1 Vuosikatsaus 2014 - Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään Katsaus 2014 Vuosikatsaus 2014 Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään
2 Vuosikatsaus 2014 - Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään
Kohti uutta sotea Vuoden 2013 vuosikatsauksen aloitin otsikolla Haasteiden vuosi 2013. Aivan hyvin sama otsikko sopisi vuodelle 2014. Taloudellinen tilanne valtion, kuntien ja yksityistalouksien osalta ei näytä lainkaan helpottuneen, päinvastoin. Perhehoitokumppaneillekin tilanne on luonnollisesti vaativa. Kuitenkin myönteisenä asiana voidaan todeta, että kunnat entistä enemmän ovat palveluihimme luottaneet ja niitä tilanneet. Sijoitettujen lasten määrä perheissämme kasvoi 2014 11%. Vuoden lopussa sijoituksia oli 79. Merkittävää sijoituksissa oli vanhempilapsi sijoitusten määrän selvä kasvu. Nyt voidaan jo sanoa sen olevan selkeä osa vakiintunutta palveluamme, ei enää kokeilua. Perhehoitajien koulutus ja arviointi jatkui edelleen useilla PRIDE-ryhmillä sekä yksilöarvioinneilla. Perhehoitajiemme määrä vuoden lopussa oli 125. Uusien perheiden rekrytointia olemme lisänneet selvästi. Syksyn aikana PKS sai uuden, entistä tuoreemman ulkoasun. Logomme, kotisivut, esitteemme yms. uudistettiin. Myös sisällöllisesti kaikki materiaalimme päivitettiin. Olemme saaneet uudistuksesta paljon myönteistä palautetta. Toki edelleen haluamme kuulla, kuinka voimme näitä asioita kehittää. Jo pitkään odotettu uusi Perhehoitolaki on valmistelussa eduskunnassa. PKS antoi hallituksen esitykseen oman lausuntonsa, joka poikkesi monin osin annetusta esityksestä. Nyt odotamme, mitä sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa asiaan kantaa ja eduskunta lopulta päättää. Eduskunta hyväksyi 2014 paljon puhuttaneen SOTE-uudistuksen ns. raamiratkaisun. Paljon on vielä epäselvää ja lopullisia ratkaisuja ja päätöksiä vailla. PKS:n ja muiden yksityisten palveluntuottajien kannalta on merkityksellistä kuinka ratkaistaan rahoitus ja päätöksenteko uudessa rakenteessa. On ratkaisu kuitenkin mikä tahansa, niin uskon vahvasti, että Perhehoitokumppaneiden tehtävä julkisten palveluiden täydentäjänä, on tulevaisuudessakin vahva. Matti Virtanen Johtaja Vuosikatsaus 2014 - Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään 3
4 Vuosikatsaus 2014 - Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään PKS numeroin 31.12.2014 PKS Henkilökuntaa 27 Toimistoja 3 Kuntien lukumäärä, joista lapsia sijoitettuna 24 Vuonna 2014 sijoituspyyntöjä 121 PERHEET Perheitä arvioituna 125 Perheitä, joilla PKS sijoituksia 44 PERHEISSÄ SIJOITUKSIA Sijoituksia yhteensä 79 Vuoden 2014 aikana uusia sijoituksia 32 Vanhempi ja lapsi sijoituksia 2, jossa 2 vanhempaa ja 3 lasta SIJOITETTUJEN LASTEN JAKAUTUMINEN IKÄRYHMITTÄIN Alle kouluikäiset 20 7-12 vuotiaat 37 13-15 vuotiaat 12 16-17 vuotiaat 8 SIJOITETTUJEN LUKUMÄÄRÄ ERI ALUEILLA Etelä-ja Varsinais-Suomi sekä Häme 28 Pirkanmaa ja Keski-Suomi 33 Pohjanmaa 11 Pohjois-Suomi 7
KOHOKOHDAT PKS JÄRJESTÄÄ SEKÄ ALUEELLISIA, KOHDENNETTUJA ETTÄ KAIKILLE PERHEILLE SUUNNATTUJA VIRKISTYSTAPAHTUMIA. VUONNA 2014 NÄITÄ ON OLLUT Eläintarhapäivä Ähtärin eläinpuistossa 13.6. Jalkapalloturnaus 25.-28.7. Englannissa Perheleiri 23.-24.8. Högsandissa Etelä-Suomen alueen perheille Lasten oikeuksien päivän juhlat 20.11. kuudella eri paikkakunnalla Pikkujoululounas perhehoitajille Pohjanmaalla 15.12. LASTEN OIKEUKSIEN PÄIVÄN JUHLAT Lasten oikeudet ovat huomion ja juhlimisen arvioinen asia. Siksi PKS on ottanut tavakseen järjestää vuosittain Lasten oikeuksien päivänä alueelliset lasten juhlat. Vuonna 2014 PKS:ssä juhlittiin seuraavasti: Pohjanmaalla järjestettiin laavuretki, Tampereella herkuteltiin ja leikittiin PKS toimistolla, Oulussa kisailtiin leikkimielisesti ja seikkailtiin perhekunnittain SuperParkissa, Keski-Suomessa leikittiin HopLopissa ja Etelä-Suomen alueella keilattiin Tapiolan ja Riihimäen keilahalleissa. Vuosikatsaus 2014 - Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään 5
6 Vuosikatsaus 2014 - Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään Koulutukset PKS ON JÄRJESTÄNYT VUONNA 2014 SEURAAVIA KOULUTUKSIA: KDA koulutus: Tampereella 11.2., Helsingissä 13.2., Seinäjoella 20.2. ja Oulussa 21.2. Kiintymyssuhde ja Tiimivanhemmuus : Oulussa 18.1., Hämeenlinnassa 17.5. Verokoulutus: Tampereella 24.4., kutsuttuna oli myös yhteistyökumppaneita Kiireellisiin sijoituksiin valmentava koulutus ja lapsen kriisi: Oulussa 23.5. Sijaissisaruus: Hangossa Högsandissa 24.8. Lasten tartuntataudit: Tampereella 27.8. MAPA koulutus: Vantaalla 4.10. Vanhempi-lapsi sijoitus koulutus: Seinäjoella 10.-11.10. Nuoren sijaisvanhemmuus ja askeleet aikuisuuteen: Nuorisokeskus Marttisessa Virroilla 15.-16.11. Ensiapu: PKS maksaa perheilleen heidän osallistumisensa EA1 kurssille ja edellyttää, että ainakin toisella perheen vanhemmista on voimmassa oleva ensiaputaito. PRIDE ennakkovalmennukset: PKS:ssä on ollut vuoden 2014 aikana viisi PRIDE ennakkovalmennusryhmää. Koulutukset tapahtuivat Etelä-Suomessa, Pirkanmaalla, Keski-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois- Suomessa. Kuntaseminaarit: PKS on järjestänyt yhteistyökumppaneilleen alueellisia seminaareja aiheesta Kiintymyssuhteen tukeminen perhehoidossa : Seminaarit olivat 8.10. Oulussa, 29.10. Seinäjoella ja 26.11. Hämeenlinnassa. PKS:stä on osallistunut perhehoitajia Valtakunnallisille lastensuojelun perhehoidonpäivillle Jyväskylässä 12.- 13.11.2014 sekä IFCO konferenssiin 26.- 29.8.2014 Irlannissa.
Vertaisryhmät ja leirit LEIRIT Lasten leiri 3.-5.6. Nuorten leiri 16.-18.6. Perheleiri / koulutus- ja virkistysviikonloppu Högsandissa 23.- 24.8. Perheleiri / koulutus- ja virkistysviikonloppu Marttisissa 15.- 16.11. LASTEN JA NUORTEN VERTAISRYHMÄT PKS kehittäjänuorten kokoontumiset Pirkanmaan tyttöjen ryhmä Pohjois-Suomen nuorten toiminnallinen vertaisryhmä Pohjanmaan poikien vertaisryhmä ja tyttöjen vertaisryhmä Pohjanmaan itsenäistymisikää lähestyvien nuorten ryhmä yhteistyössä Mehiläisen Kaarisillan kanssa Sijaissisaruus vertaisryhmä Högsandissa 24.8. SIJAISVANHEMPIEN ADAPT RYHMÄT Etelä-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Pohjois-Suomi SIJAISVANHEMPIEN TAPAAMISET VIRKISTYKSEN MERKEISSÄ Sijaisisien karting kisat ja kisasauna Power Parkissa 3.5. Sijaisäitien lounas ja suklaa tasting Uppalan kartanossa Seinäjoella 10.5. Sijaisäitien maastoratsastus ja lounas Keski-Suomessa 2.10. Sijaisisien Carting autoilu ja lounas Keski-Suomessa 30.10. SIJAISVANHEMPIEN ALUEELLISET VERTAISTAPAAMISET AAMUKAHVIEN MERKEISSÄ Alueittain 1-2 kertaa vuodessa Vuosikatsaus 2014 - Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään 7
8 Vuosikatsaus 2014 - Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään PKS Perhehoitajat esittäytyvät ANNE JA PETRI NISSINEN Kymenlaaksossa Sippolassa rauhallisessa maalaisympäristössä asuvan Anne ja Petri Nissisen perheeseen kuuluu kolme biologista nuorisoikäistä lasta, kolme alakouluikäistä PKS:n kautta sijoitettua lasta ja iso joukko eläimiä: hevosia, lampaita, kanoja, kaneja, kissoja, koira, marsu, hamsteri ja minipossu. Nissiset valmistuivat PKS:n sijaisperheeksi PRIDE valmennuksen jälkeen alkuvuonna 2012. Annen mukaan oli sattumaa, että he lopulta päätyivät PKS:n sijaisperheeksi. Nissiset olivat haeskelleet internetin kautta mahdollisia sijoittajatahoja, ja PKS sattui tulemaan tällaisessa haussa heidän tietoonsa. Annen mukaan he ovat voineet jälkikäteen todeta, että se oli paras sattuma, joka heillä on ollut: myöhemmin sijaisvanhempiyhdistyksessä toimiessaan he ovat voineet todeta harmillisen usein, että sijaisvanhemmuuteen saattaa liittyä riski jäädä yksin sijoituksessa vastaan tulevien haasteiden kanssa. PKS:n kanssa toimiessaan Nissiset eivät ole altistuneet tällaisille kokemuksille. Luottamus PKS:n tuen toimivuuteen oli niin suuri, että Nissiset uskalsivat vastata myöntävästi, kun heiltä kysyttiin halukkuutta kolmen sisaruksen sijoitukseen. Olimme alun perin ajatelleet yhden tai kahden lapsen sijoitusta, kertoo Anne. Meillä oli ollut tätä harkintatilannetta ennen muutaman kuukauden sijoituksessa itsenäistymistä odottava nuori ja olimme tuon sijoituksen aikana voineet todeta PKS:n tuen todella toimivan. Sen johdosta uskalsimme lähteä kolmen sisaruksen yhtäaikaiseen sijoitukseen, muistelee Anne. Nissiset kertovat saaneensa PKS:ltä koulutuksia, virkistystapahtumia ja leirejä sekä lastenhoito- ja siivousapua. Sijoitettujen lasten kanssa on työskennelty myös lapsikohtaisesti. Kaikista tärkeintä heille itselleen on ollut se henkinen tuki, jota he ovat saaneet ADAPT ryhmätyönohjauksessa sekä helposti tavoitettavissa olevilta lähityöntekijöiltään, PKS sosiaalityöntekijältä ja perhehoidon ohjaajalta. Nämä ovat työskennelleet myös sijoitettujen lasten vanhempien kanssa ja pystyneet työskentelyllään ja lasten vanhemmille antamallaan ohjannalla ja tuella vaikuttamaan siihen, että lapset ovat saaneet kotilomiensa aikana myönteisiä kokemuksia. PKS sosiaalityöntekijä ja perhehoidonohjaaja ovat tulleet sijoitetuille lapsille niin tärkeiksi, että taannoin lapsilta kysyttäessä, ketkä he ottaisivat mukaansa autiolle saarelle, lapset sanoivat ottavansa heidät. Sijaisvanhemmuus on opettanut Nissisiä elämään hetkessä: vaikka arjen rytmi on tärkeää niin tilanteet saattavat muuttua hetkessä ja päivälle aiemmin tehdyt suunnitelmat muuttua. Sijaisvanhemmuus on opettanut pakon edessä myös armollisempaa suhtautumista itseä kohtaan. Tämän ymmärtämisessä PKS:n työntekijöiden tuki on ollut tärkeää. Sijoitettujen lasten elämässä on paljon toimijoita ja asioita, joihin ei välttämättä pysty itse vaikuttamaan kaikista hyvistä pyrkimyksistä ja teoista huolimatta. Silloin on eduksi kun pystyy saamaan tyydytystä siitä ilosta, innokkuudesta ja oppimisen halusta, joka huokuu sijoitetun sisaruskatraan touhuiluissa kotitilalla yhdessä perheen kanssa.
PKS Perhehoitajat esittäytyvät ANNE JA MARKKU NUMMELA Pitkänlinjan perhehoitajat Anne ja Markku Nummela asuvat isossa omakotitalossa Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen Ylistarossa neljän koiransa sekä tällä hetkellä yhden sijoitetun nuorisoikäisen lapsen kanssa. Heidän biologiset tyttärensä ovat jo aikuisia ja asuvat omissa talouksissaan. Tästä huolimatta tyttäret ovat paljon mukana perheen sijaisperhearjessa, kuten myös lähistöllä asuva mummakin. Annen ja Markun tyttärien tuttavilla on samanikäisiä lapsia kuin perheeseen sijoitettu lapsi on. Tyttäret ovatkin ottaneet sijoitettua lasta mukaan oman verkostonsa touhuihin ja mahdollistaneet siten sosiaalisia suhteita ikätovereihin. Lähistöllä asuva 80 vuotias mumma puolestaan on auttanut kokeisiin lukemisessa ja matematiikan opiskelussa. Sijoituksessa Nummeloiden perheeseen nuori on saanut osakseen koko laajennetun perheyhteisön tuen ja päässyt osaksi suvun verkostoa. Anne ja Markku ovat kokeneita sijaisvanhempia. He ovat ryhtyneet sijaisvanhemmiksi jo vuonna 1996, jolloin heille sijoitettiin tuolloin kuusivuotias lapsi. Tuo sijoitus jatkui heillä aina siihen asti, kunnes tämä nuori aikuinen muutti heidän luotaan itsenäiseen elämään 21 vuotiaana. Perheellä on edelleen läheinen suhde häneen ja perheen aikuiset tyttäret pitävät häntä veljenään. Tämä tunne tiiviistä perheyhteydestä on omalta osaltaan avannut tietä samaan kokemukseen myös muille perheeseen sijoitetuille lapsille. Annen ja Markun mukaan perhehoitajuus tänä päivänä on hyvin erilaista, kuin 90 luvulla. Vielä parikymmentä vuotta sitten oli hyvin normaalia, että sosiaalityöntekijä kävi heidän luonaan kerran vuodessa, jos silloinkaan, eikä muuta yhteydenpitoa ja asioitten jakamista juuri ollut. Perhehoitokumppaneiden vahva tuki on ollut Nummeloille iso hyppäys uudenlaiseen perhehoidon toimintatapaan, jossa tuki sekä myös seuranta on tiivistä. Vaikka Nummelat ovat sijaisvanhempina hyvin pärjääviä, he kokevat tiiviistä yhteistyöstä Perhehoitokumppaneiden työntekijöiden kanssa olleen hyötyä. Saamastaan tuesta he mainitsevat erityisesti oman sosiaalityöntekijän tiiviin yhteydenpidon sekä hyvän saatavilla olon, perhehoidon ohjaajan työskentelyn sijoitetun lapsen kanssa, koulutukset ja ADAPT työnohjaus ryhmän. ADAPT ryhmä on antanut heille vertaiskontakteja muista sijaisvanhemmista, uusia näkökulmia sijaisvanhemmuuteen sekä sijoitettujen lasten ja nuorten elämään. Anne ja Markku ovat tyytyväisiä siihen, että voivat auttaa lapsia ja nuoria. Heidän naapurissaan on ollut vuosia iso lastensuojelun laitosyksikkö, jonka elämää ja nuoria he sivusilmällä seurailevat. Omalta osaltaan he ovat tyytyväisiä, kun ovat kyenneet tarjoamaan lapsille oikean kodin ja vanhemmuutta. He suosittelevat vahvasti samaa sijaisvanhemmuutta harkitseville, mikäli oma elämä on siten kunnossa, että kykenee laittamaan omia voimavarojaan toisen ihmisen elämän tukemiseen. Vuosikatsaus 2014 - Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään 9
10 Vuosikatsaus 2014 - Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään PKS:n kehittäjänuoret PKS:n kehittäjänuoret aloittivat toimintansa marraskuussa 2013. Vuosi 2014 on ollut ryhmän muotoutumisen ja toiminnan aktiivista aikaa. Vuoden 2014 lopussa ryhmään kuului viisi vähintään 13-vuotiasta sijaisperheessä asuvaa tai aikaisemmin asunutta nuorta. Kehittäjänuorten toiminnan tavoitteena on osallistaa nuoria kehittämään PKS:n palveluja ja lastensuojelua yleisemminkin. Lisäksi tavoitteena on toimia vertaisryhmänä ja viettää mukavaa aikaa yhdessä. Nuorten tukena työskentelee kolme PKS:n työntekijää, mutta tarkoituksena on, että toiminnan edetessä nuoret itse ottaisivat yhä enemmän vetovastuuta toiminnasta. Pyrkimyksenä on vaikuttaa suoraan PKS:n toimintaan sekä löytää muitakin kanavia, joiden kautta nuorten ääni saataisiin paremmin kuuluviin. Ryhmän toiminnan ensimmäisen vuoden aikana, marraskuusta 2013 lokakuuhun 2014, jäsenet tutustuivat toisiinsa ja toiminnan idea alkoi hahmottua. Nuoret muun muassa kävivät läpi kesän 2013 nuorten leirin tuotoksia, suunnittelivat vuoden 2014 leiriä ja työstivät hyvän sijaisperheen kriteerit. Tapaamiset päätettiin aina johonkin mukavaan aktiviteettiin tai yhteiseen ruokailuun. Toiminnan toisen vuoden aloitus marraskuussa 2014 on lähtenyt nousujohtoisesti liikkeelle. Ryhmään saatiin uusia jäseniä ja työskentelytavat vakiintuivat. Uusimman, vuoden 2014 nuorten leirin kokemukset puhuttivat jälleen paljon. Sen lisäksi muita tärkeitä työskentelyn teemoja ryhmän toiminnan toisen vuoden aikana ovat olleet esimerkiksi palaverikäytännöt, turvallinen läheinen ja PKS:n perheisiin sijoitetuille nuorille suunnattu palautekysely. Kysely lähetetään 2015 helmi- maaliskuun vaihteessa ja sen tuloksia tullaan käsittelemään kehittäjäryhmässä. Vireillä on lisäksi pidemmän ajan projekti, minkä tarkoituksena on koota kaikkea PKS:n nuorten tuottamaa materiaalia, ajatuksia ja kokemuksia yksiin kansiin. Vuoden 2015 nuorten leirin suunnittelu on myös käynnissä. Nuorten toiveesta tänäkin vuonna leirille on kutsuttu mukaan toisen maan nuoria jäämme odottamaan, miten kutsuun vastataan! Toivottavasti jatkossa myös uudet nuoret innostuvat toiminnasta. Seuraavan kerran uusien nuorten mukaan tuleminen on ajankohtaista kesän 2015 nuorten leirillä. Siellä voi kuulla enemmän ryhmän toiminnasta ja ilmoittautua mukaan.
Koira-avusteinen työskentely PKS:ssä pilotoitiin vuonna 2014 koira-avusteista kasvatus- ja kuntoutustyötä. Hyvät kokemukset ja tulokset työskentelystä ovat avanneet toiminnalle väylän osaksi PKS:n palveluvalikoimaa. Koira-avusteinen kasvatus- ja kuntoutustyö on sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilaisen tekemää asiakkaan asiakassuunnitelman mukaista asiakaskohtaista työtä, jossa koira toimii apuvälineenä asiakaskohtaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Koira-avusteisen työskentelyn perustana on asiakkaan ja koiran välille muodostuva ainutlaatuinen vuorovaikutussuhde sekä myös selkeät fysiologiset vaikutukset, mm. todistettu oksitosiini hormonin erittyminen toiminnan aikana, joka alentaa kynnystä vuorovaikutukselle, lisää luottamusta ja helpottaa kiinnittymistä toimintaan. Muihin toiminnallisiin menetelmiin verrattuna koira on ainutlaatuinen: se motivoi osallistumaan, se ei rasita asiakkaan kognitiivista tai verbaalista osa-aluetta, mahdollistaa vuorovaikutuksen näön, kuulon ja kosketuksen kautta sekä antaa mahdollisuuden nonverbaalisen viestinnän ja vuorovaikutuksen harjoittelemiseen tavalla, jota mitkään muut toiminnalliset menetelmät eivät saavuta. Kasvatus- ja kuntoutuskoiraohjaajan ohjaamilla lapsen ja koiran yhteisillä leikillisillä harjoituksilla voidaan harjoitella mm. ohjeitten kuuntelemista ja vastaanottamista, annettujen ohjeitten mukaisesti toimimista, oman toiminnan ohjaamista, itsesäätelyä, itsesuojelua, keskittymistä ja kärsivällisyyttä. Samalla tulee opeteltua mm. vuorovaikutuksen toisen osapuolen huomioimista, leikkitaitoja, kaveritaitoja, epäonnistumisten sietämistä ja onnistumisista iloitsemista. Koira-avusteista kasvatus- ja kuntoutustyötä PKS:ssä tekevät sosiaalityöntekijä, laatupäällikkö ja kasvatus- ja kuntoutuskoiran ohjaaja Harriet Rabb sekä hänen soveltuvuustestin kautta kasvatus- ja kuntoutuskoira oppilaaksi hyväksytty Newfoundlandinkoiransa Lilla. Harriet ja Lilla ovat käyneet Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n ja JAMK:n yhteistyössä järjestämän koira-avusteisen kasvatus- ja kuntoutustyön täydennyskoulutuksen ja syventävät osaamistaan eläinavusteisessa työskentelyssä vuoden 2015 aikana EASEL ohjaajan (Experiential Social Emotional Learning and Therapy) opinnoilla. Vuosikatsaus 2014 - Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään 11
12 Vuosikatsaus 2014 - Myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämään Yhteystiedot: PerhehoitoKumppanit Suomessa Oy Tampereen toimisto: Aleksis Kiven katu 10 E 3.krs, 33210 Tampere Espoon toimisto: Valkjärventie 7 E, 02130 Espoo Oulun toimisto: Tietotie 2, 90460 Oulunsalo Puhelin: 0207 969 600 Ilmaisnumero: 0800 185 222 Fax: 0207 969 609 E-mail: info@perhehoitokumppanit.fi www.perhehoitokumppanit.fi