Haukiputaan kunta OMISTAJAPOLITIIKKA



Samankaltaiset tiedostot
HÄMEENKYRÖN KUNNAN OMISTAJAPOLITIIKKA. Hallitus Valtuusto

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Omistajaohjauksen periaatteet

Muokattu Muokattu Muokattu Muokattu

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

SONKAJÄRVEN KUNNAN OMISTAJAPOLITIIKKA

SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OMISTAJAPOLITIIKKA JA KONSERNIOHJE

2. KUNNAN TOIMIVALTA JA VASTUU KEMPELE KONSERNISSA

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin Omistajastrategia

Kaupunginvaltuusto on vahvistanut kaupungin yleisen strategian ja henkilöstöstrategian.

PORIN KAUPUNGIN T A L O U S S Ä Ä N T Ö. (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt ) I YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

LOVIISAN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET. Hyväksytty kaupunginvaltuuston kokouksessa.. 1. Konserniohjeen tarkoitus ja soveltamisala

Konserniyhteisöjen tavoitteet Tavoitteiden asettaminen konsernijohdolle ja kaupungin edustajille tytäryhteisöissä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

Kannuksen kaupunki SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu Marketta Kokkonen

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus

0.73 KAJAANIN KAUPUNGIN OMISTAJAPOLIITTISET LINJAUKSET

LESTIJÄRVEN KUNNAN KONSERNIOHJE

Konserniin kuuluvat tytäryhteisöt, joihin kunnalla on kirjapitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta.

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Toivakan kunnan KONSERNIOHJEET

Talous ja omistajaohjaus

SUONENJOEN KAUPUNGIN KONSERNIOHJEET

Lapin ammattikorkeakoulu Oy. Lisäselvitykset Luonnos

VANTAAN KAUPUNGIN KONSERNISTRATEGIA

Kvalt liite 2 Kv Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Ohje koskee kuntaa ja sen tytäryhteisöjä. Ohje on käsiteltävä tytäryhteisöjen yhtiökokouksessa ja hallituksessa tai vastaavissa hallintoelimissä.

Omistajapoliittiset linjaukset

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

ESPOON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ OMNIAN KONSERNIOHJEET

OMISTAJAPOLIITTINEN OHJELMA

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Konsernituloslaskelma

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa ) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

EVIJÄRVEN KUNTA KONSERNIOHJE. Voimaantulo Kunnanvaltuusto

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Konsernituloslaskelma

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Urheiluseura U TULOSLASKELMA. VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot. Kulut. TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ Varainhankinta 0,00 0,00 0,00 0,00

Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän konserniohjeet

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

TULOSLASKELMA

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

Tämä apporttiomaisuuden luovutuskirja ( Luovutuskirja ) on tehty tänään [pvm] alla mainittujen osapuolten välillä:

1 (5) LUUMÄEN KUNNAN KONSERNIOHJE. Hyväksytty: Valtuusto Voimaantulo: Konserniohjeen tarkoitus ja tavoite

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium

Jyväskylän kaupunki Konsernirahoitus Jukka Ojalainen

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

Kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt, joihin kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta.

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

Urheiluseura - Asteri Kirjanpidon mallitilipuitteisto

KEMIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 )

TORNION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA. j u l k a i s s u t Tornion hallintopalvelut Nro 3 TORNION KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2017

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (U113)

Pori-konserni ja sen johtaminen. Esa Lunnevuori

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Valmennuksen tuotot. Kansainväliset tuotot. Känsainväliset kulut. Liiketoiminnan tuotot Muut varainhank. tuotot Liiketoiminnan kulut

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

NIVOS OY. Tilinpäätös

Aineettomat oikeudet. Muut pitkävaikutteiset menot. Rakennukset ja rakennelmat

U2 Asteri urheiluseura laaaja tase U214L.WTR

Mitä tilinpäätös kertoo?

Yhdistys YH TULOSLASKELMA. Varsinainen toiminta Tuotot. Kulut. Tuotto-/Kulujäämä. Varainhankinta 0,00 0,00 0,00 0,00

1) Savonlinnan kaupunki, y-tunnus: (jäljempänä Kaupunki),

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Uusi kuntalaki: Miten omistajaohjausta vahvistetaan ja yhteistoimintamuotoja selkeytetään Kuntalaki uudistuu -seminaari Kuntatalo 3.6.

U2L - Urheiluseura (tuloslaskelma toiminnanaloittain) - laaja tase

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

YH Asteri yhdistys YH14

Yhteisön johdon on syytä ilmoittaa ristiriidasta välittömästi kirjallisesti kunnanjohtajalle sekä kunnanhallitukselle.

U3 - Urheiluseura (ensin tuotot toiminnanaloittain, sitten kulut toiminnanaloittain)

Urheiluseura - laaja kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u213)

Tampereen Veden talous

Omistajaohjauksen käytännön haasteet kuntakonserneissa

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Omistajapolitiikka VUOSIRAPORTTI 2010

KIRJANPITOASETUKSEN 1:3 :N AATTEELLISEN YHTEISÖN JA SÄÄTIÖN TULOSLASKELMA JA TASE -KAAVAT

Transkriptio:

Haukiputaan kunta OMISTAJAPOLITIIKKA 17.1.2011

2 Sisältö 1. Omistajapolitiikan perusteet... 3 2. Sijoitustoiminnan perusteet... 3 3. Kunnan omistajapolitiikan sisältö... 4 4. Kunnan omistama kiinteä ja irtain omaisuus... 4 4.1. Kunnan suoraan omistama omaisuus... 4 5. Organisaatiomuoto... 5 5.1. Nettoyksikkö... 5 5.2. Kunnallinen liikelaitos... 5 5.3. Yhtiömuotoinen toiminta... 6 5.4 Kuntayhtymä... 7 6. Takauspolitiikka... 8 7. Kunnan omaisuuden tuotot... 8 8. Omistajapolitiikan toteuttaminen... 9 8.1. Omaisuuden hankinta... 9 8.2. Omaisuudesta luopuminen... 10

3 1. Omistajapolitiikan perusteet Kunnan tehtävä on tuottaa tai järjestää kuntalaisille lainsäädännössä ja kunnan omissa päätöksissä määritellyt palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti. Omistaminen ei ole kunnan perustehtävä vaan väline palvelutuotannossa tai palvelujen järjestämisessä. Omistajapolitiikan peruste on riittävän tuoton saaminen kunnan pääomasijoitukselle tai tehokkaiden ja vaikuttavien palvelujen tuottamisedellytysten luominen. Omistajapolitiikka tukee kunnan palvelustrategian mukaista palvelutuotantoa ja kuntalaisten hyvinvointia. Omistaminen voi olla myös strategista omistamista, joka tähtää taloudellisen tai toiminnallisen tuoton aikaansaamiseen pitkällä aikajänteellä. Strategisessa omistamisessa korostuu elinkaariajattelu. Tehokas omistajapolitiikka edellyttää, että kunta määrittelee, mitä tavoitteita kukin omistus palvelee sekä kuinka tehokkaasti ja taloudellisesti omistusta käytetään ja kuinka omistuksen arvo turvataan. Mikäli omistaminen ei palvele kunnan perustehtävän toteuttamista tai perustehtävä voidaan hoitaa tehokkaammin tai taloudellisemmin muulla tavoin, omistuksesta voidaan luopua. Omistajapolitiikka on kunnan johtamisen väline. Se on pohja kunnan menestykselliselle toiminnalle. Omistajapolitiikka määrittelee missä kunta on omistajana tai sijoittajana. Samalla määritellään omistuksen tuotto- ja muut tavoitteet, pääoman käytön ja palvelutuotannon välineiden hankinnan periaatteet sekä se, kuka omaisuuden käytöstä vastaa ja miten omaisuuden hallinnan johtaminen ja raportointi on järjestetty. 2. Sijoitustoiminnan perusteet Kunnan sijoitustoiminnan tavoite on turvata kunnan peruspalvelujen ja niitä tukevien toimintojen toteuttaminen. Kunnan rahoitus- ja sijoitustoimintaa hoidetaan kunnanhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti niin, että tavoitteeksi asetettu tuottotaso saavutetaan pitkäjänteisesti ja riskit halliten. Kunnan toimialaan liittyvän sijoittamisen on edistettävä kunnan keskeisiä palvelutehtäviä, elinkeinojen kehittämiseen liittyviä tavoitteita tai kuntalaisten hyvinvointiin taikka tasavertaisuuteen tähtääviä toimenpiteitä. Tavoitteen saavuttamiseksi kunta voi osallistua yhteisöjen rahoitukseen pääomasijoituksin, antolainoin tai takauksin jäljempänä määritellyin periaattein. Kunnan varat sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti. Tavoitteena on maksuvalmiuden ylläpitäminen, kohtuullinen tuotto ja hallittu riskitaso. Sijoitukset toteutetaan suorina sijoituksina ja varojen on oltava tarvittaessa nopeasti käytettävissä. Varojen sijoittamisessa käytetään kilpailutusta. Kassavaroja ei sijoiteta osakkeisiin tai rahastoihin ja kassahallinta on järjestettävä niin, ettei toimintoihin sitoudu tarpeettomia pääomia.

4 Kunnan sijoituksissa tapahtuneet muutokset on raportoitava kunnanhallitukselle ja valtuustolle tilinpäätöksen lisäksi välitinpäätöksen yhteydessä, mikäli muutos on oleellinen. 3. Kunnan omistajapolitiikan sisältö Haukiputaan kunta tarkastelee omistajapolitiikkaa laajasti. Omistajapolitiikka ulottuu kunnan suoran omistuksen lisäksi tytär- ja osakkuusyhtiöihin sekä muihin yhteisöihin, joissa kunnalla on taloudellisia etuja valvottavana. Näin omistajapolitiikan piiriin kuuluu koko kunnan ja kuntakonsernin omaisuus riippumatta omistuksen luonteesta tai organisointitavasta. Haukiputaan kunnan omistajapolitiikka sisältää periaatteet, joiden mukaan kunta ratkaisee: - omistamansa kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja laadun - omistuksen hoidon ja valvonnan organisoinnin - omistukselle asetettavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet - omaisuuden hankinta- ja rahoitustavat - omistajavallan käytön - omistuksen luovutuksen ja luovutusperiaatteet. 4. Kunnan omistama kiinteä ja irtain omaisuus Kunnan omaisuus on luetteloitava riittävällä tavalla ja luettelot on päivitettävä tarkoituksenmukaisesti. Kunnan omaisuuden markkina-arvoa on mahdoton määritellä. Osassa omaisuutta markkina-arvo on korkeampi kuin taseen kirjanpitoarvo (esim. maaomaisuus). Osassa omaisuutta puolestaan markkina-arvoa ei ole ollenkaan. Markkina-arvon määritystä vaikeuttaa myös se, että osassa omaisuutta on rajoituksia omaisuuden käytölle ja luovutukselle (esim. valtionosuus tai alv). 4.1. Kunnan suoraan omistama omaisuus Haukiputaan kunnan ja kuntakonsernin omaisuus on pääosin suorassa omistuksessa, jolloin omaisuuden hallinnointi tapahtuu vastuualueiden, liikelaitosten, tilapalvelun tai tytäryhtiöiden toimesta. Pääsääntöisesti palveluverkoston kannalta kriittinen omaisuus on myös tulevaisuudessa suorassa omistuksessa ja sen hoito tapahtuu entisellä tavalla. Haukiputaan kunnan suorassa omistuksessa pidetään tai suoraan omistukseen hankitaan pääsääntöisesti seuraavat omaisuuserät:

5 - irtain omaisuus, joka on välttämätön kunnan toimintojen ylläpitämiseksi tai hoitamiseksi eikä sitä voida vuokrata tai hankkia muulla tavalla taikka se ei ole muutoin taloudellisesti perusteltua - omaisuus, jota ei voida tai jota ei tulla myymään, vaan joka säilyy kunnan omistuksessa koko taloudellisen ja teknisen käyttöikänsä (esim. katu- ja tiealueet sekä niillä olevat rakennelmat, puistot, urheilu- ja ulkoilualueet) - omaisuus, josta ei saada rahallista tuloa - omaisuus, joka liittyy kuntalaisille tuotettaviin peruspalveluihin. 5. Organisaatiomuoto 5.1. Nettoyksikkö Haukiputaan kunta käyttää nettobudjetointia välivaiheena siirryttäessä liikelaitos- tai osakeyhtiömalliin. Nettobudjetointi on kunnan sisäistä laskentaa, jossa yksikön omaisuus on kunnan suorassa omistuksessa, mutta johon voidaan kohdistaa omaisuuden tuottovaatimus sisäisenä kuluna. Nettoyksikön etuna on mahdollisuus lisätä yksikön joustavuutta toiminnan järjestämisessä. Haukiputaan kunta noudattaa nettoyksiköiden osalta seuraavia periaatteita: - nettobudjetointia käytetään vain niiden yksiköiden osalta, joiden tulosta halutaan erikseen seurata - nettoyksikön on voitava omin toimenpitein vaikuttaa tuloihinsa ja menoihinsa - nettoyksikölle kohdistetaan sen pääomakustannukset - nettoyksikön toiminnalle asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet - nettoyksikön on katettava tuotoillaan merkittävä osa kuluistaan. 5.2. Kunnallinen liikelaitos Haukiputaan kunta liikelaitostaa pääsääntöisesti niiden yksiköiden toiminnan, jotka myyvät tuotteitaan tai palveluitaan merkittävästi ulkopuolisille asiakkaille, mutta joiden toiminnan tulos halutaan sisällyttää kunnan tulokseen. Liikelaitos on osa kunnan organisaatiota ja sen hallinto määritellään johtosäännöllä. Liikelaitoksella on taloudellinen itsenäisyys, jonka mukaisesti sen tulee kattaa omat menonsa ja pitkällä aikajänteellä myös investointinsa. Itsenäisyyttä rajoittaa se, että valtuusto asettaa liikelaitokselle vuosittaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä seuraa niiden toteutumista. Liikelaitostamista käytetään tilanteissa, joissa kunta haluaa tehostaa liiketoiminnan luonteista toimintaansa, vertailla toiminnan tuloksellisuutta yksityisen sektorin ja muiden palvelutuottajien toimintaan tai asettaa toiminnalle selkeät taloudelliset tuottovaatimukset.

6 Liikelaitoksen toimintaa ohjaa liikelaitosten johtokunta ja valvoo kunnanhallitus. Haukiputaan kunta noudattaa liikelaitosten osalta seuraavia periaatteita: - liikelaitoksella on myyntituloja, joihin se voi vaikuttaa - myyntitulojen tulee kattaa toiminnan kustannukset ja pitkällä aikajänteellä myös investoinnit - kunta saa sijoittamalleen pääomalle valtuuston määrittämän tuoton - kunta ei tue toimintaa avustuksin - liikelaitos toimii normaalein rahoitusperiaattein 5.3. Yhtiömuotoinen toiminta Haukiputaan kunta voi omistaa tai olla osakkaana asunto-osakeyhtiössä, kiinteistöosakeyhtiössä tai muussa osakeyhtiössä. Kunta ei ole mukana avoimessa yhtiössä, kommandiittiyhtiössä eikä osuuskunnassa (lukuun ottamatta Haukiputaan sähköosuuskuntaa). Kunta voi olla mukana säätiössä, mikäli se harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa. Säätiömuotoinen toiminta ei ole omistuksen organisointitapa, sillä siinä kunta luovuttaa sijoituksensa säätiölle ja voi vain rajoitetusti vaikuttaa säätiön päätöksentekoon. Haukiputaan peruspalveluita, joiden kustannukset rahoitetaan pääosin verovaroin tai valtionosuuksin, ei yhtiöitetä. Toiminta pidetään kunnan suoran ohjausvallan alaisena. Kunnan tytär- ja osakkuusyhtiöinä olevat osakeyhtiöt toimivat osakeyhtiölain ja kuntalain alaisina. Osakeyhtiölainsäädäntö ja yhtiöitä koskeva verolainsäädäntö menee ohi kunnallisten määräysten. Talousarvion ja tilinpäätöksen osalta osakeyhtiöitä koskevat kirjanpitolain ja kuntalain määräykset. Haukiputaan konsernitoimintaa ohjaavat valtuuston hyväksymät konserniohjeet ja kunnanhallitus antaa toimintaohjeet kuntaa yhtiömuotoisessa toiminnassa edustaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille sekä valvoo heidän toimintaa. Haukiputaan kunta noudattaa osakeyhtiöiden osalta seuraavia periaatteita: - osakeyhtiömuotoa käytetään, kun yksikkö toimii selkeästi kilpailluilla markkinoilla ja se myy palvelujaan merkittävästi ulkoisille asiakkaille - toiminnan tuotot kattavat kaikki kustannukset ja sijoitetulle pääomalle saadaan kohtuullinen tuotto - toiminnan tulosta ja kannattavuutta voidaan verrata yksityisen sektorin vastaaviin yhtiöihin - kunta voi tarvittaessa osittain tai kokonaan luopua omistuksestaan yhtiössä - kunta voi saada yhtiöön ulkopuolista rahoitusta ja liiketoiminnan asiantuntemusta tai kumppaneita.

7 Kunta sijoittaa yhtiöön osakepääomaa tai siihen rinnastettavaa taloudellista panosta taikka apporttina luovutettavaa omaisuutta. Yhtiö huolehtii itse oman rahoitus- ja pääomahuoltonsa. Kunta voi myöntää yhtiön lainalle omavelkaisen takauksen ja kilpailuttaa yhtiön rahoituksen tai muuten avustaa pääomahuollon järjestämisessä. Takauksesta kunta voi periä takausprovision tai edellyttää vakuuden. Kunta sijoittaa yhtiöön uutta pääomaa vain toiminnan laajentumisen tai muutoksen sitä edellyttäessä. Poikkeuksen voi muodostaa vain kunnan kokonaan omistama yhtiö, mikäli kunnan edun turvaaminen sitä vaatii. Tällöinkin yhtiön on laadittava talouden vakauttamissuunnitelma. Kunta ei yksin kanna taloudellista vastuuta yhtiöstä, jossa se on vähemmistöosakkaana. Haukiputaan kunnan panostus yhtiöön määritellään seuraavien periaatteiden pohjalta: - kunta selvittää ennen yhtiön perustamista tai osakkaaksi ryhtymistä yhtiön liiketaloudelliset toimintaedellytykset - kunta selvittää ennen sijoituspäätöksen tekemistä yhtiön osakkaiden taloudelliset ja toiminnalliset taustat - kunnan tytär- ja osakkuusyhtiön rahoituksen on määrältään, rakenteeltaan ja ehdoiltaan vastattava tilannetta vastaavissa yksityisissä yrityksissä. Kunta myöntää omistamilleen yhtiöille pääsääntöisesti vain lyhytaikaista lainaa. Poikkeuksen voi muodostaa kunnan oman edun turvaaminen. Tällöin lainaehtojen on vastattava normaaleja rahalaitoslainaehtoja ja kunta edellyttää lainalleen vakuutta. 5.4 Kuntayhtymä Kunta hoitaa osan peruspalveluistaan kuntayhtymien kautta. Kuntayhtymä voi olla lain mukaan pakollinen tai vapaaehtoinen. Kuntayhtymät hallitsevat huomattavia omaisuusmassoja niihin kuuluvien kuntien puolesta. Omaisuudella luodaan tuotantoedellytykset palveluille. Haukiputaan kunta noudattaa kuntayhtymien osalta seuraavia periaatteita: - kunnan on saatava kuntayhtymään sijoittamalleen pääomalle kohtuullinen taloudellinen tai toiminnallinen tuotto - toiminnallista tuottoa verrataan kunnan oman palvelutuotannon tulokseen - liiketoiminnan tai omistamisen luonteista toimintaa ei organisoida kuntayhtymämuotoon.

8 6. Takauspolitiikka Haukiputaan kunta voi myöntää omavelkaisen takauksen tytäryhtiönsä tai osakkuusyhtiönsä taikka kunnan peruspalveluiden järjestämiseen osallistuvan muun yhteisön rahalaitoslainalle seuraavien periaatteiden mukaisesti: - omavelkainen takaus voidaan myöntää kunnan tytäryhtiölle koko tarvittavan rahalaitoslainan määrälle - omavelkainen takaus voidaan myöntää kunnan osakkuusyhtiölle tai kuntayhtymälle kunnan omistusosuutta vastaavan rahalaitoslainan määrälle ehdolla, että muut omistajat osallistuvat rahoitukseen omistusosuuttaan vastaavasti - omavelkainen takaus voidaan myöntää yhteisölle, jossa kunta ei ole osakkaana edellyttäen, että yhteisö tuottaa kunnalle peruspalvelutuotantoa, jonka kunta ostaa ostopalveluna tai jossa kunta maksamallaan vuokralla kattaa toiminnan hoito- ja pääomakustannukset ja takauksella kunta alentaa itselleen tulevia pääomakustannuksia. Näissä tapauksissa kunta edellyttää riittävää vastavakuutta. Lisäksi Haukiputaan kunta voi myöntää tapauskohtaisen harkinnan perusteella toissijaisen takauksen tai täytetakauksen hankkeelle, joka palvelee kunnan peruspalvelutuotantoa tai elinkeinotoiminnan edistämistä. Kunta edellyttää takaukselle vastavakuuden ja perii takausprovision. 7. Kunnan omaisuuden tuotot Kunnan panostukset omaisuuteen ovat sijoituksia, joilta edellytetään taloudellista tai toiminnallista tuottoa. Taloudellisten tai toiminnallisten tuottojen suhde vaihtelee omaisuuslajeittain ja omaisuuden hallintamuodoittain. Taloudellisen tuoton vähetessä tulee toiminnallisen tuoton kasvaa ja päinvastoin. Haukiputaan kunta edellyttää sijoituksiltaan seuraavia tavoitteita: - sijoitusta tehtäessä asetettujen taloudellisten tai toiminnallisten tuottotavoitteiden on oltava pitkäaikaisia - taloudelliset ja toiminnalliset tuottotavoitteet asetetaan omaisuuslajeittain keskimääräisinä tavoitteina sekä omaisuuden hallintamuodoittain yhteisökohtaisesti - kilpailluilla markkinoilla toimivien yhteisöjen taloudellisen tuoton on vastattava toimialan keskimääräistä tasoa - taloudellisen tuoton ollessa vähäinen on toiminnallisen tuoton oltava korkea (tavoitemäärittely ja seuranta BSC-mallilla) - tuottotavoitteiden saavuttamista seurataan ja niistä raportoidaan säännöllisesti

9 - kunnan edustajan yhteisössä on tunnettava tavoitteet ja valvottava niiden toteutumista. 8. Omistajapolitiikan toteuttaminen Haukiputaan kunnan omistajapolitiikan perusteista päättää valtuusto. Omistajapolitiikan toteuttamisen vastuu on kunnanhallituksella, kunnanjohtajalla, valvojiksi määrätyillä viranhaltijoilla ja kunnan edustajilla eri yhteisöissä. Omistajapolitiikan ohjaus ja valvonta kuuluvat kunnanhallitukselle. Se antaa tarvittaessa ohjeita kuntaa eri yhteisöjen hallintoelimissä edustaville henkilöille. Edustajien on saatettava merkittävät ja periaatteelliset ratkaisut etukäteen kunnanjohtajan tietoon ja siten valmisteltavaksi. Kunnan vastuualueet osallistuvat ohjeiden valmisteluun. Haukiputaan kunta edellyttää omistustaan vastaavaa tai sopimukseen perustuvaa edustusta yhteisöjen hallintoelimiin. Kunta nimeää omistajapolitiikan kannalta keskeisten yhteisöjen hallintoon yhden tai useamman talouteen ja sen arviointiin sekä toiminnallisiin asioihin perehtyneen keskeisen luottamushenkilön tai viranhaltijan. Haukiputaan kunta edellyttää yhteisöissä toimivilta edustajiltaan: - aktiivista osallistumista yhteisöä koskeviin asioihin - hyvää perehtymistä yhteisön toimintaan ja talouteen - kunnan yhteisön toiminnalle asettamien tavoitteiden tuntemista - kunnan antamien ohjeiden tuntemista ja noudattamista - aktiivista yhteydenpitoa. Kunta voi edellyttää ehtona osallistumiselleen tai sijoitukselleen yhteisöön oikeutta nimetä yhteisöön tilintarkastaja. Yhteys yhteisön tilintarkastuksesta kunnan tilintarkastukseen tulee turvata. 8.1. Omaisuuden hankinta Kunta hankkii yleensä suoraan omistukseensa tai tytäryhtiönsä omistukseen omaisuuslajit, joilla on merkitystä kunnan palvelutuotannon turvaamiseen tai joiden hankintaa ei ole mahdollista toteuttaa muulla tavoin. Kunta selvittää omaisuuslajien hankintavaihtoehdot (ostaminen, vuokraaminen tai leasingrahoitus). Kunnan taloudellisen liikkumavaran edistämiseksi ja rahoitusrasituksen tasaamiseksi kunta pyrkii omaisuuden hallinnassa aktiiviseen kumppanuuteen yhteisöjen kanssa. Kunnan kumppanuuden muoto (osaomistus, rahoitusjärjestelyt, takaus, vuokraus jne) selvitetään tapauskohtaisesti.

10 Omaisuuden hankinnassa kunta hyödyntää raha- ja sijoitusmarkkinoiden erilaisia instrumentteja niin, että niillä saavutetaan mahdollisimman suuri taloudellinen hyöty. 8.2. Omaisuudesta luopuminen Kunnan omistajapolitiikka edellyttää selkeitä tavoitteita omistukselle. Aktiiviseen omistajapolitiikkaan kuuluu myös tarpeettomasta omaisuudesta luopuminen. Omistuksesta luovuttaessa on analysoitava luopumisen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset sekä mahdolliset rajoitukset. Kunnan omistuksista pieni osa on sellaista, jota säätelemällä voidaan tasapainottaa taloutta. Omistuksesta valtaosa on sellaista, jonka realisointi ei ole lainkaan mahdollista tai edellyttää toiminnallisia muutoksia ja pitkää valmisteluaikaa. Haukiputaan kunta noudattaa omistuksesta luopumisessa seuraavia periaatteita: - omistuksesta voidaan luopua toiminnallisista syistä - omistus ei palvele palvelujen järjestämistä kuntalaisille - omistuksesta luopuminen vähentää kunnan käyttömenoja - omaisuudesta luopuminen tapahtuu markkinaehtoisesti ja markkinahinnoin - kiinteän omaisuuden ja osakkeiden myynnistä saatavat varat käytetään maanhankintaan, peruspalveluinvestointeihin tai rahoituskustannusten pienentämiseen.

11 Liite 1. Haukipudas konserni TP 2009 (tiedot kerätty uuden Oulun selvitystä varten) HAUKIPUDAS KONSERNI 157 milj., (pvpo 66 milj. ) Peruskunta 89,7 milj. (pvpo 31,9 milj. ) LIIKELAITOKSET TYTÄRYHTIÖT OSAKKUUSYHTEISÖT 9,0 milj., (pvpo 5 milj.) 37,1 milj. (pvpo 23,6 milj. ) 1,3 milj., (pvpo 0,1 milj. ) milj. Haukiputaan Vesi 9 KOY Simppulanhaka 23,7 Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy 0,3 pvpo 5 (100%) 19,1 (40%) 0,1 Haukiputaan Kehitys Oy 12,7 (100%) 4,5 (48,3%) Haukiputaan Palvelukulma Oy 1,2 Kiiminkijoen Opisto Oy 0,1 Haukiputaan Jäähalli Oy 0,5 (54%) 0,0 (49,1%) 0,3 KOY Haukiputaan Toritalo 0,6 KUNTAYHTYMÄT 19,2 milj. (53,7%) 0,0 (pvpo 5,3 milj. ) SÄÄTIÖT Palvelutalosäätiö 0,1 Oulunseudun ajoharjoitteluratasäätiö Haukiputaan sotainvalidien ja vammaisten asuntosäätiö Pohjois Pohjanmaan 8,5 sairaanhoitopiirin ky 1,9 (4,06%) Oulun seudun 10,6 koulutuskuntayhtymä 3,3 (8,846%) Pohjois Pohjanmaan liitto 0,1 (3,85%) Haukipudas konsernin omaisuus on yhteensä 156 milj. euroa ja pitkäaikaista korollista vierasta pääomaa on 66 milj. euroa.

12 liite 2. Omaisuus omaisuusluokittain (tiedot kerätty uuden Oulun selvitystä varten) Omistus omaisuusluokittain tase erien mukaan Tase 31.12.2009 milj. Peruskunta Liikelaitokset Tytäryhtiöt Kuntayhtymät Koko konserni (yhdistetty osa) Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0,1 0,3 0,4 Muut pitkävaikuttuiset menot 0,4 0 0,2 0,6 Aineelliset hyödykkeet 0,0 Maa ja vesialueet 19,9 0,6 0,1 20,6 Rakennukset 40,2 0 32,4 13,6 86,2 Kiinteät rakenteet ja laitteet 6,4 9,2 0,2 15,8 Koneet ja kalusto 1,9 0 0,6 2 4,5 Muut aineelliset hyödykkeet 0 0 0,6 0,3 0,9 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank. 1,8 0,2 2,1 4,1 Sijoitukset 0,0 Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet 1,3 1,3 Muut osakkeet ja osuudet 17,4 0 17,4 Vaihto omaisuus 0,3 0 0,4 0,7 Rahoitusarvopaperit 0,0 Osakkeet ja osuudet 2,2 2,2 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 0 0,0 Joukkovelkakirjalainasaamiset 0 0,0 Muut arvopaperit 0 0,0 Yhteensä 89,7 9,4 36,4 19,2 154,7 Konsernin osuus oma pääomasta/osakkuusyhtiöistä Konsernin osuus oma pääomasta/säätiöistä Kaikki yhteensä 89,7 9,4 36,4 19,2 154,7 Haukipudas konsernissa rakennukset muodostavat suurimman omaisuuserän. Rakennusten kirjanpitoarvo on kunnassa 40,2 milj. euroa ja tytäryhtiöissä 32,4 milj. euroa. Kunnan maaomaisuuden kuvaus Kunnan maa- ja vesiomaisuus 2954 ha Metsätalousmaata 1132 ha Vesialueita 216 ha Peltomaata 13 ha Tonttialueita 1365 ha Raakamaata 228ha Maaomaisuuden hankintameno 20,9 M

13 Liite 3. Rakennusomaisuuden luokitus (tiedot kerätty uuden Oulun selvitystä varten) Haukiputaan kunnan suorassa hallinnassa oleva rakennuskannan koko on 74 421 kerrosneliötä. Kunnan ydintehtäviä palveleviin rakennuksiin kuuluu mm. hyväkuntoisia hoitoalan rakennuksia, kokoontumisrakennuksia ja opetusrakennuksia. Palveluverkkoanalyysillä selvittäviin rakennuksiin kuuluu mm. Virpiniemen hiihtomaja ja Annalankankaan varikko. Poistuviin rakennuksiin kuuluu huonokuntoisia rakennuksia mm. hoitoalan, toimisto ja hallintotoimeen ja opetukseen liittyen. A B C yht kpl kem2 kpl kem2 kpl kem2 kpl kem2 Haukipudas 37 67 823 2 1 390 15 12 865 54 82 078 A=Ydintehtävää palvelevat B=Palveluverkkosidonnaiset C=Myytävät/purettavat

14 Liite 4. Omistus liiketoiminta alueittain Kuntien/kaupungin omistukset tytär ja osakkuusyhteisöissä voidaan jakaa seuraaviin liiketoimintakokonaisuuksiin: Asuntoliiketoiminta Energialiiketoiminta Elinkeinoliiketoiminta Kiinteistöliiketoiminta Muu liiketoiminta Vesihuoltoliiketoiminta Haukiputaan osalta alla on esitetty, miten nykyinen kuntien ja kaupungin omistus tytäryhtiöissä jakaantuu eri liiketoiminta alueille. a) Asuntoliiketoiminta KOY Simppulanhaka b) Energialiiketoiminta Haukiputaan Energia Oy on myyty Oulun Energialle vuonna 2008. c) Elinkeinoliiketoiminta Haukiputaan Kehitys Oy d) Kiinteistöliiketoiminta Haukiputaan Palvelukulma Oy Haukiputaan Jäähalli Oy KOY Haukiputaan Toritalo e) Muu liiketoiminta Kiiminkijoen Opisto Oy f) Vesihuoltoliiketoiminta Ervastinrannan puhdistamo Oy