Katsaus kotouttamispolitiikkaan Kansainvälinen rekrytointi ja työyhteisön monikulttuuristumisen haasteet ja voimavarat Kuntatyönantajat, 8.10.2013 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman Työllisyys- ja yrittäjyysosasto/kotouttaminen
Maahanmuuton kuva tilastoja ja ja kotouttamisasioiden kehitys
Ennuste maahanmuuton kehityksestä Vuonna 2020 noin 300.000 maahanmuuttajaa Suomessa Vuonna 2030 noin puoli miljoonaa maahanmuuttajaa Suomessa Nuori väestönosa maahanmuuttajat avainasemassa työntekijöiden saatavuuden turvaamiseksi Kriittinen kysymys: miten nostaa maahanmuuttajien työllisyysastetta, puolittaa työttömyys (hallitusohjelman kirjaus)?
Pysyvämpien rakenteiden luominen maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi Toimenpiteitä: Iso hankekokonaisuus ESR-kaudelle 2007-2013 toimintalinjoilla Myös runsaasti pienempiä hankkeita eri puolilla maata Tunnistettiin tietyt katvealueet, esim. valmistavan opetuksen valtionosuus pidennettiin taas 1 vuoteen Keskustelu kotoutumiskoulutuksen sisällöstä
Pysyvämpien rakenteiden luominen ja systemaattinen kehittämistyö ESR/ALPO-verkosto ja MATTO 2008- Kuntapilotit (SM) 2008-2009 - Osallisena Suomessa-hankkeen käynnistys 2009 Selonteko eduskunnalle ja sen vastaus - kotoutumislain kokonaisuudistus 2010 Tietopohjan vahvistaminen: seurantajärjestelmä-pilotti EU-rahoituksella, tutkimusta, mm. THL:n laaja MAAMU-väestötutkimus 2012
Ydinkysymys: miten voidaan maahanmuuttajien tietä kotoutumiseen ja työllistymiseen nopeuttaa? Yleinen havainto: maahan muuttaneiden kielestä riippumatta työmarkkina-asema on heikompi kuin maassa asuvien, mutta kehittyy paremmaksi maassa oleskelun pitkittyessä Palveluilla ja toimenpiteillä voidaan työmarkkinaaseman kehittymistä nopeuttaa (Forsander 2002)
Maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan perusta 1. Lainsäädäntö Ulkomaalaislaki Laki maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä (kotoutumislaki) 2. Hallitusohjelma Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma: Maahanmuuttajat ovat pysyvä ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa 3. Hallituksen ohjelma-asiakirjat 1. Valtioneuvoston periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmasta 7.6.2012 2. Valtioneuvoston periaatepäätös: Maahanmuuton tulevaisuus 2020 12.6.2013
Miten maahanmuuttajat kokevat Suomen ja suomalaisen työelämän? Maahanmuuttajabarometri (TEM 2013)
Yhteenvetoa Maahanmuuttajabarometrista (TEM helmikuu 2013) Kotoutumisen tärkeimmät osatekijät selkeitä: työ, kielitaito, turvallisuus Hyvin moni maahanmuuttaja haluaa enemmän kontakteja suomalaisiin Joka neljännellä syrjintäkokemuksia viimeisen vuoden aikana Kunnan palvelut koetaan suurelta osin hyviksi ja tarpeita vastaaviksi Tiedontarve suurta, sekä palveluista että oikeuksista Järjestöillä koetaan olevan suuri merkitys tiedonsaannin, yhteisöllisyyden näkökulmasta Viranomaisten neuvontaa ja opastusta parannettava huomattavasti
Kotoutumisen kannalta tärkeimmät osatekijät Työ Suomen tai ruotsin kielen taito Turvallisuus Terveyspalvelut Muu : mm. hyväksytyksi tuleminen, tieto suomalaisista ja heidän käyttäytymistavoistaan, hyvät säännöt laissa ja niiden kunnioittaminen
Työelämä ja yrittäjyys Vastaajien pääasiallinen toimi (n = 880) Eläkkeellä iän tai työvuosien Työharjoittelussa Yrittäjä Osa-aikatyössä, palkansaaja Muu En ole töissä (Olen esimerkiksi kotona Työtön tai lomautettu Opiskelija Kokopäivätyössä, palkansaaja 2 % 4 % 5 % 5 % 7 % 9 % 9 % 16 % 42 % Prosenttiosuus vastaajista 0 % 50 % Vastaajista 73 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämästä, että he viihtyvät työssään hyvin Vastaajista 69 % oli erittäin tai melko samaa mieltä väittämästä, että heitä kohdellaan työpaikalla tasapuolisesti (TEM:n työolobarometri 2012, 73 % palkansaajista) Vastaajat pitivät nykyistä työkykyään varsin hyvänä, ka 9,0 (TEM:n työolobarometri 2012, ka 8,4)
Syrjintä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Syrjintäkokemukset viimeisen 12 kuukauden aikana 41 25 16 30 40 40 25 25 53 10 4 16 37 Syrjitty 5 Ei osaa sanoa 118 101 Ei syrjitty 25 79 51 78 41 Venäjä Viro Somalia Irak Kiina Thaimaa Turkki Kaikista vastaajista noin 24 % oli kokenut syrjintää viimeisen 12 kk aikana Syrjinnästä suurimman osan koettiin johtuvan etnisestä alkuperästä, toiseksi eniten kielestä Vastaajien kokemuksia syrjinnästä Huonon käytöksen, halveksunnan tai kiroilun kohteeksi joutuminen Työelämään liittyvät tilanteet Väkivallan kohteeksi joutuminen
Kotoutumislaki
Punaisena lankana: Tavoitteena maahanmuuttajien osallisuus kaikilla yhteiskunnan aloilla Palvelut elämäntilanteen mukaan kaikille maahanmuuttajille Tuetaan maahanmuuttajan vahvaa motivaatiota päästä kiinni uuteen yhteiskuntaan maahanmuuton alkuvaiheessa Välineinä vahvat alkuvaiheen neuvonta-, opastus- ja ohjauspalvelut, joista ohjautuminen tarvelähtöisesti laadukkaisiin, tarkoituksenmukaisiin koulutuksiin Vahva ohjaus läpi koko kotoutumisprosessin, jossa vankka monialainen yhteistyö Kunta ja TE-toimisto keskeiset vastuuviranomaiset paikallisesti, ja kunnalla vahva rooli koordinoida paikallisten toimijoiden yhteistyötä Kumppanuus valtakunnan, alueiden ja kuntien välillä keskiössä hyvän kotouttamisen toimeenpanemiseksi
KOTOUTUMISTA EDISTÄVÄT PALVELUT 6 : Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä eli: maahanmuuttajien kotouttaminen on vahvasti ankkuroitu kunnallisiin peruspalveluihin, ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluihin
Maahanmuuttajan kotoutumista edistävät toimenpiteet - alkuvaiheen johdonmukaisesti etenevät palvelut (2 luku) 1. Perustieto suomalaisesta yhteiskunnasta (7 ) Oleskeluluvan yhteydessä, viimeistään kotikunta- ja väestörekisteröinnin yhteydessä Perustieto oikeuksista, velvollisuuksista yhteiskunnassa ja työelämässä 2. Ohjaus ja neuvonta (8 ) Kunnan ja TE -toimiston ja muiden viranomaisten annettava opastusta, ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, palveluista ja työelämästä 3. Alkukartoitus työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville (9-10 ) Kunta tai TE -toimisto arvioi alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden tarve 4. Kotoutumissuunnitelma tarpeen mukaisesti (11-18 ) Kunta tai TE -toimisto laativat yhdessä maahanmuuttajan kanssa Laaditaan aina työttömälle työnhakijalle tai toimeentulotuen saajalle sekä alaikäiselle ilman huoltajaa tulleelle ja oleskeluluvan saaneelle Kesto yksilöllinen 1-3 v.; erityisiä toimenpiteitä tarvitseville 5 v.; 18 11.10.2013
Työvoiman maahanmuutto ja kotoutumislaki kotoutumislain mukaan erityisesti: Perustieto suomalaisesta yhteiskunnasta (www.lifeninfinland.fi) opastus ja neuvonta myös työperäisten maahanmuuttajien oikeus; lisäksi tilanteen mukaan pitäisi myös voida tarjota esim. kielikoulutusta, jne. mm. Osallisena Suomessa- hankkeessa paikallisia hankkeita, joissa mm. kielikoulutusta myös työelämässä oleville
Valtion kotouttamisohjelma 2012-2015: elementit pitkäjänteisemmälle kotouttamispolitiikalle
Kotouttamisohjelman yleiset tavoitteet Maahanmuuttajien elinolosuhteet keskeisillä osa-alueilla (asuminen, tulotaso, työllisyys, koulutus, osallistuminen) lähestyvät koko väestöä. Maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla (poliittinen, yhteiskunnallinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurielämä). Lisää yhteiskunnan tapojen, arvojen ja kulttuurin tuntemusta sekä edistää kantaväestön ja maahanmuuttajien välistä vuorovaikutusta ja hyviä etnisiä suhteita. Asenneilmapiiriin vaikuttaminen. 22
Lähtökohdat Muuton syyt ovat monipuolistuneet: Opiskelu Työ Paluumuutto Humanitaariset syyt Elinkeinon harjoittaminen Maahanmuuttajat ovat keskimäärin kantaväestöä nuorempia. Haasteita: Maahanmuuttajien työttömyysaste kolminkertainen kantaväestöön nähden. Syrjäytymisriski viisinkertainen kantaväestön nuoriin nähden. Äänestysaktiivisuus heikko, vain 20 % ulkomaan kansalaisista äänesti 2008 kunnallisvaaleissa. 23
Kotouttamisohjelman yleiset tavoitteet Maahanmuuttajien elinolosuhteet keskeisillä osa-alueilla (asuminen, tulotaso, työllisyys, koulutus, osallistuminen) lähestyvät koko väestöä. Maahanmuuttajien osallisuuden tukeminen yhteiskunnan kaikilla sektoreilla (poliittinen, yhteiskunnallinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurielämä). Lisää yhteiskunnan tapojen, arvojen ja kulttuurin tuntemusta sekä edistää kantaväestön ja maahanmuuttajien välistä vuorovaikutusta ja hyviä etnisiä suhteita. Asenneilmapiiriin vaikuttaminen. 24
Kotouttamisohjelman painopisteet Yhteisöstä ja perheestä voimaa kotoutumiseen Asunto-, liikunta- ja kulttuuripolitiikalla sekä maahanmuuttajaperheitä tukemalla voidaan edistää kotoutumista arjen kohtaamisissa ja yhteisöissä. Maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla Maahanmuuttajien työttömyys puolitetaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisista työvoima- ja yrityspalveluista ja kotoutumiskoulutuksesta muodostetaan maahanmuuttajien tarpeiden mukaisia yksilöllisiä ja tarvittaessa pitkäkestoisia palvelukokonaisuuksia. 25
Kotouttamisohjelman painopisteet Kotoutumiskoulutus Kotoutumiskoulutusta kehitetään parhaillaan Osallisena Suomessa -hankkeessa, jonka tulosten perusteella arvioidaan järjestelmän ja lainsäädännön muutostarpeet. Tavoitteena, että kaikille maahanmuuttajille, myös työelämän ulkopuolella oleville, turvataan nykyistä tehokkaammin mahdollisuus tarvetta ja omaa tasoa vastaavaan kielen ja yhteiskunnan sääntöjen opiskeluun sekä nopeampaan sijoittumiseen työmarkkinoille. Maahanmuuttajanaiset Maahanmuuttajanaisten työttömyysaste on korkeampi kuin miesten. Erityisesti puolisoina maahan saapuneet ja kotona lapsia hoitavat äidit saattavat jäädä kokonaan kotoutumistoimien ulkopuolelle, mikä vaikeuttaa myös lasten yhteiskunnan jäseniksi kasvun tukemista perheessä. Tavoitteena on, että kaikki maahanmuuttajanaiset saatetaan nykyistä tehokkaammin kotouttamistoimenpiteiden piiriin. 26
Kotoutumiskoulutuksen resurssit 2013-2016, TEM:n pääluokkaa, työvoimatoimenpiteet, mom. 32.30.51 Talousarvio 2012 Talousarvio 2013 Kehys 2014 Kehys 2015 Kehys 2016 Lisäys 34 m 5,5 m 10 m 20 m 20 m Määräraha 34 m 39,5 m 44 m 54 m 54 m 27
Kotouttamisohjelman painopisteet Lasten ja nuorten kotoutuminen Maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät selvästi useammin peruskoulun jälkeisten jatko-opintojen ulkopuolelle kuin kantaväestö. Keskeisenä syynä ovat puutteelliset kielelliset ja muut opintovalmiudet. Oleellista jatkuvuuden turvaaminen jo varhaiskasvatuksesta alkaen sekä erityisen huomion kiinnittäminen opintojen nivelvaiheiden sujuvoittamiseen ja turvallisen, kannustavan kasvuympäristön luomiseen. Kansainvälistä suojelua saavien kuntaan sijoittaminen Valtion ja kuntien välille ennakoiva ja pitkäjänteinen yhteistyön malli. Kuntiin osoittamisesta vastaavien viranomaistenyhteistyön kehittäminen. 28
Osaamiskeskus vuonna 2013 valmisteilla kotoutumislain soveltamisen sähköinen käsikirja (marraskuu 2013) Kansainvälistä suojelua saavien kuntaan vastaanoton käsikirja (kesäkuu 2013) arkkitehtuuri osaamiskeskuksen sähköiselle välineelle / portaalille kotouttaminen.fi Toteutetaan laajat sidosryhmäkuulemiset, työpajoilla ja sähköisillä kyselyillä Kotoutumisen, kotouttamisen ja etnisten suhteiden seurannan kokonaiskatsaus 10/2013
Maahanmuuton tulevaisuus 2020- strategia
VISIO Kansainvälistyvässä Suomessa arvostetaan moninaisuutta. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo kuuluvat kaikille. Maahanmuutto edistää väestön hyvinvointia ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä. Maahanmuuttajat voivat hyödyntää osaamistaan ja osallistua yhteiskunnan rakentamiseen. Maahanmuutto on ennakoitua ja hallittua. 31 11.10.2013
Kohti 2020-lukua Suomi on turvallisesti avoin Jokainen löytää paikkansa Moninaisuus on arkea 32 11.10.2013
Suomi on turvallisesti avoin: Liikkuvuus on Suomelle mahdollisuus Paremmat valmiudet kohdata liikkuvuuteen liittyvät haasteet Suomi kantaa vastuuta osana kansainvälistä yhteisöä Joustavampi maahanmuuttohallinto ja toimivammat menettelyt 33 11.10.2013
Jokainen löytää paikkansa: Maahanmuuttajat osallisina yhteiskunnassa Maahanmuuttajat voivat hyödyntää osaamistaan Palvelut tukevat kotoutumista 34 11.10.2013
Moninaisuus on arkea: Yhtäläiset oikeudet kaikille Murretaan ennakkoluuloja 35 11.10.2013
Strategian toimeenpano ja seuranta Strategian toimenpiteet pannaan toimeen eri hallinnonaloilla. Strategian tueksi valmistellaan toimenpideohjelma (toimenpiteet, vastuutahot ja aikataulut). Riittävät taloudelliset voimavarat varmistettava, jotta maahanmuuttopolitiikkaa kyetään toteuttamaan tehokkaasti. Toimeenpanon seurantaa ja raportointia koordinoi sisäasiainministeriö. Seurantaan osallistuu strategiaehdotuksen valmistellut työryhmä. 36 11.10.2013
Miten eteenpäin?
Valtakunnan tasolla mm.: kotoutumiskoulutuksen kehittäminen, paikallisen osaamisen tukeminen osaamiskeskuksen työllä, TEpalvelujen kehittäminen maahanmuuttajille, ml. kansainvälisen työnvälityksen ja EURES-palvelujen kehittäminen Kotouttamistyön ydin yksittäisen maahanmuuttajan näkökulmasta on paikallisessa ja alueellisessa toiminnassa Hankelähtöisyydestä kohti vakiintuneita toimintoja: rakennetaan eheitä, yksilön tarpeet ja osaaminen huomioivia palveluketjuja Osaamiskeskus myös monikulttuurisemman työelämän tukena Hyvä esimerkki: useiden ALPO-verkoston ohjaus- ja neuvontapisteiden vakinaistaminen, mm. pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Toimenpide 1.12: valtion kotouttamisohjelman toimeenpanon tehostaminen 3 kokonaisuutta: Osaamiskeskus Kotoutumiskoulutuksen kehittäminen Pakolaisten kuntaan osoittamisen tehostaminen Toimenpide1.13: maahanmuuttajataustaisille tarkoitettu hoivaavustajakoulutus
Kiitos!