1(10) Siltojen suunnitelmaselostus Ramboll: Tehnyt / Tark. 26.6.2015 Timo Säkkinen / Ilkka Kerola Espoon kaupunki: Tark./Hyv. Ely-keskus: Tark./Hyv.
2(10) UUDET SILLAT Yleistä kaikkia uusia siltoja koskevaa Tiesuunnitelmavaiheessa hankkeen siltoja on tarkasteltu tiesuunnitelman aikana voimassa olleen suunnittelukuorman LM1, LM3 / 1.6.2010 mukaan. ST-urakan suunnitteluvaiheessa sillat on suunniteltava syyskuussa 2014 voimaan tulleelle suunnittelukuormalle LM1, LM3 / 5.9.2014. S3 Otasolmun eteläinen risteyssilta 1. SILTAPAIKKA JA PERUSTAMINEN POHJASUHTEET Siltapaikalla Otasolmun kiertoliittymä ylittää kehätien. Kiertoliittymän tasaus siltapaikalla on +12,7 +13,3 ja kehätien tasaus +5,8 6,0. Maanpinta on tasossa +10 +13,5 Maanpinta on ylimmillään nykyisen tiepenkereen kohdalla siltapaikan keskikohdalla ja alimmillaan tiepenkereen ulkopuolella siltapaikan länsi- ja itäreunassa. Siltapaikka sijaitsee maapeitteisellä kallioalueella. Ylimpänä kerroksena on nykyisen tien rakennekerros- ja pengertäyttökerrokset. Täyttökerrosten alapuolella maakerrokset ovat hiekkaa ja moreenia. Kalliopinta on havaittu porakonekairauksilla tasovälillä +1,4 +5,7 ja 6 10 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kallionpinta on ylimmillään siltapaikan pohjoisreunassa ja alimmillaan siltapaikan eteläreunassa. Pohjavedenpinta on noin 150 metriä siltapaikan itäpuolelle asennetussa pohjavesiputkessa 1293 ollut tasossa +6,52 +9,99 (2.11.2010 11.8.2014). PERUSTAMINEN Silta perustetaan kallion varaan. Geotekninen luokka on GL2.
3(10) TAUSTARAKENTEET Siltaan liittyvät tiepenkereet perustetaan maanvaraisesti 2. SILTARAKENNE Rakennettava silta on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva laattasilta (Bjl), jonka jännemitat sillan reunoilla reunapalkin suuntaan ovat 14,68 17,95 + 14,18 20,58 m ja vaadittava alikulkukorkeus 5,2 m. Sillan hyödyllinen leveys on 13,5 15,4 m. Tuilla T1 ja T3 on kumilevylaakerit. Tuella T2 pilarit liittyvät jäykästi kanteen. Sillan kaiteet ovat H4 kaiteita varustettuna korkealla suojaverkolla. Sillan kaiteet suojaverkkoineen maalataan grafiitin harmaiksi lukuun ottamatta ajojohteita. Sillan molemmilla maatuilla on vesitiiviit massaliikuntasaumalaitteet. Suolasumulle alttiiksi joutuvat betonipinnat impregnoidaan. Siltakannen alusta valaistaan upotettavilla valaisimilla. Silta varustetaan 5 m:n siirtymälaatoilla. Sillan tukien T1 ja T3 pohjoisreunan siipimuurit liittyvät Otasolmun sisällä oleviin betonitukimuureihin TM11 ja TM19 ja eteläreunan siipimuurit tukimuureihin TM32 ja TM33. S4 Otasolmun pohjoinen risteyssilta 1. SILTAPAIKKA JA PERUSTAMINEN POHJASUHTEET Siltapaikalla Otasolmun kiertoliittymä ylittää kehätien. Kiertoliittymän tasaus siltapaikalla on +13,1 +13,3 ja kehätien tasaus +6,2 6,3. Maanpinta on tasossa +12 +14,5 Maanpinta on ylimmillään siltapaikan itäreunassa ja alimmillaan siltapaikan länsireunassa. Siltapaikka sijaitsee maapeitteisellä ja avokallioalueella. Maakerrokset ovat hiekkaa ja moreenia. Kalliopinta on havaittu porakonekairauksilla tasovälillä +10,4 +14 ja 0,5 3 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kallionpinta on ylimmillään siltapaikan pohjoisreunassa ja alimmillaan siltapaikan eteläreunassa. Pohjavedenpinta on noin 150 metriä siltapaikan itäpuolelle asennetussa pohjavesiputkessa 1293 ollut tasossa +6,52 +9,99 (2.11.2010 11.8.2014).
4(10) PERUSTAMINEN Silta perustetaan louhitun kallion varaan. Geotekninen luokka on GL2. TAUSTARAKENTEET Siltaan liittyvät tiepenkereet perustetaan maanvaraisesti 2. SILTARAKENNE Rakennettava silta on tyypiltään teräsbetoninen jatkuva laattasilta (Bjl), jonka jännemitat sillan reunoilla reunapalkin suuntaan ovat 16,79 17,49-15,83 16,39 m ja vaadittava alikulkukorkeus 5,2 m. Sillan hyödyllinen leveys on 13,5 14,75 m. Tuilla T1 ja T3 on kumilevylaakerit. Tuella T2 pilarit liittyvät jäykästi kanteen. Sillan kaiteet ovat H4 kaiteita varustettuna korkealla suojaverkolla. Sillan kaiteet suojaverkkoineen maalataan grafiitin harmaiksi lukuun ottamatta ajojohteita. Sillan molemmilla maatuilla on vesitiiviit massaliikuntasaumalaitteet. Suolasumulle alttiiksi joutuvat betonipinnat impregnoidaan. Siltakannen alusta valaistaan upotettavilla valaisimilla. Silta varustetaan 5 m:n siirtymälaatoilla. Sillan tukien T1 ja T3 eteläreunan siipimuurit liittyvät suoraan sillan päissä oleviin pystysuoriin betonitukimuureihin TM11 ja TM19. Sillan länsipäässä on näkemän levennys helpottamassa rampilta E3R4 saapuvan liikenteen havaitsemista. S7 Keilaniemen ramppisilta 1. SILTAPAIKKA JA PERUSTAMINEN POHJASUHTEET Siltapaikalla ramppi E2R2 ylittää rampin E1R1, rampin E1R2 ja keskikaistan ylityskohdan. Rampin E2R2 tasaus siltapaikalla on +7,6 +11,7, rampin E1R1 tasaus noin +4,1, rampin E1R2 tasaus noin +4,3 ja keskikaistan ylityskohdan tasaus +4,3 +4,5. Maanpinta on tasossa +7 +9,5. Maanpinta on ylimmillään siltapaikan pohjoisreunassa ja alimmillaan siltapaikan eteläreunassa.
5(10) Siltapaikka sijaitsee maapeitteisellä kallioalueella. Ylimpänä kerroksena on nykyisten teiden rakennekerros- ja pengertäyttökerrokset. Täyttökerrosten alapuolella maakerrokset ovat pääosin moreenia. Kalliopinta on havaittu porakonekairauksilla tasovälillä +1,6 +8,0 ja 1,4 7,2 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kallionpinta on ylimmillään rampin E1R1 kohdalla ja alimmillaan rampin E1R2 kohdalla ja siltapaikan eteläreunassa. Siltapakan pohjoispäässä pohjavedenpinta on noin 35 metriä siltapaikan itäpuolelle asennetussa pohjavesiputkessa 2113 ollut tasossa +2,31 +3,64 (27.6.2013 11.8.2014). Pohjavedenpinta on noin 80 metriä siltapaikan lounaispuolelle asennetussa pohjavesiputkessa 1335 ollut tasossa - 0,19 +2,29 (16.8.2011 7.8.2014). PERUSTAMINEN Silta perustetaan kallion varaan. Geotekninen luokka on GL2. TAUSTARAKENTEET Siltaan liittyvät tiepenkereet perustetaan maanvaraisesti 2. SILTARAKENNE Rakennettava silta on tyypiltään jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta (jbjp), jonka jännemitat ovat 28+28+28+24 m. Sillan itäistä reuna-jännettä voidaan ST-rakennussuunnittelun yhteydessä tarvittaessa lyhentää siten, että reuna-aukon vapaa-aukko säilyy pääpiirustuksen mukaisena. Sillan alikulkukorkeus on vähintään 5,2 m. Sillan hyödyllinen leveys on 7,5 m. Tuilla T1, T2, T4 ja T5 liikkuvat kalottilaakerit. Tuen T3 pilari liittyvät jäykästi kanteen. Sillan kaiteet ovat H4 kaiteita varustettuna korkealla suojaverkolla. Läpinäkyvä teräsrunkoinen melukaide H=1,0 m asennetaan sillan länsireunalle (ulkokaarteen puolelle). Sillan kaiteet suojaverkkoineen sekä melukaiderunko maalataan grafiitin harmaiksi lukuun ottamatta kaiteen ajojohteita. Siltakannen sisäkurvin puoleinen kylki profiloidaan voimakkaasti ja profiilien uriin asennetaan erikoisvalaistus LED-valonauhoin. Maatuki 1 on osa tunnelista alkavaa tukimuurikokonaisuutta TM8. Silta varustetaan 5 m:n siirtymälaatoilla. Sillan molemmilla maatuilla on vesitiiviit teräsrunkoiset 1-kumiset liikuntasaumalaitteet. Suolasumulle alttiiksi joutuvat betonipinnat impregnoidaan. Sillan eteläpäässä molemmat siipimuurit jatkuvat välittömästi betonisina tukimuureina TM4 ja TM9 ja sillan H4-kaide jatkuu tukimuurien päällä.
6(10) S9 Keilaniemen läntinen ramppisilta (HUOM: Sillan S9 rakentaminen ei sisälly tähän ST-hankeeseen) 1. YLEISTÄ Sillan S9 rakentaminen ei kuulu tähän ST-hankkeeseen, mutta sillan S7 STrakennussuunnittelun aikana on varmistettava, että silta S9 voidaan seuraavassa vaiheessa rakentaa tarkoituksenmukaisesti ilman tarpeettomia merkittäviä lisäkustannuksia purkaen tarvittaessa ainoastaan sillan S9 kohdalta tukimuurin yläosa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tukimuuri TM8 on mitoitettava ja suunnittelussa muutenkin varauduttava siihen, että tukimuuri kestää myös sillan S9 päällysrakenteen tukireaktiot nykyisten voimassa olevien kuormitusohjeiden mukaisesti. 2. SILTARAKENNE Rakennettava silta on tyypiltään jännitetty betoninen jatkuva palkkisilta (jbjp), jonka jännemitat ovat 20,4+30,0 m ja vaadittava alikulkukorkeus 5,2 m. Sillan hyödyllinen leveys on 8,5 m. S10 Otasolmun itäinen ramppisilta 1. SILTAPAIKKA JA PERUSTAMINEN POHJASUHTEET Siltapaikalla ramppi E3R6 ylittää rampin E3R3. Rampin E3R6 tasaus siltapaikalla on +11,8 +12,1 ja rampin E3R3 tasaus noin +5,2. Maanpinta on tasossa +9 +10. Siltapaikka sijaitsee maapeitteisellä kallioalueella. Ylimpänä kerroksena on nykyisen kevyenliikenteen väylän rakennekerros- ja pengertäyttökerrokset. Täyttökerrosten alapuolella maakerrokset ovat hiekkaa ja moreenia. Kalliopinta on havaittu porakonekairauksilla tasovälillä +3,4 +5,8 ja 4,6 8,6 metrin syvyydellä maanpinnasta Pohjavedenpinta on noin 100 metriä siltapaikan itäpuolelle asennetussa pohjavesiputkessa 1293 ollut tasossa +6,52 +9,99 (2.11.2010 11.8.2014). PERUSTAMINEN Silta perustetaan kallion varaan. Geotekninen luokka on GL2. TAUSTARAKENTEET Siltaan liittyvät tiepenkereet perustetaan maanvaraisesti
7(10) 2. SILTARAKENNE Rakennettava silta on tyypiltään teräsbetoninen laattakehäsilta (Blk), jonka vapaa-aukko on 9,25 m ja alikulkukorkeus vähintään 5,2 m. Sillan hyödyllinen leveys on 20,79 26,79 m. Sillan kaiteet ovat H4 kaiteita varustettuna korkealla suojaverkolla. Sillan kaiteet suojaverkkoineen maalataan grafiitin harmaiksi lukuun ottamatta ajojohteita. Suolasumulle alttiiksi joutuvat betonipinnat impregnoidaan. Silta varustetaan 5 m:n siirtymälaatoilla. Sillan eteläreunan siipimuurit liittyvät sillan viereiseen tukimuureihin TM33 ja TM34 ja pohjoisreunan siipimuurit sillan viereisiin tukimuureihin TM15 ja TM16. LEVENNETTÄVÄT JA KORJATTAVAT NYKYISET SILLAT U-1478 Itärannan alikulkukäytävä NYKYINEN SILTARAKENNE Itärannan alikulkukäytävä sijaitsee Espoossa Kehä 1 (101) ja Tapiolantien (11389) välisessä risteyksessä. Silta ylittää kevyen liikenteen väylän. Silta on siltarekisterin mukaan valmistunut liikenteelle vuonna 1982. Suunnittelukuorma on Lk1, Ek1 ja kantavuusluokka 6b. Silta on tyypiltään Teräsbetoninen ulokelaattasilta (Bul), ulokelaattasiltana, jonka jännemitat ovat 3,0+8,0+3,0 m ja hyötyleveys 20,6 m. Ks. tiesuunnitelma-aineistossa oleva sillan yleispiirustus Espoon kaupungin nro 6190-400 (Liikenneviraston nro R15/10574 a). Silta on perustettu anturoilla kallion varaan. Sillan vinous on 31 gon ja alikulkukorkeus [m] 3,40. SILTAKANNELLE TEHTÄVÄT VÄYLÄJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVAT MUUTOKSET Siltakannen ulkomitat pysyvät ennallaa, mutta siltakannelle nykyisen asfaltin päälle tehdään uudet saarekeratkaisut väyläsuunnitelmien ja pääpiirustuksen 15TTV-3-U-1478 mukaisesti. SILLAN MUUT KORJAUSTOIMENPITEET Alusrakenne: - ei toimenpiteitä
8(10) Päällysrakenne: - Nykyisen päällysteen ja tulopenkereiden kulutuskerroksen uusiminen (mukaan lukien nykyisen päällysteen jyrsinnän) - Reunapalkkien ja päällysteen väliset saumaukset - Sillan ja penkereen päällysteiden välisen rajan saumaukset Varusteet: - Korotetun sillankaiteen jatkaminen - Pengerkaiteiden uusiminen U-1479 Tapiolan alikulkukäytävä NYKYINEN SILTARAKENNE Silta on siltarekisterin mukaan valmistunut liikenteelle vuonna 1982. Sillan suunnittelukuorma on Lk1, Ek1. Silta on tyypiltään teräsbetoninen ulokelaattasilta (Bul), jonka jännemitat ovat 3,0+8,0+3,0 m, hyötyleveys 23,29 25,57 m sekä alikulkukorkeus 3,4 m. Ks. tiesuunnitelmaaineistossa oleva sillan yleispiirustus nro R15/10569 a). Sillan vinous on 32 gon. Silta on perustettu kallion varaisesti. SILLAN RAKENTEELLISET MUUTOKSET Siltakantta levitetään eteläreunasta n. 1,6 3,5 m ja pohjoisreunasta 0 2,6 m siten, että uusi hyödyllinen leveys on 31,2 m pääpiirustuksen 15TTV-3-U-1479 mukaisesti. Molemmille tukilinjoille rakennetaan uudet tukipilarit sillan etelänpuoleiselle reunalle ja tukilinjalle T1 sillan pohjoisreunalla. Uudet tuet perustetaan kalliolle olemassa olevien tukipilarien tapaan. Sillasta on laadittu pääpiirustus. SILLAN MUUT KORJAUSTOIMENPITEET Alusrakenne Leventämisen yhteydessä siipimuurien pinnan kloridipitoisen betonin poisto (vesipiikkaus) Sillan leventämissuunnitelmassa huomioidaan alusrakenteille tehtävät levennykset ja mahdolliset lisäpilarit sekä muut leventämisestä aiheutuvat toimenpiteet Päällysrakenne Leventämisen yhteydessä reunapalkkien ja kansilaatan viisteiden purkum (vesipiikkaus) Pintarakenteiden purku ja kannen yläpinnan nykyisen osan kunnostus (suurpainepesu + tasoitus) Varautuminen kansilaattojen sauman kohdalla kannen yläpinnan kloridipitoisen betonin poistoon (vesipiikkaus) sekä muotoiluvaluun Kansilaattojen välisen saumauksen teko
9(10) Nykyisen kansiosan pintarakenteiden uusiminen Sillan ja penkereen rajakohtiin päällysteen saumauksien teko esim. päällystesaumalla (esim. Thorma-Flex) Kansilaatan leventäminen, uusien reunapalkkien teko sekä leventämisen tarvitsemat pintarakenteet huomioidaan sillan leventämissuunnitelmassa. Varusteet Valaisimien uusiminen Tippuvesiputkien uusiminen ja mahdollinen lisääminen tehdään salaoja kansilaattojen sauman viereen Sillan leventämissuunnitelmassa tulee huomioida: sillan kaiteet, pengerkaiteet, reunojen tippuputket ja reunasalaojat, valaisimien lisätarve yms. Siltapaikka Siltapaikan rakenteet tulee huomioida leventämissuunnitelmassa (pengerkaiteet, pintavesikourut, kuivatus, keilat yms.) U-1400 Keilaniemen alikulkukäytävä NYKYINEN SILTARAKENNE Keilaniemen alikulkukäytävä (U-1400) sijaitsee Espoossa Karhusaarentiellä (Otsolahti Otaniemi). Silta ylittää Miestentieltä Keilarantaan kulkevan kevyenliikenteen väylän. Silta on siltarekisterin mukaan valmistunut liikenteelle vuonna 1979, suunnittelukuorma on Lk1, Ek1 (kantavuusluokka 6b). Silta on tyypiltään Teräsbetoninen laattakehäsilta (Blk), jonka vapaa-aukko on 6,0 m, hyötyleveys 23,5 m ja alikulkukorkeus 2,43 m.sillan vinous 0 gon. Silta on perustettu anturoilla kallion varaan. Ks. tiesuunnitelma-aineistossa oleva sillan yleispiirustus R15_TIEH_8474_1. SILTAKANNELLE TEHTÄVÄT VÄYLÄJÄRJESTELYISTÄ JOHTUVAT MUUTOKSET Siltakannen ulkomitat pysyvät ennallaan eikä sillalle tehdä väyläjärjestelyistä johtuvia muutoksia., mutta siltakannelle nykyisen asfaltin päälle tehdään uudet saarekeratkaisut väyläsuunnitelmien mukaisesti. SILLAN KORJAUSTOIMENPITEET Siipimuurit halkeamien injektointi puhdistus (painepesu)+ suihkupuhdistus + pinnoitus Kansilaatta: pintarakenteiden uusiminen paikkaus muottien avulla
10(10) Pintarakenteet: pintarakenteiden uusiminen kuivatuksen lisäys (salaoja ja kanavointi) kansilaataan työsauman tiivistäminen Reunapalkit: reunapalkkien pintojen sekä kansilaatan sivupintojen kloridipitoisen betonin poistaminen ja korjaus valamalla reunapalkkien ja kansilaatan sivupintojen pinnoittaminen Sillan kaiteet: Kaiteiden uusiminen, korkea, harva sillankaide, H2-kaide+korkea suojaverkko Saumaukset: Päällysralkenteen ja reunapalkin väliset saumat, plastisen sauman teko Sillan ja penkereen päällysteen välinen sauma, elastisen sauman teko Siltapaikka Pengerkaiteen uusiminen PURETTAVAT NYKYISET SILLAT Hankkeen yhteydessä puretaan 3 nykyistä siltaa. Suunnitelman aineistossa on kaikkien purettavien siltojen yleispiirustukset. Purettavat nykyiset sillat ovat: U-1397 Keilarannan alikulkukäytävä U-1398 Karhusaaren alikulkukäytävä U-1399 Hagalundin alikulkukäytävä