KIRJALLINEN KYSYMYS 514/2012 vp Keliakiakorvauksen tasokorotus ja sitominen indeksiin Eduskunnan puhemiehelle Keliakian esiintyvyyttä Suomessa on tutkittu, ja tutkimusten perusteella noin kaksi prosenttia suomalaisista sairastaa keliakiaa. Keliakian hoitosuosituksen mukaan keliakian toteamisen keskeiset kriteerit ovat ohutsuolikoepala, ihokoepala, kliininen tai histologinen paraneminen gluteenittomalla ruokavaliolla ja erityistilanteissa gluteenialtistus. Diagnoosia ilman ohutsuolikoepalan ottoa ei saa tehdä, ja koepala on otettava, ennen kuin potilas aloittaa gluteenittoman ruokavalion. Mikäli potilaalle ei tehdä ohutsuolikoepalan ottoa, hän ei saa Kelalta ruokavaliokorvausta. Nykylääketieteen mukaan ainoa keliakiaan auttava hoito on elinikäinen gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliosta jätetään pois ruista, ohraa ja vehnää sisältävät viljavalmisteet. Gluteenittoman ruokavalion aloittamisesta kestää suunnilleen puolesta vuodesta vuoteen, kunnes suolinukka on palautunut normaaliksi. Ihokeliakiassa ihottuma katoaa suurin piirtein samassa ajassa. Ravintoaineiden imeytyminen kuitenkin alkaa jo ennen tätä. Kuluttajavirasto ja Suomen Keliakialiitto ry havaitsivat tekemissään hintavertailuissa, että kuluttaja joutuu maksamaan gluteenittomista elintarvikkeista kalleimmillaan jopa kaksikymmenkertaisen hinnan vastaaviin gluteenipitoisiin elintarvikkeisiin verrattuna. Keliaakikolla ei ole kuitenkaan sairautensa takia mahdollisuutta valita gluteenittoman tai tavallisen elintarvikkeen välillä. Esimerkiksi tavallinen näkkileipä maksoi edullisimmillaan 3,15 euroa/kg, kun taas gluteenittomien näkkileipien kilohinnat vaihtelivat 12,94 ja 14,13 euron välillä. Gluteenittoman tuotteen hinta oli siis vähintään nelinkertainen. Tavalliset vehnäsämpylät maksoivat 3,59 euroa/kg ja gluteenittomat sämpylät 7,29 euroa/kg, eli hinta oli yli kaksinkertainen. Tavallinen makaroni maksoi edullisimmillaan noin 0,74 euroa/kg, kun gluteenittomasta makaronista joutui maksamaan noin kymmenkertaisen hinnan eli 7,33 euroa/kg. Erityisruokavalio aiheuttaa keliakiaa sairastaville lisäkustannuksia. Kansaneläkelaitos maksaa 16 vuotta täyttäneille keliaakikoille ruokavaliokorvausta 21 euroa kuukaudessa. Tällä summalla saa hädin tuskin ostettua neljä puolen kilon pakkausta gluteenittomia karjalanpiirakoita, kun taas tavallisia piirakoita saa jopa 16 pakkausta. Tavallista makaronia saa 21 eurolla yli 28 kiloa, mutta gluteenitonta makaronia vajaat kolme kiloa. Keliakiaa sairastavat ovat voineet hakea ruokavaliokorvausta sairauden hoidon aiheuttamiin ylimääräisiin kustannuksiin lokakuusta 2002 alkaen. Korvaus on 21 euroa/kk, eikä sitä ole sidottu indeksiin. Korvauksen määrä on pysynyt koko ajan samana, mikä on heikentänyt merkittävästi korvauksen ostovoimaa. Elinkustannusindeksin perusteella ostovoima on alentunut 11 %. Julkisessa keskustelussa on esitetty, että 48,50 euroa/kk olisi nykyisellään oikeampi Kela-kor- Versio 2.0
vauksen määrä keliaakikoille ruuasta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko maamme hallitus valmis korottamaan keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvauksen 48,50 euroon/kk ja sitomaan sen elinkustannusindeksiin? Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2012 Timo Heinonen /kok 2
Ministerin vastaus KK 514/2012 vp Timo Heinonen /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Timo Heinosen /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 514/2012 vp: Onko maamme hallitus valmis korottamaan keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvauksen 48,50 euroon/kk ja sitomaan sen elinkustannusindeksiin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ruokavaliokorvauksesta säädetään vammaisetuuksista annetussa laissa (570/2007). Ruokavaliokor-vaukseen on oikeus 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, jonka on asianmukaisesti määritellyn sairauden vuoksi ehdottoman välttämätöntä käyttää gluteenittomia tuotteita. Keliakia on asianmukaisesti määritelty silloin, kun henkilöllä on todettu ohutsuolen koepalassa tulehdus, johon liittyy keliakialle ominainen suolinukan vaurioituminen. Ihokeliakiassa määrittelyn tulee perustua ihosta otettuun koepalaan. Koepalan löydös tulee olla kuvattuna lääkärinlausunnossa, joka liitetään Kansaneläkelaitokselle tehtyyn korvaushakemukseen. Ruokavaliokorvausta voidaan maksaa samanaikaisesti vammaistuen tai hoitotuen kanssa. Ruokavaliokorvauksen tarkoituksena on kattaa osa gluteenittoman ruokavalion aiheuttamista lisäkustannuksista. Korvauksen määrä on 21 euroa kuukaudessa. Ruokavaliokorvausta koskevan hallituksen esityksen (HE 149/2001 vp) perustelujen mukaan ruokavaliokorvaus on verrattavissa sairausvakuutuksesta korvattaviin kliinisiin ravintovalmistekustannuksiin, joista sairausvakuutuskorvauksen saaja joutuu maksamaan osan itse. Myös normaalia ruokavaliota noudattavan henkilön on korvattava itse omat ravintovalmisteensa, jonka vuoksi on katsottu, että gluteenitonta ruokavaliota noudattavan henkilön tulee kustantaa osa lisäkustannuksista itse. Ruokavaliokorvausta säädettäessä hallituksen esityksen perusteluissa todettiin, että Kuluttajaviraston vuonna 1998 tekemän selvityksen perusteella gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvat lisäkustannukset olivat 47 58 euroa kuukaudessa. Sittemmin Kuluttajaviraston ja lääninhallituksen vuonna 2004 tekemän gluteenittomien elintarvikkeiden hintavertailun mukaan gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutui lisäkustannuksia 34,40 43,10 euroa kuukaudessa. Keliakialiitto ry teki vuoden 2008 maaliskuussa vertailun elintarvikkeiden kustannuksista, jonka mukaan gluteenittoman ruokavalion lisäkustannukset ovat tuolloin olleet keskimäärin 48,50 euroa kuukaudessa. On myös selvitetty, paljonko gluteenittoman ruokavalion kustannukset ovat vuosien aikana nousseet. Pitkän aikavälin hintavertailuselvitysten perusteella voidaan todeta, etteivät gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvat keskimääräiset kustannukset ole merkittävästi nousseet siitä tasosta, joka oli perusteena säädettäessä ruokavaliokorvauksen määrää. Elokuussa 2011 Kuluttajavirasto, aluehallintovirastot ja Ahvenanmaan valtionvirasto ovat tehneet hintavertailun gluteenittomien elintarvikkeiden hinnoista vertaamalla vuoden 2008 maalis huhtikuun hintoja vuoden 2011 elokuun hintoihin. Tehdyn selvityksen mukaan gluteenittomien tuotteiden keskimääräinen kilohinta on noussut 60 prosentissa tuotteista ja laskenut 40 prosentissa tuotteista. Hintavertailun tuloksen mukaan gluteenittomien tuotteiden hinnat ovat nousseet kolmessa vuodessa keskimäärin 3 %. 3
Ministerin vastaus Olen kevään aikana tehnyt ruokavaliokorvauksen korottamista koskevan talousarvioesityksen ja se on tällä hetkellä käsittelyssä. Helsingissä 2 päivänä heinäkuuta 2012 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko 4
Ministerns svar KK 514/2012 vp Timo Heinonen /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 514/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Timo Heinonen /saml: Är landets regering beredd att höja kostersättningen för celiakipatienter till 48,50 euro/månad och att binda den till levnadskostnadsindexet? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Bestämmelser om kostersättning finns i lagen om handikappförmåner (570/2007). Rätt till kostersättning har den som fyllt 16 år och som på grund av en korrekt diagnostiserad sjukdom är absolut tvungen att använda glutenfria produkter. Sjukdomen är korrekt diagnostiserad om personen i fråga vid biopsi av tunntarmen konstateras ha en inflammation som är förenad med skador på tarmluddet som är typiska för celiaki. Diagnosen hudceliaki ska ställas utifrån resultatet av biopsi av huden. Undersökningsfyndet ska beskrivas i ett läkarutlåtande som bifogas ansökan. Kostersättningen kan betalas samtidigt med handikappbidrag eller vårdbidrag. Avsikten med kostersättningen är att täcka en del av de merkostnader som den glutenfria kosten orsakar. Ersättningen är 21 euro per månad. Enligt motiveringen till regeringens proposition (RP 149/2001 rd) om kostersättning är kostersättningen jämförbar med de kostnader för kliniska näringspreparat som ersätts via sjukförsäkringen och som ersättningstagaren måste betala en del av själv. Även personer som äter en normal kost måste själva betala sina näringspreparat och därför har man ansett att personer som äter en glutenfri kost själva ska stå för en del av merkostnaderna. När bestämmelserna om kostersättning infördes konstaterades det i motiveringen till regeringspropositionen att merkostnaderna för en glutenfri kost var 47 58 euro i månaden enligt en undersökning gjord av Konsumentverket 1998. Enligt en prisjämförelse av glutenfria livsmedel utförd av Konsumentverket och länsstyrelsen 2004 orsakade en glutenfri kost 34,40 43,10 euro i merkostnader per månad. Finska celiakiförbundet gjorde i mars 2008 en jämförelse av livsmedelskostnaderna. Enligt den uppgick merkostnaderna för en glutenfri kost då till i genomsnitt 48,50 euro per månad. Man har också utrett hur mycket kostnaderna för en glutenfri kost har stigit under åren. På grundval av de långsiktiga prisjämförelserna kan man konstatera att de genomsnittliga merkostnaderna på grund av en glutenfri kost inte har stigit anmärkningsvärt från den nivå som låg till grund när beloppet för den nuvarande kostersättningen fastställdes. I augusti 2011 gjorde Konsumentverket, regionförvaltningsverken och statens ämbetsverk på Åland en jämförelse av priserna på glutenfria livsmedel i mars april 2008 och priserna i augusti 2011. Enligt utredningen har det genomsnittliga kilopriset på glutenfria produkter ökat i fråga om 60 procent av produkterna och minskat i fråga om 40 procent av produkterna. Enligt resultatet av prisjämförelsen har priserna på glutenfria produkter ökat med i genomsnitt 3 procent på tre år. Jag har under våren lämnat en budgetproposition om en höjning av kostersättningen och den behandlas som bäst. Helsingfors den 2 juli 2012 Social- och hälsovårdsminister Paula Risikko 5