KALATALOUSTARKKAILU 211 16WWE11 19.4.212 FORTUM POWER AND HEAT OY, UPM-KYMMENE OYJ, KAJAANIN KAUPUNKI, PALTAMON KUNTA & RKTL/KAINUUN KALANTUTKIMUS Oulujärven kalataloustarkkailu v. 211
Fortum Power and Heat Oy, UPM-Kymmene Oyj, Kajaanin kaupunki, Paltamon kunta & RKTL/Kainuun kalantutkimus 1 Oulujärven kalataloustarkkailu v. 211 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUE... 1 3 KALASTUSKIRJANPITO... 2 3.1 Aineisto ja menetelmät... 2 3.2 Kalalajikohtainen erittely... 3 3.3 Ravustus... 13 3.4 Kalastajien kommentit... 13 4 KALAKANTANÄYTTEET... 13 4.1 Aineisto... 13 4.2 Siian siivilähammasjakauma... 13 5 KUHAMERKINTÖJEN KONTROLLINÄYTTEET... 15 6 TIIVISTELMÄ... 15 7 VIITTEET... 16 Liitteet Liite 1 Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot v. 211 Liite 2 Saalisindeksit v. 28-211 Liite 3 Kuhaistutusten kontrollinäytteet (RKTL) Pöyry Finland Oy Eero Taskila, FM, kalabiologi Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 959 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi
2
1 1 JOHDANTO Oulujärven veden juoksun säännöstelylupaan sisältyvän kalakantojen hoitoa ja ylläpitoa koskevan lupapäätöksen (PSVEO 26/84/II, 11.6.1984 ja KHO 19.9.1985) mukaan luvan saajan tulee tarkkailla istutusten ja niiden sijaan ehkä määrättävien toimenpiteiden vaikutuksia Oulujärven ja Muhosjoen kalastoon ja kalastukseen. Luvan haltija on Fortum Power and Heat Oy. Oulujärvellä on kalataloustarkkailuvelvoite myös Kajaanin kaupungilla (PSY 5/2/2, 2.2.22 ja VHO 3/3/3, 15.2.23), UPM-Kymmene Oyj:llä (PSY 53/6/2, 29.5.26), Paltamon kunnalla (KAI 1297Y8-121, 11.6.23) sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Kainuun kalantutkimuksella (PSY 57/9/2, 26.6.29). Oulujärven kalataloudellinen yhteistarkkailu on toteutettu Kainuun ELY-keskuksen päätöksellä (Dnro 13/5723-29, 22.2.21) hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Oulujärvellä kalataloustarkkailuun on kuulunut jokavuotinen kalastuskirjanpito sekä määrävuosin tehtävä kalastustiedustelu. Tarkkailusta on laadittu raportti vuosittain (Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto/PSV-Maa ja Vesi Oy/Pöyry Environment Oy/Pöyry Finland Oy 1987 211). Siian kalakantanäytteitä on kerätty vuodesta 1998 lähtien ja kuhan kalakantanäytteitä vuodesta 1999 lähtien. Kalakantanäytteiden tulokset vuosilta 1998-29 on raportoinut Fortum Power and Heat Oy, Montan Lohi Tmi, Muhoksen kalatalouspalvelut ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Tulokset on esitetty vuosittain yhteistarkkailun raportin liitteenä. Voimassa olevan tarkkailuohjelman mukaan kerätään edelleen siian ja kuhan suomunäytteitä, jotka luovutetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen käyttöön. Siiasta raportoidaan kuitenkin yhteistarkkailuraportissa siivilähammasjakauma. Tässä raportissa esitetään Oulujärven kalataloustarkkailun tulokset v. 211, jolloin tarkkailu käsitti kalastuskirjanpidon, siian ja kuhan kalakantanäytteet sekä erillisselvityksenä kuhamerkintöjen kontrollinäytteiden käsittelyn, jonka toteutti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. 2 SELVITYSALUE Oulujärvi jakaantuu kolmeen osaan eli Paltaselkään, Ärjänselkään ja Niskanselkään (kuva 1). Kaksi suurta reittivesistöä, Hyrynsalmen reitti ja Sotkamon reitti, laskevat Paltaselälle. Näiden lisäksi Oulujärveen laskee useita pienempiä jokia ja puroja. Järven luvanvarainen säännöstelyväli on 2,7 m. Keskimääräinen vuotuinen säännöstelyväli on noin 1,9 m. Oulujärven valuma-alue järven luusuassa on 19 839 km 2. Järven pinta-ala on 928 km 2. Oulujoen virtaama (Q) ja vedenkorkeus (W) Oulujärven luusuassa on ollut v. 1991-25 seuraava: HQ = 7 m 3 /s HW = 123,7 m MQ = 217 m 3 /s MW = 122,23 m NQ = m 3 /s NW = 12,94 m Oulujärven suurimmat yksittäiset kuormittajat ovat olleet UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin tehtaat, joka lopetettiin v. 28 lopulla, ja Kajaanin kaupunki. Järveä ja sen reittivesistöjä kuormittavat pistekuormittajina lisäksi useat asutustaajamat, kalalaitokset ja turvetuotantoalueet.
2 Oulujoen yhteistarkkailun mukaan Oulujärven vesi on humuspitoista ja ravinteisuudeltaan mesotrofista. Pintaveden laatu on yleensä seuraava: väriluku alle 8, COD Mn 1-15 mg/l, kok.p 1-2 g/l ja kok.n 3-5 g/l. Palta- ja Sokajärvessä, missä kuormituksen vaikutus näkyy selvimmin, pitoisuusarvot ovat olleet usein em. korkeampia. Kuva 1 Oulujärven alue. 3 KALASTUSKIRJANPITO 3.1 Aineisto ja menetelmät Oulujärven säännöstelyluvan tarkkailuvelvoitteesta johtuva kalastuskirjanpito aloitettiin vuonna 1986, jolloin kirjanpidon järjestämisen ja perustulostuksen hoiti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Kirjanpitoon osallistui v. 1986 yhteensä 12 kalastajaa. Kirjanpito järjestettiin uudelleen v. 1987 ja siihen on osallistunut v. 1987-1992 18-2 kalastajaa. Keväällä 1993 Paltaselälle järjestettiin 5 uutta kirjanpitäjää. Tulokset vuosilta 199321 on saatu 2-25 kalastajalta. Vuonna 211 kirjanpitoon osallistui 22 kalastajaa, joista 8 kalasti Paltaselällä, 8 Ärjänselällä ja 7 Niskanselällä. Kirjanpitokalastajista 3 ei poikkeuksellisesti kalastanut v. 211. Kalastuskirjanpidon pyynti- ja saalistiedot vuodelta 211 sekä kalastajien kommentit pyydysten likaantumisesta ym. on esitetty liitteessä 1. Pyynti- ja saalistiedoista on laskettu eri selille eritellyt pyydyskokukertakohtaiset, kalastuspäiväkohtaiset tai kalastus-
kertakohtaiset saalisindeksit (g/pkk, kg/kp, kg/kkr) kullekin saalislajille (taulukot 1-15 liitteessä 2). Saalisindeksin kehittymistä tarkkailujakson aikana on lisäksi kuvattu tärkeimpien pyyntimuotojen ja kalalajien osalta sekä vuosittaisina kuukausijaksoarvoina että kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina kuvissa 2-9. Vuoden 1997 tarkkailuraportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 1998) on esitetty kaikki saalisindeksitulokset alueittain vuosilta 1986-1997 ja vuoden 27 raportissa (Pöyry Environment Oy 28) vastaavasti vuosilta 1998-27. Tässä raportissa on esitetty tulokset taulukkomuodossa v. 28-211 ja kuvalliset esitykset vuosilta 2-211. Kuvalliset esitykset vuosilta 1986-23 on esitetty vuoden 23 raportissa (PSV-Maa ja Vesi Oy 24) ja vuosilta 1994-29 vuoden 29 raportissa (Pöyry Finland Oy 21). 3 3.2 Kalalajikohtainen erittely Muikku Muikun pienen koon vuoksi sen verkkopyynti oli v. 211 vähäistä. Paltaselällä pyyntiä vain kokeiltiin ja Niskanselällä ei pyydetty ollenkaan. Paltaselällä yksikkösaalis oli kohtalainen eli,86 kg/pkk ja Ärjänselällä pieni eli,38 kg/pkk (taulukko 1). Muikkukanta heikkeni Oulujärvellä voimakkaasti 199-luvun alussa, minkä jälkeen muikkukanta elpyi kaikilla selillä. Muikkukanta on ollut varsin vahva 199-luvun puolivälistä lähtien. Muikku on ollut hyvin pientä v. 25-211 ja sen verkkopyynti on siksi vähentynyt. Verkkopyynnin yksikkösaalis on ollut viime vuosina enimmäkseen pieni-kohtalainen (kuva 2). Verkkopyynnin tulokset eivät kuitenkaan anna enää täysin oikeaa kuvaa muikkukannan vahvuudesta. Edelleen varsin vahvaan muikkukantaan viittaavat tulokset nuotta-, isorysä- ja troolipyynnissä. Talvinuottausta kokeili Niskanselällä 1 kalastaja, joka veti vain 6 apajaa. Nuottasaalis oli talvella kohtalainen eli 93 kg kalastuspäivää kohden (taulukko 2). Kesänuottausta harjoitti Niskanselällä 1 kalastaja. Kesällä muikkua saatiin kohtalaisesti eli 97 kg kalastuspäivää kohden (taulukko 2). Myös kesällä muikku oli niin pientä, että sen markkinointi oli vaikeaa. Ärjänselällä nuottausta ei ole harjoitettu ollenkaan v. 28 jälkeen. Nuottasaaliin suhteen Niskanselkä on aina ollut Ärjänselkää parempi kalastusalue. Niskanselällä talvinuotalla saatu yksikkösaalis on ollut 2-luvulla v. 21-211 lukuun ottamatta hyvä eli tasoa 1-2 kg kalastuspäivää kohden (kuva 2). V. 21-211 yksikkösaalis jäi alle 1 kg:n. Ärjänselällä saalis on ollut tasoa 5-9 kg/kp. Vähäisellä kesänuottauksella saadut saaliit Niskanselältä ovat olleet 2-luvulla pieniä eli tasoa 4-1 kg/kalastuspäivä. V. 28-211 saalis on ollut keskimääräistä parempi eli 64-97 kg/kp (taulukko 2). Paltaselällä on ollut pyynnissä v. 2-23 ja 28 tiheäperäinen isorysä, jolla muikkua on saatu vähän eli 2-32 kg/pkk (taulukko 6, kuva 2). Ärjänselällä tiheäperäisillä isorysillä muikkua on saatu 2-luvulla 4-28 kg/pkk (taulukko 1, kuva 2). Niskanselällä tiheäperäisillä isorysillä saadun muikun yksikkösaalis on ollut 2-luvulla kohtalainenhyvä eli 26-81 kg/pkk, ja yksikkösaalis on tänä aikana kohonnut (taulukko 13, kuva 2). Vuosittaiset troolaustiedot on saatu Niskanselältä. Muikun yksikkösaalis v. 211 oli Niskanselällä keskimääräistä parempi eli 418 kg kalastuspäivää kohden (taulukko 3). Kirjanpitäjän troolaus jäi v. 211 vähäiseksi (2 kalastuspäivää syys-lokakuussa). Muikun pieni koko rajoittaa muikun markkinoita ja siten myös pyyntiä. Pientä hottamuikkua saatiin v. 211 vähäisessä syksypyynnissä melko vähän eli 6 % kokonaissaaliista (liite 1.5). Muikkukannan taantuma 199-luvun alussa näkyi myös troolisaaliissa. Troolattava
muikkukanta on ollut tasaisen vahva jo v. 1995 lähtien ja 2-luvulla yksikkösaalis on ollut tasoa 25-4 kg/kp (kuva 3). Kainuun ELY-keskuksen tilastoinnin mukaan Oulujärven yleisvedellä troolasi 5 troolikuntaa v. 211. Kokonaissaalis oli 32 t, josta muikkua oli 29 t. Kokonaismuikkusaaliista saatiin Ärjänselältä 62 % ja loput Niskanselältä. Troolausta Oulujärvellä rajoittavat markkinointivaikeudet, minkä vuoksi troolausta ei ole harjoitettu täydellä teholla enää moneen vuoteen. Esimerkiksi v. 211 vetotuntien määrä (356 h) oli vajaa viidesosa vuoden 24 vastaavasta (216 h). Syksyllä troolauksen kannattavuutta parantaa mädin erottaminen saaliista. Oulujärven muikkukanta on ollut varsin vahva 199-luvun puolivälistä lähtien, mutta muikun koko on ollut jo pitkään pieni, mikä on aiheuttanut menekkivaikeuksia. V. 25-211 muikun pienen koon vuoksi sitä on pyydetty verkoilla vain vähän ja talvinuottaus sekä troolaus on jäänyt aiempaa vähäisemmäksi. 4
5 4 g/pkk MUIKKU Verkot # 1-18 mm, V-XI 35 3 25 2 15 1 5 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 35 kg/kp MUIKKU Talvinuotta, I-V 3 25 2 15 1 5 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Ärjänselkä Niskanselkä 9 8 kg/pkk MUIKKU Isorysät, V-X 7 6 5 4 3 2 1 2 4 6 8 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 2 Pyydyskokukertakohtainen (g/pkk, kg/pkk) ja kalastuspäiväkohtainen (kg/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2-211.
6 45 kg/kp MUIKKU Troolipari, V-XI 4 35 3 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Niskanselkä Kuva 3 Kalastuspäiväkohtainen (kg/kp) muikkusaalis vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2-211. Siika Tiheillä siikaverkoilla (# 27-33 mm) siian pyyntiä vain kokeiltiin (36 pkk) v. 211 Paltaselällä lokakuussa, jolloin siikaa saatiin kohtalaisesti eli,78 kg/pkk (taulukko 4). Välikoon siikaverkoilla (# 34-4 mm) kalastettiin vain hiukan (9 pkk) kesällä Paltaselällä, mutta siikaa ei saatu ollenkaan (taulukko 4). Harvoilla verkoilla (# > 4 mm) siikaa saatiin kaikilta seliltä vain hiukan eli 9-17 g/pkk (taulukot 4, 9, 12). Kirjanpitäjien kalastus # 27-4 mm:n siikaverkoilla on käytännössä loppunut heikkojen siikasaaliiden vuoksi. Kalastus on keskittynyt yhä enemmän harvojen verkkojen (# > 4 mm) käyttöön parantuneiden kuhasaaliiden vuoksi. Siikaverkkojen (# 27-4 mm) aineisto on 2-luvun alkuvuosien jälkeen vähäinen ja ajallisesti epäyhtenäinen ja niillä saadun siian yksikkösaaliit ovat olleet pieniä eli enimmäkseen alle,4 kg/pkk (kuva 4). Niskanselällä yksi kalastaja kalasti siikaa välikoon siikaverkoilla kesällä aktiivisesti v. 23-24 ja saalis oli silloin kohtalainen (kuva 4). Siian yksikkösaaliit ovat pienentyneet 2-luvulla. Varsinaisten siikaverkkojen osalta kirjanpitoaineisto ei anna enää luotettavaa kuvaa siian yksikkösaalismuutoksista. Harvoilla verkoilla (# > 4 mm) saatu siian yksikkösaalis on ollut 2-luvulla pieni eli yleensä alle 5 g/pkk ja viime vuosina enää alle 2 g/pkk (kuva 4). V. 26 Niskanselällä oli käytössä myös # 4 mm:n verkkoja ja siikaa saatiin keskimääräistä enemmän. Nykyisin pääosa verkoista on solmuväliltään 5 mm tai enemmän ja näillä verkoilla siikaa saadaan enää hyvin vähän. Tiheillä isorysillä parhaat siikasaalit on saatu Ärjänselältä 199-luvun puolivälissä, jolloin yksikkösaalis oli parhaimmillaan 21 kg/pkk. Siian yksikkösaalit ovat laskeneet sen jälkeen sekä Ärjän- että Niskanselällä selvästi ja viime vuosina saalis on ollut enää tasoa 1 kg/pkk tai vähemmän (kuva 5). Vuoden 211 keskimääräistä parempi siian yksikkösaalis Niskanselällä johtui todennäköisesti rysäkalastajan vaihtumisesta ja siitä, että yhtä pyynnissä ollutta tiheää rysää koettiin vain harvoin. Harvojen rysien pyynnistä on yhtenäisin aineisto Paltaselältä, jossa siian yksikkösaalis oli 199-luvun puolivälissä parhaimmillaan 28 kg/pkk. Siian yksikkösaalis on laskenut sen jälkeen ja viime vuosina se on ollut enää tasoa 1 kg/pkk tai vähemmän (kuva 5). Ärjänselällä oli pyynnissä harva rysä v. 2-25 ja siellä siian yksikkösaalis oli pieni eli 2,6-6,8 kg/pkk (kuva 5).
7 8 7 g/pkk SIIKA Verkot # 27-33 mm, I-XII 1667 6 5 4 3 2 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 9 g/pkk SIIKA Verkot # 34-4 mm, I-XII 8 7 6 5 4 3 2 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 6 g/pkk SIIKA Verkot # 4-85 mm, I-XII 5 4 3 2 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 4 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2-211.
8 12 kg/pkk SIIKA Tiheä isorysä, V-X 1 8 6 4 2 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 7 kg/pkk SIIKA Harva isorysä, V-X 6 5 4 3 2 1 2 4 6 8 1 2 4 Paltaselkä Ärjänselkä Kuva 5 Pyydyskokukertakohtainen siikasaalis (kg/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2-211. Taimen Taimensaalis harvoilla verkoilla (# > 4 mm) on ollut 2-luvulla kaikilla selillä pieni, eli alle 5 g/pkk (taulukot 4, 9, 12). Palta- ja Ärjänselällä taimen on ollut lähinnä satunnainen saaliskala, ja saalis on ollut vain muutamia grammoja verkon kokukertaa kohden (kuva 6). Parhaat saaliit on saatu Niskanselältä, mutta sielläkin yksikkösaalis on viime vuosina pienentynyt vähäiseksi eli tasolle alle 1 g/pkk. Kaikkina vuosina taimenta ei ole saatu ollenkaan. V. 24 keskimääräistä parempi yksikkösaalis Niskanselällä johtui yhden kalastajan aktiivisesta taimenen pyynnistä syyskuussa, jolloin hän sai melko tehokkaalla pyynnillä (36 pkk) taimenta,6 kg/pkk. Tiheillä isorysillä taimenta on saatu 2-luvulla Ärjän- ja Niskanselältä vain vähän eli yleensä tasoa,1-,3 kg/pkk (kuva 6). Kaikkina vuosina taimenta ei ole saatu ollenkaan. Harvojen rysien aineisto on yhtenäisin Paltaselällä, jossa taimenen yksikkösaalis on 2-luvulla alentunut tasolle,1-,2 kg/pkk (kuva 6). Parhaat taimensaalit harvoilla rysillä on saatu Ärjänselältä, jossa yksikkösaalis oli v. 2-25 tasoa 1-3 kg/pkk.
9 5 g/pkk TAIMEN Verkot # 4-85 mm, I-XII 4 3 2 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 7 g/pkk TAIMEN Isorysät, V-X 6 5 4 3 2 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 6 Pyydyskokukertakohtainen taimensaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2-211. Isorysät Paltaselällä harvoja ja Ärjän sekä Niskanselällä tiheitä. Kuha Kuhaa kirjanpitäjät saivat ensimmäisen kerran mainittavasti eli 3 kg v. 1992. V. 2 saalis oli vajaa 2 t. V. 211 verkko- ja rysäkalastajat saivat kuhaa yhteensä 28,5 t eli yli viisi kertaa enemmän kuin haukea. Pääosa kilomääräisestä saaliista saatiin 2-luvun alkupuolelle asti Paltaselältä. Kirjanpitäjien aktiivisin verkkokalastus on keskittynyt nykyisin Ärjänselälle. Vuoden 211 kuhasaaliista 63 % saatiin Ärjänselältä, 27 % Niskanselältä ja loput 1 % Paltaselältä. Kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla oli v. 211 Palta- ja Ärjänselällä kohtalainen eli,73-,76 kg/pkk (taulukot 4, 9). Niskanselällä yksikkösaalis oli pieni eli,49 kg/pkk (taulukko 12). Paltaselällä kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla (# > 4 mm) on ollut tasaisessa nousussa 199-luvun puolivälistä lähtien ja v. 26-27 saalis oli jo hyvä eli tasoa 1 kg/pkk (kuva 7). Sen jälkeen yksikkösaalis näyttää vakiintuneen kohtalaiseksi eli tasolle,8 kg/pkk. Ärjän- ja Niskanselällä kuhan yksikkösaalis harvoilla verkoilla alkoi kohota merkittävästi 2-luvun alussa ja Ärjänselällä se näyttää vakiintuneen kohtalaiseksi eli tasolle,6-,7 kg/pkk. Niskanselällä yksikkösaalis kohosi v. 21 mennessä hyväksi eli tasolle 1, kg/pkk, mutta v. 211 yksikkösaalis aleni tasolle,5 kg/pkk.
Ärjänselällä on ollut aktiivista verkkopyyntiä muita selkiä enemmän myös kesällä, mikä pienentää kuhan koko vuotta kohden laskettua keskimääräistä yksikkösaalista. Niskanselällä kalastus on painottunut aiemmin talvikalastukseen, jolloin kuhaa saadaan paremmin kuin kesällä. V. 211 Niskanselän kalastustavoissa tapahtui kuitenkin merkittävä muutos. Aktiivisen rysäkalastuksen sijaan kalastettiin kesällä suurella verkkomäärällä. Kesäkalastuksen osuus (7 pkk) oli lähes puolet kokonaispyyntiponnistuksesta (153 pkk). Tämä alensi kuhan koko vuotta kohden laskettua keskimääräistä yksikkösaalista. Talvella ja syksyllä kuhan yksikkösaalis oli Niskanselälläkin tasoa,7 kg/pkk (taulukko 12). Verkkokalastustulosten perusteella kuhan yksikkösaalis näyttää jo saavuttaneen huippunsa ja on todennäköisesti jo vakiintunut myös Niskanselällä. Kuhakannan voimistuminen näkyy selvästi etenkin Paltaselän mutta myös Ärjän- ja Niskanselän isorysien yksikkösaaliissa (kuva 7). Pyynti harvoilla isorysillä on ollut Paltaselällä v. 26-29 epäsäännöllistä ja osin myös vähäistä. V. 211 kuhaa saatiin harvoilla isorysillä Paltaselältä kohtalaisesti eli 1,6 kg/pkk (taulukko 5, kuva 7). Kalastus harvoilla rysillä keskittyy nykyisin kuhan pyyntiin. Paltaselällä isorysien kokonaissaaliista kuhaa oli v. 211 57 %. Tiheillä isorysillä kuhaa saatiin v. 211 Ärjän- ja Niskanselältä 4,2-5,8 kg/pkk (taulukot 1 ja 13, kuva 7). 1 12 g/pkk KUHA Verkot # 4-8 mm, I-XII 1 8 6 4 2 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 14 g/pkk KUHA Isorysät, V-X 12 1 8 6 4 2 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 7 Pyydyskokukertakohtainen kuhasaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2-211. Isorysät Paltaselällä harvoja ja Ärjän sekä Niskanselällä tiheitä.
Hauki Haukisaalis harvoilla (# > 4 mm) verkoilla oli v. 211 kaikilla selillä pieni eli,6-,31 kg/pkk (taulukot 4, 9, 12). Yksikkösaalis on ollut koko tarkkailujakson ajan alueesta riippuen v. 22-25 asti kohtalaista tasoa eli yleensä,5-,7 kg/pkk ja haukikanta on ollut tasaisen vahva (kuva 8). V. 22-23 jälkeen hauen yksikkösaalis on alentunut kaikilla selillä pieneksi, mikä johtunee pääasiassa kalastustapojen muuttumisesta. Vuodesta 23 lähtien verkkokalastusta on harjoitettu aiempaa enemmän kesällä ja syksyllä, jolloin haukea tulee vähemmän kuin talvella. Aktiivinen kuhanpyynti on vaikuttanut myös kalastustapoihin lähinnä pyyntipaikkojen ja pyyntisyvyyden osalta, millä on todennäköisesti ollut merkittävää vaikutusta ainakin hauki- ja madesaalisiin. V. 27 Paltaselällä kalastettiin kesällä vain vähän, mikä näkyi kohonneena hauen yksikkösaaliina. Rantarysillä pyydettiin Niskanselällä vähän v. 211 ja niillä saatiin haukea vähän eli 3,1 kg/pkk (taulukko 14). Hauen yksikkösaalis on vaihdellut Niskanselällä 2-luvulla vuosittain ollen koko ajan pieni eli yleensä tasoa 1,-2,5 kg/pkk (kuva 8). Kaikkina vuosina rantarysillä ei ole pyydetty ollenkaan. 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 g/pkk HAUKI Verkot # 4-85 mm, I-XII 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 35 g/pkk HAUKI Rantarysät, V-VIII 3 25 2 15 1 5 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Paltaselkä Niskanselkä Kuva 8 Pyydyskokukertakohtainen haukisaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2-211. Made Madesaalis harvoilla verkoilla (# > 4 mm) oli v. 211 kevättalvella kaikilla selillä pieni eli,8-,21 kg/pkk (taulukot 4, 9, 12). Yksikkösaalis on ollut muutamaa poikkeusta
lukuun ottamatta 2-luvulla talvella pieni eli alle,5 kg/pkk (kuva 9). Harvoilla verkoilla saadun mateen yksikkösaalis on alentunut 2-luvun alkupuolelta lähtien kaikilla selillä. Talviverkkopyynnin keskittyminen 2-luvulla kuhan pyyntiin syviltä vesialueilta on todennäköisesti vähentänyt madesaaliita. Maderysillä kalastettiin v. 211 vain Niskanselällä ja madetta saatiin vähän eli 4,2 kg/pkk (taulukko 7). Niskanselällä, josta on olemassa yhtenäinen aineisto, mateen rysillä saatu yksikkösaalis parani 199-luvun loppupuolella tasolle,6 kg/pkk, ja 2- luvulla yksikkösaalis on ollut samaa tasoa tai vähän pienempi (kuva 9). 12 9 g/pkk MADE Verkot # 4-45 mm, I-IV 8 7 6 5 4 3 2 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä 12 g/pkk MADE Maderysät, I-IV 1 8 6 4 2 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 2 4 6 8 1 Paltaselkä Ärjänselkä Niskanselkä Kuva 9 Pyydyskokukertakohtainen madesaalis (g/pkk) vuosiarvoina (pylväs) ja kolmen vuoden liukuvina keskiarvoina (viiva) Oulujärvellä v. 2-211. Muut kalalajit Solmuväliltään 34-4 mm:n verkoilla pyydettiin v. 211 vain hiukan (9 pkk) Paltaselällä ja niillä saatiin ahventa hyvin eli 1,1 kg/pkk (taulukko 4). Katiskoilla ahventa saatiin Paltaselältä v. 211 hyvin eli 1,74 kg/pkk (taulukko 8). Isorysillä ahventa saatiin kaikilta seliltä vähän eli 1,58-3,69 kg/pkk (taulukot 5, 1, 13). Lahnaa ja särkeä saatiin merkittävässä määrin vain isorysillä Palta-, Ärjän- ja Niskanselältä (taulukot 5, 1, 13). Jaalanganlahdella kalastettiin touko-kesäkuussa kolmella hoitopyyntirysällä vähäarvoista kalaa ja niillä saatiin särkeä ja lahnaa yhteensä noin 9 kg (liite 1.4).
3.3 Ravustus Yksi kirjanpitäjä on ravustanut Manamansalon ja mantereen välisellä Kaivannonsalmella v. 29-211. Rapusaalis on ollut 27-5 rapua vuodessa (taulukko 15). Pieniä rapuja, joita on käytetty myös siirtoistutuksiin, on ollut noin kaksinkertainen määrä, joten rapukanta näyttää olevan elinvoimainen. 13 3.4 Kalastajien kommentit Kalastajien kommentit koskivat v. 211 pääasiassa pyydysten likaantumista (liite 1). Kommenttien perusteella verkkojen ja rysien limoittuminen vaikeutti pyyntiä ajoittain sekä kesällä että talvella. Likaantumishaittaa kommentoitiin vähiten Niskanselällä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu. Niskanselällä kommentoitiin muikun pientä kokoa, mikä vaikeutti muikun markkinointia. 4 KALAKANTANÄYTTEET 4.1 Aineisto Voimassa olevan kalataloustarkkailuohjelman mukaan Oulujärveltä kerätään v. 21-214 siian ja kuhan suomunäytteitä vuosittain kaikilta seliltä molemmista lajeista 1 kpl. Siikanäytteet kerätään rysäpyynnistä useana otoksena pitkin pyyntikautta ja kuhanäytteet talvella vallitsevasta verkkopyynnistä. Suomunäytteet luovutetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle, joka voi hyödyntää niitä omissa tutkimuksissaan. Velvoitetarkkailuraportissa raportoidaan kalakantanäytteistä vain siian siivilähammasjakauma. Kalakantanäytteiden kertymä on esitetty taulukossa 16. Taulukko 16 Kalakantanäytteiden määrä (kpl) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v. 21-211. Siika Palta Ärjä Niska Kuha Palta Ärjä Niska 21 1 1 1 21 14 13 1 211 1 1 1 211 14 1 14 4.2 Siian siivilähammasjakauma Siikanäytteet on eroteltu siivilähammasjakauman perusteella (Vehanen & Hyvärinen 1996). Tuppisiioiksi luettiin siiat, joiden siivilähammasluku oli 25 tai vähemmän. Verkkosiioiksi luettiin siiat, joiden siivilähammasluku oli 26-43 ja planktonsiioiksi siiat, joiden siivilähammasluku oli vähintään 44. V. 21-211 Paltaselän siikanäytteistä pääosa eli 78 % oli planktonsiikaa (taulukko 17, kuva 1). Arjän- ja Niskanselällä planktonsiian osuus oli vain 17-3 %, mikä viittaa näillä selillä planktonsiian heikkoon istutustulokseen. Tilanne oli vastaavanlainen myös v. 24-29, jolloin planktonsiian keskimääräinen osuus oli Paltaselällä 87 % ja Ärjänja Niskanselällä 28-32 % (Pöyry Finland Oy 21).
Taulukko 17 Siikanäytteiden (n = 6) eri siikamuotojen osuus (%) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v. 21-211. 14 Palta Ärjä Niska Tuppis. Verkkos. Planktons. Tuppis. Verkkos. Planktons. Tuppis. Verkkos. Planktons. 21 4, 12, 84, 12, 69, 19, 2, 71, 27, 211 8, 21, 71, 6, 79, 15, 3, 65, 32, 21-6, 16,5 77,5 9, 74, 17, 2,5 68, 29,5 211 12, % Paltaselkä 1, 8, 6, 4, 2,, 1516171819221222324252627282933132333435363738394414243444546474849551525354555657585966162636465 12, % Ärjänselkä 1, 8, 6, 4, 2,, 1516171819221222324252627282933132333435363738394414243444546474849551525354555657585966162636465 12, % Niskanselkä 1, 8, 6, 4, 2,, 1516171819221222324252627282933132333435363738394414243444546474849551525354555657585966162636465 Kuva 1 Siikanäytteiden (n = 6) siivilähammasjakauma (%) Oulujärven Palta-, Ärjän- ja Niskanselällä v. 21-211.
5 KUHAMERKINTÖJEN KONTROLLINÄYTTEET Oulujärveen v. 211 istutetut kuhat merkittiin alitsariinivärjäyksellä. V. 212 ja 213 järveltä kerätään kuhan pienpoikasnäytteitä tarkoituksena selvittää luontaisen lisääntymisen määrää. Kuhanäytteistä otettiin sumputuksen jälkeen merkinnän onnistumisen selvittämiseksi kontrollinäytteet, jotka tutkittiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta. Raportti tutkimustuloksista on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 3. 15 6 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa esitetään Oulujärven kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 211, jolloin tarkkailu käsitti vuosittaisen kalastuskirjanpidon ja kalakantanäytteet. Kalastuskirjanpidon mukaan muikkukanta on ollut varsin vahva 199-luvun puolivälistä lähtien. Muikku on ollut viime vuosina pientä, minkä vuoksi sen verkkopyynti, talvinuottaus ja troolaus ovat olleet tavallista vähäisempää. Edelleen kuitenkin varsin vahvaan muikkukantaan viittaavat tulokset nuotta-, isorysä- ja troolipyynnissä. Muikun pienen koon vuoksi kalalla on ollut markkinointivaikeuksia. Verkkopyynnin tulokset eivät anna enää täysin oikeaa kuvaa muikkukannan vahvuudesta. Kirjanpitäjien kalastus # 27-4 mm:n siikaverkoilla on käytännössä loppunut heikkojen siikasaaliiden vuoksi. Siikaverkkojen aineisto on 2-luvun alkuvuosien jälkeen vähäinen ja ajallisesti epäyhtenäinen ja niillä saadut siian yksikkösaaliit ovat olleet pieniä eli enimmäkseen alle,4 kg/pkk. Siian yksikkösaaliit ovat pienentyneet 2-luvulla. Varsinaisten siikaverkkojen osalta kirjanpitoaineisto ei anna enää luotettavaa kuvaa siian yksikkösaalismuutoksista. Isorysillä saatu siikasaalis on laskenut kaikilla selillä ja viime vuosina yksikkösaalis on ollut yleensä tasoa 1, kg/pkk tai vähemmän. Taimenen yksikkösaalis on ollut pieni koko tarkkailujakson ajan sekä verkko- että rysäpyynnissä. Parhaat taimensaaliit on saatu Niskanselältä. Kuhan yksikkösaalis on kohonnut selvästi 199-luvun puolivälistä lähtien Paltaselällä ja 2-luvulla myös Ärjän- ja Niskanselällä. Verkko- ja rysäkalastajat saivat v. 211 kuhaa yhteensä 28,5 t eli yli viisi kertaa enemmän kuin haukea. V. 211 harvoilla verkoilla saatu kuhan yksikkösaalis oli Palta- ja Ärjänselällä kohtalainen eli,7 kg/pkk ja Niskanselällä pieni eli,5 kg/pkk. Niskanselällä yksikkösaalista laski voimakas kesäkalastus. Kuhakannan voimistuminen näkyy myös isorysäsaaliissa. Tulosten perusteella kuhan yksikkösaalis näyttää jo saavuttaneen huippunsa ja on vakiintunut. Haukikanta on ollut tasaisen vahva ja sen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut koko tarkkailujakson ajan alueesta riippuen v. 22-25 asti kohtalainen eli tasoa,4-,7 kg/pkk. Sen jälkeen yksikkösaalis on laskenut pieneksi. 2-luvulla hauen yksikkösaalista on laskenut kalastustapojen muuttuminen enemmän kuhaa suosivaksi. Mateen yksikkösaalis harvoilla verkoilla on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 2- luvulla talvella pieni eli alle,5 kg/pkk. Mateen yksikkösaalis on alentunut 2-luvun alkupuolelta lähtien kaikilla selillä. Talviverkkopyynnin keskittyminen 2-luvulla kuhan pyyntiin syviltä vesialueilta on todennäköisesti vähentänyt madesaaliita. Kirjanpitokalastajien kommenttien perusteella verkkojen ja rysien limoittuminen vaikeutti pyyntiä ajoittain sekä kesällä että talvella. Likaantumishaitta oli vähäisin Niskanselällä. Kalojen makuvirheitä ei kommentoitu v. 211. Siian kalakantanäytteiden mukaan planktonsiikojen osuus oli v. 21-211 Paltaselällä 78 %, mutta Ärjän- ja Niskanselällä 17-3 %, mikä viittaa näillä alueilla planktonsiian heikkoon istutustulokseen.
7 VIITTEET Pohjois-Suomen Vesitutkimustoimisto 1987...1997. Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta 1986...1996. Monisteita. PSV-Maa ja Vesi Oy 1998 25. Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta 1997 24. Monisteita. Pöyry Environment Oy 26 29. Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta 25 28. Monisteita. Pöyry Finland Oy 21 211. Oulujärven kalataloustarkkailuraportit vuosilta 29 21. Monisteita. Vehanen, T. & Hyvärinen, P. 1996. Oulujärven kalatalouden monitavoitteinen kehittäminen. Kalakanta-arviot ja ravintonäytteet. Riistan- ja kalantutkimus. Kala- ja riistaraportteja 78. Paltamo. 16
KALASTUSKIRJANPIDON PYYNTI- JA SAALISTIEDOT V. 211 Liite 1.1 Merkinnät: Kuukaudet I - XII, verkon solmuväli (# mm), pyydyskokukerrat (pkk), kalastuskerrat (kkr) ja saatu saalis (kg), kuukauden alkupuoli ja loppupuoli (ap, lp). PALTASELKÄ Muikkuverkot # 1-12 mm kk pkk muikku X 32 27,5 kg/pkk,859 Verkot 27-33 mm kk pkk siika taimen made ahven X 36 28 5 3 5 kg/pkk,778,139,83,139 Verkot 34-4 mm kk pkk ahven kuha VI 3 3,1,8 VII 4 1,8,8 VIII 2 5 VI-VIII 9 9,9 1,6 kg/pkk 1,1,178 Verkot 4-7 mm kk pkk siika hauki made ahven kuha lahna I 91 1,8 216,2 69,5 5,5 737,4 8 II 64 3,2 181 48,2 4,7 455,2 1,8 III 297 4,5 155,1 33,7 2,9 217,7 1 IV 15,5 8,5 12,1 6,4 76,1,9 V 46 43,3 3,5 12,7 2,7 VI 8 3 1,5 5 VII 24 7 18 15 X 27 3 28 7 1 282 4 I-IV 1997 19 632,8 163,5 19,5 1486,4 11,7 kg/pkk,1,317,82,1,744,6 V-VIII 78 53,3 3,5 32,2 22,7 kg/pkk,,683,45,413,291, X 27 3 28 7 1 282 4 kg/pkk,11,14,26,4 1,44,15 I-XII 2345 22 714,1 174 52,7 1791,1 15,7 kg/pkk,9,35,74,22,764,7 Isorysät (harvat) kk kpl pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna särki muikku V 2-6 42 48 6 8 2 63 238 66 255 1 VI* 5-6 33 17 1 12 1 85 498 38 57 VII* 5 17 1 4 219 23 17 VIII 4-5 14 8 23 214 52 1 IX* 3 6 1 6 2 6 16 13 5 V-VIII 2-6 16 66 2 1 3 171 1169 179 339 1 kg/pkk,623,189,943,28 1,613 11,28 1,689 3,198,9 IX 3 6 1 6 2 6 16 13 5 kg/pkk,167 1,,333, 1, 2,667 2,167,833, V-IX 2-6 112 67 26 12 3 177 1185 192 344 1 kg/pkk,598,232,911,27 1,58 1,58 1,714 3,71,9 * yksi ankerias
Katiskat Liite 1.2 kk kpl pkk ahven hauki made särki kuha V 3-6 57 13,1 1,2 4,3 7,5 VI 5 25 39,4 2,2 1 1 V-VI 3-6 82 142,5 3,4 4,3 8,5 1 kg/pkk 1,738,41,52,14,12 Vetouistelu (Paltaselkä) kk vapoja kalastus- kalastus- hauki kuha ahven käytössä kertoja aika h V - 1 2,3 VI - 3 9,5 8 3,7 2,3 VII - 4 9 5,5 1 VIII - 3 6 3,3 V-VIII 11 26,5 16,5 4,7 2,9 kg/kkr 1,5,427,264 Kajaaninjoki Vetouistelu kk vapoja kalastus- kalastus- kuha käytössä kertoja aika h VI 2 7 14,7 VIII 2-3 9 2 2,9 VIII 2-3 7 17 7 VI-VIII 2-3 23 51 1,6 kg/kkr,461 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap), vaikeuttaa pyyntiä (I lp), vähäistä (II ap), vaikeuttaa pyyntiä (II lp-iii ap). Lika ruskeaa lietettä, joka lähtee pois verkkoja puistelemalla. 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-II, V ap, VI ap, VII ap, X ap), vaikeuttaa pyyntiä (lima, X lp). 3. Verkkojen likaantuminen (ruskea lima) vähäistä (I), vaikeuttaa pyyntiä (II), voimakasta (III). 4. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I-VI). 5. Verkot likaantuivat 1.-6.1., johtui ehkä veden laskusta. Verkot likaisia 22.1. Tammikuun saalis romahti verrattuna joulukuuhun 21. Verkot erittäin likaiset (II lp). ÄRJÄNSELKÄ Muikkuverkot # 14-15 mm kk pkk muikku ahven särki VI 2 7 3 IX 48 2,5 5 3 X 8 28 4 4 VI 2 7 3 kg/pkk,35,15, IX-X 128 48,5 9 7 kg/pkk,379,7,55 VI-X 148 56 12 7 kg/pkk,375,81,47
Verkot # 45-6 mm Liite 1.3 kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna I 189 18,5 4,5 929,1 287,1 22 1696 5 II 164 13,2 2 73,8 167,9 12 1188,5 1,8 III 1412 16 7,5 652,5 213,6 17 867,6 IV 694 1 196,7 53 6 469 3 V 1754 3 7 31,5 2 19 91,2 5,5 VI 2765 23 231 1 9 159 3 VII 66 34,7 18 3 291 1 VIII 3578 74,5 2 76 74 1982,6 4,5 IX 4544 79,2 7 57,5 442 9,3 X 419 2 1,5 72,2 12 4422 XI 544 5,5 5 39,4 12 9 31 I-IV 56 48,7 14 259,1 721,6 57 4221,1 9,8 kg/pkk,9,3,448,129,1,754,2 V-VIII 8757 135,2 9 635,5 3 15 4242,8 14 kg/pkk,15,1,73,,12,485,2 IX-XI 9278 14,7 13,5 169,1 12 21 8765 9,3 kg/pkk,11,1,18,1,2,945,1 I-XII 23635 288,6 36,5 3313,7 736,6 183 17228,9 33,1 kg/pkk,12,2,14,31,8,729,1 Isorysät (tiheät) kk kpl pkk siika taimen muikku hauki ahven kuha lahna särki V 3 1 14,5 3,5 263 13 21,6 21,5 5 3 VI 4-5 53 5 14,7 33 48 214,5 137,5 16,5 48 VII 2-5 29 5 4 15 99,5 249,5 14 23 VIII 4 24 1 11,8 12 2 99,5 98,5 66,9 38 IX 1 5 11 2 31 7 56 14 V-VIII 2-5 116 29,5 35 618 96 435,1 57 12,4 112 kg/pkk,254,32 5,328,828 3,751 4,371,883,966 IX 1 5 11 2 31 7 56 14 kg/pkk 2,2,,4, 6,2 1,4 11,2 2,8 V-IX 1-5 121 4,5 35 62 96 466,1 514 158,4 126 kg/pkk,244,289 5,17,793 3,596 4,19,846,926 Katiskat kk kpl pkk made II 2 84 145 kg/pkk 1,726 Rapumerrat (Kaivannonsalmi) kk kpl merta-d saalis saalis vapautettu kpl kpl/merta-d kpl VII 48 384 274,71 888 - saaliiksi otettu vain yli 12 cm pitkät ravut Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I ap-ii ap), vaikeuttaa pyyntiä (IV ap). 2. Verkkojen likaantuminen vähäistä (I ap-iv ap), vaikeuttaa pyyntiä (IV lp-v lp), voimakasta (IV), vaikeuttaa pyyntiä (IV, VII lp-ix ap, Xii lp). 3. Verkkojen limoittuminen vähäistä (I ap-ii ap), vaikeuttaa pyyntiä (IX lp-xi ap). 4. Verkkojen likaantuminen (heinät, roskat) vaikeuttaa pyyntiä (V-VI).
NISKANSELKÄ Liite 1.4 Verkot # 45-55 mm kk pkk siika taimen hauki made ahven kuha lahna lohi* I 988 4 1 279 392,2 3 822 II 924 11,9 144,4 158,4 6 597,6 1 III 844 8 6,3 12,4 48,3 4 548,2 IV 144 4,2 94 16,1 16,7 48 24 1 VI 2596 24,6 2,3 171,8 148,7 877,7 7 VII 2244 36 11 7 392 VIIII 216 116 2 6 5 635 4 IX 228 34 1 8 2 1745 3 X 2356 15 12 7 153 XI 76 6 23 3 315 I-IV 29 28,1 7,3 637,8 615 29,7 215,8 25 1 kg/pkk,1,3,22,212,1,695,9, V-VIII 7 176,6 4,3 188,8 223,7 194,7 4 7 kg/pkk,25,1,27,,32,272,1,1 IX-XI 5396 55 1 43 1 2 359 3 kg/pkk,1,,8,2,,665,1, I-XI 15296 259,7 12,6 869,6 625 255,4 751,5 32 8 kg/pkk,17,1,57,41,17,491,2,1 * lohi = lohi/kirjolohi yksi kalastaja pyyti Painuanlahdelta huhti-toukokuun vaihteessa (19 pkk) haukea 24 kg ja ahventa 4 kg Isorysät (tiheät) kk kpl pkk siika muikku hauki ahven kuha särki kuore V 1 3 19 199 11,5 2 18 24 VI 1 8 53 876 37 67 5 23 65 VII 1 6 16 643 5 33,5 3 43 VIII 1 4 2 148 66,2 IX 1 3 22 174 4 18 15 X 1 2 71 62 V-VIII 1 21 9 1866 48,5 92 149,7 71 132 kg/pkk 4,286 88,857 2,31 4,381 7,129 3,381 6,286 IX-X 1 5 22 245 4 18 77 kg/pkk 4,4 49,,,8, 3,6 15,4 V-X 1 26 112 2111 48,5 96 149,7 89 29 kg/pkk 4,38 81,192 1,865 3,692 5,758 3,423 8,38 Hoitopyyntirysät (isorysiä, kork. 2,5 m, aita 5 m, Jaalanganlahti ja sen suu) kk kpl pkk siika taimen hauki ahven kuha särki lahna V 3 3 7 4 146 219 79 769 58 VI 3 6 16 1 28 35 18 V-VI 3 36 7 4 162 229 17 84 76 kg/pkk,194,111 4,56 6,83 2,194 21,361 1,611 Nuotta kk kalastus- veto- muikku siika ahven särki kuore hauki kuha päiviä kertoja I 2 2 171 13 4 38 III 1 1 75 2,5 23 IV 3 3 39,5 9 12 119 3 1,5 V 1 1 11 18 12 12 2 VI 6 13 66 3 3 2 5 VII 6 11 485 2 35 I-IV 6 6 555,5 24,5 16 18 3 1,5 kg/kp 92,6 4,1 2,7, 3,,5,3 V-VII 13 25 1255 21 5 55 17 12 2 kg/kp 96,5 1,6 3,8 4,2 1,3,9,2 I-VII 19 31 181,5 45,5 66 55 197 15 3,5 kg/kp 95,3 2,4 3,5 2,9 1,4,8,2
Troolipari (1 kpl) Liite 1.5 kk kalastus- muikku hotta- siika hauki kuore kuha päiviä muikku IX 5 15 2 2,5 13 27 3 X 15 685 32 49 58 33 IX-X 2 835 52 2,5 62 67 36 kg/kp 417,5 26,,1 31, 3,4 1,8 Rantarysät kk kpl pkk hauki ahven lahna V 1-3 38 117 22 188 kg/pkk 3,79,579 4,947 Maderysät kk kpl pkk made I 12 2 1 II 12 48 22 I-II 12 5 212 kg/pkk 4,24 Kalastajakohtaiset kommentit pyydysten likaantumisesta ym. 1. Jaalanganlahden vesi oli puhdasta keväällä (V). Kalaa olisi saanut rantarysillä enemmänkin, jos olisi aikaa ja markkinoita. 2. Nuottamuikut aivan liian pieniä, myyntivaikeuksia (VI-VII). 3. Verkkojen limoittuminen vähäistä ((I-II), vaikeutta pyyntiä (III ap), voimakasta (III lp-iv ap). 4. Verkkojen likaantuminen vähäistä (VI-VII).
SAALISINDEKSIT V. 28-211 Liite 2.1 Taulukko 1. Pyydyskokukertakohtainen muikkusaalis (g/pkk) Oulujärvellä v. 28-211. Muikkuverkot # 1-17 mm. Kuukausijakso, Paltas. Ärjäns. Niskans. vuosi VI-VIII 28 375.. 73 29 333 417.. 21.. 429.. 211.. 35.. IX-X 28 65 796.. 29 792 55.. 21 1375 46 633 211 859 379.. VII-X 28 577 796 73 29 5 491.. 21 1375 456 633 211 859 375.. Taulukko 2. Kalastuspäiväkohtainen nuottasaalis (kg/kp) Oulujärvellä v. 28-211. Kuukausijakso, Muikku vuosi Ärjänselkä III-IV 28 37,8 Niskanselkä I-IV 28 144, 29 338, 21 57,5 211 92,6 V-VII 28 85, 29 63,6 21 97,3 211 96,5 I-VII 28 12,8 29 123,2 21 9,7 211 95,3 Taulukko 3. Trooliparin kalastuspäiväkohtainen saalis (kg/kp) Oulujärven Niskanselällä v. 28-211. Ei sisällä hottamuikkua. Kuukausijakso Muikku vuosi IX-X 28 263,6 29 198, 21 376,9 211 417,5 Taulukko 4. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v. 28-211. Verkot # 27-75 mm. # 27-33 mm Kuukausijakso, Siika Taimen Made Ahven vuosi X 21 1667 - - - 211 778 139 83 139 # 34-4 mm Kuukausijakso, Hauki Ahven Kuha vuosi VI-VIII 28-115 - 29 167 833 65 21-5 2 211-11 178
# 4-75 mm Liite 2.2 Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna vuosi I-IV 28 9 3 489 115 6 89 5 29 12-572 167 5 687 17 21 8-474 126 8 956 5 211 1-317 82 1 744 6 V-VIII 28 - - 789 19 124 356 36 29 1-166 2 74 636 4 21 13-51 1 6 632-211 - - 683 45 413 291 - IX-XII 28 3 8 81 16 5 841 2 29 1 1 59 33 2 788 5 21 11-68 34 4 811 4 211 11-14 26 4 144 15 I-XII 28 7 4 392 85 1 856 5 29 3 1 183 6 12 747 7 21 11-128 42 5 8 3 211 9-35 74 22 764 7 Taulukko 5. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v. 28-211. Harvat isorysät. Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Lahna Särki vuosi V-VIII 28 1341 382 2614 91 6386 5 99 29 - - 333-4667 2167 4167 21 581 77 142 121 1542 1338 1197 211 623 189 943 1613 1128 1689 3198 IX-X 21 857-964 1321 4464 171 1429 211 167 1 333 1 2667 2167 833 V-X 28 1341 382 2614 91 6386 5 99 29 - - 333-4667 2167 4167 21 626 65 129 171 9541 1294 1235 211 598 232 911 158 158 1714 371 Taulukko 6. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v. 28. Tiheät isorysät. Kuukausijakso, Muikku Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Made Särki Lahna vuosi V-VI 28 2227 2636 727 99 1227 11182 273 2545 1455 X 28 25 425 25 75-4 175 25 5 V-X 28 23 367 6 867 9 9267 667 1933 12 Taulukko 7. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärvellä v. 28-211. Maderysät. Kuukausijakso, Made vuosi Paltaselkä I-IV 21 115 Ärjänselkä II-III 28 1833 29 8 Niskanselkä I-III 28 5333 29 726 21 4743 211 424 Taulukko 8. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Paltaselällä v. 28-211. Katiskat. Kuukausijakso, Hauki Ahven Made Särki vuosi V-VII 28 71 849 82 25 29 1 1312 119 18 21-2927 164-211 41 1738 52 14
Taulukko 9. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v. 28-211. Verkot # 4-6 mm. Liite 2.3 Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna vuosi I-IV 28 14-419 166 3 877 1 29 9-47 24 4 558 6 21 14-471 254 4 919 3 211 9 3 448 129 1 754 2 V-VIII 28 4-134 3 5 5-29 5 4 131-21 34 2 21 9 2 12 1 9 63 1 211 15 1 73 12 485 2 IX-XII 28 5 4 68 11-431 - 29 7 2 138 92 3 42 1 21 1 1 15 36 1 731-211 11 1 18 1 2 945 1 I-XII 28 8 1 234 72 3 637-29 6 2 295 118 9 458 4 21 11 1 193 8 4 75 1 211 12 2 14 31 8 729 1 Taulukko 1. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v. 28-211. Tiheät isorysät. Kuukausijakso, Siika Taimen Muikku Hauki Ahven Kuha Lahna Särki vuosi V-VIII 28 667 65 26812 64 1374 3195 159 292 29 133 672 28833 493 2127 6622 433 544 21 436 16 11653 81 3197 435 573 1449 211 254 32 5328 828 3751 4371 883 966 IX-X 28 556-13667 122 167 278 111 167 29 5 - - - 2 8 6 2 211 22-4 - 62 14 112 28 V-X 28 654 58 25295 549 1235 2858 154 263 29 1291 662 2849 485 2125 6643 515 539 21 436 16 11653 81 3197 435 573 1449 211 244 289 517 793 3596 419 846 926 Taulukko 11. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Ärjänselällä v. 28-211. Katiskat. Kuukausijakso, Ahven Hauki Made vuosi I-II 29 - - 1248 211 - - 1726 V-VI 28 1524 17 29 879 25 - Taulukko 12. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v. 28-211. Verkot # 4-6 mm. Kuukausijakso, Siika Taimen Hauki Made Ahven Kuha Lahna Kirjolohi vuosi I-IV 28 14 1 484 257 7 749 8-29 14-236 248 3 788 2 2 21 12-178 223 2 113 - - 211 1 3 22 212 1 695 9 V-VIII 28-131 96-18 186 - - 211 25 1 27 32 272 1 1 IX-XII 28 - - 1565 195-35 - - 29 13-38 35-242 - - 211 1 8 2 665 1 - I-XII 28 13 6 47 245 7 723 7-29 14-241 255 3 95 1 1 21 12-178 223 2 113 - - 211 17 1 57 41 17 491 2 1
Taulukko 13. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v. 28-211. Tiheät isorysät. Liite 2.4 Kuukausijakso, Muikku Siika Taimen Hauki Ahven Kuha Made Kirjolohi Lahna Särki vuosi V-VIII 28 5419 114 194 62 1318 1333 31 23 23 3411 29 66818 1727-894 2197 2-697 - 3182 21 73125-156 1438 125 5469 - - - 2344 211 88857 4286-231 4381 7129 - - - 3381 IX-X 28 4663 217 - - - 174 826 - - - 29 28921 158 - - - 184 1868 158 - - 211 49 44 - - 8 - - - - 36 V-X 28 52143 897 143 457 971 129 24 17 17 2514 29 52971 1154-567 1394 1337 683 5-219 21 73125-156 1438 125 5469 - - - 2344 211 81192 438-1865 3692 5758 - - - 3423 Taulukko 14. Pyydyskokukertakohtainen saalis (g/pkk) Oulujärven Niskanselällä v. 28-211. Rantarysät. Kuukausijakso, Hauki Ahven Kuha Lahna Siika vuosi V-VI 28 193 645 581 232-21 1 333-1 83 211 379 579-4947 - Taulukko 15. Ravustustiedot Kaivannonsalmesta v. 29-211. Kuukausijakso, mertoja merta-d yli 1 cm yli 1 cm alle 1 cm vuosi kpl kpl kpl/md kpl VIII-IX 29 15.. n. 5.. n. 1 VII-IX 21 28 98 4,41 8 VII 211 48 384 274,71 888
Alpo Huhmarniemi Liite 3.1 RKTL, Oulu Oulujärveen istutettujen kuhanpoikasten alitsariinimerkintä v.211 Oulujärveen istutetuista alitsariinimerkityistä kesänvanhoista kuhanpoikasista otettiin sumputusten jälkeen kontrollinäytteet merkinnän onnistumisen selvittämiseksi. Näytteenä käytettiin otoliitteja, jotka poimittiin Taivalkosken toimipaikassa ja tutkittiin fluoresenssimikroskoopilla Oulun toimipaikassa. Merkintäeriä oli viisi. Pääosa poikasista kuoli sumputuksen aikana, yhdessä näytteessä oli 1 kpl eläviä, muissa vain 1-2 kpl. Sumputusaika oli 5-8 vrk. Neljässä näytteessä inkubointiaika oli 2 tuntia, yhdessä 3,5 tuntia (taulukko 1). Taulukko 1. Kontrollierien merkkien näkyvyys Inkubointiaika h elävä/kuollut Merkintäpv Poistopv Merkin näkyvyys Möykkynen I 2 elävä 19.8. 26.8. hyvä, hieman lisäkasvua 2 elävä 19.8. 26.8. hyvä, hieman lisäkasvua 2 kuollut 19.8. 23.8. hyvä, ei lisäkasvua Möykkynen II 2 elävä 2.8. 26.8. hyvä, hieman lisäkasvua 2 kuollut 2.8. 23.8. kohtalainen, ei lisäkasvua 2 kuollut 2.8. 23.8. ei merkkiä 2 kuollut 2.8. 23.8. kohtalainen, ei lisäkasvua Eräseppä, Ristinen 3,5 elävä 22.8. 26.8. kohtalainen, ei lisäkasvua 3,5 kuollut 22.8. 26.8. heikohko, ei lisäkasvua 3,5 kuollut 22.8. 26.8. heikohko, ei lisäkasvua 3,5 kuollut 22.8. 26.8. heikohko, ei lisäkasvua 3,5 kuollut 22.8. 26.8. kohtalainen, ei lisäkasvua Varsajärvi, Hyrkäs 2 elävä 23.8. 1.9. hyvä, hieman lisäkasvua 2 elävä 23.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 kuollut 23.8. 1.9. kohtalainen, ei lisäkasvua 2 kuollut 23.8. 1.9. kohtalainen, ei lisäkasvua 2 kuollut 23.8. 1.9. kohtalainen, ei lisäkasvua Ruuhijärvi 2 elävä 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 elävä 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 kuollut 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 kuollut 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 kuollut 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 kuollut 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 kuollut 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua 2 kuollut 27.8. 1.9. hyvä, ei lisäkasvua
Liite 3.2 Otoliitit tarkistettiin fluoresenssimikroskoopin G- ja GFP-suotimilla. G-suotimella merkki näkyy kirkkaanpunaisena (kuva 1). Merkin voimakkuuden arviointia vaikeutti se, että merkinnän jälkeistä lisäkasvua oli vain hiukan tai ei ollenkaan. GFP-suotimella merkki näkyy oranssina (kuva 2). Merkinnän tulkintaan vaikutti se, että osa näytekaloista oli kuollut aiemmin, jolloin alitsariini ei ole vielä ehtinyt imeytyä otoliittin. Kaikissa elävinä säilyneissä merkki näkyi. Näytteiden välillä oli eroja, parhaimmat merkit olivat Ruuhijärven näytteissä. Kuva 1. Otoliitti kuvattuna G-suotimella. Oikeassa reunassa näkyy ohut merkinnän jälkeinen lisäkasvu. Kuva 2. Otoliitti kuvattuna GFP-suotimella.
Pöyry Finland Oy Tutkijantie 2A FI-9571 Oulu Puh. 13328 Fax 1332825 E-mail: etunimi.sukunimi@poyry.com Viite: OULUJÄRVEN KALATALOUSTARKKAILU V. 211 Oheisena lähetämme Oulujärven kalataloustarkkailun tulokset vuodelta 211. Oulussa 19.4.212 Pöyry Finland Oy FM Eero Taskila JAKELU: Kainuun ELY-keskus/kalatalous Fortum Power and Heat Oy/ Seppo T. Heikkinen, Leppiniemi (28 kpl + pdf) Kajaanin kaupunki, Tekninen palvelukeskus (2 kpl) UPM-Kymmene Corporation/Harri Jussila, Lauttakatu 6, 457 Kuusankoski Paltamon kunta/mikko Karjalainen RKTL/Pekka Hyvärinen, Manamansalontie 9, Paltamo Kainuun kalatalouskeskus/aki Laitila, Kauppakatu 34 A 3, Kajaani (+ pdf)