Kh 13.1.2015 5 LIITE 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.1.2015
OAS 2 (16) 7.1.2015 SISÄLLYS 1 OSAYLEISKAAVAN TARKOITUS JA TAVOITTEET... 3 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS... 3 3 HANKE JA SIJOITUSPAIKKA... 3 4 ALUEEN KUVAUS... 4 4.1 Maankäyttö ja asutus... 4 4.2 Kasvillisuus ja luonnonsuojelualueet... 5 4.3 Pohjavesialueet... 6 4.4 Kulttuuriympäristö... 6 4.5 Maanomistus... 6 5 SUUNNITTELUTILANNE... 6 5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 6 5.2 Maakuntakaava... 7 5.3 Yleiskaavat... 10 5.4 Asemakaava... 11 5.5 Lähialueen muut suunnitelmat... 11 6 LAADITTAVAT SELVITYKSET... 11 7 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 12 8 VAIKUTUSALUE... 12 9 OSALLISTUMINEN JA TIEDOTTAMINEN... 12 9.1 Osalliset... 12 9.2 Nähtävilläolo ja mielipiteet... 13 9.3 Valitus... 14 10 TAVOITEAIKATAULU... 14 11 VUOROVAIKUTUS KAAVOITUKSEN ERI VAIHEISSA... 14 11.1 Kaavoituksen käynnistäminen... 14 11.2 Perusselvitysvaihe, tavoitteet... 14 11.3 Kaavan laatimisvaihe... 14 11.4 Kaavaehdotusvaihe... 15 11.5 Kaavan hyväksyminen... 15 12 YHTEYSTIEDOT... 15 13 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA... 16 Taustakartat: MML 2014 Paikkatietoaineisto: OIVA (SYKE 2014, ELY-keskukset), Museovirasto 2014
OAS 7.1.2015 3 (16) 1 Osayleiskaavan tarkoitus ja tavoitteet Osayleiskaavan tarkoitus on mahdollistaa tuulivoimaloiden rakentaminen Tyrinselälle Jokioisten ja Ypäjän alueille. Kumpaankin kuntaan laaditaan oma osayleiskaava, mutta suunnittelu tehdään yhtenä kokonaisuutena. Kaavan tavoitteena on vähentää Suomen energiantuotannon kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen ilmastostrategian päivityksessä (2013) tavoitteeksi on asetettu tuulivoimalla tuotetun sähkön osuuden nostaminen yhdeksään terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa Suomen tuulivoimatuotannon kapasiteetin nostamista noin 3000 megavattiin. 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan se, miten osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavojen vaikutuksia arvioidaan työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään suunnittelun edetessä tarpeen mukaan, ja se on nähtävillä kuntien ilmoitustauluilla kuulutuksissa ilmoitettuna ajankohtana. 3 Hanke ja sijoituspaikka Megatuuli Oy:n omistama projektiyhtiö Tuulivoimapuisto Tyrinselkä Oy kehittää Tyrinselän alueella Jokioisiin ja Ypäjälle 8 tuulivoimalasta muodostuvan kokonaisuuden, jonka yhteisteho on alle 30 MW. Voimaloista 4 sijoittuu Jokioisiin ja 4 Ypäjälle. Jokioisten puolella voimaloiden rakentamiselle on jo saatu suunnittelutarveratkaisu, joka on lainvoimainen. Jokioisten puolen tuulivoimaosayleiskaava on tarkoitus laatia niin, että voimaloiden sijainti on sama kuin suunnittelutarveratkaisussa. Kuva 3.1. Osayleiskaava-alueiden rajaus Ypäjän ja Jokioisten alueella.
OAS 4 (16) 7.1.2015 4 Alueen kuvaus Hankealue sijaitsee Jokioisten ja Ypäjän alueella noin 5 kilometriä Ypäjän keskustasta pohjois-koilliseen, noin 10 kilometriä Jokioisten keskustasta luoteeseen ja noin 5 kilometriä Humppilan keskustasta lounaaseen. 4.1 Maankäyttö ja asutus Kuva 4.1. Kaava-alueen rajaus ja maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaiset asuin- ja lomarakennukset. Kaava-alueen sisällä on maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan 4 lomarakennusta. Nämä ovat vaelluskämppä, hiihtotupa, hevostenjuottopaikka sekä rakennus, jolle on myönnetty purkulupa. Asuinrakennuksia on kaava-alueen ympärillä lännessä, pohjoisessa ja idässä. Lähin tiheähkö asutuskeskittymä on Humppila, joka on noin neljä kilometriä hankealueen rajalta koilliseen.
OAS 7.1.2015 5 (16) 4.2 Kasvillisuus ja luonnonsuojelualueet Kuva 4.2. Luonnonsuojelualueet. Kaava-alue on metsätalouskäytössä olevaa havumetsää kasvavaa mäkimaastoa, jolla on joitakin avokallioita. Alueella on nuoria taimikoita, hakkuuaukeita ja ojitettuja suota. Kaava-alueeseen läheisyydessä on kaksi yksityisessä omistuksessa olevaa luonnonsuojelualuetta: kaava-alueessa kiinni on Vahteriston luonnonsuojelualue (YSA042564) kaavan länsipuolella, Lemmettylän luonnonsuojelualue (YSA206045) sijaitsee noin kilometrin kaava-alueen kaakkoispuolella. Pohjoisessa noin 2,2 kilometrin päässä kaava-alueesta on Rautavuoren arvokas kallioalue (KAO040312). Idässä Kiipunjärven itäpuolella noin 1,2 kilometrin päässä kaava-alueesta on Lahnavuoren arvokas kallioalue (KAO040349). Lähin Natura-alue on noin 4 kilometriä kaava-alueen eteläpuolella sijaitseva Ypäjän hevoslaitumet (FI0357002), joka on suojeltu luontodirektiivin (SCI) mukaisesti. Etelässä noin kuuden kilometrin päässä hankealueesta on lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Rasilan purolehto (LHO040206). Samalla alueella on myös pieni yksityisessä omistuksessa oleva Rasilan luonnonsuojelualue (YSA202371).
OAS 6 (16) 7.1.2015 4.3 Pohjavesialueet Hankealuetta lähin pohjavesialue on koillisessa runsaan neljän kilometrin päässä oleva tärkeäksi luokiteltu Huhtin pohjavesialue. 4.4 Kulttuuriympäristö 4.5 Maanomistus 5 Suunnittelutilanne Kuva 4.3. Museoviraston ja ympäristöhallinnon tietokantojen mukaiset kulttuuriympäristöt. Kaava-alueen rajaus osuu kahteen rajamerkkiin (Ypäjänkylän Isovaha ja Perttulan Talaskivi), jotka ovat kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alue on suureksi osaksi yksityisessä maanomistuksessa. Metsähallitus omistaa alueita kaava-alueen itäosassa. Hankevastaava on tehnyt vuokrasopimuksia hankealueelta niin, että sopimukset kattavat yli puolet kaava-alueen pinta-alasta. 5.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kuntien kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja
OAS 7.1.2015 7 (16) 5.2 Maakuntakaava konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Tämän kaavan suunnitteluun vaikuttavat mm. seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa odotettavissa olevat ympäristöhaitat tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä tulee edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. Maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä vuonna 2006. Sitä täydentävä 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin 2.4.2014.
OAS 8 (16) 7.1.2015 Kuva 5.1. Kanta-Hämeen maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan yhdistelmä. Kaava-alueiden rajaus on merkitty kuvaan violetilla. Maakuntakaavassa ja 1. vaihemaakuntakaavassa kaava-alueen läheisyydessä on seuraavat merkinnät: Pienistä palloista muodostuvalla viivalla on merkitty ulkoilu- ja hevosvaellusreittejä. Vaaleanpunaisella pallolla on merkitty käytöstä poistettu kaatopaikka. Kaava-alueen itäosaan on merkitty 110 kv:n voimalinja. MU24-merkinnällä on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilunohjaamistarvetta. Merkinnällä on osoitettu Kiipunjärven alue, joka on yhtenäinen metsätalousalue ja kehitettävä ulkoiluvyöhyke. MY43-merkinnällä on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Merkinnällä on osoitettu maiseman- ja soidensuojelun kannalta seudullisesti arvokas Äijälammi. SL227 merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelualue, Vahteristo, joka on maakunnallisesti arvokasta metsänsuojelualuetta. EOt 136 merkinnällä on osoitettu turpeenottoaluetta, Letkunsuota, joka on kasvuja polttoturvesuo. Maisema-alue: kulttuurimaiseman, rakennetun kulttuuriympäristön tai kulttuurihistorian kannalta tärkeä alue, on osoitettu vihreällä piste- viiva merkinnällä. Sitä on kaava-alueen ympärillä sijaitsevilla peltoaukeilla.
OAS 7.1.2015 9 (16) 2. vaihemaakuntakaava Liikennettä ja luonnonvaroja käsittelevästä Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavasta on olemassa luonnos 13.12.2013. Siinä on esitetty mm. maakunnallisesti merkittävien tuulivoimaloiden alueet. Kuva 5.2. Kanta-Hämeen 2. maakuntakaavan luonnos 13.12.2013. Kaava-alueiden rajaus on merkitty kuvaan violetilla. Kaava-alueen läheisyydessä ei ole maakuntakaavamerkintöjä. Kaavaselostuksen sivuilla 27-30 on tuotu esiin, että Tyrinselän alue soveltuu varauksin tuulivoimatuotantoon. Maakuntakaavan selostuksessa on seuraava teksti: Tyrinselän alue on selvityksissä todettu tuulivoimatuotantoon varauksin soveltuvaksi. Aluetta ei ole otettu kaavaluonnokseen mukaan, koska vielä (22.1.2014) ei ole saatu täyttä varmuutta siitä voidaanko Tyrinselälle pystyttää tuulivoimaloita siten että ne eivät ole este Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaavaan merkityn Humppilan lentokenttä- ja logistiikkaalueen toteutumiselle. Mikäli lisäselvitykset aukottomasti osoittavat että molemmat hankkeet ovat mahdollisia toteuttaa, voidaan Tyrinselän alue ottaa 2. vaihemaakuntakaavaan ehdotusvaiheessa mukaan tuulivoimaloiden alueena. 2. vaihemaakuntakaavan kaavaehdotus on nähtävillä helmikuussa 2015. Siinä kaava-alue on mukana tuulivoimaloiden alueena.
OAS 10 (16) 5.3 7.1.2015 Yleiskaavat Kuva 5.3. Kaava-alue ja Ypäjänkylän osayleiskaava. Kaava-alue rajoittuu Ypäjänkylän osayleiskaavaan, jonka Ypäjän kunnanvaltuusto hyväksyi 14.11.2013. Muut hyväksytyt tai tekeillä olevat yleiskaavat sijaitsevat yli 5 kilometrin päässä kaava-alueista. Kuva 5.4. Kaava-alueen lähialueen vahvistetut ja valmisteilla olevat yleiskaavat sekä asemakaavat.
OAS 7.1.2015 11 (16) 5.4 Asemakaava Humppilan ja Urjalan tuulivoimaosayleiskaavasta, joka sijaitsee Humppilan pohjoispuolella noin 10 kilometriä kaava-alueen pohjoispuolella, on olemassa kaavaehdotus 18.8.2014. Humppilan keskustan alueella oikeusvaikutteisia yleiskaavoja on Kennin osayleiskaavan muutos ja laajennus. Loimaan keskeisten alueiden osayleiskaavasta, joka rajautuu Ypäjänkylän osayleiskaavaan, on olemassa kaavaehdotus 22.9.2014. Hankealueella ei ole asemakaavoja. Lähin asemakaava on ranta-asemakaava noin kilometrin päässä kaava-alueen itäpuolella Kiipunjärven rannassa. 5.5 Lähialueen muut suunnitelmat Kuva 5.5. Viipuri-Teemulan tuulivoima-alue (lähteenä Loimaan kaavoituskatsaus 2014). Loimaan alueella noin 2 kilometriä kaava-alueen luoteispuolella on vireillä Viipuri- Teemulan tuulivoimahanke. Kaupunki on tehnyt tuulivoimaloiden toteuttamisesta suunnittelutarveratkaisun, josta on valitettu hallinto-oikeuteen. Loimaan vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa hanke on kuvattu seuraavasti: Aloitteen tuulivoimahankkeelle on tehnyt NWE Sales Oy. Tavoitteena on sijoittaa alueelle neljä tuulivoimalayksikköä. Alue on osoitettu Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavassa energia huollon kohteeksi, joka on maakunnallisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon soveltuva alue ja jolle voidaan selvitysten mukaan sijoittaa 3-9 tuulivoimalayksikköä. Koska alue sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella ja kyseessä on 1-4 tuulivoimayksikön rakentaminen, alueen toteuttaminen on tarkoitus ratkaista ns. suunnittelutarveratkaisulla. Rakentamisen erityisten edellytysten olemassaolon ratkaisee kaupungin ympäristölautakunta. 6 Laadittavat selvitykset Kaavoituksen yhteydessä tehdään tai on jo tehty seuraavia selvitykset Havainnekuvia valokuvaupotuksina Voimaloiden melu- ja välkemallinnukset
OAS 12 (16) 7.1.2015 Luontoselvitys (kasvit, eläimet, geologiset muodostelmat) Pohjavesialueet Maisemaselvitys Kulttuurihistorialliset kohteet Asutuksen sijainti 7 Vaikutusten arviointi 8 Vaikutusalue Vaikutusten arviointi tehdään maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti seuraavista asioista: Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Vaikutukset maa- ja kallioperään, vesiin, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön sekä luonnon monimuotoisuuteen Vaikutukset yhdyskuntaan, energiatalouteen ja liikenteeseen Vaikutukset alueen turvallisuuteen Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia ja keinoja haitallisten vaikutusten lieventämiseen. Eri vaikutustyypeillä on erisuuruinen vaikutusalue. Kaukaisimmillaan hankkeella voi olla vaikutuksia 20 30 kilometrin etäisyydelle (maisemavaikutus). Vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen hankkeella voi olla pääosin enintään 5 kilometrin etäisyydelle (maisemavaikutus). Melun ja valon vilkkumisen vaikutukset voivat ulottuvat enintään noin 2-3 kilometrin päähän tuulivoimaloista. 9 Osallistuminen ja tiedottaminen 9.1 Osalliset Osallisilla on oikeus ottaa kantaan kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ) MRL 62 mukaan osallisia ovat kaava-alueen ja sen vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat, alueella toimivat yritykset ja elinkeinon harjoittajat ja työssäkäyvät eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset, yhdistykset, järjestöt ja yhteisöt, jotka toimivat alueella tai joiden toimialaa kaavassa käsitellään. Näitä ovat ainakin: Asukkaat, maanomistajat ja muut osalliset Kaavan vaikutusalueen asukkaat Yleiskaava-alueen maanomistajat Jokioisten ja Ypäjän kuntien asukkaat Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Ypäjän kunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Rakennuslautakunta
OAS 7.1.2015 13 (16) Tekninen lautakunta Jokioisten kunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Ympäristölautakunta Tekninen lautakunta Naapurikunnat Humppilan kunta Forssan kaupunki Loimaan kaupunki Someron kaupunki Koski TL Tammelan kunta Viranomaiset Hämeen ELY-keskus (ympäristö) Uudenmaan ELY-keskus (liikenne) Pirkanmaan liitto Hämeen liitto Varsinais-Suomen liitto Museovirasto Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi Liikennevirasto Viestintävirasto Finavia Oyj Puolustusvoimat Ilmatieteenlaitos Metsähallitus Kanta-Hämeen pelastuslaitos Forssan seudun hyvinvointi kuntayhtymä (FSHKY) Yritykset ja yhteisöt Fingrid Oyj Digita Oy Caruna Oy Loimijoen metsänhoitoyhdistys Metsästysseurat Riistanhoitoyhdistys Ypäjänkylän kyläyhdistys ry Kiipun kyläyhdistys ry Kiipunjärven suojeluyhdistys KIPSU ry Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt 9.2 Nähtävilläolo ja mielipiteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavan laatimisvaiheen aineisto (kaavaluonnos) sekä kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävillä olosta ilmoitetaan Forssan lehdessä, kuntien nettisivuilla sekä virallisilla ilmoitustauluilla. Nähtävilläoloaikoina osalliset voivat esittää mielipiteitään osallistumis- ja
OAS 14 (16) 7.1.2015 9.3 Valitus 10 Tavoiteaikataulu arviointisuunnitelmasta sekä kaavan valmisteluaineistosta. Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisia muistutuksia. Kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään nähtävilläoloaikoina lausunnot tarvittavilta viranomaistahoilta sekä yrityksiltä ja yhteisöiltä, joihin kaavoitus voi vaikuttaa. Tarvittaessa järjestetään suunnittelu- ja viranomaiskokouksia. Kaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus valittaa kunnanvaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen. Työvaihe yövaihe Tavoiteaikataulu Kaavoituksen käynnistäminen marras-joulukuu 2014 Selvitysvaihe toukokuu joulukuu 2014 Kaavaluonnosvaihe tammi maaliskuu 2015 Kaavaehdotusvaihe huhtikuu kesäkuu 2015 Kaavan hyväksyminen syksy 2015 11 Vuorovaikutus kaavoituksen eri vaiheissa 11.1 Kaavoituksen käynnistäminen Megatuuli Oy esitti tuulivoimaa koskevan osayleiskaavan laatimista Jokioisten ja Ypäjän kunnanhallituksille. Jokioisten kunnanhallitus päätti kokouksessaan 3.11.2014 224 laittaa vireille Tyrinselän osayleiskaavan laatimisen. Ypäjän kunnanhallitus päätti kokouksessaan 28.11.2011 201 laittaa vireille Tyrinselän osayleiskaavan laatimisen. 11.2 Perusselvitysvaihe, tavoitteet Perusselvitysvaiheessa on koottu kaavan lähtöaineisto ja suunnittelun tavoitteet. Kuulutusten kautta jaetaan tietoa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta. OAS:aan, kaavan perusselvityksiin ja tavoitteisiin voi ottaa kantaa OAS:n nähtävillä olon aikana. 11.3 Kaavan laatimisvaihe Kaava-aineisto laitetaan nähtäville Jokioisten ja Ypäjän kuntien ilmoitustauluille ja kotisivuille 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan kuuluttamalla Forssan lehdessä. Kaavaluonnosta esitellään yleisötilaisuuksissa, joista toinen pidetään Jokioisissa ja toinen Ypäjällä. Kaavaluonnoksista pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ). Mahdolliset mielipiteet on toimitettava kunnalle ennen nähtävilläoloajan päättymistä. (MRL 65 2). Osalliset voivat nähtävillä olon aikana esittää kaavaluonnoksista mielipiteitä.
OAS 7.1.2015 15 (16) 11.4 Kaavaehdotusvaihe Kaavaehdotus laaditaan erikseen Jokioisten ja Ypäjän alueilta. Kaavaehdotukset muokataan kaavaluonnoksesta saatavan palautteen perusteella. Kunnanhallitus hyväksyy ehdotuksen ja asettaa sen nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja kotisivuille 30 päivän ajaksi. Nähtävillä olosta tiedotetaan kuuluttamalla Forssan lehdessä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kunnan hallintokunnilta (MRL 65, MRA 27 ja 28 ). Mahdollinen ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään nähtävillä oloajan ja saatujen lausuntojen jälkeen (MRL 66.2, MRA 18 ). Mahdolliset muistutukset on toimitettava kunnalle ennen nähtävilläoloajan päättymistä (MRL 65 2). Osalliset voivat nähtävillä olon aikana jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksia. 11.5 Kaavan hyväksyminen 12 Yhteystiedot Kaavaehdotuksen lausuntojen ja muistutusten perusteella kaavaan voidaan tehdä vähäisiä muutoksia. Kaavan hyväksyy kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen kunnanvaltuusto. Kaava tulee voimaan, kun hyväksymistä koskeva päätös on lainvoimainen ja se on kuulutettu (MRL 52 ). Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukselle, Hämeen liitolle ja niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan lainvoimaisuudesta kuulutetaan kuntien virallisilla ilmoitustaululla ja Forssan lehdessä (MRA 93 ). Ypäjän kunta Perttulantie 20 32100 Ypäjä Jouko Käkönen Tekninen johtaja puh. 02-7626 5241 etunimi.sukunimi@ypaja.fi Vesa Ketola Kunnanjohtaja puh. 0440 100 549 etunimi.sukunimi@ypaja.fi Jokioisten kunta Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen Kunnaninsinööri Kari Tasala puh. 03-4182 250, 050 592 5850 etunimi.sukunimi@jokioinen.fi
OAS 16 (16) 7.1.2015 Ympäristösihteeri Juha Lemmetty puh. 050 5925 854 etunimi.sukunimi@jokioinen.fi Kaavaa laativa konsultti Sito Oy DI (YKS 245) Timo Huhtinen Tuulikuja 2 02100 Espoo puh. 040 542 5291 etunimi.sukunimi@sito.fi Hankevastaava Megatuuli Oy Markku Kortteisto Teknobulevardi 3 01530 Vantaa puh. 044 033 0487 etunimi.sukunimi@megatuuli.fi 13 Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa nähtävilläolon aikana Jokioisten tai Ypäjän kunnalle osoitteeseen. Jokioisten kunta Keskuskatu 29 A 31600 Jokioinen sähköposti: jokioinen.kunta@jokioinen.fi Ypäjän kunta Perttulantie 20 32100 Ypäjä sähköposti: kunta@ypaja.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää suunnittelun kuluessa. Osallisella on mahdollisuus saattaa suunnitelman asianmukaisuus ELY-keskuksen arvioitavaksi neuvottelumenettelyä käyttäen (MRL 64 ja MRA 31 ).