Susanna Lätti TAMK, elokuvan ja television ko., Työnkuvaleikekirja 10.4.13 Tuottajana lyhytelokuvassa 1
Sisällysluettelo Tuottajan työ... 3 Tuottajan työtehtäviä.4 Budjetointi. 4-5 Aikataulutus.. 5-6 Rahoitus..6 Työryhmän valinta ja johtaminen 6-7 Oikeudet ja luvat 7 Tuotteen markkinointi ja levitys 8 Tuottajan työkalut 9-10 Tuottajan ominaisuudet..10 Lähteet 11 2
Tuottajan työ Tuottajan työnkuvaluennon, opinnäytetöiden, Buck Houghtonin What a producer does -kirjan sekä omien kokemuksien pohjalta olen pohtinut tuottajan työtä lyhytelokuvatuotannossa. Olen koittanut selvittää, mitä tuottajan työnkuvaan kuuluu ja mitkä ovat tuottajan tärkeimmät tehtävät ja työkalut sekä millaisia ominaisuuksia tuottajalta vaaditaan. Kaiken oppimani perusteella yksi asia on ainakin selvä: tuottajan työnkuva on niin laaja, että sitä on vaikea lyhyesti selittää. Tuottajan tulisi pitää kaikki narut käsissään koko tuotantoprosessin ajan, alkutuotannosta jälkituotantoon ja levitykseen saakka. Tuottaja- nimike on hyvin laaja ja epämääräinen. Tuottaja on niin sanotusti vapaa ammatti, joten kuka tahansa voi kutsua itseään tuottajaksi, eikä tuottajana työskentelyyn vaadita mitään tiettyä koulutusta. Roolit vaihtelevat sen mukaan mikä tuottaja on kyseessä. Tässä leikekirjassa perehdyn erityisesti lyhytelokuvatuotannon tuottajaan. Tuottaja on elokuvatuotannon projektipäällikkö. Omassa fiktioprojektissamme toimin tuottajana yhdessä toisen opiskelijan, Iiro Hirvimäen, kanssa. Vastuumme oli huolehtia projektin käytännön asioista eli tuotannollisesta puolesta. Taiteellinen vastuu oli ohjaajallamme Samu Soinilla. Tuottajan työ alkaa projektin käynnistyessä ja jatkuu aina projektin päättämiseen saakka. Tuottajalla voi projektin aikana olla myös tuottaja-avustajia ja erityisesti isommissa elokuvatuotannoissa tuottaja jakaa vastuut eri avustajien kanssa. 3
Tuottajan työtehtäviä Tuottaja on mukana elokuvan ideoinnissa. Vaikka tuottajan työtehtävät ovat laajalti käytännönläheisiä, tulee tuottajalla olla myös sisällöllisiä ja taiteellisia visioita. Susamuru-tuotantoyhtiön tuotantopäällikkö Sari Isotalo kertoi, että hänen mielestä alalla on paljon tuottajia, jotka hallitsevat hyvin teknisen osaamisen ja sisällöllistä osaaminen on jäänyt vähemmälle. Isotalon mielestä sisällöllinen osaaminen on kuitenkin teknistä tärkeämpää. Tuottajan rooli tulisi tuoda selväksi koko työryhmälle jo projektin alusta alkaen, ettei ryhmän sisäisiä ristiriitoja synny. Tulee tehdä selväksi, mitkä työtehtävät kuuluvat tuottajalle ja mitkä ohjaajalle ja muulle työryhmälle, ettei kenenkään varpaille astuttaisi. Omassa projektissamme teimme tarkan työnjaon heti alkumetreillä ja näin vältyimme turhilta riidoilta. Tuottaja osallistuu myös käsikirjoituksen kehittämiseen, erityisesti tuotannolliselta kannalta. Tuottaja pohtii onko käsikirjoitus toteutettavissa ja minkälaisia resursseja siihen tarvitaan. Käsikirjoituksesta tulisi poistaa tuotannollisesti mahdottomat kohtaukset jo alkuvaiheessa. Kuten kaikessa muussakin, myös lyhytelokuvatuotannossa suunnitteluvaihe ratkaisee kaiken. Hyvin suunniteltu on aina puoliksi tehty. Tarkkojen suunnitelmien, aikataulujen, budjettien, tehtäväluetteloiden kuvauslupien ja muiden sopimusten tekeminen hyvissä ajoin ennen kuvausjaksoa luovat edellytyksiä onnistuneelle tuotantovaiheelle. Erityisesti näissä edellä mainituissa tehtävissä tuottajan rooli on suuri. Budjetointi Työkuvaluennolla Susamuru -tuotantoyhtiön tuottaja Sari Isotalo kertoi tuottajan tärkeimmän tehtävän olevan budjetointiin ja rahoitukseen liittyvät tehtävät. Nämä työtehtävät vievät paljon aikaa, ja nämä tehtävät voi oppia kunnolla vain tekemällä. Budjettia tehdessä tulee osata arvioida tulevaa ja välillä tuottaja joutuu tekemään ratkaisevia päätöksiä. Raha kuitenkin on aina tärkeä osa elokuvatuotantoa ja se 4
määrää pitkälti sen minkälainen elokuva voidaan toteuttaa ja kuinka monta ihmistä tuotannossa voidaan käyttää ja kuinka nopeasti elokuva tulee tehdä. Budjettia tehtäessä tulee miettiä tarkasti tuotoksen kohdeyleisö, sillä se määrittelee pitkälti elokuvasta mahdollisesti saatavat voitot. Jos työ tehdään tilaustyönä ja rahoitus tulee tilaajalta, tulee valmiin tuotoksen vastata tilaajan odotuksia ja palvella tilaajan tarvetta. Budjetin kannalta on tärkeää pohtia tarkat tavoitteet. On mietittävä etukäteen mihin valmista tuotosta halutaan levittää, esimerkiksi televisiossa esitettävän tuotoksen tulee olla paljon laadukkaampi kuin esimerkiksi internetiin tarkoitettu videonpätkä. Budjettia voidaan arvioida käsikirjoituksen purun avulla. Kun käsikirjoitus on purettu pieniin osiin, ja konkreettiseen listaukseen siitä mitä tuotannossa tarvitaan: lokaatiot, puvustus, näyttelijät, työryhmä, lavastus, tekniikka ym. Purun avulla voidaan priorisoida kohteet, mihin kohteeseen tulisi panostaa rahallisesti eniten. Budjetin tarkkuus määräytyy siitä, kuinka tarkasti käsikirjoitus on purettu, kuinka tiukka aikataulu on sekä tuottajan kokemuksesta. Budjetti elää tuotannon edetessä jatkuvasti, joten tuottajan tulisi olla valmis myös tekemään leikkauksia tuotannon aikana. Budjetti harvoin kasvaa tuotannon aikana, joten jos lisäkustannuksia syntyy, tulee raha repäistä jostain muusta osa-alueesta. Nämä päätökset saattavat olla todella ratkaisevia tuotannon kannalta. Aikataulutus Kuten budjetoinnin myös aikataulutuksen suunnittelu on pitkälti tuottajan arviointia siitä, mitä tulee tapahtumaan. Täsmällisiä budjetteja ja aikatauluja on lähes mahdotonta tehdä. Suunnitelmat ovat kuitenkin ehdottoman tärkeitä pienemmissäkin projekteissa, sillä työryhmällä tulee jotain johon nojautua. Budjetti vaikuttaa vahvasti aikataulutukseen: nopeasti toteutettava tuotanto on kalliimpaa. Aikataulu tulisi tehdä niin, että tuotanto on mahdollisimman tehokasta. Kronologisesti eteneminen ei yleensä ole järkevin ratkaisu vaan aikataulu tulee miettiä tarkasti eri resurssien käytettävyyden kannalta. Samassa lokaatiossa kuvattavat kohtaukset kannattaa kuvata kerralla, ettei eri lokaatioden välillä tarvitse pomppia useasti. 5
Aikataulu on mietittävä myös kohtauksissa tarvittavien ihmisten mukaan. On helpompaa ja halvempaa jos tietyn näyttelijän kohtaukset on mahdollista kuvata putkeen. Näin ollen näyttelijän työaika saadaan lyhyemmäksi. Esimerkiksi lapsinäyttelijöitä käyttäessä tällainen pohdinta on hyvin tärkeää, sillä lasta ei voida pitää kuvauksissa yhtä pitkiä aikoja kuin aikuisia. Omassa projektissamme aikataulutuksen tekemiseen vaikutti suuresti ulkokuvaukset. Ulkokuvauksiin on varauduttava etukäteen sillä sääolojen muutokset, auringonvalo, ulkopuoliset ihmiset ja meteli vaikuttavat kuvauksiin. Ulkokuvauksia varten olisi hyvä tehdä varasuunnitelma, esimerkiksi yksi ylimääräinen kuvauspäivä, jos esimerkiksi sää muuttuu kesken kuvausten ratkaisevasti, eikä kuvauksia voida jatkaa. Säähän ei tietenkään voida vaikuttaa mutta hyvällä suunnittelulla ja valmistautumisella tästäkin ongelmasta voidaan selvitä. Rahoitus Tuottajan tärkeimpiin työnkuviin kuuluu myös rahoituksen kerääminen, erilaisilta sponsoreilta ja yhteistyökumppaneilta. Tuotantoa suunniteltaessa tulee miettiä tarkoin tarvitaanko projektiin ulkopuolista rahoitusta ja kuinka paljon. On myös mietittävä tarkoin, mistä tukea tulisi hakea valmista tuotetta ja kohdeyleisöä ajatellen. Suomessa lyhytelokuvatuotantoihin tukea myöntää Suomen elokuvasäätiö (SES) ja Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus (AVEK). Pienen budjetin amatööri- ja opiskelijatöihin näistä säätiöistä harvemmin liikenee rahaa. Näihin töihin rahoitusta on haettava erilaisilta yrityksiltä, säätiöiltä ja liitoilta. Tuotanto voi olla myös omarahoitteinen, jolloin tuotanto on aina myös suurempi riski elokuvan tekijöille ja budjetti on usein niukempi. Omassa fiktioprojektissa olimme saaneet koululta budjetin 300, jonka käytimme puvustukseen ja lavastukseen sekä kuvausten cateringiin. Kaluston ja työtilat saimme käyttöön koululta ilmaiseksi, joka oli tietenkin ratkaiseva etu tuotantomme kannalta. Näin ollen emme tarvinneet erillisiä rahoittajia projektillemme. Haimme sen sijaan ruokasponsoreita kuvauksiamme varten. Saimme muutamalta ravintolalta työryhmämme käyttöön ruokaa ja vastikkeeksi he saivat nimensä ja ravintolansa logon lyhytelokuvamme lopputeksteihin. Tämä on melko yleistä opiskelijatöissä sillä 6
niukat budjetit eivät usein kata kovinkaan monipuolista ruokailua ja näyttelijöiden toimiessa pääosin ilmaiseksi on mukavaa tarjota heille edes kunnon ruoka. Työryhmän valinta ja johtaminen Koulutöissä työryhmä usein muodostuu ennalta määrätysti tai opiskelijoiden omien toiveiden mukaisesti. Työelämässä ja omissa projekteissa tuottaja valitsee itselleen työryhmän usein yhdessä ohjaajan kanssa. Myös kuvaaja on usein mukana oman teknisen työryhmänsä valitsemisessa. Ohjaajan tehtävä on näyttelijöiden valitseminen. Tuottaja on tiiviisti mukana henkilöstön palkkaamisessa, tarkastellen niitä projektin resurssien kannalta. Ohjaaja on vastuussa työryhmän taiteellisesta työstä. Tuottaja taas hoitaa käytännön johtamisesta. Hänen vastuulla on työryhmän tiedottaminen, aikataulujen seuraaminen ja päivittäminen sekä budjettimuutoksista johtuvat muutokset tuotannossa. Suuremmissa tuotannoissa tuottaja ei tietenkään ole vastuussa tästä kaikesta vaan erilaisia tehtäviä voidaan jakaa tuottaja-assistentille, tuotantopäällikölle, tuotantokoordinaattorille ja tuotantosihteerille. Pienemmissä tuotannoissa näistä rooleista vastaaminen saattaa olla yhden henkilön vastuulla, jolloin työnkuva on todella laaja. Oikeudet ja luvat Tuottajan vastuisiin kuuluu myös huolehtia tarvittavat luvat, sopimukset, oikeudet ja vakuutukset. Koulutyössämme tehtäviimme kuului kuvauspaikkojen luvat, työryhmäsopimuksen laatiminen ja näyttelijäsopimusten tekeminen. Pohdimme myös ryhmämme kesken, onko projektissamme muita lupaa vaativia asioita. Jos projektissa käytetään musiikkia, tuottajan täytyy selvittää tekijänoikeusasiat tarkasti ja hoitaa maksut asianmukaisesti. Myös nämä asiat tulee miettiä jo budjetointi ja suunnittelu vaiheessa lisäkustannusten välttämiseksi. Omassa fiktioprojektissamme 7
teimme kuitenkin kaiken musiikin itse jolloin tästä asiasta ei tarvinnut murehtia. Myös vakuutusasiat tulee miettiä huolellisesti etukäteen. Yhteistyökumppaneiden kanssa voidaan myös laatia erilliset yhteistyösopimukset, jossa määritellään yhteistyön tarkat ehdot. Tuotteen markkinointi ja levitys Tuottaja valvoo projektin etenemistä jatkuvasti ja pitää huolta että projektin tavoitteet toteutuvat. Jos tuotetta ei ole etukäteen tilattu tulee sen valmistuessa sitä myös markkinoida ja yrittää myydä erilaisille tahoille. Tähän työvaiheeseen on suuremmissa tuotannoissa oma markkinoinnista ja levityksestä vastaava työryhmä ja esimerkiksi televisiokanavalle myytäessä, huolehtii kanava itse tuotteen mainonnasta. Tuottajan tulee kuitenkin tuntea tuote läpikotaisin jotta voi alkaa markkinoida sitä oikeille ihmisille. Se, kenelle tuotetta yritetään myydä tai mainostaa tulee kuitenkin miettiä tarkoin jo suunnitteluvaiheessa. 8
Tuottajan työkalut Sari Isotalo sanoi, että tuottajan tärkein työkalu on Excel-taulukko. Excel-taulukkoa tarvitaan erityisesti budjetin tekemiseen mutta sitä voi käyttää myös aikataulujen ja muiden alustavien suunnitelmien tekemiseen. Tuottajan työ on toisinaan hyvin laskelmallista, summien pyörittelyä, päivämäärien miettimistä, tämän vuoksi tietokoneen käyttö on ehdottoman tärkeää tuottajan työssä. Näin ollen tuottajan on hyvä hallita tietokoneen perusohjelmat aina tekstinkäsittelyohjelmasta Exceliin. On tietenkin suotavaa, että tuottajalla olisi ymmärrystä myös muusta tekniikasta kuten, kameran perustoiminta, leikkausohjelma, ja äänityskaluston perustoiminta. Eihän sitä koskaan tiedä mihin työtehtävään hädän sattuessa voikaan joutua. Tärkeä tuottajan työkalu on myös puhelinta. Tuottajan pitäisi olla joka paikassa yhtä aikaa ja toisinaan se ei vain onnistu. Silloin asioita pitää hoitaa puhelimen välityksellä. Kasvotusten tapaaminen on tietenkin aina paras tapa hoitaa tärkeät keskustelut mutta usein on turvauduttava puhelimeen. Kasvotusten tapaamisen jälkeen puhelin on mielestäni paras kommunikointiväline, verrattuna esimerkiksi sähköpostiin, joka on paljon hitaampaa eikä luo lainkaan kontakteja ihmisten välille. Tämän vuoksi on tuottajan kannalta tärkeää kehittää puhelin taitojaan. Vaikka mielestäni sähköpostin käyttöä tulisi välttää, tulee vastaan myös sellaisia tilanteita, jolloin tuottajan pitää lähettää tietoa sähköpostin välityksellä. Sen vuoksi tuottajan tulisi harjoitella myös asiallisten sähköpostiviestien kirjoittamista. Tuottaja on usein se henkilö joka ottaa kontaktia projektin ulkopuolisiin henkilöihin. Tällöin tuottaja on myös ainoa henkilö, joka luo ulkopuolisille mielikuvan siitä millainen tuotanto on. Siksi tuottajan on aina oltava asiallinen ja antaa hyvä kuva itsestä, sillä sen perusteella muodostuu mielipide koko tuotannosta ja muusta työryhmästä. Tuottajan tärkein työkalu on kuitenkin henkilökohtainen verkosto. Jotta tuottajana voi menestyä, tulee verkostoitua ja tutustua moniin eri alan ihmisiin ja luoda heihin kontakteja. Mitä enemmän tuntee ihmisiä sen helpompaa on saada hyvä työryhmä kasattua. Tuttujen ihmisten kanssa on myös helpompi työskennellä kun tuntee henkilöt ja heidän käyttämät työtavat hyvin jo ennen projektin aloittamista. Sen vuoksi on tärkeää, että alamme luoda kontakteja jo kouluaikanamme, sillä täällä luoduista suhteista voi olla paljon hyötyä tulevaisuudessa. 9
Tuottajan ominaisuudet Kuten aiemmin mainitsin, tulisi tuottajalla olla teknisen osaamisen lisäksi myös taiteellisia visioita ja visuaalista näkemystä. Lisäksi mainitsin aiemmin tuottajalle tärkeät tietokoneohjelma-, puhelin ja sähköpostitaidot. Tuottajan tulee olla täsmällinen, määrätietoinen ja järjestelmällinen. Aikataulut ja numerot pitäisi pysyä järjestyksessä. Ja mikä tahansa tieto tulee löytyä hetkessä jos sitä tarvitaan. Näin ollen myös hyvät arkistointitaidot ovat suotavia. Tuottajalta vaaditaan kuitenkin paljon sosiaalisia taitoja. Hänen tulee omata hyvät neuvottelutaidot ja nämä ominaisuudet ovat usein harvinaisia luovilla ihmisillä. Omassa projektissamme huomasin miten tärkeäksi ominaisuudeksi nousivat sosiaaliset taitoni. Työryhmämme koostui monenlaisista erilaisista persoonista ja välillä sukset meni väkisinkin ristiin. Ymmärsin, että tuottajan työhön kuulu myös erilaisten taiteellisten persoonien välisten ristiriitojen selvitteleminen. Vaikka se vaikuttaakin kliseeltä, se on totta: taiteellisen työn ammattilaiset ovat usein vahvoja, äkkipikaisia ja itsepäisiä persoonia ja tuottajan tulisi kyetä toimimaan rationaalisesti kaikkien näiden persoonien keskellä. Tähän vaaditaan pitkäjänteisyyttä, rauhallisuutta ja itsehillintää. Välillä tuntui siltä kuin tuottajan työ on kuin tarhantätinä työskentelemistä. Tuottajalla tulisi olla myös bisnesmiehen taitoja, ideaa pitää osata myydä ja markkinoida. Pitää olla uskottava ja määrätietoinen, jotta saa kerättyä tuotannolle tarvittavat resurssit. Rahantaju on tärkeä ominaisuus erityisesti tuottajille, sillä usein taiteellisen työn ammattilaiset eivät mielellään mieti budjetointi ja resurssiasioita joten nämä työtehtävät jäävät usein tuottajan hoidettavaksi. 10
Lähteet: Opinnäytetyö: Eveliina Pitkänen; Kuinka mediatuottajasta tehdään tuottaja mediaan? https://publications.theseus.fi/handle/10024/10620 Opinnäytetyö: Tommi Lahti; Tuottajana lyhytelokuvassa http://publications.theseus.fi/handle/10024/26050 Opinnäytetyö: Arto Mäkelä; Seitsemäs marraskuuta, tuottajan rooli lyhyt elokuvan esituotannossa https://publications.theseus.fi/handle/10024/3146 Buck Houghton; What a producer does? (1991) Susamuru- tuotantoyhtiön tuotantojohtaja Sari Isotalon työkuvaluento koulullamme 16.1.2013 11