terien valmistukseen ja huoltoon, kun taas Perlos Toolsin tuotantoon on kuulunut muotinvalmistus. Jatkossa toiminta jakautuu terien valmistukseen ja huoltoon, muottien ja leikkainten valmistukseen sekä alihankintapalveluihin. Meillä on hyvät lähtökohdat yritystoiminnalle. Perlos Tools sitoutui vain telekommunikaatioon, mutta nyt voimme tarjota palvelujamme yrityksille alasta riippumatta. Meillä on maine hyvänä tekijänä, sillä kyselyjä on jo tullut runsaasti, Toropainen iloitsee. Gritech Oy:n suurimpana vahvuutena Toropainen pitää osaavaa henkilökuntaa. Henkilöstöllä on kokemusta vastaavasta työstä keskimäärin jo kymmenen vuoden ajalta. Perloksella tehtiin vahvaa kehitystyötä, jossa panostettiin ihmisten tietotaitoon ja teknologiaan. Ammattitaitoinen henkilöstö pääsee jatkossa käyttämään osaamistaan entistä monipuolisemmassa työssä. Myös konekanta on laaja ja tuotannollisesti toimiva, Toropainen toteaa. Kasvua teräpuolelle Gritech Oy lähtee liikkeelle maltillisesti uudistaen. Tavoitteena on säilyttää markkinaosuus entisellä tasolla tai jopa hieman kasvattaa sitä. Kaikkiin kolmeen liiketoiminnan osa-alueeseen panostetaan täysillä. Kasvua odotetaan erityisesti teräpuolella, johon nyt investoidaan. Alihankintakoneistuksen osuus nostetaan jatkossa yhdeksi tärkeäksi liiketoiminnan tukijalaksi. Muottituotannosta noin 80 prosenttia menee ulkomaille, mutta muussa toiminnassa kotimaa on tärkein markkina-alue. Pitkällä tähtäimellä Gritech Oy:n tavoitteena on kasvattaa markkinoitaan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Gritech Oy:n liiketoiminta jakautuu terien valmistukseen ja huoltoon, muottien ja leikkainten valmistukseen sekä alihankintapalveluihin. Erittäin positiivisella mielellä ja suurella innolla lähdetään liikkeelle. Haluamme pitää omalta osaltamme työpaikkoja ja osaamista Pohjois- Karjalassa, Toropainen päättää. Avaintekijänä osaaminen Joensuun seudun elinkeino-ohjel- tyksille ja työntekijöille sekä turvalli- nopoliittiset tavoitteet saavutetaan massa 2007-2010 kehittämisen pai- nen ja monien mahdollisuuksien luomalla uudenlaista maailman nopisteitä ovat osaaminen, kansain- asuinympäristö. huippuluokan osaamista, muunta- välisyys ja työvoima. Elinkeino-oh- Elinkeino-ohjelman painopistealo- malla se kilpailukykyiseksi vientituot- jelma syntyi yhteistyössä yritysten ja ja tarkastellaan toimiala- ja klusteri- teeksi ja varmistamalla, että työvoi- yrittäjäjärjestöjen, tutkimus- ja kou- pohjaisesti. Siinä keskitytään osaami- man osaaminen ja määrä vastaavat lutusorganisaatioiden, kuntien sekä sen ja yritystoiminnan synnyttämi- elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tar- rahoitus-, neuvonta- ja kehittämisor- seen ja vahvistamiseen valituilla toi- peita. Seudulle hankitaan aktiivisesti ganisaatioiden kesken. Joensuun seu- mialoilla. Perloksen aiheuttama ra- uusia investointeja sekä kotimaasta dun visiona on olla vuonna 2015 kennemuutos vaikuttaa toimenpitei- että ulkomailta. Samanaikaisesti seu- Suomen elinvoimaisin kasvukeskus, den priorisointiin ja resurssien pai- dun palvelujärjestelmä pitää säilyt- vahva 120 000 asukkaan talousalue notuksiin etenkin vuosina 2007- tää kilpailukykyisenä. ja kansainvälinen osaamiskeskitty- 2008. mä, vetovoimainen sijaintipaikka yri- Joensuun seudun visio ja elinkei- www.josek.fi 5 YRITYKSET

Sadonkorjuun aika Nanocompin pitkäjänteinen tuotekehitys kantaa nyt hedelmää. Yritys panostaa vahvasti tuotantoon. Henkilöstömäärä kasvaa, ja tulevaisuus näyttää varsin lupaavalta. Suunnittelutyömme on suurilta osin pintarakenteiden laskemista. Tuotannossa tehdään rakenteiden kuviointi ja kopiointi, toimitusjohtaja Veli-Pekka Leppänen kertoo. Kymmenvuotisjuhliaan tänä vuonna viettävä joensuulainen Nanocomp Oy keskittyy diffraktiivisen optiikan suunnitteluun ja valmistukseen. Yritys sai alkunsa Joensuun yliopiston fysiikan laitoksen investoinnista. Sinne hankittiin elektronisädekirjoitin diffraktiivisten elementtien ja rakenteiden tuottamiseen. Yliopisto ei sitonut laitteen koko käyttökapasiteettia, ja Nanocomp perustettiin markkinoimaan laiteaikaa, toimitusjohtaja Veli-Pekka Leppänen kertaa. Nanocompin toiminta laajeni suunnitteluun ja tuotekehitykseen. Diffraktiivisessa optiikassa valonkulkua ohjataan muovi- tai lasipinnan mikro- ja nanorakenteilla. Sen avulla valaistaan esimerkiksi mobiililaitteiden näyttöjä. Valaisu ja näytöt kattavat jopa kahdeksankymmentä prosenttia Nanocompin liikevaihdosta. Lisäksi diffraktiivista optiikkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi pakkausten erikoistehosteissa. Janne Häikiö esittelee Pentin Pajan toimintaa espanjalaisvieraille ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun projektipäällikölle Asko Puhakalle (oik.). Vierailu liittyi ammattikorkeakoulun, Joensuun seudun Leader-ryhmän ja espanjalaisen Sorian alueen bioenergia- ja metsäalan kehittämishankkeeseen. Juhannusviikolla Soriasta tulee 25 asiakkaan ryhmä Joensuuhun koulutukseen. Suomalainen konetekniikka kiinnostaa, Puhakka toteaa. Ennakkoluulottomasti maailman markkinoille 25-vuotias Pentin Paja on kehittynyt kansainväliseksi yritykseksi. Menestyksen pohjana ovat oman kehitystyön tuloksena syntyneet tuotteet ja ennakkoluuloton markkinointi. 6 Kun Pentti Häikiö perusti auto- ja maatalouskonekorjaamon Naarvaan vuonna 1964, kukaan ei voinut tietää, mitä yhden miehen yrityksestä vielä tulisi. Sorvaus- ja hitsausalihankinta aloitettiin 1970-luvun lopulla, ja konepaja Pentin Paja Ky näki päivänvalon vuonna 1982. Isä oli kova kehittelemään. Pentin Pajan ensimmäiset omat tuotteet valmistuivat 1980-luvun lopulla. Mullistava hetki oli vuonna 1993 tehty Naarva -energiapuukouran patenttihakemus, joka sai myöntävän päätöksen viisi vuotta myöhemmin, Janne Häikiö muistelee. Vielä tänäkin päivänä Pentin Paja on Häikiöiden perheyritys, joka toimi Ilomantsissa ja Joensuussa 23 henkilöä vakituisesti työllistäen. Se valmistaa ja markkinoi oman kehitystyön tuloksena syntyneitä metsäja maanrakennuskoneita. Kolmisenkymmentä prosenttia liikevaihdosta tulee teollisuuden huolto- ja kunnossapitopalveluista. Vuonna 1996 edesmenneen Pentti Häikiön perintö elää vahvana. Uusia Naarva-kouramalleja kehitetään jatkuvasti, ja yli 95 prosenttia Pentin Pajan tuotteista perustuu vuonna 1998 myönnettyyn patenttiin. Isä oli aikaansa edellä kehittäessään laman keskellä energiapuu- ja YRITYKSET

Suunnittelutyömme on suurilta osin pintarakenteiden laskemista. Tuotannossa tehdään rakenteiden kuviointi ja kopiointi. Rakenteiden avulla valonkulkua voidaan ohjata tehokkaasti. Pienimmät yksityiskohdat ovat alle mikrometrin luokkaa. ensiharvennuskouran. Se ei ollut heti mikään myyntimenestys. Sen sijaan sykeharvesteri Narva Syke lähti myymään kohtalaisesti vuonna 1995. Isän kuoleman jälkeen veljeni Mikko otti yrityksen ohjat käsiinsä. Jos isä oli innovaattori, Mikko on tuotteistaja. Viennissä 148 prosentin kasvu Pentin Pajan menestyksen avaimet löytyivät messuilta. Vuonna 1997 Edessä suuria muutoksia Nyt Nanocomp on kymmenen henkilöä työllistävä yritys. Suurin osa liikevaihdosta tulee kotimaasta, mutta asiakkaita on paljon myös USA:ssa, Tanskassa ja Japanissa. Nanocompin vahvuuksia ovat huippuosaaminen ja uudet teknologiat. Yrityksessä tekee töitä jopa seitsemän alan tohtoria. Olemme kehittäneet vahvasti uutta, ja uskomme sen kantavan hedelmää jo lähitulevaisuudessa. Valmistuspuolelle on tehty merkittäviä investointeja. Tuotantoon on kehitetty edistyksellisiä työkaluja, ja voimme valmistaa muovikomponentteja eri menetelmillä, Leppänen kertoo. Nanocompin liiketoiminta painottuu jatkossa tuotekehityksen sijasta tuotantoon. Se merkitsee työntekijöiden määrän merkittävää kasvua. Leppänen uskoo uuden suunnan näkyvän kokonaisvaltaisesti liiketoiminnassa. Tulevaisuutemme näyttää varsin lupaavalta. Nyt on tapahtumassa isoja asioita, joista saadaan lisää tietoa syksyn aikana, toimitusjohtaja toteaa salaperäisesti. Mikko Häikiö vei tuotteita suurille Elmia-messuille Ruotsiin. Uusien kontaktien ja jälleenmyyjien kautta Pentin Pajan myynti alkoi pikkuhiljaa kasvaa. Olemme saaneet ulkomaisilta jälleenmyyjiltä vinkkejä tuotteiden jatkokehitystä varten. Nykyään kouria löytyy vaikka helikopteriin. Menestyksestämme kiitos kuuluu myös paikallisille toimijoille, kuten Wenetverkostolle, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiölle sekä Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun toimintayksikölle. Pentin Pajan vienti lähti huimaan nousuun vuonna 2003, ja viime tilikaudella sen osuus liikevaihdosta oli jo 36 prosenttia. Vuosina 2005 ja 2006 vienti kasvoi 148 prosenttia. Pentin Pajan visiot ovat toteutuneet 2000-luvulla. Kehitys otti aikansa: ensimmäinen sukupolvi innovoi ja toinen tuotteisti, Janne Häikiö tiivistää. Martti Vartiainen työn touhussa. Info Pohjois-Karjalassa neljä osaamiskeskusohjelmaa Uusi kansallinen osaamiskeskusohjelmakausi alkoi tämän vuoden alussa. Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen erityisohjelma, jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. Osaamiskeskusohjelmalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Joensuun Tiedepuiston hallinnoima Pohjois-Karjalan osaamiskeskus koostuu neljästä toisiaan tukevasta osaamisalasta. Uudella osaamiskeskusohjelmakaudella 2007-2013 Joensuun Tiedepuisto on mukana seuraavissa osaamiskeskusohjelmissa: Forest Industry Future Puukuitujen kasvatus ja modifiointi, kuituvarojen kartoitus ja hallinta sekä kuituvirtojen hankinta ja ohjauksen teknologian ja logistiikan kehitys. Tulevaisuuden energiateknologiat Bioenergian käytön laajamittaisen lisäämisen edistäminen osaamiskeskusten alueilla ja laajemmin Euroopassa. Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit Joensuun seudun korkeatasoinen fotoniikan, materiaalien ja mikroteknologioiden kansainvälisesti houkutteleva osaamiskeskittymä tarjoaa palveluja perustutkimuksesta tekniseen suunnitteluun ja massavalmistukseen. Asumisen osaamisklusteri, tuotteistuva rakentaminen Kansainvälisen osaamisen yhdistäminen rakentamisen, kivi- ja lukitusalan, puuteknologian sekä uusien komposiittimateriaalien osaamisaloilla. www.carelian.fi 7 YRITYKSET

Tilastokeskuksen IARIW-kongressissa seilattiin Pielisen aalloilla. Hyvä kongressi on elämysmatka Nykyaikainen kongressi on parhaimmillaan elämys, johon monipuolinen oheisohjelma kuuluu yhtä luontevasti kuin asiapitoiset tilaisuudetkin. Joensuu on vahva kongressikaupunki, kiitos lyhyiden välimatkojen, hyvien luentotilojen, luotettavien yhteistyökumppanien ja vaihtelevien aktiviteettien. 8 Hyvä markkinointi, huolellinen suunnittelu, vetovoimaiset puhujat ja monipuoliset oheistoiminnot takaavat kongressin onnistumisen, Arja Hukkanen tiivistää. Kongressi on paljon muutakin kuin tiukkaa asiaa. Se on myös ihmisten tapaamista ja uusiin paikkoihin tutustumista. Karelia Expertin kokousja kongressipäällikkö Arja Hukkanen kertoo, että kaikki lähtee innokkaista isännistä. Hyvä markkinointi, huolellinen suunnittelu, vetovoimaiset puhujat ja monipuoliset oheistoiminnot takaavat onnistumisen. On myös tärkeää tarjota vieraille henkilökohtaista asiakaspalvelua jo ennen kongressia. Siitä on hyvä lähteä suunnittelemaan vieraiden vastaanottoa ja luomaan hyvää yleistunnelmaa. Joensuu on Hukkasen mielestä monitieteisenä yliopistokaupunkina valtakunnallisesti tasokas ja kilpailukykyinen kongressipaikka. Sopivia tiloja ja nykyaikaista tekniikkaa löytyy riittävästi kaikenkokoisiin tapahtumiin, mutta Joensuussa kongressit ovat yleensä pieniä. Yli puolet kansainvälisistä kongresseista on alle 500 hengen tilaisuuksia. Tosin Joensuu Areena on tuonut myös isoja valtakunnallisia tapahtumia, joiden yhteydessä majapaikkojen ovet pullistelevat Joensuun ympäristössäkin. Majoituksessa huomiota pitää kiinnittää tasokkuuteen, jonka säilyttämiseksi hotellien on kyettävä uu- MATKAILU

distumaan riittävän usein, Hukkanen painottaa. Joensuussa plussaa ovat lyhyet etäisyydet ja hyvä sijainti. Maakunnassa on paljon nähtävää. Kongressien yhteydessä suosituin vierailukohde on Kolin kansallispuisto, mutta Venäjän Karjalaan on mahdollista tehdä päivän tai parin retkiä. Oheisohjelmaa on helppo järjestää, kun löytyy hyviä yhteistyökumppaneita. Muistorikkaita hetkiä Joensuussa olisi potentiaalia vielä paljon aktiivisempaan kongressimatkailuun. Uusia kongressi-isäntiä kaivataan. Potentiaaliset järjestäjät pitää saada huomaamaan, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Isäntä voi keskittyä asiapitoisen ohjelman suunnitteluun, kun me huolehdimme kaikesta muusta. Luonnollisesti kongressin järjestäminen vaatii silti paljon työtä. Myös kongressimatkailu saa ja sen pitää olla mieleenpainuvaa. Palautteesta huomaa, että ihmiset muistavat jälkeenpäin parhaiten oheisohjelman ja yleistunnelman. Minullekin on jäänyt vuosien varrella pidetyistä kongresseista mieleen lukemattomia hauskoja sattumuksia ja mukavia muistoja. Vuodesta 2007 on tulossa hyvä kongressivuosi Joensuulle. Kokousvierasmäärää nostavat Taitaja2007 - tapahtuma ja ISTMA:n maailmankonferenssi. Kongresseissa jos missä löytyy monialaisuutta, mistä esimerkkinä heinäkuussa järjestettävä Pohjois- Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n Nordic Knitting Symposium eli Pohjoismainen neulesymposium, Hukkanen kertoo. Muovi- ja metallialan huiput kohtaavat Joensuussa ISTMA World 2007 kerää Joensuuhun muovi- ja metallialan arvovaltaisimmat kansainväliset toimijat. Pohjoiskarjalaisille yrityksille konferenssi on ainutlaatuinen tilaisuus osaamisensa esiintuomiseen. Työvälineiden valmistajien kansainvälisen yhdistyksen ISTMA:n 12. maailmanlaajuinen konferenssi järjestetään Joensuussa 11.-13. kesäkuuta. Pohjois-Karjalaan saapuvat käytännössä kaikki muovi- ja metallialan huiput, vaikutusvaltaisimmat johtajat asiakkaineen. Tapahtuman saaminen Joensuuhun on merkittävä asia, sillä ISTMA järjestää maailmanlaajuisen, kolmen maanosan välillä vuorottelevan konferenssin ainoastaan kolmen vuoden välein. Vuonna 2001 oltiin Chicagossa, kolme vuotta sitten Bangkokissa. Joensuun kanssa tämänkertaisesta konferenssista kilvoittelivat esimerkiksi Lissabon ja Pariisi. Portugali hävisi Suomelle vasta neljännessä äänestyksessä tuloksella 5-4. Kun katsoo aikaisempien järjestäjien listaa, voi todeta, että ihan hyvässä seurassa ollaan, Joensuun Tiedepuisto Oy:n T & K -yksikköön kuuluvan Imtecin työvälineasiantuntija Tapio Särkkä naurahtaa. Valintaan vaikutti Pohjois-Karjalan vahvan muovi- ja metalliteollisuuden keskittymän ohella Suomen eksoottisuus. Kovin moni osallistujista ei ole täällä ennen käynyt. Oma vaikutuksensa oli varmasti myös Joensuun seudusta ja yrityksistä kertovalla dvd:lla, jonka esitimme päättäjille Bangkokissa. Yritysvierailut kiinnostavat ISTMA World -konferenssissa käsitellään järjestön toimialan ajankohtaisia mahdollisuuksia, haasteita ja teknologiaa. Ohjelmaan kuuluu kymmenkunta tehdasvierailua. Yrityksille tämä on erinomainen mahdollisuus kansainväliseen markkinointiin. Pohjois-Karjalasta löytyy huippuosaavaa henkilökuntaa sekä laadukasta konekantaa ja tuotantoprosesseja. ISTMA:n komitea kävi jo aikaisemmin tutustumassa konferenssijärjestelyihin ja koki erityisen myönteisenä mielenkiintoisen yritysvierailuosuuden. Konferenssin valmistelut alkoivat käytännössä heti valinnan ratkettua, keväällä 2004. Tapahtuma kerää osallistujia ympäri maailman, Intiasta, USA:sta, Etelä-Afrikasta ja Japanista asti. Laaja luennoitsijajoukko takaa monipuolisen konferenssin, johon kuuluu myös paljon oheisohjelmaa Kolin tutustumismatkasta suomalaiseen iltaan. Konferenssin jälkeen osallistujilla on mahdollisuus tutustua Pietariin ja Tallinnaan. Tämänkertaisen ISTMA World - konferenssin uutuus on se, että Joensuuhun saapuu paljon osallistujia myös Baltiasta ja ennen kaikkea Venäjältä. Luennoitsijoiden joukossa on esimerkiksi Venäjän muoviteollisuuden avainhenkilö Vladimir Braginsky, Särkkä kertoo. 9 MATKAILU

Karjalan kunnailla tv-sarjan kohtaus naistensaunassa. Kuva: Pasi Räsämäki/SF Filmikylä kotiutui Karjalan kunnaille Kontiorannan metsien keskelle rakennetussa elokuvakylässä on jo kuvattu ensimmäisiä tuotantoja. Suomen Filmikylästä puuhataan myös matkailukohdetta. Lisäksi se tarjoaa alan opiskelijoille näköalapaikan suomalaisen elokuvan tekoon. Kyllä se aluksi herätti hilpeyttä, kun kerroimme rakentavamme elokuvakylän keskelle metsää, Suomen Filmiteollisuuden tuottaja Jenni Lähteenmäki myöntää. Onneksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Kontiolahden kunta lähtivät mukaan hankkeeseen. Nyt Kontiorannan filmikylän rakennusurakka on takanapäin. On eletty syksyn 2005 lähes jokaviikkoiset harjannostajaiset, kevään 2006 maalaustalkoot ja kesän kiireiset kuvausjaksot. Suomen Filmikylän ensimmäiset tuotannot lähestyvät jo ensi-iltojaan. Koppelon räätälisuvun matkasta unelmien Lieksaan kertova Lieksa! -elokuva tulee suuren yleisön nähtäville syyskuussa, ja samoihin aikoihin TV2:lla alkaa pyöriä sarja Karjalan kunnailla. Saamme kaksi isoa tuotantoa valmiiksi, joten meidän on jo katsottava tulevaan. Pari pitkää elokuvaa on valmisteilla, minkä lisäksi Suomen Filmikylästä kehitetään matkailukohdetta. Kiinnostusta näyttää olevan, sillä yleisöryhmiä kävi paljon jo viime kesänä. Elokuvamatkailun kehittäminen ja tuotteistaminen on yksi päätavoitteistamme, Lähteenmäki kertoo. 10 MATKAILU

Miikkulan kylän elämää Suomen Filmikylä muuntautuu karjalaiseksi kylänraitiksi Karjalan Kunnailla -sarjassa. Suomen eturivin näyttelijät Peter Franzenista Heikki Kinnuseen tähdittävät Miikkulan ortodoksikylän elämästä kertovaa tuotantoa. Tarinaa värittää myös Jenni Lähteenmäen 2-vuotias berhandilainen Lyyli, josta on tullut sarjan myötä jopa kokenut moottoripyöräilijä. Televisiosarjan kuvaukset alkoivat heti filmikylän valmistuttua toukokuussa 2006. Pihalavastaja aloitti urakkansa jo vuotta ennen kuvauksia, mutta maalaus- ja pihatöitä riitti viime hetkille asti. Kuvaukset on tehtävä päätettyinä päivinä, satoi tai paistoi. Joissakin viime kesän kohtauksissa näyttelijät olivat uimapuvuissa, kun me muut palelimme toppahaalareissa. Lähteenmäki kuvailee lopputulosta erilaiseksi suomalaiseksi televisiosarjaksi. Se on erittäin visuaalinen. Suurin osa kohtauksista on kuvattu ulkona, ja kylä on pääosassa yhtä paljon kuin henkilötkin. opiskelijoita. Osa työllistyi meille ja osa pääsi töihin muualle. On tärkeää, että alan töitä pääsee tekemään käytännössä jo opiskeluaikana. Pohjois-Karjalasta on tullut Suomen Filmikylän myötä koti lukuisille elokuva-alan ammattilaisille. Umpistadilaiseksi itseään kuvaileva Jenni Lähteenmäki on tehnyt töitä Pohjois-Karjalassa jo useamman vuoden. Helmiä ja Sikoja -elokuvan jälkeen maakunnassa kuvattiin Koirankynnen leikkaaja. Sitten alkoivat jo Suomen Filmikylän rakennustyöt. Vuodet ovat vierähtäneet täällä ihan huomaamatta. Meillä on tiivis ja yhtenäinen porukka, joten kotiutuminen tänne tapahtui kuin varkain, Lähteenmäki miettii. Vielä pari vuotta sitten Helsinkiin lähteminen tuntui kotoisalta. Nyt tänne päin ajellessaan tietää tulevansa kotiin. Suomen Filmikylä muuntautuu karjalaiseksi kylänraitiksi Karjalan Kunnailla -sarjassa. Jenni Lähteenmäen Lyyli-koira on yksi Karjalan Kunnailla -sarjan näyttelijöistä. Tässä porukassa koirat oppivat tähdiksi, sillä Pölösten lemmikki näyttelee puolestaan Lieksa! -elokuvassa, tuottaja naurahtaa. Umpistadilaisesta kontiolahtelaiseksi Mahdollisimman suuri osa Suomen Filmiteollisuuden tuotannoista tehdään Kontiorannassa. Leikkaaminenkin onnistuu paikan päällä. Filmikylä tarjoaa näköalapaikan elokuvantekoon myös paikallisille opiskelijoille. Suomen Filmiteollisuus on ollut mukana erilaisissa koulutushankkeissa. Lähteenmäki mainitsee esimerkkinä hyvän yhteistyön Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Jo vuonna 2004 ensi-iltansa saaneen Koirankynnen leikkaaja -elokuvan tuotannossa koulutettiin alan 11 MATKAILU

Pappi ja kanttori eivät ole kaukaisia koristeita tai seurakuntalaisten viihdyttäjiä, vaan parhaimmillaan seurakunnan isä ja äiti, kanttori Riikka Patrikainen ja tuleva kirkkoherra Ioannis Lampropoulos miettivät. 12 ORTODOKSISUUS

Ortodoksisuus on elämäntapa Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kanttori Riikka Patrikainen ja kirkkoherrana elokuussa aloittava Ioannis Lampropoulos puhuvat ortodoksisuudesta yhteisöllisenä elämäntapana. Pariskunta viihtyy Ilomantsissa, missä elämä ei ole pelkkää kiirettä ja tuloksellisuuden tavoittelua. Sattuma voi muuttaa kaiken. Kreikka- Satasesta viiteenkymppiin selle outo ja siksi hieman pelottava- laisen Ioannis Lampropouloksen opet- Riikka Patrikainen ja Ioannis Lampro- kin asia. Ortodoksi joutuu useimmi- taja kysäisi tulevan teologin kiinnostus- poulos ovat asuneet Ilomantsissa jo ten selittämään itseään luterilaisuu- ta lähteä vaihto-opiskelijaksi Suomeen. muutaman vuoden ajan. Suunnitel- teen peilaten, vaikka Riikka Patrikai- Lampropoulos päätti lähteä, vaikka ei missa on pysyä paikkakunnalla elä- sen mielestä niiden vertaaminen ei tiennyt mitään kylmästä pohjoisen kepäiviin asti. ole mahdollista. maasta. Täällä elämänrytmi on erilainen, Lähtökohdat ovat täysin erilaiset. Samana päivänä kun tulin, näin ei ole jatkuvaa kiirettä, stressiä ja tu- Uskonto on asia, johon pitää tutus- Riikan, Lampropoulos selittää Suo- loksellisuuden tavoittelua. Jos Joen- tua henkilökohtaisesti. Jos mukaan meen jäämistään. suussa mennään satasta, täällä vauh- tulee avoimin mielin, se ei ole vaike- Emme edes puhuneet silloin toi- ti on viidessäkympissä. aa. Jokaisessa sanassa, laulussa ja sillemme, mutta jotenkin vain tiesin. Pariskunta kuvailee ortodoksisuut- eleessä on oma merkityksensä juma- Pariskunnan tie on vienyt Joen- ta elämäntavaksi. Läntinen maailma lanpalveluksessa, käytännöt tukevat suusta Ilomantsiin, jossa Riikka Patri- on yksilökeskeinen, mutta ortodok- ihmistä ja tuovat iloa. kainen työskentelee ortodoksisen sisuudessa yhteisö menee yksittäisen Riikka Patrikaisen ja Ioannis Lamp- seurakunnan kanttorina. Maaliskuus- ihmisen edelle. ropouloksen unelmien seurakunta sa Ioannis Lampropoulos valittiin sa- Yhdessäolo on kaiken keskus. on avoin yhteisö, jossa on halua kes- man seurakunnan kirkkoherraksi sel- Ortodoksisuus perustuu yhteisönä kustella. Asioita voi tuoda esiin pel- vällä ääntenenemmistöllä. Hän aloit- elämiseen, se ei voi olla näkymätön- käämättä. taa tehtävässään elokuussa. tä, Riikka Patrikainen pohtii. Pappi ja kanttori eivät ole kaukai- Kestää oman aikansa oppia seu- Ioannis Lampropoulos kertoo, että sia koristeita tai seurakuntalaisten rakunnan tavat ja perinteet. Toisaalta ortodoksisuus on periaatteiltaan sa- viihdyttäjiä, vaan parhaimmillaan ulkopuolisuudesta voi olla myös manlaista sekä Kreikassa että Suo- seurakunnan isä ja äiti. Kukaan ei hyötyä. Näen asiat uudesta näkökul- messa. Hän löytää maiden väliltä tarvitse roolia. Kirkko on koti, jossa masta, ja voin antaa oman panokse- myös eroja. Pyhiä ihmisiä kunnioite- jokainen kunnioittaa toistaan, he ku- ni seurakunnan kehittämiseen. Vai- taan Kreikassa aivan eri tavalla kuin vailevat. keinta työssä on henkisen ja talou- Suomessa. Ioannis Lampropoulos painottaa, dellisen ajattelun yhdistäminen. Eroavaisuuksia voisi verrata kah- että hän ei ole virkamies vaan isä-io- Tuleva kirkkoherra painottaa ih- teen naapuruston perheeseen. Mo- annis, pappi vuorokauden ympäri. misten kanssa olemisen tärkeyttä. lemmat perheet elävät samassa yh- Ihmisten pitää uskaltaa tulla lä- Tapaan seurakuntalaiset omana teisössä, mutta niillä on silti omia ta- helle, näyttää sisimpänsä. Minulla on itsenäni. Kirkollisen osan pitäisi kuu- pojaan. Perheet juhlivat esimerkiksi elokuusta lähtien 1200 lasta, ei asia- lua luontevasti seurakuntalaisten elä- syntymäpäiviä perinteisiinsä nojaten. kasta. mään. Tärkeintä on löytää aikaa kirkolle, olla mukana arjessa ja juhlassa Pappi ympäri vuorokauden muiden seurakuntalaisten kanssa. Ortodoksisuus on monelle suomalai- 13 ORTODOKSISUUS

Herajärven kierroksella vaeltaja pääsee ihailemaan puhtaita järvenselkiä, kukkaniittyjä ja kaskimetsiä. Suomen paras vaellusreitti löytyy Kolin Herajärveltä Herajärven kierros kruunattiin vuoden 2007 retkikohteeksi valtakunnallisessa yleisöäänestyksessä. Vaellusreitin menestyksen salaisuus piilee sen elämyksellisissä ja vaihtelevissa maisemissa. 14 Kontiolahden ja Lieksan kuntien alueella mutkitteleva Herajärven kierros vei ykkössijan Suomen Messusäätiön järjestämässä Vuoden Retkikohde 2007 -kilpailussa. Alan ammattilaisraati valitsi 28 ehdokkaan joukosta kymmenen finalistia, joiden keskinäinen paremmuus ratkaistiin yleisöäänestyksellä. Herajärven kierros keräsi lähes 3700 yleisöäänestä kolmanneksen. Palkinnoksi Herajärven kierros sai 5000 euron arvoisen stipendin. Rahat käytetään Kontiolahden kunnan alueella sijaitsevan Ryläyksen nuotiopaikan juomavesihuollon parantamiseen. Nuotiopaikka on sekä päiväretkeläisten että pidempää vaellusta tekevien suosiossa. Puolet Herajärven kierroksesta kuuluu Kolin kansallispuistoon. Matkan varrella on metsäpolkuja, pikkuteitä ja pitkospuita. Maasto on paikoittain kallioista. Vaeltaja pääsee ihailemaan puhtaita järvenselkiä, kukkaniittyjä ja kaskimetsiä. Kävijämäärä nousussa Herajärven kierros on neljänkymmenen kilometrin pituinen, vaativa rengasreitti. Se ylittää toistakymmentä vaaran lakea. Reitin alussa ja lopussa on myös kevyempiä päiväretkiosuuksia, jotka sopivat vaikkapa perheen yhteiseen retkeilyyn. Herajärven kierros on vaarojen yli järvien rantaan kulkeva mielenkiintoinen ja elämyksellinen vaellusreitti suomalaisissa kulttuurimaisemissa. Suosion salaisuus piilee reitin tarjoamissa virikkeissä. Siellä on sekä maastonvaihtelua että hienoja näköaloja, Kolin kansallispuiston puistonjohtaja Lasse Lovén tiivistää. Parituhatta retkeilijää vaeltaa Herajärvellä vuosittain. Lyhyemmillä osuuksilla patikoi jopa 10 000 ulkoilijaa. Vuoden Retkikohde -palkinto lisää varmasti kävijämäärää. Kyselyjä on tullut jo sadoittain. Uskon, että vaeltajia saattaa tänä vuonna olla jopa viisituhatta, Lovén arvioi. Lisätietoja: www.vaellus.info MATKAILU

Maistuvat herkut paistuvat aaltojen päällä Ritva ja Kari Ryttyläisen leipurija laivuritaidot yhdistyvät autolautta Pielisellä. Ritva ja Kari Ryttyläinen ovat yrittäjiä ahkerimmillaan. Ritva pyörittää pito- ja ohjelmapalveluistaan tunnettua Männikkölän Pirttiä. Kari perusti puolestaan Pielis-Laivat Jermac-proomun myötä kaksi vuotta sitten. Ryttyläisten ensimmäinen laiva puunkuljetusproomu ei kuitenkaan ollut, sillä kalastusalus Väinö oli kuljettanut Männikkölän Pirtin asiakkaita Kynsisaareen ja takaisin jo vuosien ajan. Pielis-Laivojen uusin hankinta on autolautta Pielinen, jonka toiminnoissa kohtaa Ryttyläisten molempien yritysten tarjonta. Saimaa Ferriesiltä ostettu lautta jatkaa tutuilla vesillä Kolin ja Lieksan väliä liikennöiden, mutta nyt matkustajat voivat nauttia huikeiden maisemien ohella myös Männikkölän Pirtin herkuista. Olen huolehtinut useamman vuoden ajan satunnaisesti Saimaa Ferriesin tilausryhmien ruokailusta, ja MF Pielisen ostaminen tuli ajankohtaiseksi aikaisemman yrittäjän jäätyä eläkkeelle. Autolautalla pääsemme yhdistämään laivuri- ja leipuritaitomme. Ideana on, että maistuvaa ruokaa on saatavilla joka risteilyllä. Laivaan on hankittu uuni, joten voimme tarjoilla esimerkiksi aitoja karjalanpiirakoita vastapaistettuina, Ritva Ryttyläinen paljastaa. Huikeat maisemat vetävät väkeä Autolautta Pielisen aikataulut, reitti ja hinnat säilyvät ennallaan omistajanvaihdoksesta huolimatta. Kesäaikaan MF Pielinen risteilee kaksi kertaa Lieksasta Kolille ja takaisin päivittäin. Muina aikoina risteilyjä tarjotaan ryhmille tilauksesta. Parasta reitissä ovat tietenkin Pielisen kauniit maisemat ja Koli. Lieksasta päin sinne avautuvat huikeat vaaranäkymät. Suuri osa MF Pielisen asiakkaista on turisteja, mutta myös Lieksan ja Kolin asukkaat käyttävät autolautan palveluja, Ritva Ryttyläinen kertoo. Kari Ryttyläinen vastaa Pielis-Laivojen toiminnasta, joten Ritvalla on edelleen aikaa Männikkölän Pirtilleen. Vuonna 1988 Nurmeksen Pitopalvelu -nimellä aloittanut yritys on laajentanut vuosien varrella toimintaansa majoitus- ja ohjelmapalveluihin. Erilaisia retkiä järjestetään ympäri vuoden, kesällä savusauna-, syksyllä marjastus- ja talvella hiihtoteemalla. Teemme myös yhteistyötä Bomban karjalaiskylän kanssa. Minulla on ollut Bomban kesätorilla kotileipomo-kahvila jo kuutenatoista kesänä, ja talvisin karjalaiskylän asiakkaat voivat hiihtää järven yli Männikkölän Pirtin hiihtokahvilaan. 15 MATKAILU

Herkuttelijan paratiisi Ruoka on nosteessa, Johanna Rinnekari iloitsee. Karjalaisherkkujen maine kasvaa entisestään, kun julkkiskokki Sara La Fountain saapuu kesän kynnyksellä Pohjois-Karjalaan tekemään kuudessakymmenessä maassa esitettävää televisio-ohjelmaa. 16 MATKAILU

Idän ja lännen välissä Ruohosipulisilliä, tomaattisärkeä, lampaanviulua ja hiilikalaa. Karjalanpaistia, porkkanalaatikkoa ja korvasienikastiketta. Palan painikkeeksi karjalanpiirakoita, sultsinoita ja pinaattivatruskoita. Raparperikoivumahlasima kruunaa kokonaisuuden. Ravintola Karjalantalon pöydät notkuvat toinen toistaan houkuttelevamman lia à la carte -verkostossa on kehitetnen ruoka sopii myös lapsille. Kare- näköisiä herkkuja. Kerään lautaselleni ty lasten oma ruokalista. maistiaisen jokaisesta ruokalajista, Menua testattiin yli sadalla lapsella. Siihen kuuluu esimerkiksi Met- elämäni ensimmäiset sultsinat ja ennakkoluuloistani huolimatta myös sänpeikon villisikavartaita, Veli Viulun herkullinen rieskatötterö ja Veli kaikkia kalaruokia. Ratkaisu kannattaa, sillä keitetty hauki ja etikkamarinoidut pikkuahvenet paljastuvat pöynun suosio todistaa, että lapsi syö ja Huilun järvikalamurekepihvejä. Medän parhaaksi anniksi. Runsaan aterian päälle nautin vielä palan perin- Rinnekari toteaa. pitää muustakin kuin jauhelihasta, teistä pannukakkua. Nam! Karjalainen ruokaperinnettä voi tituleerata Suomen tunnetuimmaksi. Karjalaista ruokaperinnettä markki- Ruoka on nosteessa Kukapa ei olisi kuullut karjalanpiirakoista ja -paistista? Vähemmän tun- ympäri Suomen ja ulkomaillekin. noidaan Karelia à la carten puitteissa netut sultsinat ja vatruskat ovat nekin Verkosto järjestää myös karjalaisia herkkuja parhaasta päästä. Karjalaiseen ruokapöytään kuuluvat myös laiseen ruokakulttuuriin tutustuu ruokaretkiä. Kesän kynnyksellä karja- kasvikset, sienet sekä monipuoliset julkkiskokki Sara La Fountain, jonka kala- ja riistaruoat villisiasta lähtien. aihetta käsittelevä televisio-ohjelma Ateriat valmistetaan tyypillisesti uunissasakymmenessä maassa. esitetään ensi vuonna jopa kuudes- Makumuistot ovat tärkeä osa Karjalaisuutta lapsille matkailua. Ihmiset haluavat syödä Ruokakulttuuri on muovautunut matkan varrella. Karelia à la carte -ver- Ruoka on nosteessa, sillä sen merki- jotakin omaperäistä ja paikallista. koston vetäjä, ProAgria Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Johanna Rinmärtäätys turismissa aletaan viimein ymnekari paljastaa, että esimerkiksi karjalanpiirakan alkuperäinen täyte on koo myös kotitalouksien pitävän yllä Alan yritysten ohella Rinnekari us- riisin sijasta ohra. maakunnan ruokaperinteitä. Moni piirakantekijä ei käytä riisiä lainkaan. On kuitenkin huomattoisessa ruokapöydässäkin vahvem- Luulen, että karjalaisuus elää kotu, että esimerkiksi ulkomaalaisille pana kuin muut maakunnalliset ruokakulttuurit. Pohjois-Karjala on not- riisi on ohraa tutumpi ja siten usein myös maistuvampi vaihtoehto. kuvine pitopöytineen oikea herkuttelijoiden Paitsi aikuiseen makuun, karjalai- paratiisi! Karjalainen ruokakulttuuri on vaalimisen arvoinen. Karelia à la carte - Ruokaa rakkaudella verkostossa kehitetään pohjoiskarjalaisten ateriapalveluyritysten liiketoiminnan suunnitelmallisuutta ja kannattavuutta, verkostoyritysten yhteismarkkinointia sekä raaka-aineiden hankintaa. Karelia à la carte on pohjoiskarjalaisten maaseutumatkailu- ja juhlapalveluyritysten sekä ravintoloiden verkosto, jonka pohjana on karjalainen kulttuuriperintö. Mukaan lähtevä yritys sitoutuu esimerkiksi käyttämään oman maakunnan tuotteita ja raaka-aineita, ProAgria Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Johanna Rinnekari tiivistää. Yrityksiä ei haluta muokata toisiaan jäljitteleväksi ketjuksi, vaan niitä päinvastoin rohkaistaan ideointiin ja omaleimaisuuteen. Mukana on jo yli kahdeksankymmentä yritystä. Karelia à la carte -verkostossa huomioidaan myös tämän päivän maku- ja kulutustottumukset. Karjalaista ruokakulttuuria kehitetään rohkeasti ja avoimin mielin, mutta perinteitä kunnioittaen. Emme halua jämähtää totuttuihin kaavoihin, vaan kehitämme jatkuvasti uusia ateriakokonaisuuksia yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Karjalainen ruokakulttuuri on aina ollut avoin uudelle, mitä on edesauttanut alueen sijainti idän ja lännen välissä, Rinnekari pohtii. Karelia à la carte heräteltiin uudelleen henkiin vuonna 1991 aloitetun, sittemmin hiipuneen hankkeen pohjalta. Kun kuulin hankkeesta, ajattelin, että hienoa ideaa ei saa päästä hautautumaan. Verkosto vaalii karjalaisuutta ylipäätäänkin. Asusteet, materiaalit, somisteet ja värit kuuluvat olennaisena osana ruokailukokemukseen siinä missä itse ruokakin. 17 MATKAILU

Taito ja tahto tiivistyvät käsityöläiskorttelissa Kulttuuri- ja käsityökeskus Taitokorttelissa harrastetaan ja yritetään. Sen sokkeloista voi löytää kaikkea kauniista käsitöistä karjalanpiirakan suklaisiin versioihin. Seuraavaksi toiminnanjohtaja Petra Kärnä haluaa tehdä kutomisesta megatrendin. Kaikki alkoi toimettomuudesta. Sveitsistä Suomeen 18 vuotta sitten muuttanut Petra Kärnä muistelee, kuinka hänen miehensä vei hänet päivähoitoon joensuulaiseen käsityökeskukseen. Taloushallintoa ja Idea lähti vyörymään eteenpäin hurjalla vauhdilla. Toukokuussa 2006 Joensuussa juhlittiin jo Taitokorttelin avajaisia. Avajaisissa tuli epätodellinen olo. Mietin, olemmeko edes Joensuussa. Kutsuvierasillassa oli yli kaksisataa ihmistä, ja yleisöavajaisissa ylitettiin tuhannen kävijän rajapyykki, Kärnä muistelee. 18 Taitokortteli yhdistää käsitöiden tekemisen ja myymisen. markkinointia Sveitsissä opiskellut Kärnä innostui käsitöistä niin paljon, että perusti alan yrityksen kymmenisen vuotta sitten. Nykyisin Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n toiminnanjohtajana työskentelevällä Petra Kärnällä on taipumus saada asiat tapahtumaan. Vuonna 2004 hän sai päähänpiston Taitokorttelista, käsitöiden tekemisen ja myymisen yhdistävästä harraste- ja ostoskeskittymästä, joka edistäisi käsityöläisyyttä kulttuurina, taitona ja elinkeinona. Onnellisten tähtien alla Taitokortteli on eläväinen, ympäri vuoden toimiva kulttuurikokonaisuus ja merkittävä matkailukohde. Keskeinen sijainti on korttelin elinvoiman edellytys. Sopivat toimitilat löytyivät aivan Joensuun ydinkeskustasta, teknisen viraston käytössä olleesta perinnetalosta. Kauppaneuvos Antti Mustosen aikanaan omistama rakennus loi upeat puitteet Taitokorttelille, jonka houkuttimeksi Kärnä ideoi vielä idyllisen Kauppaneuvoksen kahvilan. Moititaan, että kuntabyrokratiassa asiat eivät etene. Meidän piti päinvastoin suorastaan jarruttaa välillä vauhtia, Kärnä naurahtaa. Mustosen talon ohella puolen hehtaarin laajuiseen Taitokortteliin kuuluu myös toinen 1800-luvun rakennus, Parviaisen talo. Näyttelytilaksi siirrettiin aitta läheiseltä tontilta ja myös viereinen, aikaisemmin jo purkutuomion saanut liiketalo liitettiin Taitokortteliin. Rakennukset reunus- MATKAILU

tavat rauhaisaa sisäpihaa, jossa järjestetään kesäaikaan tapahtumia teatteriesityksistä käsityötoreihin. Taitokortteli syntyi onnellisten tähtien alla. Kaikki tarvittava toimitiloista lähtien on löytynyt nopeasti, juuri sopivalla hetkellä, Kärnä ihmettelee. Tuotot kulttuuriin Taitokortteli on paisuttanut Pohjois- Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n kolmisenkymmentä henkilöä työllistäväksi yhdistykseksi. Käsityökeskuksia toimii Joensuun lisäksi seitsemällä eri paikkakunnalla. Yrityksiä oli aluksi hankala houkutella muuttamaan Taitokortteliin, mutta nyt alivuokralaisia on lähes kolmekymmentä. Meitä vaivaa jo tilanpuute, Kärnä toteaa. Taitokorttelissa vieraili vuoden 2006 loppuun mennessä, seitsemän kuukauden aikana noin 40 000 kävijää. Minulla oli selkeä visio Taitokorttelista alusta asti, mutta lopputulos on toki hienompi kuin ikinä pystyin kuvittelemaan. Tällaisen paikan tarve on nyt todistettu. Se, mitä alue tuottaa, panostetaan kulttuuriin. Taitokortteli on yleishyödyllinen keskus. Käsitöistä äitiyspakkauksiin Karjala-vaatemallistonkin suunnitellut Petra Kärnä julkisti huhti-toukokuun vaihteessa uusimman keksintönsä, perinteisestä karjalanpiirakasta kehitellyn suklaisen version. Minulla on paljon ideoita, koska näen syntyperäisille suomalaisille arkisten asioiden potentiaalin eri tavalla. Käsityökeskukset ovat kuin äitiyspakkaukset, jotakin ainutlaatuista, mitä pitää vaalia ja suojella. Seuraavaksi Kärnä haluaa tehdä kutomisesta megatrendin. Kutominen on esimerkki asiasta, joka säilyy vain, jos ihmiset innostuvat tekemään sitä. Nuoret pitäisi saada näkemään kutomisen tarjoamat mahdollisuudet. Kutomalla voi määritellä värit ja muodot niin kuin haluaa, olla omaleimainen, Kärnä kuvailee. Kun kerroin pari vuotta sitten Taitokortteli-ideastani muille, he pitivät minua melkein hulluna. Nyt kukaan ei muista, miten oudolta ajatus silloin kuulosti. Ideat pitää vain keksiä ja toteuttaa, Kärnä tiivistää. Toiminnanjohtaja Petra Kärnän uusin keksintö on suklaapiirakka. 19 MATKAILU

Riihivalkea rokkaa ja rentouttaa Airi ja Hans Skogster rentoutuvat Riihivalkean terveysvaikutteisessa suolahuoneessa. Kun ratkaisu on riittävän radikaali, se voi jopa onnistua, toteaa Hans Skogster matkailuyrityksestään. Riihivalkeassa rentoudutaan luonnossa ja nautitaan musiikkipainotteisista tapahtumista samban, jazzin ja rockin tahtiin. Vuosituhannen vaihteessa Hans onnistuakin, Skogster naurahtaa. hoitomuoto hengitysvaivoihin. Huo- Skogster sai idean. Erilaiset majoitus- Riihivalkea on kehittynyt moni- neessa hengitetään hienojakoista suo- paikat olivat tulleet tutuiksi edusta- puoliseksi matkailuyritykseksi, joka lapölyä noin neljänkymmenen mi- jan työssä, ja oma matkailuyritys al- tarjoaa majoitusta, ruokailua, aktivi- nuutin ajan. Itse olen parannellut siel- koi siintää unelmissa. Skogster hou- teetteja sekä kokous- ja juhlapalvelu- lä tukkoista nenää, ja siitä pitäisi olla kutteli vaimonsa Airi Skogsterin ja ja. Riihivalkeasta voi lähteä vaikkapa apua poskiontelotulehdukseenkin. työkaverinsa Hannu Nykäsen mu- moottorikelkka- tai mönkijäsafarille, Suolahuone on myös atooppisen ihon kaan, ja pian alkoi sopivan paikan ja yritys järjestää kalastusmatkoja hoitomuoto, Skogster kertoo. etsintä. Tulimme siihen tulokseen, että täällä päin olisi tilausta matkailuyri- myös Venäjän rajan taakse. Reissuja tehdään esimerkiksi Valamon saareen Laatokalle. Sointu Tammisto tar- Menestysreseptinä monipuolisuus tykselle. Keväällä 2001 muutettiin. joaa Riihivalkeassa erilaisia hemmot- Riihivalkeassa järjestetään paljon eri- Ratkaisu ei arveluttanut, vaikka en ol- teluhoitoja, ja paikan erikoisuutena laisia tapahtumia, joissa merkittävim- lut matkailun yhteydessä kuullut kos- on suolahuone. pään rooliin on noussut musiikki. Tä- kaan puhuttavan Keski-Karjalasta. Kun Suolahuone sopii esimerkiksi ast- nä kesänä jo perinteeksi muodostu- 20 päätös on riittävän radikaali, se voi maatikoille, sillä suola on perinteinen nutta RajaRockia tähdittää Jorma MATKAILU