SYYSKUU 2015 UUTISLEHTI Ohjausryhmän kolumni: Työturvallisuuden korttitalo Postin työturvallisuuskierrokset Hetipurku Sujuva-hanke Vesihuoltolaitoksen turvallisuusopas Ajankohtaista
Pertti Jääskeläinen, Sandvik Mining and Construction, työsuojeluvaltuutettu Työturvallisuuden huojuva korttitalo Työturvallisuuden kehittyessä ja erityisesti turvallisuusvaatimusten kasvaessa yhteisten työpaikkojen turvallisuuteen on rakentunut melkoinen turvallisuuskorttien korttitalo. Turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia on alettu todentamaan suoritusta osoittavalla taskussa pidettävällä turvallisuuskorteilla, joista yleisin on erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa käytettävä Työturvallisuuskortti. Turvallisuuskortteja yhdellä työntekijällä on tyypillisesti 2-5kpl, mutta yksittäisissä tapauksissa tekijällä voi olla jopa yli kymmenen voimassa olevaa turvallisuuskorttia. Korttityyppisiä työturvallisuuteen liittyviä pätevyyskoulutuksia on useita kymmeniä. Pertti Jääskeläinen, Sandvik Mining and Construction ONKO TÄMÄ TURVALLISUUSKORTTEIHIN RAKENTUVA JÄRJESTELMÄ TOIMIVA? Tilaajina toimiville yrityksille tällainen korteilla osoitettava koulutus tai pätevyys on ulkoistettua turvallisuutta ja perehdytystä. Kuulostaa hyvältä ja jopa tehokkaalta, mutta tietävätkö kortteja vaativat tilaajat millaista pätevyyttä ja osaamista korteilla osoitetaan? Esimerkiksi Työturvallisuuskorttikoulutus on jäänyt ajastaan jo edellisille vuosikymmenille, eikä koulutettavien pakkopullana pitämä koulutus vastaa millään muotoa tämän ajan työturvallisuuden moniulotteisia koulutus- ja pätevyysvaatimuksia. Koulutettavat pitävät poikkeuksetta turvallisuutta ja turvallisuuden kouluttamista erittäin tärkeänä asiana, eli kritiikki kohdistuu järjestelmään ja sisältöön. Avoimilla kursseilla kaikille toimialasta riippumatta yhdellä sisällöllä koulutettavaa Työturvallisuuskorttia voisi verrata sellaiseen ajokorttiin, jolla saisi ajaa kaikenlaisia autoja ja kortin saa, kun osaamisen osoittaa yhdellä ajoneuvoluokalla. Työturvallisuuskorttikoulutuksen sisältöjä on useita ja myös kouluttaja voi räätälöidä sisältöä tarpeidensa mukaiseksi, mutta varsinainen toimialakohtaisuus ei ole käytännössä mahdollista ainakaan avoimissa koulutuksissa, joissa on kurssilaisia useilta eri toimialoilta. Tämä on johtanut siihen, että työturvallisuuskorttikoulutuksen sisältöä ei ole missään määritelty, eli koulutettava sisältö on lähinnä työturvallisuusasioiden sillisalaattia. Mainittakoon että hyvät ja vastuuntuntoiset kouluttajat tekevät koulutustilaisuuksista annettujen raamien puitteissa erittäin hyviä, vaikka itse järjestelmässä olisikin kehittämis- ja muutospaineita. Nykymuotoisena ja sisällöltään puutteellisena Työturvallisuuskortilla ei ole riittävää työturvallisuutta edistävää vaikutusta. Tilannetta ei mitenkään paranna se, että korttisuorituksen sisältöön ei panosteta riittävästi, ja laatua valvotaan käytännössä vain koulutuksien aikataulua vahtimalla. 2
Tilanne vaikuttaa siltä, että korttitoimintaa ohjaa enemmänkin hallinnoivien yhdistysten taloudelliset tavoitteet, kun turvallisuutta edistävä toimintamalli ja laadukas sisältö. Ainakin työturvallisuuskorttimateriaalissa ja kokeissa on suoranaisia virheitä, joita ei palautteista huolimatta ole vuosien saatossakaan saatu korjattua. Samantyyppinen sisällön ja järjestelmän laatuongelma on myös toisessa erittäin yleisessä Tulityökorttikoulutuksessa. Yhtenä esimerkkinä monista ongelmakohdista mainittakoon se, että useita vuosia käytetyssä materiaalissa ei ole edes mainintaa rasvan ja hapen vaaroista, vaikka kyseessä on yksi happea sisältävien välineiden tärkeimmistä turvallisuusasioista. OSAAMISELLA HYVINVOINTIA! Yksi yleinen korttikouluttamiseen yleisellä tasolla liittyvä ongelma ja haaste on eri koulutuksissa olevat päällekkäisyydet ja koulutettavia sekoittava sekava ja osittain jopa virheellinen terminologia. Tämä on seuraus siitä, että hallinnoivia tahoja on useita ja kaikki tekevät asiaansa omista lähtökohdistaan. Nykyisen järjestelmän heikkouksiin kuuluu myös se, että tilaajan vaatiessa toimittavalta taholta turvallisuuskortteja, korttihankinnan suorat ja välilliset kustannukset luovat lisäkustannuksia, jotka eivät aina kohdistu edes työnantajiin. Hyvin usein on työn saannin edellytyksenä oltava tarvittavat kortit suoritettuna, ja näin moni työtön pakotetaan suorittamaan useampiakin maksullisia turvallisuuskortteja edistääkseen työllistymistään. Työturvallisuuteen panostaminen kouluttamalla on erittäin tärkeä asia ja kaikkien edun mukaista. Tästä asian suuresta tärkeydestä johtuen koulutus- ja jalkautusjärjestelmän pitäisi seurata aikaansa, ja kehittyä tuottamaan aidosti turvallisuutta eikä olemaan pelkästään vaadittava muodollisuus. Tilaajien pitäisi tässäkin kohdassa kantaa nykyistä enemmän tilaajavastuuta, eli pitää paremmin huolta siitä, että vaadittavat osaamista, pätevyyttä tai osallistumista osoittavat turvallisuuskortit olisivat sisällöltään ja vaikuttavuudeltaan panostuksen arvoisia ja työskentelyn turvallisuustasoa edistäviä, eivätkä pelkkiä vaadittavia muodollisuuksia. Nykymuotoinen työturvallisuuden korttitalo pitäisi kaataa ja luoda uusi turvallisuusosaamista ja turvallisuuslähtöistä asennetta kehittävä koulutus- ja jalkautusjärjestelmä. Työturvallisuus on myös asennetta, eli työturvallisuustoiminnan laatu saa aikaan myönteistä kehitystä myös asenteissa ja oikea turvallisuustietoinen asenne vaikuttaa positiivisesti kokonaisturvallisuuteen, myös vapaa-ajalla ja harrastuksissa. Tällaisia kaikkia osapuolien tavoitteita paremmin palvelevia oikean suuntaisia kehityshankkeita onkin käynnissä, mutta asemiaan puolustavat nykyiset organisaatiot tulevat vastustamaan voimakkaasti itselleen ja asemalleen epäedulliseksi kokemaansa kehitystä. Työterveyslaitoksen koulutus tarjoaa osaamista ja valmiuksia löytää ratkaisuja työterveyden, työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin kysymyksiin. Tule koulutukseen tai tilaa asiantuntija luennoimaan työpaikallesi. www.ttl.fi/koulutus, koulutusinfo@ttl.fi tai p. 030 4741 3
Anne Huhtala, Posti Group Oyj Pienempi väistää suurempaa Postin Jyväskylän terminaali on yksi Suomen vilkkaimmista terminaaleista. Työturvallisuusasioita on paranneltu menestyksekkäästi yhdessä työntekijöiden kanssa. Kovin sähinä käydään kello 23 02 välisenä aikana. Rekkoja, työntekijöitä ja tavaraa liikkuu silloin samanaikaisesti niin paljon, että laskuissa on vaikea pysyä mukana. Yön tohinassa suurimpia turvallisuusriskejä on trukin alle jääminen. Väsymyksellä on iso merkitys tarkkaavaisuuden kanssa. Siksi työvuorosuunnittelulla on tärkeä rooli. Jyväskylän terminaalissa on vuorokauden aikana töissä 200 ihmistä. Jos jokainen hoitaa oman tonttinsa, seuraavakin vuoro aloitetaan turvallisesti. Henkilöstö on helppo saada mukaan suunnittelemaan työturvallisuutta, koska se on kaikkien yhteinen asia. Vastuu on koko työyhteisöllä. Yksi yhteisistä säännöistä on, että pienempi väistää suurempaa. Ihan samoin kuin Helsingissä, kaikki väistävät raitiovaunua. Samat väistämisvelvollisuudet ja periaatteet pitäisi olla käytössä systemaattisesti kaikissa paikoissa. REIPPAASTI PÄÄTÖKSIÄ JA ROHKEASTI TEKEMÄÄN Yksi esimerkillisen hyvä idea syntyi työntekijöiltä. Jos halutaan, että kaikki terminaaliin sisälle tulijat pukevat päälleen turvaliivit, ne kannattaa sijoittaa tarjolle heti sisäänkäynnin yhteyteen. Idea tuli perjantaina ja jo seuraavana maanantaina meillä oli liivit naulakoissa ulko-ovien sivussa. Olenkin pitänyt ohjenuorana, että en ota vastaan pelkkiä ongelmia. Minulle pitää antaa myös ratkaisu- 4
ehdotus eli jonkun näköinen idea pitää olla, Simo Lahtela toteaa. Jos halutaan, että kaikki terminaaliin sisälle tulijat pukevat päälleen turvaliivit, ne kannattaa sijoittaa tarjolle heti sisäänkäynnin yhteyteen. Postin tuotantojohtaja Yrjö Eskola (toinen oik.) turvallisuuskierroksella Jyväskylän terminaalissa. Kuva: Vesa Kippola TOINEN VISIITTI MUUTON JÄLKEEN Postin tuotantojohtaja Yrjö Eskola kävi Jyväskylän terminaalissa johdon turvallisuuskierroksella joulukuussa. Tällä kertaa vuorossa oli tarkastuskäynti. Nyt ollaan muutossa jo siinä vaiheessa, että kamat on saatu sisälle ja ripustellaan tauluja. Normaali hyvä ja ryhdikäs toiminta alkaa muodostua. Varmistetaan vielä, että tavarat saadaan oikeasti paikoilleen, eikä vain sinne päin. Kehitetään toimintaa entistä paremmaksi samalla kun asutaan talossa. Tiimi on hyvä pitää mukana suunnittelussa jatkossakin. Asioita voi aina tehdä vielä paremmin, Yrjö toteaa. Uskallan todeta, että homma on Jyväskylässä kestävällä pohjalla. Täällä on löydetty hyviä käytännönläheisiä ratkaisuja, kuten kulkuväylien merkitseminen ja vilkkuvalot. Olen erittäin iloinen ja onnellinen siitä, että tätä ei ole puurtanut vain yksi henkilö vaan on aidosti tiimiydytty, Yrjö kiittelee. 5
Anne Huhtala,Posti Group Oyj Joensuussa turvallisuus esillä jo ennen muuttoa Joensuussa Postissa eletään jo odottavissa tunnelmissa, kun muutto uuteen terminaaliin lähestyy. Upouusissa tiloissa kiinnitetään huomio erityisesti työturvallisuuteen. Uusi terminaali valmistuu syyskuussa 2015. Työmaalla on kiinnitetty erityisen paljon huomiota turvallisuusasioihin. Työmaalla ei ole sattunut tähän mennessä yhtään tapaturmaa. Kuva: Vesa Kippola Meillä on täällä Järvi-Suomessa kunnianhimona näyttää, että me pärjätään. Vakavilta työtapaturmilta on vältytty ja turvallisuuslukemat on saatu pidettyä hyvällä tasolla, mutta tietysti lukuja voidaan vielä parantaa, Eikka Urpilainen kehuu. Kevään turvallisuushavaintokampanja on tuonut jo yli 400 turvallisuushavaintoa. Joensuun nykyisessä, jo kahdeksankymmentäluvulla rakennetussa terminaalissa on tehty hiljattain useita työturvallisuutta parantavia havaintoja ja toimia. Viimeisimpinä lastauslaitureiden oviin kiinnitettiin kulkusuuntaa ohjaavat liikennemerkit ja trukkeihin asennettiin tuulilasit. Työntekijöitä velvoitetaan käyttämään turvajalkineita sekä huomiovärisiä työ- ja suojavaatteita. Ollaksemme ketteriä, asiakaslähtöisiä ja tuloshakuisia meidän tulee kiinnittää huomiota myös turvallisuusasioihin. Lisäksi kerran kuukaudessa pidetään turvavartti koko henkilöstön kanssa Täällä on töissä hyvä porukka, joka tekee hienoa työtä. Meillä on myös hyvä ja pitkäjänteinen yhteistyö alihankinnan kumppaneiden kanssa, Anne Partanen sanoo. MUUTTO UUTEEN TERMINAALIIN YHDISTÄÄ Syksyllä postilaisilla on edessä muutto saman katon alle upouuteen Joensuun Lukkotien terminaaliin. Silloin monesta aikoinaan eri yrityksestä ja erilaisesta yrityskulttuurista tulleet työntekijät muodostavat yhden suuren perheen. Kaikilla on ollut tahoillaan omat tapansa ja tottumuksensa, joten porukan tulee lyödä hynttyyt yhteen jouhevasti ja luoda yhteiset pelisäännöt. Silloin työn tekeminen on heti alusta asti sujuvaa ja kaikki tietävät omat roolinsa ja vastuunsa. Postilaisten yhteinen yrityskulttuuri tulee tutuksi Lukkotien väelle pikkuhiljaa. Uudessa terminaalissa kiinnitetään erityistä huomiota työturvallisuuteen. Kaikki muissa terminaaleissa hyviksi havaitut menetelmät hyödynnetään. Esimerkiksi turvamerkinnät, tavaroiden sijoittelu, siisteys, kaluston kunnossapito ja trukkivarusteisiin liittyvät asiat ovat kärkisijoilla, 6
kun suunnitellaan uutta ja turvallista toimitilaa, Jari Haapea kertoo. TURVALLISUUSASIOISTA EI JUPISTA Ollaksemme ketteriä, asiakaslähtöisiä ja tuloshakuisia meidän tulee kiinnittää huomiota myös turvallisuusasioihin. Työturvallisuus perustuu erittäin systemaattiseen, kurinalaiseen ja faktaan perustuvaan johtamiseen. Tiedetään kuka on vastuussa, seurataan aktiivisesti työturvallisuuslukuja ja noudatetaan standardeja. Toimitaan kuin armeijassa, asioista ei lipsuta. Haluan, että kurinalainen työturvallisuusjohtaminen tulee myös tähän yhtiöön. Se onnistuu vain, jos esimiehet sitoutuvat ja vaativat järjestelmällisyyttä ja työntekijät noudattavat yhteisesti sovittuja työturvallisuuspelisääntöjä. Ja näissä asioissa turhaa jupinaa ei sallita. Haluan, että sana leviää työpaikoilla, Postin toimitusjohtaja Heikki Malinen sanoo. Turvallinen työpaikka on meidän kaikkien yhteinen etu ja sitä rakennetaan pitkäjänteisesti koulutuksella, säännöllisellä turvallisuudesta puhumisella ja yhteisiä turvallisia tapoja noudattamalla. Se on osa meidän normaalia työrutiinia ja jokapäiväistä työtä, eikä vain esimerkiksi kerran kuukaudessa tapahtuvaa tarkastelua. Työsuojelupäällikkö Jari Haapea (vas.) keskustelee toimitusjohtaja Heikki Malisen, tuotantoesimies Veli Tanskasen, kuljetuspäällikkö Anne Partasen ja aluepäällikkö Eikka Urpilaisen kanssa. Kuva: Vesa Kippola 7
8
Marja Sarkkinen, Työterveyslaitos Hetipurku on henkinen laastari kollegalta kollegalle Työssä sattunut uhkaava tai muuten ikävä tilanne käydään läpi tuoreeltaan. Keskustelua johdattelee työkaveri, joka on saanut siihen lyhyen koulutuksen. Helsingin kaupungilla on jo 50 tukihenkilöä eli hetipurkajaa. Kiukkuinen asiakas haukkuu, potilas uhkailee, oppilaan vanhemmat syyttelevät. Tällaiset tilanteet jäävät toisinaan pyörimään työntekijän mieleen. Ne voivat aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, pelkoja ja jopa sairauspoissaoloja. Sen ehkäisemiseksi Helsingin kaupungilla kehitetään Hetipurkumallia, jossa ikävä tilanne puretaan keskustelemalla kollegan kanssa. Keskustelua ohjailee työyhteisöstä valittu tukihenkilö eli hetipurkaja, joka on saanut tehtävään lyhyen koulutuksen. Keskustelu käydään mahdollisimman pian uhka- tai vaaratilanteen jälkeen. TUKEA HELPOSTI JA NOPEASTI Idean henkisen ensiavun toimintamallista toi kaupungille Työterveyslaitoksen erikoistutkija Anna-Maria Teperi, joka työskenteli vuoteen 2014 saakka johtavana työterveyspsykologina ja kehittämispäällikkönä Helsingin kaupungin työterveyskeskuksessa. Sitä ennen hän toimi turvallisuuden kehittämisen ja henkisen jälkihoidon parissa Finavialla. Parasta keskustelumallissa on helppous ja nopeus. Nykyisin työ itsessään on niin monimutkaista, että kaoottisiin tilanteisiin kannattaa tarjota selkeitä välineitä, Teperi sanoo. Helsingin kaupungin opetusviraston ja työväenopistojen työsuojelupäällikkö Marja Paukkonen käynnisti Hetipurku-hankkeen viime vuonna. Mukaan lähti viisi virastoa. Tähän mennessä noin 50 tukihenkilöä on saanut Teperin vetämän koulutuksen. Emme kouluta terapeutteja. Tukihenkilön ei tarvitse olla edes hoitoalan ammattilainen. Hyvät työyhteisötaidot ja kiinnostus toimia toisten ihmisten kanssa riittävät, Paukkonen sanoo. MAHDOLLISUUS TUULETTAA TUNTEITA Marja Paukkonen vertaa työn lomassa käytävää purkukeskustelua henkiseen laastariin. Emme jää voivottelemaan ja päivittelemään, vaan annamme tilaisuuden tuulettaa tunteita. Tavoitteena on saada arki taas rullaamaan, Paukkonen kertoo. Keskustelussa käsitellään muun muassa poikkeavan tilanteen aiheuttamat ajatukset ja tunnereaktiot ja todetaan, että ne ovat normaaleja kokemuksia. Keskustelumahdollisuutta tarjotaan automaattisesti eikä odotella, että ihminen tulee sitä itse pyytämään. Helsingin kaupungin työterveyskeskuksessa on tähänkin asti ollut tarjolla ammattilaisen vetämää jälkipuintia. Jälkipuinnin hakemiseen työterveyshuollosta on kuitenkin melko korkea kynnys. Tänä vuonna Hetipurku-koulutusta annetaan kaupungin työsuojelutehtävissä toimiville ja esimiehille. Työterveyslaitos ja Helsingin kaupunki miettivät mallin jatkokehittelyä yhteistyössä. Hetipurku-malli pohjautuu Jeffrey Mitchellin luomaan CISM-malliin (Critical Incident Stress Management). Hetipurkua esiteltiin Nolla tapaturmaa -foorumin seminaarissa toukokuussa. Juttu on julkaistu myös Työpiste-verkkolehdessä. www.ttl.fi/tyopiste 9
Työterveyslaitos tiedote Inhimillisiä virheitä voidaan vähentää suunnittelemalla työ ihmisen mittaiseksi Työpaikoilla tapahtuu vuosittain 100 000 125 000 tapaturmaa, joista valtaosan taustalla arvellaan olevan inhimillinen tekijä. Työterveyslaitoksen Sujuva-hankkeessa kehitetyllä kyselyllä ja tapaturmatutkintamallilla pystytään tunnistamaan inhimillisille virheille ja työtapaturmille altistavia olosuhteita. Näin toimenpiteet osataan kohdistaa oikeisiin asioihin. Tulosten perusteella tärkeää on muun muassa aikapaineen ja kuormittumisen vähentäminen, huomiota ja tarkkaavaisuutta häiritsevien tekijöiden hallitseminen sekä hyvien valintojen ja päätösten tukeminen. Inhimilliseen virheeseen vedotaan yleensä silloin, kun tapahtumalle ei löydetä selkeää laitteisiin, järjestelmiin tai ympäristöön liittyvää syytä. Inhimilliset virheet heikentävät työn sujuvuutta, aiheuttavat tarpeettomia viivästyksiä sekä taloudellisia menetyksiä, ja pahimmillaan johtavat työtapaturmiin tai onnettomuuksiin. Työterveyslaitoksen Sujuvaa työtä, vähemmän inhimillisiä virheitä (SUJUVA) -hankkeessa selvitettiin miten työtapoja ja työympäristöjä voidaan suunnitella sellaisiksi, että ne edistävät työtehtävien hoitamista turvallisesti ja sujuvasti. Tutkimus tehtiin työpaikoilla, joissa työskennellään vaihtuvien ja monimutkaisten tehtävien parissa ja vaihtuvissa työympäristöissä, kuten huolto-, kunnossapito-, varasto- ja tuotantotöissä. Tutkimukseen osallistui neljä yritystä ja yhteensä 1 681 työntekijää. - Tutkimuskyselyyn vastanneet työntekijät näkivät työtapaturmien keskeisimmiksi syiksi työympäristön olosuhteet, liiallisen työkuormituksen sekä työssä tapahtuvat häiriöt ja keskeytykset, kertoo erikoistutkija Pia Perttula Työterveyslaitoksesta. Nämä samat tekijät olivat myös yhteydessä inhimillisten virheiden yleisyyteen. 10
- Työolosuhteista erityisesti aikapaine ja kuormittuminen sekä puutteet ohjeissa ja vaarojen merkitsemisessä osoittautuivat keskeisimmiksi inhimillisille virheille altistaviksi tekijöiksi, jatkaa vanhempi tutkija Simo Salminen Työterveyslaitoksesta. TYYPILLISIMMÄT TYÖTAPATURMIIN JOHTANEET TILANTEET Hankkeessa kehitetyllä työtapaturmien tutkimusmallilla tutkittiin 47 vaara- ja työtapaturmatilannetta. Tutkimus toi esiin, että työpaikoilla toistuvat saman tyyppiset tapaturmat ja tilanteet, joihin ei ole aiemmin pystytty vaikuttamaan. Tyypillisimpiä työtapaturmiin johtaneita tilanteita olivat sellaiset, joissa työntekijä oli joutunut tarkkailemaan useaa asiaa yhtä aikaa, joissa oli yritetty työskennellä nopeasti tai kiirehtiä ja joissa jokin oli häirinnyt havaitsemista työn aikana. Myös työympäristöön liittyvät ongelmat ja ristiriitaiset tavoitteet altistivat työtapaturmille. Tyypillisimpiä inhimillisiä virheitä olivat, ettei osattu ennakoida tilannetta tai ei huomattu vaaraa tai jotain olennaista jäi huomaamatta. Kyselyaineisto ja tapaturmatilastot toivat esiin, että työolosuhdetekijät, erityisesti puutteet ohjeissa sekä ongelmat kommunikaatiossa ennustivat myös yrityksen tapaturmamäärää. INHIMILLISTEN VIRHEIDEN VÄHENTÄMISEN LÄHTÖ- KOHTANA IHMISEN MITTAINEN TYÖ SUJUVA-hankkeessa päästiin käsiksi inhimillisiin virheisiin uudella tavalla ja taustalta löytyi syitä, joihin työpaikoilla pystytään vaikuttamaan. Tutkimuksen tulosten perusteella inhimillisten virheiden ja työtapaturmien vähentämisessä on tärkeää vähentää aikapainetta ja kuormittumista, korjata puutteita ohjeissa sekä vaarojen merkitsemisessä, parantaa kommunikointia ja helpottaa asioiden huomaamista ja havaitsemista. Lähtökohtana inhimillisten virheiden vähentämiseen on ihmisen mittaiseksi suunniteltu työ ja työskentely-ympäristö. Tärkeää on tunnistaa inhimillisten virheiden taustalla olevia syitä, jotta päästään vaikuttamaan oikeisiin asioihin, painottaa Perttula. Katso lisää hankkeesta ja tuloksista: http://www.ttl.fi/sujuva 11
Työterveyslaitos tiedote Vesihuoltolaitoksille valmistui työturvallisuusopas Vesihuollon töissä on paljon riskialttiita työtehtäviä. Riskien tunnistaminen ja niiden torjunta on edellytys työturvallisuuden toteutumiselle. Vesihuoltolaitoksille tuotettu uusi työturvallisuusopas sisältää tietoa alan työturvallisuudesta, keskeisistä riskeistä ja niiden torjunnasta niin talous- ja jätevesien käsittelyssä kuin verkostotoiminnassakin. Oppaasta löytyy toimintaohjeita myös onnettomuus- ja vaaratilanteisiin sekä tietoa työterveyshuollon palveluista. Työturvallisuusopas on tarkoitettu kaikille vesihuoltolaitosten työntekijöille ja urakoitsijoille sekä muille vesihuollossa toimiville. Työturvallisuuden huomioiminen on koko työporukan yhteinen asia, vaikka lähiesimiehet ovatkin tärkeässä asemassa työturvallisuuden arvioinnissa, opastamisessa ja valvonnassa. Oppaasta löytyy ohjeet turvallisiin työskentelytapoihin ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä, lisäksi siitä löytyy vesihuoltolaitoksilla käytössä olevia ohjeita ja mallilomakkeita. Opas on ladattavissa maksutta Työterveyslaitoksen internetsivuilla. Työturvallisuuslaki korostaa riskinhallinnassa ennakointia. Työturvallisuutta kohennetaan vaikuttamalla työolosuhteisiin ennakolta eikä vasta sitten, kun epäkohtia ja vaaratekijöitä ilmenee. Työvaiheiden, aikataulujen sekä menetelmien ja toimintaympäris- VESIHUOLTOLAITOSTEN TYÖTURVALLISUUSOPAS: WWW.TTL.FI/VESIHUOLTO tön suunnittelu ennen töiden aloittamista on tärkeätä, jotta työ voidaan tehdä turvallisesti, sanoo erikoistutkija Sirpa Laitinen Työterveyslaitoksesta. KAIVANNOISSA TYÖSKENTELY AIHEUTTAA ENITEN ONNETTOMUUKSIA Vesihuoltotöissä tapaturmavaaroja aiheutuu esimerkiksi kaivannoissa tai liikenteen seassa työskentelystä sekä teline-, tikas- ja nostotöissä. Tapaturmavakuutuslaitosten liiton (TVL) keräämän tilaston mukaan vuonna 2013 vesihuoltolaitosten piiriin kuuluvilla työpaikoilla sattui 109 työpaikkatapaturmaa. Tapaturmista merkittävä osa tapahtui laitosten ja toimistojen ulkopuolella kaivannoissa ja muissa ulko-olosuhteissa, kertoo vanhempi asiantuntija Tuula Räsänen Työterveyslaitokselta. Oppaaseen on kirjattu tapaturmavaarallisia töitä ja niiden riskinhallintakeinoja. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusoppaan on tehnyt Työterveyslaitoksen asiantuntijaryhmä yhdessä Vesilaitosyhdistyksen vesi- ja viemärilaitosryhmän ja muiden vesihuoltolaitosten kanssa. Opas toteutettiin Vesihuoltolaitosten Kehittämisrahaston ja Työterveyslaitoksen rahoittamana yhteishankkeena. 12
13
Nolla tapaturmaa -foorumi tiedottaa Uudet jäsentyöpaikat 1.6. - 31.8.2015 Marioff Corporation Oy Westenergy Oy Ab Takoma Gears Oy Turun Korjaustelakka Oy Best-Hall Oy Orkla Confectionery & Snacks Finland Mäkelä Alu Oy VAK Oy Tervetuloa mukaan! Nolla tapaturmaa -foorumin koko ajantasainen jäsenlista löytyy osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi Tasoluokitushaku vuodelle 2014 avoinna 14.-25.9.2015 Tasoluokitushaku tapahtuu tänä vuonna ensimmäistä kertaa foorumin uuden Nollis-palvelun kautta. Hausta on lähetetty jäsentyöpaikkojen yhteyshenkilöille erillinen viesti. Jos et ole saanut viestiä, ole yhteydessä sähköpostitse nollis@ttl.fi Kevätseminaari 2016 Vuoden 2016 kevätseminaari on pidetään 10.-11.5.2016. Seminaaripaikkana on tällä kertaa Congress Paasitorni Helsingissä. Tiedotamme tilaisuuden teemasta tarkemmin tuonnempana, mutta merkitse päivä jo valmiiksi kalenteriisi! Videovinkki OSHA:n hengityksensuojainten tiiviystestivideo Videossa tulee esiin monta suojaimen turvalliseen käyttöön liittyvää asiaa, jotka on hyvä huomioida. Työntekijälle on esimerkiksi tehtävä terveystarkastus, jolla varmistetaan, että hän voi käyttää hengityksensuojainta. Syksyn teemakoulutukset Syksyllä 2015 foorumilaisille on tarjolla kuusi teemakoulutusta. Koulutukset on valittu Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista ja foorumin jäsentyöpaikoilta tulevat osallistujat saavat koulutuksesta 10 % alennuksen. Jäsenyys ilmoitetaan kurssille ilmoittautumisen yhteydessä. Tarkemmat tiedot koulutuksista ja ilmoittautumisen löydät Työterveyslaitoksen koulutuskalenterista www.ttl.fi/koulutus. Työhyvinvointikortti 22.9. Turku Henkilönsuojainten valinta ja käyttö 30.9. Helsinki Turvallisuusviestintä 1.10. Tampere Vahingoista oppiminen - tapaturma- ja vaaratilannetutkinta 3.11. Tampere Työturvallisuuden osallistava kehittäminen 24.11. Helsinki Työhyvinvointikortti 25.11. Helsinki Kansallinen etätyöpäivä 8.10.2015 Microsoft, DNA ja Työterveyslaitos järjestävät Kansallisen Etätyöpäivän tänä vuonna lokakuussa. Aiempien vuosien Etätyöpäivät ovat olleet suosittuja, noin 20 000 suomalaista on osallistunut kampanjaan vuositasolla. Katso lisää: www.etatyopaiva.fi www.facebook.com/kansallinenetatyopaiva Twitterissä #etätyöpaivä Videon näet alla olevasta linkistä: https://www.osha.gov/video/respiratory_protection/fittesting. html 14
Nolla tapaturmaa -foorumi UUTISLEHTI Nolla tapaturmaa -foorumin sähköinen uutislehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa: helmi-, touko-, syys- ja marraskuussa. Uutislehti on ladattavissa Nolla tapaturmaa -foorumin internetsivulta osoitteesta www.nollatapaturmaa-foorumi.fi/uutislehti. JULKAISIJA: Nolla tapaturmaa -foorumi Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki puh. 030 4741 (vaihde) faksi 030 474 2020 nollatapaturmaa-foorumi@ttl.fi www.nollatapaturmaa-foorumi.fi TOIMITUS: Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitos maija-leena.merivirta@ttl.fi VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA: Tommi Alanko Työterveyslaitos tommi.alanko@ttl.fi LEHDEN TAITTO: Pia Peker Työterveyslaitos pia.peker@ttl.fi JAKELU: 1525 KANNEN KUVA: Thinkstock JULKAISUPAIKKA: Helsinki, 2015 ISSN 1797-2906