Alueelliset ympäristöohjelmat ympäristöpoliittisina ohjauskeinoina

Samankaltaiset tiedostot
Miten hyvä ympäristöarviointi edistää kestävää kehitystä?

Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha?

Muutospolkuja tulevaisuuteen

Kulutuksen ja asumisen ilmastovaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset - Mittatikulla kuvattuna

Ympäristöasioiden hallinnalla lisäarvoa?

Alueellinen ympäristöohjelma kannustajana rohkeisiin toimiin

Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Tilaisuus: Vähähiilisyydestä ja kiertotaloudesta kunnan vahvuustekijä. Tvärminne 7.2.

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Savon ilmasto-ohjelma

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari , Helsinki, Paasitorni TEM

Kohti hiilineutraalia Pohjois-Karjalaa. Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Ekologisesti kestävä kehitys

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Tiedolla, kokeiluilla ja yhteistyöllä luodaan kestävää kehitystä

Ekologisesti kestävä kehitys

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Tulevaisuuden kestävä energiajärjestelmä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry TTY

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Pirkanmaan ympäristöhjelman toteutuminen

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Ekologisesti kestävä kehitys

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

Kansallinen luonnonvarastrategia: Strategiaprosessin tavoitteet ja toteutus

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Hiilineutraali kiertotalous

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA YMPÄRISTÖKASVATUS

Bioenergiapolitiikka & talous

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä

Tampere Grow. Smart. Together.

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Ilmastonmuutos ja kestävä matkailu

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

Liikenteen ympäristövaikutukset ja kestävä liikkuminen

Tampere Fiksu kaupunki

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Vastuullinen asumisen markkina. Olli Kärkkäinen, Yksityistalouden ekonomisti

Climate Action in Agenda 2030; Finland

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus

Digitalisaatio liikenteessä

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

TUOMAS Tu m u Va n h a n e n

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Vihreä talous ja TEEB eväitä vihreän talouden kehittämiseen

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Valtioneuvoston selonteko keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Tulevaisuuden vastuulliset kulutusvalinnat

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä Kirsi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Suomi EU:n ja pohjoismaisen ympäristöpolitiikan tekijänä: näkökulmia vihreän kasvun ja kestävien transitioiden haasteisiin

OULU AKTIIVISTA ILMASTOPOLITIIKKAA?

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Kainuu tilastoina Kuva: Samu Puuronen

Kolme näkökulmaa kulutuksen muutoksiin. - trickle down - vuoden 2008 kulutuksen jakautumia - kulutus päästöinä

Transkriptio:

Alueelliset ympäristöohjelmat ympäristöpoliittisina ohjauskeinoina Tutkimusjohtaja Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Pirkanmaan ympäristöohjelman 1. seurantaseminaari 14.11.2012 1

Sisältö Millaisessa maailmassa toimimme? Kestävän talouden edellytys: kulutus- ja tuotantojärjestelmien muuttuminen Miten alueellinen ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta? 2

Missä me ollaan, ja oonko mäkin siellä Matti Nykänen 3

1987 Ympäristön ja kehityksen maailmankomissio: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. MUTTA 4

Maailma ei ole kestävä FIGURE 1. Beyond the boundary. The inner green shading represents the proposed safe operating space for nine planetary systems. The red wedges represent an estimate of the current position for each variable. The boundaries in three systems (rate of biodiversity loss, climate change and human interference with the nitrogen cycle), have already been exceeded. 5 Rockström et al. 2009

Suomi ei ole (vielä) tehnyt osuutensa 10,3 tonnia CO 2 per henkilö 2009, maailman keskiarvo 4,3; EU:n 7,2; OECD:n 9,8 (IEA 2011) Suora materiaalikulutus per henkilö on EU maiden suurin Lajisto uhanalaistuu ja joka toinen luontotyyppi on uhanalainen Suomalaiset ovat kaikkein vähiten huolissaan monimuotoisuuden vähenemisestä omassa maassaan: 9% Suomessa, 31% Ruotsissa, 42% EU:ssa kesk., 72% Portugalissa 6

Eri paikat ja tasot yhdistyvät toisiinsa monin tavoin Globaali taso Politiikka & Hallinto Talous Tieto Teknologia Ympäristö Paikallinen taso

Eri paikat ja tasot yhdistyvät toisiinsa monin tavoin Globaali taso Politiikka & Hallinto Kansainvälinen (YK, Kioto, ) EU Valtio (Suomi, ) Alueellinen (Pirkanmaa, ) Paikallinen (Tampere, ) Merkitys kasvaa Paikallinen taso

Mitä minä tarkoitan (ympäristö)hallinnalla? Hallinnosta hallintaan Ymmärrys hallinnosta sen kontekstissa - Ohjauksesta vaikuttamiseen Hallinnon erilainen tapa toimia - Kumppanuudet & verkostot - Projektit Hallinnon muuttunut konteksti - Globalisaatio - Informaation saatavuus (esim. Internet)

Kestävä talous / vihreä talous edellyttää radikaaleja muutoksia kulutus- ja tuotantojärjestelmissä Järjestelmät pitää muuttua vähähiiliseksi ja resurssitehokkaiksi 10

Muutos: kyllä! Mutta, miten nopeasti? Aika on loppumassa! Järjestelmämuutokset ovat hitaita! Aloitetaan heti! Toimenpiteet pitää kiristää ajan myötä 11

Kestävää kehitystä on lähestytty liian YK keskeisesti Selkeä positiivinen visio hiilineutraalisesta ja resurssiniukasta tulevaisuudesta Konkreettisia kokeiluja & niistä oppiminen Isot taloudelliset mahdollisuudet, eli myös hyvää elinkeinopolitiikkaa 12

Kestävä talouden edistäminen Kestävän talouden edistämisessä ei ole kyseessä kestävyyden eri ulottuvuuksien tasapainottamisesta Kestävän talouden edistämisessä oleellista ei ole, että valitaan se vaihtoehto jolla tällä hetkellä on pienimmät ympäristövaikutukset Kestävän talouden edistäminen tarkoittaa, että tuetaan sellaisia kehystyspolkuja joiden seurauksena keskeiset kulutus- ja tuotantojärjestelmät voivat muuttua kestäväksi (ympäristö mielessä sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta) Tulevat sukupolvet 13

Monitasoinen näkökulma järjestelmien muuttumiseen Järjestelmät muuttuvat, mutta: - muuttuvatko ne kestävämmäksi? - muuttuvatko ne riittävän nopeasti? Jenny Rinkinen 2010

Kehitystä voidaan lähestyä toisestakin näkökulmasta Millaiset alueet tulevat hyvin toimeen tulevaisuudessa? Millaiset yritykset pärjäävät tulevaisuudessa? Missä ihmiset haluavat tulevaisuudessa asua? Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus ovat tulevaisuudessa keskeisiä kilpailuvaltteja. Niillä alueilla ja yrityksillä, jotka ovat muita edellä näissä on parhaat edellytykset pärjätä. Alueet jotka pystyvät tarjoamaan asukkaille hyvän ympäristön ovat houkuttelevia. VISIO: Toimimme ympäristövastuullisesti ja olemme kestävän talouden edelläkävijöitä. Olemme ympäristöstämme ylpeitä ympäristö on hyvinvointimme perusta. 15

Hyvä alueellinen ympäristöohjelma Sisältö Visio Toimenpiteet Prosessi Kenen ohjelma Ohjelma jolla on vaikutuksia Osallistumista (participation) ja keskustelua (deliberation). Visio joka on verkoston aito (sisäistämä) visio ei vaan ohjelmassa kirjoitettu visio Ohjelma ei ohjauskeinona vaan vaikutuskeinona 16

Kulutusja tuotantojärjestelmät Sosiotekniset järjestelmät ovat joukko teknologioita, materiallisia verkostoja (sähköverkko, tieverkko), sosiaalisia verkkoja, toimijoita, instituutioita, ja sääntöjä Esimerkkejä sosioteknisistä järjestelmistä: Energiajärjestelmä Ruokajärjestelmä Asumisjärjestelmä

Kulutus- ja tuotantojärjestelmien vuorovaikutus ympäristön kanssa <-> ympäristöongelmat Ympäristö Keskinäiset riippuvuudet Kompleksisuus Maan käyttö Ristiriitoja Jännitteitä

Kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 2009: Tuotantonäkökulma Energiasektori Maatalous Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Jätteiden käsittely Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 0 10 20 30 40 50 60 miljoonaa tonnia CO 2 -ekv.

Suomen energiasektorin kasvihuonekaasupäästöt 2009 Energiateollisuus miljoonaa tonnia CO 2 -ekv. 0 5 10 15 20 25 30 Kotimaan liikenne Teollisuus ja rakentaminen Muu energia Muu energia sisältää alaluokat rakennusten lämmitys sekä maa-, metsäja kalatalous, muu polttoainekäyttö ja polttoaineiden haihtumapäästöt

Asuminen Elintarvikkeet Autoilu > 55% Asuminen Asuminen C04 C04 Elintarvikkeet C01 C01 Autonkäyttö Autonkäyttö C072 C072 Terveyspalvelut C06 C06 Koulutuspalvelut C10 C10 Sisustus, Sisustus, kodinhoito kodinhoito C05 C05 Ravintolat Ravintolat ja hotellit ja hotellit C11 C11 Sekalaiset Sekalaiset tavarat tavarat ja palvelut ja palvelut Vaatetus Vaatetus ja jalkineet jalkineet C03 C03 Virkistystavarat Ulkoilutavarat C092, C092, C093 C093 Alkoholi Alkoholi yms. yms. C02 C02 Sosiaaliturva (mm. (mm. päiväkoti) päiväkoti) C124 C124 Matkailumenot ulkomailla ulkomailla P312Y P312Y Autohankinnat C071 C071 Virkistys- Virkistys- ja ja kulttuuripalvelut C094 C094 Vakuutus- Vakuutus- ja ja rahoituspalvelut C125, C125, C126 C126 Junat, Junat, bussit, bussit, taksit taksit C073 C073 AV-laitteet AV-laitteet C091 C091 Lentoliput Lentoliput itse itse ostetut ostetut C0733 C0733 Valmismatkat C096 C096 Lehdet, Lehdet, kirjat, kirjat, paperi paperi C095 C095 Tietoliikenne C08 C08 Laivaliput Laivaliput itse itse ostetut ostetut C0734 C0734 Muut Muut kuljetuspalvelut C0735 C0735 0 0 0,05 0,05 0,1 0,1 0,15 0,15 0,2 0,2 0,25 0,25 0,3 0,3 Kasvihuonekaasupäästöt Muut Muut ympäristövaikutukset (Ekoindeksi) Kuva: Ari Nissinen, SYKE. Data: Envimat- projekti, www.ymparisto.fi/syke/envimat

Interventioteoriat: ohjelman vaikutuskeinojen oletettujen vaikutusmekanismien tunnistaminen Muutosmalli Oletukset siitä, miten vaikutuskeinot saavat aikaiseksi muutoksia Kohdejoukko (keiden toimintaa pyritään muuttamaan), Vaikutusmekanismit, Tavoitteet Toimintamalli Oletukset siitä, miten ohjelma pannaan käytännössä toimeen Organisaatiot, Hallinnolliset puitteet, Resurssit, Seuranta Valvonta

Interventioteoriat ja ilmastovaikutukset Kysymys 1a: Vaikuttaako ohjelma suoraan (tai välillisesti) sellaisiin toimijoihin ja sellaiseen toimintaan, jotka ovat ilmastonmuutoksen kannalta oleellisia? Kysymys 1b: Ovatko ohjelman oletetut vaikutusmekanismit sellaisia, että niillä voi olla merkitystä ilmastonmuutoksen kannalta Kysymys 2: Onko ohjelman toimeenpano sellainen, että vaikutuksia voidaan olettaa syntyvän? Energiasektori Maatalous Teollisuuden prosessiperäiset päästöt Jätteiden käsittely Liuottimien ja muiden tuotteiden käyttö 0 20 40 60 miljoonaa tonnia CO2 ekv.

Alueellisten ympäristöohjelmien rooli järjestelmien muuttumisessa Tukea paikallisia kokeiluja Erityisesti erilaisia (variaatio) ja radikaaleja kokeiluja Edesauttaa sellaisten käytäntöjen ja teknologioiden valintaa jotka mahdollistavat kestävää energia- ja ruuantuotantoa sekä liikkumista Välttää tukemasta sellaisia toimintoja jotka ylläpitävät ja voimistavat kestämättömiä kulutus- ja tuotantojärjestelmiä Esimerkiksi fossiilisiin polttoaineisiin perustuva liikkuminen 25

1922 1951 1958 1965 1972 1979 1986 1993 2000 2007 Number of private cars km Tg CO2-eq. g CO2 / km Öljy ja auto riippuvaisuus Suomen henkilöliikenteessä 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0-16 % By 2020 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 0,0 1990 2000 2010 3 500 000 3 000 000 14 12 Gas Diesel 2 500 000 10 2 000 000 1 500 000 8 1 000 000 6 500 000 0 4 2 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2007

Autokeskeinen sosio-tekninen liikennejärjestelmä Jenny Rinkinen 201027

Yhteenveto: Miten alueellinen ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta? 1. Ympäristöohjelman tärkein laatukriteeri on sen käytännön vaikutukset prosessin merkitys korostuu 2. Ympäristöohjelman kannalta keskeistä on ymmärtää: alueelliset kulutus- ja tuotantojärjestelmät ja niiden globaalit kytkennät miten ohjelman toimenpiteet oletetaan toimivan (interventioteoriat) 3. Ympäristöohjelma voi edistää kestävää taloutta, jos se edistää: erilaisia (variaatio) ja radikaaleja kokeiluja kaavoitus, hankinnat, kokeilut ja kokeilujen mahdollistaminen kokeiluista oppiminen (alueella & verkostoissa) kestävien käytäntöjen ja teknologioiden valinta vähentää kestämättömien järjestelmien tukemista 28

Hyvällä ympäristöohjelmalla kohti kestävää taloutta Kiitoksia