MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla

Samankaltaiset tiedostot
Uusilla kasvatusmenetelmillä parempia istukkaita Vaelluskalaseminaari, Keminmaa, Pekka Hyvärinen, RKTL

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Laitostuneet viljelykannat tarvitsevat uudistamista luonnonkierron läpikäyneistä kaloista

Luonnossa menestyvät istukkaat Kalatautien haitallisuuden vähentäminen

Menestyvä istukas Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotantoja istutusmenetelmien kehittäminen

Luonnossa menestyvät istutuskalat Uudet kasvatusmenetelmät ja laitoskalakantojen villiyttäminen

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

Menestyvä istukas EKTR Simojoen ja Tornionjoen istutustutkimukset vuonna 2012

Lohikalojen istukaspoikasten virikekasvatus - käytännön kokemuksia

Kokemuksia virikekasvatuksesta ja rasvaeväleikkauksista. Jyrki Oikarinen Montan Lohi Oy Helsinki

Villi poikanen viljellyn poikasen esikuvana. Ari Huusko RKTL, Paltamo. Tietoa kestäviin valintoihin

Elinvoimainen järvilohi

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Hopotusta* kokeellisista tutkimuksista* Kainuun kalantutkimuksessa Ari Huusko

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Mariella Aalto-Araneda

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

KALATALOUDEN YMPÄRISTÖOHJELMA Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR)

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Tutkimus- ja analytiikkaosasto Pvm/Datum/Date Dnro/Dnr/ DNo Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikkö

Koulutus kalojen lääkinnästä Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

LAHNA vk 2005 ARS 20 ppm 2 h (ikä 0+)

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Ympäristötoimien vaikutus tuotantokustannukseen

Taimenkantojen tulevaisuus on kappalepeliä mallinnus säätelyn avuksi

Kalatalouden neuvontajärjestöt vaelluskalakantojen hoitajina. Kalajoki Tapio Kangas Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Jorma Piironen, RKTL. Pohjois-Karjalan kalastusaluepäivät 2014 Huhmari, Polvijärvi

Kalastuslain tavoitteena on kalavarojen elinvoimaisuuden varmistaminen

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

UNELMA uusi viljelylaji nelmasta (Stenodus leucichthys nelma)

Pohjanlahden lohikantojen tila

Kaakon jokitalkkari -hanke - mätirasiaistutus

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Biotalous Kalalle toukkaa?

Tornionjoen lohikuolemat : kuinka selvittää ja torjua samankaltaista tulevina vuosina? Perttu Koski, Tornio

Istutussuositus. Kuha

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Cup final results SRA KalakukkoCup 2018 (Cup is completed)

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kainuun taimenseminaari. Anssi Vainikka / Itä-Suomen yliopisto & FLF ry

Meritaimen Pohjanlahdella Isojoki, Lestijoki

Ahvenen viljelyn mahdollisuudet Suomessa

Kainuun vaelluskalahanke. Merilohen vaelluspoikastutkimukset Oulujärvellä. v. 2010

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä

Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä

Täpläravun levinneisyyden rajat ja kannanvaihtelut

Ajankohtaista kalaterveyspalvelusta ja Evirasta

Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia -

Tuloksia vesihomekyselystä

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen

Taimien laadun ja erityisesti juuriston määrän merkitys maastomenestymiselle

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

EMOKALASTON REAALIAIKAINEN VALINTA JA SUKULAISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ

Pohjois-Karjalan Kalastusaluepäivät Huhmari, Polvijärvi Kari Kujala. Kalanviljelyn kuulumisia

Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo

Sorted on Laps. Finnish Superbike Motopark. MiniGP. Motopark 3,516 km. MiniGP Race :00. Race (6 Laps) started at 14:45:51

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Best Tm. Diff. Club : : : : : : : : : :40.532

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Harjus hoitokalana. Lapin kalastusaluepäivät Toiminnanjohtaja Markku Myllylä Kalatalouden Keskusliitto

Poliisien sm-hiihdot sprintti

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

RESTORE Life+ -hanke Jokikunnostuksen edistäminen Euroopassa

16WWE Kainuun Etu Oy. Lohen mäti-istutuskokeiden sumputuskokeet v. 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos:

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Kokemäenjoen vaellusankeriaat

Kokemäenjoen vaellussiika Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Simojoen lohitutkimukset vuosina

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

KEHITTÄMISTARPEITA JA IDEOITA JA KESKUSTELUA

Haitalliset vieraslajit Suomen sisävesistöissä

Rakennusliitto ry:n liittokokousvaalit 2011 Tulos vertailulukujärjestyksessä vaaliliitoittain

Kirjolohen ja siian hyvän kasvun ylläpito kiertovedessä. jälkeen

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Tuoretta tietoa Etelä-Savon taimenkannoista

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Transkriptio:

MENESTYVÄ ISTUKAS TUTKIMUS Kainuun kalantutkimusasemalla 2008-2012 Virikekasvatuksella elinkykyisempiä istutuspoikasia 12.11.2013 Pekka Hyvärinen http://www.rktl.fi/tutkimuslaitos/toimipaikat/kainuu/

Menestyvä istukas - yhteistutkimus : RKTL, Helsingin, Oulun ja Itä-Suomen Yliopistot sekä EVIRA Hankkeen esittely 12.11.2013: Pekka Hyvärinen : virikepoikasten kasvatusaikaiset tulokset Anssi Vainikka: Petra Rodewald: ruokinnan rajoittaminen dieettikasvatus virikekasvatetut poikaset istutustesteissä soft-release: voitaisiinko istutusta pehmentää

Tutkimuksen julkaisut ja muu tiedottaminen: 3 Väitöskirjaa (osajulkaisuja tai kokonaan) + 1 tekeillä 9 Pro Gradu tutkielmaa + 1 Pro Gradu ja 1 Lisensiaattityö tekeillä 2 Luk-työtä 6 Tieteellistä julkaisua + 7 käsikirjoitusta (submitted) 22 Muuta julkaisua 18 Kansainvälistä esitelmää tai posteria 34 Kotimaista esitelmää tai posteria 35 Mediaesiintymistä (lehdet, radio, TV)

Hankkeen tavoite: luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotanto- ja istutusmenetelmien kehittäminen Parempi istukaslaatu : monipuolistamalla kasvatusympäristöä: virikekasvatus rajoittamalla ruokintaa: dieettikasvatus vähentämällä emokalojen laitostumisen astetta Istukkaiden selviytymisedellytykset : istutustapojen pehmentäminen Kokeelliset työt Kainuun tutkimusasemalla Istutuskokeet luonnon vesissä

Tuotantoon soveltuva virikekasvatusmenetelmä RKTL: Pekka Hyvärinen, Ari Leinonen, Pekka Korhonen HY: Heikki Hirvonen Sp mäti Vk-poikaset 1 v 2 v Normaali Virike Samat kasvatustiheydet ja rehut normaali - ja virikealtaissa Virikealtaissa lisäksi: suojapaikkoja + muutetaan veden virtaussuuntaa, nopeutta ja vedenkorkeutta vesitysmuutokset vaikuttavat myös rehun tarjontaan Koekasvatuksissa 3 merilohikantaa, 3 järvitaimenkantaa ja järvilohi

Useissa koekasvatuksissa laitostumisen ja kasvatusmenetelmän vaikutuksia tutkittiin yhtä aikaa!

Kasvatusaikaisia tuloksia: Virikepoikaset suurempia ennen ruokintaa Sp-mäti vk-poikanen (1.4. 31.5.) Virike Standardi Hyvärinen, P., Korhonen, P., Leinonen, A. ja Hirvonen, H. 2010. Virikepoikanen pärjää paremmin. Istukastuotannon luonnonmukaiset menetelmät vähentävät kasvatusaikaista kuolevuutta. Kalankasvattaja Fiskodlaren 5/2010. s. 34-37.

Kasvatusaikaisia tuloksia: Virikealtaissa pienempi kuolleisuus 1 kasvukauden aikana 1.6. 31.9. Virike Standardi Kustannustehokkuus! Geneettiset vaikutukset! Hyvärinen, P., Korhonen, P., Leinonen, A. ja Hirvonen, H. 2010. Virikepoikanen pärjää paremmin. Istukastuotannon luonnonmukaiset menetelmät vähentävät kasvatusaikaista kuolevuutta. Kalankasvattaja Fiskodlaren 5/2010. s. 34-37.

KASVATUSAIKAISIA TULOKSIA: Valkopilkku (Ichthyophthirius multifiliis) 2-k merilohilla Mariella Aalto, Helsingin Yliopisto, Perttu Koski ja Pasi Anttila, EVIRA, Pekka Hyvärinen, RKTL Normaali Virike Fisher s Exact Test Laitos Villit 67,5 % 47,4 % 56,6 76,8 36,7 58,3 39,3 % 16,1 % 27,6 52,4 8,7 27,8 0,015 0,011 Fisher s Exact Test 0,002 0,000

Kasvatusaikaisia tuloksia: Costia (Ichthyobodo necatrix) 1-v taimenilla Virikekasvatus: A) pienensi kuolleisuutta - standardialtaissa lisäksi luonnon emojen poikasilla pienempi kuolleisuus B) vähensi loisittujen osuutta Hyvärinen,Toivonen, Korhonen, Ylivinkka, Rodewald, Leinonen and Hirvonen. Effects of rearing environment and domestication selection on survival, parasitism, fin erosion and swimming performance of brown trout reared for restocking.

Virikekasvatettujen poikasten ominaisuuksia: 1-2 v taimenet Virikekasvatus: C) paremmat evät D) nopeampia uimareita Hyvärinen,Toivonen, Korhonen, Ylivinkka, Rodewald, Leinonen and Hirvonen. Effects of rearing environment and domestication selection on survival, parasitism, fin erosion and swimming performance of brown trout reared for restocking.

Monipuolisen kasvatusympäristön odotettiin tuottavan paremmin eri tilanteisiin sopeutuvia istukkaita: esimerkiksi kyky muuttaa ravinnonhankintastrategiaa Virikekasvatus Standardikasvatus Vaihteleva veden korkeus: matalan veden aikana rehu painuu nopeasti pohjalle Veden korkeuden vaihteluissa kala oppii syömään pinnalta ja pohjalta Vakio veden korkeus: syvän veden vallitessa rehu painuu hitaasti pohjalle Kala oppii syömään vain pinnan läheisyydestä

Selviytyäkseen luonnossa istutuspoikasen tulee: Oppia hyödyntämään tarjolla olevaa luonnonravintoa Suojautua / välttää petojen saalistuksen Virikekasvatuksen oletettiin parantavan näitä ominaisuuksia

Virikekasvatettujen poikasten (jokipoikaset ja smoltit) menestymistä istutuksen jälkeen tutkittiin: Kainuun aseman koeuomissa Luonnon vesissä

Virikekasvatuksen koulutuspäivät Kainuun tutkimusasemalla helmikuussa 2013 Virikekasvatus kokeilussa viidellä yksityisellä kalanviljelylaitoksella 2013 Merkityt virike ja standardi poikaset istutustestissä tuloksia 2014

Yhteenveto: Virikekasvatusmenetelmä soveltuu suurien kalamäärien tuotantoon ja on muunneltavissa erilaisiin tuotantolaitoksiin ja olosuhteisiin Virikekasvatus lisää kasvatuksen työkustannuksia (+ rakenteet) Kainuun asemalla n. 5 % lisäkustannus Kasvatusajan hyödyt kustannuksia suuremmat virikekasvatuksessa Kainuun asemalla Hyötyjen arvioinnissa poikasten menestyminen luonnossa ratkaisevaa! Virikekasvatetuilla poikasilla tehtyjen istutuskokeiden tuloksista kertoo seuraavassa esityksessä Petra Rodewald

KIITOS