UPM Yhteismetsät Vastuullinen, vaivaton ja tuottava tapa hoitaa metsävarallisuutta
UPM Yhteismetsä pähkinänkuoressa UPM Yhteismetsä sopii metsänomistajille, jotka arvostavat muun muassa; tehokasta puuntuotantoa kestävää metsätaloutta vaivattomuutta metsän virkistyskäyttöä metsän pirstoutumisen Osakkaat muodostavat yhdessä yhteismetsän osakaskunnan Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on tarkoitettu käytettäväksi kestävän metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden hyväksi. Yhteismetsän osakkaita ovat osakaskiinteistöjenomistajat, jotka muodostavat yhteismetsän osakaskunnan. Osakaskunta on osakkaistaan erillinen oikeushenkilö, joka ensisijaisesti harjoittaa metsätaloutta yhteismetsän alueella. Yhteismetsälaki ja yhteismetsän ohjesääntö ohjaavat yhteismetsän käyttöä ja hallintoa. Yhteismetsässä puun myynnit ja metsänhoitotyöt toimeenpanee osakaskunnan valitsema hoitokunta ja hoitokunnan nimeämä toimitsija. Ne hoitavat myös muun yhteismetsän käytännön toiminnan osakkaiden puolesta. Yhteismetsän osakkaat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa osakaskunnan velvoitteista. Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen ja maksaa tuloverot yhteismetsän saamista tuloista. Yhteismetsän tuloveroprosentti on 28. Yhteismetsän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta tuloa, eikä osakkaan tarvitse ilmoittaa niitä verotuksessaan. UPM Yhteismetsän jako-osuuden vero osakkaalle on 0% ehkäisemistä 2 3
Oman metsäalueen liittäminen UPM Yhteismetsään Helppoa ja luotettavaa Yhteismetsän osakkaaksi tuleminen käy sopimalla metsän liittämisestä yhteismetsään. Metsänomistaja voi liittää UPM Yhteismetsään oman kiinteistönsä metsäalueen, jota vastaan hänen kiinteistönsä saa liitettävän alueen arvoa vastaavan määrän UPM Yhteismetsän osuuksia. Metsän arvon määrittäminen tehdään ajantasaisten puusto- ja kuviotietojen pohjalta käyttäen tuottoarvomenetelmää. Menetelmä ei sisällä harkinnanvaraisia korjaustekijöitä. Tuottoarvomenetelmä on yksi arvonmääritysmenetelmä myös viranomaiskäytössä (Maanmittauslaitos). Tuottoa ja huolettomuutta Yhteismetsä on huoleton ja tuottava omistusmuoto osakkailleen. UPM Yhteismetsillä on metsäpalvelusopimukset UPM:n kanssa, mikä varmistaa sen, että yhteismetsiä hoidetaan ammattitaitoisesti metsäsuunnitelman mukaan ja että yhteismetsät saavat myytävästä puusta kilpailukykyisen hinnan suhdanteesta riippumatta. Sopimuksen mukaan UPM antaa yhteismetsästä myytävälle puulle hinta- ja menekkitakuun ja yhteismetsä antaa etusijan UPM:lle puun ostajana. UPM Yhteismetsän puulla on hinta- ja menekkitakuu Toimintavarmuutta ja kilpailukykyä Yhteismetsien nimet kiinteistörekisterissä: Itä-Suomen yhteismetsä Keski-Suomen yhteismetsä Länsi-Suomen yhteismetsä Pohjanmaan yhteismetsä UPM:llä on vankka kokemus omien metsiensä tuottavasta hoidosta. UPM:n tehtaat, jotka käyttävät paljon puuta, sijaitsevat lähellä UPM Yhteismetsiä. Toimintavarmuus ja kilpailukyky ovat peruskiviä, joista hyötyvät niin yhteismetsä kuin sen osakkaat. Yhteismetsän saamaa puun myyntituloa jaetaan jako-osuuksina säännöllisesti osakkaille. Yhteismetsästä jaettava ylijäämä suoritetaan osakkaille yhteismetsäosuuksien suhteessa. UPM Yhteismetsät sijaitsevat Itä-, Länsi- ja KeskiSuomessa sekä Pohjanmaalla. 4 5
Luonnon monimuotoisuuden huomioimista Usein isommilla metsäalueilla onnistuu luonnon monimuotoisuuden huomioiminen helpommin kuin pienillä metsätiloilla. UPM Yhteismetsille tullaan hakemaan FSC-sertifikaattia. FSC-sertifioinnin tavoitteena on lisätä yhteismetsän kiinnostavuutta puukauppakumppanina ja kertoa kansainvälisesti tunnustetusta metsien kestävästä käytöstä. Pirstoutumisen ehkäisemistä Yhteismetsien avulla voidaan ehkäistä metsätilojen pirstoutumista ja muodostaa suurempia metsäkokonaisuuksia, jotka taas luovat hyvät edellytykset metsätalouden kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiselle. Yhteismetsään liittyminen sopii esimerkiksi omistusjärjestelyihin sukupolvenvaihdostilanteisiin ja perikunnille, kun tilaa ei haluta pirstoa pieniin osiin, tai metsät halutaan osaksi suurempaa kokonaisuutta metsäammattilaisten hoitoon. Metsänhoitotyöt ja puun myynnit yhteismetsissä toteutetaan metsäsuunnitelmaan perustuen ja metsät ovat metsäammattilaisten hoidossa. Sopimus alueen liittämisestä UPM Yhteismetsään Yhteismetsän ja metsänomistajan välillä tehdään sopimus kiinteistön alueen liittämisestä UPM Yhteismetsään. Sopimuksen mukaan liitettävän alueen puustotiedot inventoidaan ja metsänomistajalle toimitetaan päätöksenteon pohjaksi määrät annettavista yhteismetsäosuuksista. Lisäksi hän saa laskelmat sekä yhteismetsän että liitettävän metsätilan arvoista. Tilaa Yhteismetsäsopimus! Sovittu yhteismetsäosuuksien määrä vahvistetaan maanmittaustoimituksessa Metsänomistaja voi aina syytä ilmoittamatta purkaa sopimuksen alueen liittämisestä yhteismetsään ennen maanmittaustoimituksen hakemista. Mikäli metsänomistaja hyväksyy annettavat yhteismetsäosuuksien määrät, tehdään hakemus maanmittaustoimistolle alueen liittämisestä yhteismetsään. Sovittu osuuksien määrä vahvistetaan alueen liittämistä koskevassa maanmittaustoimituksessa, joka maksetaan valtion varoin. Alueen liittämiseen yhteismetsään johtaneissa sopimuksissa yhteismetsä vastaa sekä puustoinventoinnin ja osuuksien laskennan kustannuksista että asianhoitopalkkioista. Mahdollisten rakentamattomien rakennuspaikkojen tai muiden omaisuuserien liittämisestä ja niiden ehdoista sovitaan tapauskohtaisesti yhteismetsän ja metsänomistajan välillä. Sopimuksen alueen liittämisestä yhteismetsään voi tilata allekirjoitettavaksi soittamalla UPM:n metsäpalvelunumeroon 0204 16 123 tai postittamalla tämän esitteen lopussa olevan yhteismetsään liittymistä koskevan yhteydenottokortin. 6 7
Puustotietojen päivitys arvonmäärityksen edellytys UPM Yhteismetsän ja siihen liitettävän metsätilan arvonmääritys Ajantasaiset metsävaratiedot ovat liittymistilanteessa luotettava arvonmäärityksen edellytys. Tämän vuoksi liittymistä harkitsevan metsänomistajan kiinteistöjen yhteismetsään mahdollisesti liitettäville metsäalueille tehdään aina puustotietojen päivitys. Puustotietojen päivityksen menetelmänä on maastoinventointiin perustuva kuvioittainen arviointi. Yhteismetsän kuvio- ja puustotietoja pidetään jatkuvasti ajantasaisina toimenpiteiden jälkeisellä puustotietojen päivityksellä ja vuotuisella kasvunlaskennalla. Arvonmääritys edellyttää kuvio- ja puustotietojen siirtämisen UPM:n tietojärjestelmään. Metsätaloudellinen arvo tuottoarvomenetelmällä Metsäalueen metsätaloudellisen arvon määrittäminen tehdään ajantasaisten kuvio- ja puustotietojen perusteella käyttäen tuottoarvomenetelmää. Mahdolliset erityisarvot määritetään erikseen tapauskohtaisesti. Liittymistilanteen laskentaperusteet ovat samat yhteismetsälle ja liittyvälle metsäalueelle. Liittymistilanteessa sekä yhteismetsälle että yhteismetsään liitettävälle metsäalueelle lasketaan metsätaloudellinen arvo samalla menetelmällä ja samoin laskentaperustein. Käytettävä menetelmä on tuottoarvomenetelmä. Tuottoarvomenetelmässä metsän arvo määritetään siitä tulevaisuudessa saatavien tuottojen ja kustannusten nykyarvojen erotuksena eli nettotuottojen nykyarvona. Tuottoja ovat hakkuutulot ja kustannuksia metsänhoitotöistä aiheutuvat kustannukset. Metsätalouden tuotot ja kustannukset syntyvät eri aikaan ja usein pitkällä aikajaksolla. Aikatekijän vaikutus otetaan huomioon laskemalla tuottojen ja kustannusten nykyarvo eli diskonttaamalla tuotot ja kustannukset arviointihetkeen. Tuottoarvomenetelmä ei sisällä harkinnanvaraisia tekijöitä ja se huomioi metsäalueen puuntuotantopotentiaalin. 8 9
Luotettava arvonmääritys takaa metsänomistajalle oikean metsänarvon Arvonmäärityksessä monipuoliset laskentaperusteet Laskennassa käytetään samoja kantohintoja ja metsänhoitotöiden kustannuksia koko laskenta-ajalle (kaksi puusukupolvea), koska niiden muutoksia tulevaisuudessa on vaikea ennustaa. Kantohintoina käytetään Metsäntutkimuslaitoksen puukauppatilastoon perustuvia kantohintaalueittaisia toteutuneita kolmen vuoden keskihintoja. Metsänhoitotöiden kustannuksina käytetään palveluntarjoajien laskentavuoden työlajikohtaisia hintatietoja. Tuottoarvomenetelmää sovellettaessa laskennassa käytettävä korko määritetään perustuen vaihtoehtoisiin, riskiltään samantasoisiin sijoitusmuotoihin. Yleisesti käytetty korko tuottoarvolaskelmissa on 3 5 %. Yhteismetsän ja siihen liitettävän metsätilan arvonmäärityksessä käytettävä korkokanta on 4 %. Yhteismetsän toimintaperiaate on saada metsätalouden harjoittamisesta tuottoja ja jakaa niitä jako-osuuksina yhteismetsän osakkaille. Tämän vuoksi arvostustilanteessa metsätaloudellinen arvo lasketaan metsämaalle, jolla ei ole täydellisen toimenpidekiellon rajoitusta. Siten mm. suojelualueet, metsälakikohteet, jouto- ja kitumaat sekä muu maa jäävät metsätaloudellisen arvonmäärityksen ulkopuolelle. Tulevaisuuden hakkuiden ja metsänhoitotöiden ajankohdan määrittämisessä käytetään Metsäntutkimuslaitoksen Motti-metsikkösimulaattoria. Laskenta perustuu kuviokohtaiseen puuston kehityksen ennustamiseen. Motti sisältää Metsäntutkimuslaitoksessa laaditut puulajikohtaiset kasvumallit ja toimenpiteiden ajankohdat määritetään Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten (2006) mukaisesti. Tavoite on saada tuottoja ja jakaa niitä jako-osuuksina osakkaille 10 11
Erityisarvot Yhteismetsän arvonmäärityksessä otetaan huomioon yhteismetsän ja liitettävän kiinteistön alueella sijaitsevat erityisarvot. Erityisarvoilla tarkoitetaan muita kuin puuntuottamisesta johtuvia taloudellisia arvoja. Erityisarvotvoivat olla joko positiivisia tai negatiivisia. Todettavissa oleville erityisarvoille - kuten rakennusoikeus, käyttöoikeus- ja vuokrasopimukset sekä hyödynnettävä maa-aines arvioidaan nettonykyarvo muuttamalla hyödykkeen tuotot ja kustannukset arvonmäärityshetkeen. Nettonykyarvon avulla on tavoitteena saattaa erityisarvot yhteismitalliseksi tuottoarvon kanssa. Metsänomistajan kannattaa harkita liittääkö erityisarvoja sisältävän tilansa osan yhteismetsään vai erottaako sen omaksi kiinteistökseen. Yhteismetsän arvo Yhteismetsän osuuden arvo = Yhteismetsän arvo/osuuksien määrä Liittyvän metsäalueen arvo Yhteismetsäosuudet Yhteismetsän arvo lasketaan vuosineljänneksittäin. Samalla määritetään yhteismetsän yhden osuuden arvo yhteismetsän arvon ja yhteismetsän osuuksien määrän suhteena. Yhteismetsään liittyvä tila saa yhteismetsän osuuksia liitettävän metsäalueen arvoa vastaavan määrän. Osuuksien määrä pyöristetään kokonaislukuun. Yhteismetsään liittyvän tilan osuudet lisätään yhteismetsän osuuksien määrään. Kuva. Yhteismetsän osuuksien määräytymisen periaate. Liittyvän kiinteistön osuuksien määrä = Liittyvän metsäalueen arvo/osuuden arvo Yhteismetsän arvo ja osuudet liittymisen jälkeen Yhteismetsän arvolaskenta Liittymisprosessi Yhteismetsän ja metsänomistajan välillä tehdään sopimus metsäalueen liittämisestä osaksi yhteismetsää. Sopimuksen mukaan liitettävän alueen puustotiedot inventoidaan. Metsävarojen päivityksen jälkeen metsänomistajalle toimitetaan päätöksenteon tueksi laskelma liitettävän metsäalueen arvosta ja sitä vastaan annettavien yhteismetsäosuuksien määrästä. Maanmittaustoimitus metsäalueen liittämiseksi yhteismetsään haetaan, kun metsänomistaja on hyväksynyt luovutettavien osuuksien määrän. Metsänomistaja voi aina syytä ilmoittamatta purkaa sopimuksen alueen liittämisestä yhteismetsään ennen maanmittaustoimituksen hakemista. Maanmittaustoimituksen hakeminen Liittymissopimus Puustotietojen päivitys Liittyjän osuuksien laskenta Maanmittaustoimitus Maanmittaustoimituksen rekisteröinti Oikeus jako-osuuksiin UPM Yhteismetsään liittyminen 0 Liittämistä koskevan maanmittaustoimituksen kulut maksetaan valtion varoista. Yhteismetsä vastaa sekä puustoinventoinnin ja osuuksien laskennan kustannuksista että asianhoitopalkkioista mikäli sopimus johtaa alueen liittämiseen yhteismetsään. Maanmittaustoimituksen myötä yhteismetsään liitettävän metsäalueen osuudet rekisteröidään kansalliseen kiinteistötietojärjestelmään. Uuden osuuden omistajan oikeus yhteismetsän jako-osuuksiin alkaa rekisteröitymistä seuraavasta vuosineljänneksestä. Metsänomistajan on hyvä huomata, että maanmittaustoimitus, jossa rekisteröinti tehdään, voi tapahtua useitakin kuukausia liittymissopimuksen tekemisestä. Viivästykseen johtavia syitä ovat mm. puustotietojen päivityksen lykkääntyminen talvikaudella ja mahdolliset ennen liittymistä tehtävät tilusjärjestelyt. Rekisteröitymishetkellä yhteismetsä on voinut laajentua. Se ei kuitenkaan anna aihetta laskea osuuksien määrää uudelleen, sillä arvonmääritysperusteet eivät muutu. Osakkaita kohdellaan liittymistilanteessa samanarvoisesti. Kuva. Viitteellinen esimerkki yhdestä liittymisprosessista. 1.1. 1.4 1.7 1.10 31.12 12 13
7 KYSYMYSTÄ JA VASTAUSTA Miten yhteismetsien metsäsuunnittelu ohjaa niiden metsätaloutta? Yhteismetsien keskeisenä tavoitteena on osakkaita mahdollisimman hyvin hyödyttävä tehokas puuntuotanto metsien monikäyttöön yhdistettynä. Metsien hoitotoimet ja hakkuut toteutetaan metsäsuunnitelmaan perustuen, millä varmistetaan metsän kehityksen ja mahdollisimman arvokkaan puusadon tuottamisen kannalta niiden oikea-aikainen toteuttaminen. Metsäsuunnitelman hakkuumäärät lasketaan siten, että kestävyyden periaatteen mukaisesti säännöllisillä hakkuilla saavutetaan mahdollisimman hyvä taloudellinen kannattavuus. Voivatko yhteismetsät sopia suoraan puun myynnistä UPM:n kanssa? Kyllä voivat. Yhteismetsät antavat UPM:lle etusijan puun ostajana sillä edellytyksellä, että UPM maksaa puusta käyvän markkinahinnan. Yhteismetsien ja UPM:n välillä on metsäpalvelusopimukset, minkä tarkoituksena on huolehtia metsien ammattitaitoisesta hoidosta ja varmistaa kilpailukykyisesti menekki yhteismetsän tuottamalle puulle eri suhdanteissa. UPM antaa yhteismetsästä myytävälle puulle menekkitakuun ja metsäpalvelusopimuksen mukaisesti hintatakuun. Voiko yhteismetsäosuuksia myydä tai Lahjoittaa? Kyllä voi. Osakas voi myydä tai lahjoittaa, eli luovuttaa, omistamiansa yhteismetsäosuuksia. Yhteismetsäosuuksien luovutukset ovat kiinteistöluovutuksia, jotka edellyttävät luovutukselle maakaaren määrämuotoa ja julkisen kaupanvahvistajan vahvistaman luovutussopimuksen. Saako osakas metsästysoikeuden yhteismetsän alueelle? Osakkaalla ja hänen kanssaan samaan talouteen kuuluvalla perheenjäsenellä on metsästys- ja kalastusoikeus sen mukaan kun hoitokunta siitä tarkemmin päättää. Osakkaiden kesken oikeudet jakautuvat heidän yhteismetsäosuuksiensa suhteessa. Myös muusta virkistyskäytöstä hoitokunta päättää tarkemmin. Voiko yhteismetsästä saada metsätilansa takaisin? Vaikka yhteismetsälaki ja yhteismetsien ohjesäännöt mahdollistavat osakkaan yhteismetsäosuutta vastaavan alueen erottamisen yhteismetsästä, alueen erottamiseen edellyttävän päätöksen syntymisestä ei ole mitään taetta. Myöskään yhteismetsälaki ei takaa osakkaalle oikeutta saada osuuttaan vastaavaa aluetta erotetuksi. Alueen erottaminen vaatii yhteismetsälain mukaan ohjesääntömääräyksen lisäksi osakaskunnan kokouksen suostumuksen, josta on päätettävä kolme neljäsosan äänten enemmistöllä. Alueen erottaminen vaatii siis aina osakaskunnan kokouksen suostumuksen, jota ei kuitenkaan ole pakko antaa. Ei myöskään ole mitään taetta että osakkaalle pystyttäisiin tai suostuttaisiin erottamaan juuri se alue, jonka osakas on mahdollisesti juuri liittänyt yhteismetsän. Tuottaako yhteismetsä paremmin kuin muu yksityismetsä? Tavoitteena on osakkaita mahdollisimman hyvin hyödyttävä tehokas puuntuotanto. Yhteismetsä on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen ja yhteismetsälain mukaan yhteismetsää pitää hoitaa ja käyttää metsätaloussuunnitelman mukaisesti, mikä takaa myös sen, että metsä säilyy tuottavana. Yhteismetsien metsätaloudellista kilpailukykyä parantaa suurempien metsäkokonaisuuksien kautta syntyvät tehokkuus- ja mittakaavaedut. Yhteismetsät suorittavat jako-osuuksia osakkailleen säännöllisesti vuosittain. Jos liitän metsätilani yhteismetsään, tarvitsenko enää tehdä metsäveroilmoituksia? Yhteismetsään liitetyn metsän osalta teidän ei tarvitse enää tehdä metsäveroilmoituksia alueen liittämistä koskevan maanmittaustoimituksen jälkeiseltä ajalta. Yhteismetsä toimii metsätalouden harjoittajana ja on erillinen verovelvollinen. Yhteismetsä tekee veroilmoitukset toiminnastaan. Yhteismetsän osakkailleen maksamat jako-osuudet ovat osakkaille verovapaata tuloa eikä osakkaan tarvitse ilmoittaa niitä verottajalle. 14 15