14 15 vuoden viimeisenä päivänä. Nämä muu tokset, jotka viikosta viikkoonkin saattoi vat olla huomattavan jyrkät, johtuivat pää asiallisesti kausiluontoisista syistä, mutta ilmeisesti vientisuhdanteiden heikkeneminen oli omansa vähentämään teollisuuden luo ton tarvetta kertomusvuoden jälkipuolis kolla. Vuoden varrella tapahtunut lisäys oli 1,196 milj. markkaa eli noin 9 %, mikä verrattuna edellisten vuosien lisäykseen, 59 ja 1 1 4 % : iin, oli aivan vaatimaton. Rahamarkkinoiden pysyessä kireinä, vä häisestä helpponemisesta huolimatta, liike pankit koko kertomusvuoden ajan olivat velassa keskuspankille, milloin enemmän, milloin vähemmän. Kertomusvuoden al kaessa rediskonttausten määrä oli 3,496 milj. markkaa, mutta tammikuun viimei senä päivänä siitä oli jäljellä vain 530 mil joonaa. Helmikuussa se jälleen nousi si vuuttaen ohimennen neljän miljardin ra jan, mutta aleni taas maalis huhtikuussa. Vuoden huippu, 4,837 miljoonaa, saavu tettiin toukokuun 15 päivänä, mutta loppu kesästä ja syksyllä liikepankit lunastivat pois rediskonttauksiaan, niin että näiden määrä lokakuun lopussa oli vain 78 milj. markkaa. Vuoden lopussa ilmeni taas nou sua, ja joulukuun viimeisenä päivänä redis konttausten määrä oli 1,697 miljoonaa, so. vajaa puolet siitä, mitä se oli ollut vuotta aikaisemmin. Nämä vaihtelut johtuivat, paitsi muista kausisyistä, suurelta osalta liikevaihtoveron kannosta, liikepankkien kun kantoaikoina on pakko auttaa asiak kaitaan yli omien käyttö varojensa. Suomen Pankin luotonannon kolmas pää tekijä on luotonanto valtiolle, jota käsitel lään edempänä. Mitä luotonannon muodolliseen puoleen tulee, on vekselien diskonttaaminen lähes yksin vallitseva, niin kuin on keskuspankin luonteen mukaista. Suoraan diskontattu jen vekselien arvo oli kertomusvuoden al kaessa 30,982 milj. markkaa ja sen päät tyessä 32,821 miljoonaa. Lisäys oli siten 1,839 milj. markkaa eli vaille 6 %. Ver tailun vuoksi mainittakoon, että vastaava lisäys vuonna oli 5,563 miljoonaa eli 18%. Hypoteekkilainojen määrä oli aivan vä häinen, vaihdellen ja milj. markan välillä. Kassakreditiiveiltä nostettu määrä oli jonkin verran suurempi ja melkoista vaihtelevampi, nim. 597 ja 104 milj. markan välillä. Kertomusvuoden aikana tämä määrä nousi 394 miljoonasta 483 milj. markkaan. Joulukuun viimeisenä päivänä tuli hypoteekkilainojen ja kassakreditiivien osalle vain 1.5 % suoranaisen luotonannon kokonaismäärästä sekä ainoastaan 1.4 % pankin kokonaisluotonannosta, kun rediskonttauksetkin otetaan huomioon. Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautisia vaihteluita valaisevat seuraavan asetelman lukusarjat. Suomen Pankin kotimainen luotonanto vuonna. Kuukauden lopussa J o u lu k u u... Tammikuu.... Helmikuu... M aa lisk u u... Huhtikuu... Toukokuu... Kesäkuu... Heinäkuu... Elokuu... Syyskuu... Lokakuu... Marraskuu.... Joulukuu... Valtion vekselit Muut vekselit Hypoteekki Kassakrelainat ditiivit Rediskont- Muut luotot taukset, rahalaitoksille 18,500 12,482 394 3,496 17,830 14,600 16,900 18,400 14,730 15,430 20,030 20,830 21,230 23,730 19,830 19,230 13,085 13,959 14,305 16,320 17,586 17,938 16,725 16,574 15,911 14,703 14,135 13,591 374 502 431 305 345 257 217 280 540 387 514 483 530 3,384 2,197 2,570 4,436 3,980 1,077 1,419 648 78 1,325 1,697. 34,896. - 31,843 32,469 33,855 37,617 37,119 37,627 38,071 39,125 38,351 38,920 35,826 35,023. Suomen Pankin suoraan talouselämälle antama luotto jakaantui kertomusvuoden lopussa talouselämän tärkeimpien haarojen kesken seuraavan asetelman osoittamalla ta valla. Vertailun vuoksi on asetelmaan otettu myös vuosia 1945 koskevat vastaavat luvut. 1945 67.7 Vientiteollisuus.. Kotimarkkinateol lisuus... 23.2 Voimalaitokset.. 7.3 1.5 Kauppa... Muu liike-elämä.. 0.3 1946 61.5 56.5 58.7 17.9 12. g 7.0 1.0 19.4 14.1 9.3 0.7 12.9 12.8 12.4 3.2 olivat alkaneet käyttää. Suomen Pankki va litsi klassillisen korkopolitiikan tien, ja niin eduskunnan pankkivaltuusmiehet joh tokunnan ehdotuksen mukaisesti helmikuun 5 päivänä päättivät korottaa kaikkia pan kin luotonannossaan soveltamia korkomääriä 2 %. Seuraavasta päivästä alkaen alin eli tavaravekseleistä velotettu korko siten nousi 7 1 4 % : iin ja muiden vekselien korko 8 1 /4 % : iin. Liikepankit ja muut luottolaitokset seurasivat, niinkuin edelli sessä on todettu, esimerkkiä, Valtion vekseleitä diskontattaessa sovellettiin, sa maten kuin edellisinä vuosina, erittäin al haista, vain 1 % :n korkoa. Setelistä. Voidaan siten todeta, että vientiteolli suus edelleen on saanut osakseen enemmän kuin puolet keskuspankin myöntämistä luo toista. Kotimarkkinateollisuuden suhteelli nen osuus on vähentynyt, niin että se nyt on sama kuin voimalaitosten ja kaupan, joista varsinkin viimemainitun osuus on tuntuvasti laajentunut, Myös muun liikeelämän saama luotto on lisääntynyt, mihin ennen kaikkea monien uittoyhdistysten luotontarve on ollut syynä. Korkomäärät. Vuoden aikana ja luotonottoon nähden vuoden alussa korkotaso yleensä oli noussut jonkin verran. Sen ohella oli vapaaehtoisen luotonannon sään nöstelyn avulla koetettu varata niukat va rat niihin tarkoituksiin, jotka yleiseltä kan nalta olivat tärkeimmät, ja eritoten välttää luottojen käyttämistä investointitarkoituksiin, mikäli nämä eivät olleet aivan vält tämättömiä, Luottopolitiikan yhtenäistämi seksi asetettiin vielä syyskuussa Suo men Pankin johtokunnan aloitteesta yh dessä muiden luottolaitoksia edustavien järjestöjen kanssa erityinen luottolautakunta. Kun rahamarkkinoiden kireys kertomus vuoden alussa yhä jatkui, tuli kysymys uudesta korkomäärien nostamisesta päivä järjestykseen. Vaihtoehtoisesti tehtiin jul kisuudessa se ehdotus, että indeksiehto otet taisiin yleiseen käytäntöön luotonannossa, jota menetelmää eräät vakuutuslaitokset Liikkeessä olevan setelistön kehitykselle kertomusvuoden alkupuolella antoi leiman sama ilmiö, jatkuvasti nouseva suunta, joka aina toisen maailmansodan puhkeami sesta alkaen, harvoin poikkeuksin, on ollut sille tunnusmerkillistä, Tammikuun alku puolella ilmeni tosin tavanmukaista kausi luontoista laskua, joka oli tavallista jy r kempi, niin että setelistö vuoden vaihteesta tammikuun 23 päivään pieneni 25,162 milj. markasta,351 miljoonaan. Mutta tämän jälkeen alkoi nouseva suunta, sekin suurelta osalta kausi-ilmiö, niin että setelistö huh tikuun lopussa ensimmäisen kerran sivuutti 27 miljardin rajan. Tällä tasolla liikkeessä oleva setelimäärä sitten pysytteli poiketen siten edellisten vuosien kehityksestä, joka kesälläkin oli kohoava. Kun vuoden huippu, 28,189 milj. markkaa setelistön tähän asti korkein taso oli saavutettu syys kuun päättyessä, alkoi aleneva suunta. Vuo den viimeisenä päivänä oli seteleitä liik keessä 27,369 milj. markan arvosta, joten vuoden varrella tapahtunut kokonaislisäys oli 2,207 milj. markkaa vastaten vajaata 9 %, kun setelistön kasvu edellisenä vuonna oli niin suuri kuin 6,929 milj. markkaa vas taten 38 %. Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. Niiden varojen määrä, joita vastaan Suomen Pankki ohjesääntönsä mukaisesti on oikeutettu antamaan seteleitä, kehittyi vuoden varrella seuraavan asetelman osoit tamalla tavalla.
17 16 Kultakassa Ulkomaiset Ulkomaiset Ulkomaan liput Kotimaiset kirjeenvaihtajat. vekselit... setelit ja korkovekselit 2.5 620.5 311.9 31/3 135.4 2,452.3 338.7 30/6 652.1 327.4 30/9 610.3 386.3 2,026.6 429.2... 31.2 34,477.9.0 33,402.i 30.5 37,347.8 15.s 37,788.3.0 34,517.c 35,444. o 36,352.5 38,626.2 39,069.1 37,263.8 Setelinantoon oikeuttavien varojen määrä lisääntyi tuntuvasti aina syyspuoleen saakka, mutta supistui vuoden loppuun mennessä jälleen, niin että kokonaislisäys oli vain 1,819.8 milj. markkaa eli n. 5 /c. Vertailun vuoksi on mainittava, että vas taava lisäys, vekselisalkun voimakkaan pai sumisen johdosta, lähinnä edellisinä vuosina oli tuntuvasti suurempi, 15 % vuonna ja 29 % vuonna 1946. Lisäys ei kertomus vuonna enää johtunut vekselisalkun paisu misesta vaan pääasiallisesti ulkomaisten va luuttojen määrän noususta. Myös kultakassa ja ulkomaiset vekselit vaikuttivat sa maan suuntaan. Setelinkate on ollut runsas vertasipa sitä liikkeessä olevien setelien määrään tai kaikkien vaadittaessa maksettavien sitou musten kokonaismäärään. Edellinen suhde vaihteli 150.5 ja 135.8 % :n, jälkimmäinen 116.0 ja 107.8 :n välillä. Kumpikin suh deluku oli kertomusvuoden päättyessä hiu kan alempi kuin sen alkaessa. Käyttämätön setelinanto-oikeus oli sekin runsas. Suurimmillaan, 6,833 milj. mark kaa, se oli joulukuun alussa, kun taas vuo den alin määrä, 4,378 miljoonaa, saavutet tiin maaliskuun 15 päivänä. Kertomusvuo den päättyessä setelireservi oli 5,963 milj. markkaa ja 37 miljoonaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Myös verrattuna setelinanto-oikeuteen ja vaadittaessa makset tavien sitoumusten kokonaismäärään setelinantoreservi kertomusvuonna oli runsas. Kertomusvuoden alkaessa reservi oli 15.o % setelinanto-oikeudesta, mutta jo tammi kuussa suhde parani nousten aina 18. r % :iin mainitun kuun 23 päivänä. Vuoden varrella se kuitenkin pysytteli jonkin ver ran alemmalla tasolla painuen 1 2.3 % :iin lokakuun 8 päivänä. Joulukuun viimeisenä päivänä se jälleen oli vähän korkeampi, 15.3 %. Verrattuna vaadittaessa maksetta vien sitoumusten kokonaismäärään setelin- antoreservi kertomusvuoden alkaessa oli 18.9 %, saavutti huippunsa, 23.o %, tam mikuun 23 päivänä, ja alimman määränsä, 14.0 %, lokakuun 8 päivänä noustaksensa vuoden lopussa 18. o % : iin. Täsmällisen kuvan Suomen Pankin koko setelinanto-oikeudesta, sen osista ja sen käyttämisestä saa seuraavasta asetelmasta, joka valaisee näitä seikkoja vuosien ja päättyessä. Setelinanto-oikeus: Kultakassa ja ulkomai 623.0 set valuutat... Lain 13/12 1939 mukaan 34,821.0 Ohjesäännön 6 :n mu kaan... l,800.o Setelinanto-oikeus 37,4.0 2,295.0 34,968.s l,800.o 39,063.s K äytetty määrä: Liikkeessä olevat setelit 25,161.5 Muut vaadittaessa mak settavat sitoumukset. 5,623.1 Myönnetyistä kassakreditiiveistä nostamatta 533.S oleva määrä... Käytetty setelinanto-oikeus... 31,318.4 Setelinantoreservi... 27,368.9 5,206.2 525.5 33,100.6 5,925.6 5,963.2 Käytetty määrä ja reservi.. 37,4.0 39,063.8 Punkin suhde valtioon. Valtion luotonotto Suomen Pankista py syi kertomusvuonna suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenäkin vuonna vaihdel len viikosta viikkoon melko voimakkaasti sen mukaan, miten valtion kassoihin ker tyi verotuloja ja lainavaroja verrattuna samanaikaisten maksujen määrään; posti siirtotilillä olevien määrien vaihtelut ai heuttivat osaltaan samanlaisia muutoksia. Valtiolle annetun luoton määrä oli kerto musvuoden alkaessa 18,500 milj. markkaa, painui siitä aina 13,800 miljoonaan helmi kuun puolivälissä, mutta kohosi syksyllä saavuttaen 23,730 milj. markan huipun lo kakuussa. Vuoden lopussa se jälleen supis tui ollen joulukuun päättyessä 19,230 mil joonaa. Tämä määrä oli 730 milj. markkaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin, mille seikalle ei, juuri mainituista syistä, ole an nettava erityistä merkitystä. Toiselta puolen on muistettava, että val tion vekseliluotto ei täsmällisesti ilmaise valtion keskuspankista ottaman luoton net tomäärää. Valtiolla oli näet yleensä pano ja ottotilillään Suomen Pankissa saatava, jonka määrä vaihteli jyrkästi viikosta viik koon nousten aina 558 milj. markkaan tou kokuun 8 päivänä. Toisinaan tämä tili kui tenkin oli tyhjä, ja valtio oli melkoisin määrin ylittänytkin tilinsä, heinäkuun 8 päivänä jopa 921 milj. markalla. Kerto musvuoden alkaessa valtion saatava pano ja ottotilillä oli 114 milj. markkaa ja sen päättyessä 19 miljoonaa. Jos nämä erät otetaan huomioon, saadaan tulokseksi, että valtion nettovelka kertomusvuoden alkaessa oli 18,386 milj. markkaa ja sen päättyessä 19,211 miljoonaa, joten lisäys oli 825 milj. markkaa. Paitsi varsinaista luotonantoa valtiolle Suomen Pankki on ostamalla valtion obli gaatioita myöntänyt valtiolle luottoa, joskin se luonteeltaan pikemmin on kat sottava eräänlaiseksi varojen sijoitukseksi. Kertomusvuoden alkaessa tällaisten obli gaatioiden kirjattu arvo oli 280 milj. mark kaa ja sen päättyessä melkein sama, 279 miljoonaa. nissä Neuvostoliiton, Tanskan ja Puolan kanssa. Uusia maksusopimuksia selvityspohjalla tehtiin kertomusvuonna Bulgarian, Islannin, Jugoslavian, Saksan itäisen miehitysvyöhykkeen, Turkin ja Unkarin kanssa. Sitäpaitsi tehtiin eräitä muutoksia Norjan ja Puolan kanssa aikaisemmin teh tyihin sopimuksiin. Selvitystileiltä kertomusvuonna ja, ver tailun vuoksi, vuonna suoritettujen maksujen jakaantumista eri maiden kesken valaisee seuraava asetelma. Ulkomaiset selvitystila. Huolimatta siitä, että tuonti suuresti vil kastui, ei tuontiremburssien käytössä ta pahtunut mainitsemisen arvoista nousua. Vientiremburssit sitä vastoin lisääntyivät suunnilleen samassa suhteessa kuin vienti kin kasvoi. Näin ollen näyttää siltä, että remburssiliike olisi saavuttanut tai saavut tamassa huippunsa. Syynä tähän on ilmei sesti se tosiasia, että rahanniukkuus on pa kottanut tuontiliikkeet käyttämään halvem pia maksutapoja kuin remburssimenettelyä, milloin siihen on mahdollisuuksia. Ulkomaankaupan vilkastuessa suoritettiin myös selvitystileiltä viejille ynnä muille suurempia summia kuin aikaisempina vuo sina. Lisäys oli kuitenkin suhteellisen vaa timaton, 18 c/c, vastaten 62 % edellisenä vuonna. Suoritettu summa oli kaikkiaan viime vuonna 16,598 milj. markkaa vasta ten 14,037 miljoonaa vuonna ja 8,658 miljoonaa vuonna 1946. Erityisen suuri merkitys oli selvitvstileillä kaupankäyn 3 1720/49 Bulgaria... Islanti...... Jugoslavia... Norja... P u o l a...... Romania... Saksa, Itäinen.... Saksa, Läntinen... S. N. T. L i i t t o...... Sveitsi... Tanska...... Turkki... Unkari... 6 7 923 1,345 19 16 142 7,274 503 3.694 108 14,037 5 130 274 739 1.418 10 87 359 8.753 525 3,953 208 137 16,598 Lisäksi suoritettiin palautustileiltä 150 milj. markkaa, kun palautusten määrä vuonna oli ollut 46 miljoonaa. Selvitystilien loppusaldo kertomusvuoden päättyessä oli 2,199 milj. markan velka vas taten 2,270 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Tämän velkasaldon jakaantumista kaupal listen selvitystilien ja saksalaisten saata vien tilien kesken on käsitelty toisessa yh teydessä. Remburssit.
19 18 Tuontirembursseja avattiin kertomus vuonna kaikkiaan 5,123 määrältään 15,058 milj. markkaa vastaten 5,141 remburssia ja 14,989 miljoonaa edellisenä vuonna. Kerto musvuoden päättyessä avoinna olevien rem burssien arvo oli 3,148 milj. markkaa eli jonkin verran suurempi kuin vuotta aikai semmin, jolloin vastaava arvo oli 2,546 miljoonaa, Vientiremburssien luku nousi 371:stä vuonna 500:aan vuonna, ja nii den arvo kohosi vastaavasti 4,845 milj. markasta 5,575 miljoonaan. Vuoden päät tyessä avoinna olevien vientiremburssien arvo oli 950 milj. markkaa, kun vastaava arvo vuotta aikaisemmin oli vain 347 mil joonaa. Pankin tilinpäätös. Edellä on käsitelty pankin tiliaseman tärkeimpiä eriä ja valaistu niissä kertomus vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Täydennykseksi on syytä tarkastaa pankin omaisuustasetta ja tulostasetta kokonaisuu dessaan. Omaisuustase. Suomen Pankin omaisuustase kertomus vuoden alkaessa ja päättyessä käy ilmi alla olevasta asetelmasta, joka antaa yleiskuvan vuoden varrella tapahtuneista muutoksista. Varat: 2.5 Kultakassa... 620.5 Ulkomaiset valuutat... 311.9 Ulkomaiset vekselit.... Ulkomaanrahan määräi set setelit ja korkoliput 31.2 Diskontatut vekselit... 30,982.3 Rediskontatut vekselit.. 3,495.6 Hypoteekkilainat... 23.6 Kassakreditiivit... 394.4 Suomen rahan määräiset 216.0 obligaatiot... Ulkomaanrahan määräi 166.0 set obligaatiot... 1,260.2 Eri tilit... 2,026.6 429.2 37,504.8.0 32,820.6 1,697.0.i 483.1 725.2 162.0 1,364.7 40,020.9 Velat: Liikkeessä olevat setelit 25,161.5 113.7 Valtion pano- ja ottotili Muiden pano- ja ottotilit 2,883.9 166.0 Postivekselit... Ulkomaiset tilinpitäjät. 136.1 Ulkomaiset selvitystilit. 2,269.5 Ulkomainen v e lk a... Eri tilit... 53.9 J ä rjestely tilit... 3,308.3 125.0 Kasvaneet korot... Kantarahasto... l,250.o Vararahasto... 1,433.1 Pankin v o it t o... 603.8 27,368.9 18.8 1,462.5 68.s 1,121.5 2,199.o 258.4 77.7 1,326.7 148.0 5,000.o 136.9 834.2 37,504.8 40,020.9 Varojen puolella on, aikaisemmin käsitel tyjen erien lisäksi, syytä panna huomiota obligaatiosalkun paisumiseen. Pankin ohje säännön mukaan ei obligaatiovaraston sekä hypoteekkilainojen ja kassakreditiivien yh teenlaskettu summa saa ylittää pankin omien varojen puolta määrää. Mutta sen jälkeen kun kesäkuussa oli lisätty tätä, niin kuin alempana esitetään, ja pankin mahdollisuudet tällaisen luoton myöntämi seen siten olivat huomattavasti laajentu neet, on pankin puolelta järjestetty eräs suuri obligaatiolaina, jonka määrällä lyhen nettiin asianomaisen asiakkaan vekseliluottoa. Tämän johdosta, ja kun joitakin obligaatioeriä tavallisessa järjestyksessä oli lu nastettu, markkamääräisten obligaatioiden kirjattu arvo nousi 217 miljoonasta 725 milj. markkaan. Samaan aikaan ulkomaan valuutassa annettujen obligaatioiden kir jattu arvo lunastusten johdosta aleni 166 miljoonasta 162 milj. markkaan. Velkapuolella on aikaisemmin käsitelty jen erien lisäksi paikallaan katsella muiden kuin valtion pano- ja ottotileillä sekä pan kin omissa varoissa tapahtuneita muutok sia. Puheena olevilla pano- ja ottotileillä on yleensä ollut melkoisesti varoja näiden summan vaihdellessa 750 milj. markasta helmikuun alussa 3,441 miljoonaan loka kuun 8 päivänä. Vuoden varrella näillä tileillä olevan velan määrä aleni 2,884 milj. markasta 1,463 miljoonaan, siis noin puo leen. Jo vuonna oli tehty aloite Suomen Pankin kantarahaston korottamisesta. Sen jälkeen kun pankin ohjesäännön asian omainen kohta oli muutettu, toteutet tiin korottaminen kesäkuun 30 päivänä siten, että kantarahastoa lisättiin 1,250 milj. markasta 5,000 miljoonaan. Lisäys, 3,750 miljoonaa, saatiin siten, että vararahastosta siirrettiin kantarahastoon 1,600 milj. mark kaa ja järjestely tileiltä, joille vuosien var rella oli kirjattu melkoisia varauksia, 2,150 miljoonaa. Nämä siirrot yhdessä vuo den varrella tehtyjen rahastojen lisäysten kanssa selittävät sen, että vararahasto supistui 1,433 miljoonasta vuoden ti linpäätöksessä 137 milj. markkaan vuoden päättyessä. Järjestelytilien saldo pie neni vastaavasti 3,308 milj. markasta 1,327 miljoonaan. Suomen Pankin kanta- ja va rarahaston summa, joka kertomusvuoden alkaessa oli 2,683 milj. markkaa, nousi tä ten sen päättyessä 5,137 miljoonaan, joten lisäys oli runsaasti 90 %. Jos järjestelytileilläkin olevat pankin omat varat otetaan huomioon, vastaavat luvut olivat 5,991 ja 6,464 milj. markkaa. Arvosteltaessa Suomen Pankin aseman vakavuutta on vielä otettava huomioon, että pankilla on eräitä varoja, jotka eivät tule näkyviin sen omaisuustaseesta. Tällaisia ovat pankin omistamat kiinteistöt ja osak keet. Sen johdosta, että pankin ohjesään nössä säädetään, ettei pankin kiinteistöjen ja kaluston eikä sen omistamien osakkeiden arvoa saa lukea pankin vararahastoon, on nämä yleensä heti hankittaessa kokonaisuu dessaan poistettu pankin omaisuustaseesta. Täydennykseksi tilinpäätösluvuille on siksi syytä esittää seuraavat tiedot näistä omai suuseristä. Ilmoitetut arvot tarkoittavat osittain verotusarvoja, osittain näiden ta solla olevia arvioita, osittain taas, mikäli on kysymys äskettäin hankituista omaisuus eristä, hankintahintoja. Kiinteistöt: Pääkonttori... Tampere I... II... L a h t i... Turku... Kotka... Pori... Oulu... Kuopio... Vaasa... M ik k e li... Jyväskylä (tontti)... Helsinki: Vironkatu 1... Kirkkokatu 1 4... Meritullinkatu 8... Eduskuntatalon vierestä pääkonttorin uutta toimi taloa varten ostettu tontti Helsingin pitäjä: Henkilökunnan kesähuvila... Jyväskylä: Mattilankadun asuintalo vuokratontilla... Kypärämäki... Janakkala: Mikkolan tila R N :o 1236 Tervakosken kylässä... Osakkeet: Osakkeita kpl. Enso-Gutzeit Oy.... Kirjateollisuusasioimisto Oy... Oulu Oy... Pohjolan Voima Oy...... Ab. Strömberg Oy..1... Oy. Yleisradio A b... Tervakoski Oy... 117,0 4,300 2,000 5,150,000 50 12,713 Asunto-osakkeita: Oy. Liisankatu 14, Helsinki... Oy. Kataja, Helsinki... Bostads-Ab. Kristinegatan 19 Asunto-Oy., Helsinki.. Oy. Liisankatu 16, Helsinki... Oy. Soma, Helsinki... Oy. Kolmikanta, Vaasa... 98 7 19 18 20 9 Osakkeen nimellisarro mk 500 100 10,000 5.000 10,000 1.000 2,500 500 500 ^.rv0, 101. l 88.4 55.o 58.3 19.2 10.5 14.9 7.5 15.8 7.2 6.9 4.3 19.5 21.5 14.o 70.2 11.o 2.8 0.7 4.7 533.5 Arvo 2.7 5 1.72 3.40 60. o o 48.oo 0.15 292.40 12.74 0.33 1.06 0.47 0.10 0.10 643.
20 21 Tulostase. Tulot: Korot kotimaisesta lainausliikkeestä... Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta... Korot obligaatioista... Sekalaiset tulot... A g iovoitto... Provisiot... Menot: Palkat ja palk k iot... Eläkkeet ja avustukset... Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut.. Haarakonttorien valvojien palkkiot... Lapsilisä- ja kansaneläkemaksuosuudet... Setelien painatus... K u lu t... Poistot... Kaluston tiliarvon alennus... Pankin voitto... Suomen Pankin voitto- ;ja tappiotili vuolleita verrattuna edellisen vuoden vastaavaan tiliin näkyy seuraavasta asetelmasta. Äskettäin tehdyn päätöksen mukaan ei tässä asetelmassa viime vuodelta enää esiinny pennejä, vaan kaikki summat 011 pyöristetty täysiksi markoiksi. mk 517,474,093: 90 2,686,665: 60 36,556,515: 10,586,300: 58,677,7: 15 152,664,802: 75 778,646,101: 40 mk 706,386,661 1,099,721 48,578,1 12,148,000 112,270,502 215,727,365 1,096,210,490 84,180,691: 50 111,879,127 5,448,508: 6,615,550 352,515: 462,470 i 253,866: 510,800 2,234,455 51,025,093: 65,311,997 21,372,855: 90 32,780,504 -. 7,984,070: 50 37,642,304 _ 4,179,856: 4,591,587 603,848,645: 50 834,181,696 778,646,101: 40 1,096,210,490 toja. Noudattaen vanhoja perinteitä on näet poistettu Kuopion haarakonttorin talon korottamisesta aiheutuneet kustannukset, 11.6 milj. markkaa, setelipainon tilanpuutteen lieventämiseksi tehdyn päärakennuksen lisäyksen kustannuksista puolet eli 4.r> miljoonaa sekä Helsingistä ja Jyväskylästä ostettujen kahden kiinteistön hinta, yhteensä 13.2 miljoonaa, ynnä Jyväskylän vanhan pankkitalon siirron ja muutostöiden kustannuksia 5.4 milj. markkaa. Sitäpaitsi poistettiin vuoden varrella ostetun kaluston arvo, 4.6 milj. markkaa, kokonaan. Näin ollen pankin nettovoitto tuli olemaan 834.2 milj. markkaa. Voitto oli siten 230.4 miljoonaa suurempi kuin edellisenä vuonna. Nettovoiton viimeaikaista kellitystä valaisee seuraava lukusarja, josta näkyy, kuinka paljon suurempi nettovoitto 011 nyt kuin ennen sotaa sekin inflaation seurauksia. Vuonna 1938... 104.o milj. markkaa 1945 236.s 1946 2.2., 603.8 834,181,696 markkaa. Ohjesäännön mukaan on puolet voitosta, so. mk 417,090,848:, siirrettävä vararahastoon. Kuluvan vuoden ensimmäisessä tilailmoituksessa vararahasto olikin noussut 554.0 milj. markkaan. Nettovoiton toisesta puoliskosta siirretään 400.o milj. markkaa, mikä summa 011 otettu valtion tuloarvioon, käytettäväksi valtion yleisiin tarkoituksiin. Jäljelle jäävä erä, 17.1 milj. markkaa, on siirretty käyttämättömien voittovarojen tilille. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että nämä voittovarat, määrältään 17,090,848 markkaa, siirrettäisiin pankin vararähastoon. Luotonannon lisääntyessä ja muunkin pankkitoiminnan laajentuessa sekä korkokannan nousun johdosta Suomen Pankin kirjatut tulot ovat voimakkaasti lisääntyneet, kokonaistulot 1,096.2 milj. markkaan oltuaan 778.6 miljoonaa vuonna ja vain 358.6 miljoonaa vuonna 1946. Viime vuoden lisäys oli siten 317.6 milj. markkaa eli 41 % vastaten noin 117 % edellisenä vuonna. Tulojen lisäykseen ovat kaikki tuloerät vaikuttaneet, lukuun ottamatta korkoja ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta. Siten korkotulot kotimaisesta lainausliikkeestä lisääntyivät 188.9 milj. markkaa eli runsaasti 36 %, obligaatiokorot 12.o miljoonaa eli n. 33 %, agiovoitto 53.g miljoonaa eli 91 /c, provisiot 63.o miljoonaa eli 41 % ja sekalaiset tulot 1.5 miljoonaa eli 15 %. Kuitenkin on osa korkotuloista ja agiovoitosta, samaten kuin edellisinäkin vuosina, siirretty järjestely tileille pankin aseman vahvistamiseksi. Myös pankin menot ovat pitkin linjaa kasvaneet. Tämän ovat aiheuttaneet hintojen ja palkkojen kohoaminen, jota jatkui kertomusvuoden alkupuolella, sekä toiminnan laajeneminen. Siten varsinaiset palkat ja palkkiot ovat nousseet 27.7 milj. markkaa eli 33 %, minkä ohella muut palkkaerät sekä eläkkeet ja avustukset kohosivat 1.5 miljoonaa eli 25 %. Kun vielä ottaa huomioon uuden erän, lapsilisä- ja kansaneläkemaksuosuudet, joka sekin on luettava palkkakustannuksiin, saadaan tulokseksi, että kaikki palkka-, eläke- ja avustusmenot yhteensä kohosivat 90.2 milj. markasta 121.7 miljoonaan eli melkein 35 %. Setelien painatus on vaatinut 14.3 milj. markkaa eli 28 % enemmän kuin vuonna, ja kulut ovat lisääntyneet 11.4 milj. markkaa eli 53 %. Lisäykset olivat useimmissa kohdin pienemmät kuin vuonna. Pankin varsinaiset menot olivat kertomusvuonna kaikkiaan 219.S milj. markkaa vastaten 162.0 miljoonaa edellisenä vuonna. Lisäys oli siten 57.2 milj. markkaa eli 35 %. Varsinaisten menojen ohella viime vuoden tulostaseessa esiintyy melkoisia pois-
23 Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita. Setelien lunastaminen. Kun sen asetuksen, jolla Suomen Pankki viimeksi marraskuun 29 päivänä 1945 oli oikeutettu poikkeamaan ohjesääntönsä 8 :n 1. kohdan säännöksistä setelien lunastami seen nähden, voimassaoloaika vuoden lopussa olisi mennyt umpeen, pankin johto kunta, katsoen ettei ollut mahdollista palata kultaan sidottuun rahakantaan, teki aloit teen asetuksen voimassaoloajan pidentämi seksi. Yhtyen johtokunnan mielipiteeseen pankkivaltuusmiehet pyysivät valtioneuvos tolta, että Suomen Pankki asetuksella oi keutettaisiin vuoden 1951 loppuun saakka edelleen poikkeamaan ohjesääntönsä 8 :n 1. kohdan määräyksistä. Tämä oikeus myönnettiin pankille joulu kuun 3 päivänä annetulla asetuksella. Tilintarkastus. Vuoden valtiopäivillä valitut tilin tarkastajat, kunnallisneuvos Aleksanteri Fränti, kansanedustaja Kaisa Hiilelä, kun nallisneuvos Kaapro Moilanen, kansanedus taja Johannes Mustonen ja maanviljelijä Juho Niukkanen, toimittivat viime vuoden helmikuun 16 ja 20 päivän välisenä aikana pankin vuoden tilintarkastuksen. Ti lintarkastajain lausunnon mukaisesti ja pankin ohjesäännön tätä koskevain sään nösten nojalla pankkivaltuusmiehet myön sivät johtokunnalle vastuuvapauden pankin hallinnosta vuodelta. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus. Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitus ten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoma: helmikuun 5, huhtikuun 28, kesäkuun 3, elokuun 25, lokakuun 20 ja joulukuun 16 päivänä. Inventtaukset sekä haarakonttorien ja asioimistojen tarkastukset. a) Pääkonttorissa. Johtosääntönsä 6 : n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovat toimittaneet pääkontto rin kassojen, kassaholvien ja rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haa rakonttorien käsikassat ja holvit kerran kuukaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. c) Asioimistoissa. Niinikään pankkivaltuusmiehet ovat val voneet, että pankin asioimistoja hoitavien liikepankkien valvojat ovat sopimuksenmukaisesti inventoineet asioimistojen kassava rat kerran kuukaudessa. Sitäpaitsi on vuoden kuluessa tarkastettu kaikki haarakonttorit. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot. Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen sekä Elis Holmin hätäapurahaston tilit vuodelta ja lähettäneet jäljennökset tileistä pankkivaliokunnalle. Suomen Pankin soveltamien korkojen korottaminen. Tammikuun lopussa johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen Suomen Pankin soveltamien korkojen korottami sesta. Esitystään johtokunta perusteli sillä, että inflatorisen suunnan jatkuessa varojen sijoittamista reaaliarvoihin inflaatiosta hyötymistarkoituksessa oli jatkunut, eivätkä edellisenä vuonna toimeenpannut yhteensä 1*4 % :n suuruiset korkojen korottamiset olleet pystyneet sitä sanottavasti hillitse mään. Niinikään oli eräillä tahoilla jatku vasti havaittavissa tuottajien pyrkimystä lykätä vientiään tai muuta myyntiään hin nannousun toivossa, mistä oli ollut seurauk sena, että rahamarkkinat olivat jatkuvasti kiristyneet ja luotonkysyntä vilkastunut. Korkojen korottamisesta, edellyttäen että myös liike- ja säästöpankit tulisivat ryhty mään siihen, olisi sitäpaitsi se suotuisa seu raus, että talletuskoron noustessa olisi syytä odottaa talletusten rupeavan lisääntymään. Näistä syistä johtokunta katsoi tarkoi tuksenmukaiseksi, että Suomen Pankin so veltamia korkoja korotettaisiin 2 % eli 7 14 8 % % : iin. Pankkivaltuusmiehet hy väksyivät esityksen helmikuun 5 päivänä pitämässään kokouksessa, ja korotus tuli voimaan seuraavasta eli helmikuun 6 päi västä lukien. Ulkomailta saatuja luottoja. nan esityksen siitä, että Suomen Pankki ottaisi mainitulta Export-Import Bankilta 10 milj. dollarin suuruisen luoton, jonka sanottu pankki oli suostunut myöntämään raaka-aineiden ja koneiden ostamiseen Y h dysvalloista Suomen puunjalostusteollisuu delle. Luotto myönnetään Suomen Pankin asettamia A ikakirjoja vastaan, ja suorite taan siitä korkoa 3 i/2 % vuodessa. Luoton pääoman takaisin maksaminen tapahtuu kahtenatoista suunnilleen yhtäsuurena puo livuosittain maksettavana kuoletuksena, joi den suorittaminen alkaa joulukuun 31 päi vänä 1952. Koska Export-Import Bank oli asettanut luoton myöntämisen ehdoksi, että Suomen valtio sitoutuu siitä takaukseen, valtioneuvosto myönsi johtokunnan esityk sestä luotolle valtion takuun. Niinikään valtioneuvosto päätti johtokunnan esityk sestä, että valtio vastaa Suomen Pankille myös tämän luoton korosta ja sen hoidosta aiheutuvista kustannuksista sekä mahdolli sesta kurssitappiosta. Kesäkuun 3 päivänä johtokunta ilmoitti pankkivaltuusmiehille, että Sosialististen Neuvostotasavaltain Liitto oli ilmoittanut olevansa suostuvainen myöntämään Suo melle 5 milj. U S A :n dollarin suuruisen luoton. Luottovarat Suomi saisi käyttää vapaasti, ja myönnettäisiin luotto kuuden kuukauden ajaksi 2 % : n korolla. Pankki valtuusmiehet hyväksyivät johtokunnan eh dotuksen, että Suomen Pankki ottaisi sano tun luoton. Export-Import Bank, Washington, suos tui kertomusvuoden aikana kahdesti korot tamaan Suomelle puuvillanhankintoja var ten huhtikuun 2 päivänä myöntämäänsä 2 milj. dollarin suuruista luottoa. Ensimmäinen korotus tapahtui helmikuun 10 päivänä, jolloin luoton määrä korotettiin 7 milj. dollariin, ja toinen korotus syys kuun 15 päivänä, jolloin luoton enimmäis määräksi vahvistettiin 12 milj. dollaria. Korotetun luoton ehdot ovat samat kuin alkuperäisenkin, so. luotto on suoritettava takaisin 15 kuukauden kuluessa vekselien Kiinteis töj en os toja. hyväksymispäivistä lukien ja maksetaan siitä korkoa 2 y 2 % vuodessa. Suomalaiset Elokuun 25 päivänä pitämässään kokouk tuojat tekevät ostonsa suoraan Yhdysval sessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät kau tain viejiltä sopimuksilla, jotka on solmit pan, jolla Suomen Pankki oli heinäkuun 2 tava yhden vuoden kuluessa edellä maini päivänä ostanut talon ja tontin N :o 3 tuista luoton korottamispäivistä lukien. Helsingin kaupungin I kaupunginosan Koska Suomen Pankki esiintyi mainitun 7. neliössä 14 milj. markan suuruisesta luoton ottajana, johtokunta esitti pankin kauppahinnasta. Tontti, joka on pintaohjesäännön 17 :n 6. kohdan mukaisesti alaltaan 1,698 m2, sijaitsee Meritullin- ja korotuskysymvkset pankkivaltuusmiesten Kirkkokadun kulmassa, osoite Meritullin ratkaistaviksi, jotka hyväksyivät ne. Sa katu 8, ja omistaa valtio neliön kaksi muuta malla johtokunta ilmoitti valtioneuvoston Kirkkokadun puoleista tonttia. Tontilla on johtokunnan esityksestä päättäneen, että kolmikerroksinen asuinrakennus tilavuu valtio sitoutuu vastaamaan pankille koro deltaan 16,560 m3, ja ovat rakennuksen tetun luoton korosta ja sen hoidosta ai huoneistot muutamaa pientä huoneistoa lu heutuvista kustannuksista sekä mahdolli kuunottamatta vuokratut Helsingin Yliopis sesta kurssitappiosta. tolle. Joulukuussa pitämässään kokouksessa Lokakuun 6 päivänä pankkivaltuusmiepankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun hille lähettämässään kirjelmässä johto-
25 kunta teki esityksen, että pankki ostaisi pääkonttorin ja setelipainon henkilökun tien virkistys- ja vapaa-ajanviettotarkoituksiin käytettäviksi kaksi Helsingin maa laiskunnan Nordsjön kylässä sijaitsevaa tonttia toisella niistä olevine rakennuk sineen 11 milj. markan suuruisesta kauppa hinnasta. Tonttien, jotka sijaitsevat vie rekkäin Ramsjönniemen eteläpään kaakkois rannalla, yhteinen pinta-ala on 26,600 m2 ja rantaviivan pituus noin 250 m. Raken nuksia on tontilla yksi huvilarakennus tila vuudeltaan 1,550 m3, yksi asuinrakennus tilavuudeltaan 650 m3, pesutuparakennus, autovaja, jääkellari sekä vajarakennus. L i säksi on tontilla verkkopallokenttä, kaksi kaivoa ja oma laivalaituri. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät esityk sen lokakuun 20 päivänä pitämässään ko kouksessa, ja kiinteistöjä koskeva kauppa kirja allekirjoitettiin marraskuun 27 päi vänä. Osakkeiden ostoja. Hankkiakseen pääomaa voimalaitoksensa rakennustöiden jatkamiseen Pohjolan Voima Oy. korotti vuonna kahdesti osake pääomaansa, Koska Suomen Pankki oli myöntänyt osakeyhtiölle luottoa, mikä in flaation jatkuessa merkitsi luotonsaajalle suurta etua, johtokunta katsoi asianmukai seksi, että pankki hankkisi osan yhtiön osakekannasta, sekä teki tästä esityksen pankkivaltuusmiehille. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät esityksen oikeuttaen johtokun nan merkitsemään ensimmäisessä osakean nissa 3,150 kappaletta ja toisessa osakean nissa 2,000 kappaletta yhtiön 10,000 mar kan nimellismääräisiä osakkeita. Helmikuun 5 päivänä pitämässään ko kouksessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokunnan esityksen, että pankki ostaisi.000 kappaletta Ab. Strömberg O y:n 1.000 markan nimellismääräisiä osakkeita, jotka A. Ahlström Osakeyhtiö oli hank kiakseen liikepääomaa tarjonnut Suomen Pankin ostettavaksi. Kauppahinta oli 2,000 markkaa osakkeelta eli yhteensä 48 milj. markkaa. Tervakoski Osakeyhtiö, jonka osakeenemmistön Suomen Pankki omistaa, ko rotti kertomusvuoden aikana osakepää omaansa antamalla yhtiön osakkaiden mer kittäväksi kunkin osakkaan omistamaa nel jää osaketta vastaan kolme uutta osaketta eli yhteensä 6,474 uutta 5,000 markan nimellismääräistä osaketta osakeantihintaan 25.000 markkaa kappaleelta. Tämän joh dosta johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että Suomen Pankki merkitsisi osakeannissa 4,686 kappaletta uusia osak keita omistamiensa 6,8 osakkeen perus teella sekä ostaisi osakeannissa merkitse mättä jääneet osakkeet sanotusta 25,000 markan osakeantihinnasta kappaleelta. Elo kuun 25 päivänä pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen. Osakeannissa jäi merkitse mättä 1,758 osaketta, jotka pankki sittem min osti, ja sai se näin ollen haltuunsa kaikkiaan 6,444 kappaletta yhtiön uusia 5.000 markan nimellismääräisiä osakkeita yhteensä 161,100,000 markan hinnasta. Suo men Pankin omistamien Tervakoski Osake yhtiön osakkeiden määrä, joka oli ollut 72.4 % yhtiön osakekannasta, lisääntyi edellä kerrotun johdosta 8 4.0 % : iin. Kesäkuun 3 päivänä pankkivaltuusmie hille lähettämässään kirjelmässä johtokunta teki esityksen, että Suomen Pankki merkit sisi 150 kappaletta 100,000 markan nimel lismääräisiä osakkeita Joensuun kaupunkiin perustettavassa Asunto-Oy. Pankkitalo nimi sessä yhtiössä, jonka tarkoituksena on ra kentaa sanottuun kaupunkiin pankki-, liikeja asuintalo. Suomen Pankki, jonka Joen suun konttori nykyisin toimii vuokrahuo neistossa Joensuun kaupungintalossa, saisi tällöin osakkeitaan vastaavassa suhteessa varata talosta pankkihuoneiston konttoril leen sekä tarpeellisen määrän asuinhuo neita konttorin henkilökuntaa varten. Ra kennus, jonka tilavuus tulee olemaan noin 16,000 18,000 m3, on suunniteltu valmis tuvaksi noin kahden vuoden kuluessa. Suo men Pankin omistamien osakkeiden määrä vastaisi neljättäosaa yhtiön osakepääomasta. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen kesäkuun 3 päivänä, Kuparikaivososuuden ostaminen. Hankkiakseen liiketoimintaansa tarpeel lista pääomaa myymällä reaaliomaisuuttaan toiminimi Hackman & Co tarjosi Suomen P ankin ostettavaksi toiminimelle maan omistajana kuuluvan osuuden ja oikeu den kuparimalmilöydöksen hyväksikäyttöön Kuusjärven pitäjän Sysmän kylässä omis tamansa tilan maalla sijaitsevalla valtaus- alueella, johon Outokumpu Oy on saanut valtauskirjan ja joka on muodostettu Outo kumpu 103 nimiseksi kaivospiiriksi. Asian tuntijoiden antamien lausuntojen mukaan on kysymyksessä olevalla alueella kuparimalmia noin 600,000 tonnia, jonka arvo on noin 90 milj. markkaa, ja tästä pankin ostettavaksi tarjottu osuus eli puolet on siis noin 45 milj. markan arvoinen. Koska malmin louhintaan päästään kuitenkin kä siksi vasta noin 25 vuoden kuluttua, on pankille luovutettavan osuuden nykyarvo, so. määrä, joka 25 vuodessa kasvaa 6 % : n mukaan korkoa korolle laskien 45 milj. markaksi, noin 10.5 milj. markkaa. Tarjouksen johdosta johtokunta teki asiasta pankkivaltuusmiehille esityksen eh dottaen, että pankki ostaisi kysymyksessä olevan osuuden ja oikeuden kuparimalmi löydöksen hyväksikäyttöön 50 vuoden ajaksi pyydetystä 10 milj. markan hin nasta. Samalla johtokunta ilmoitti pank kivaltuusmiehille, että koska malmin lou hinta on määrätty tapahtuvaksi vain maan alaisten yhteyksien kautta, ei luovutukseen sisälly luovutuksen saajalle mitään oikeuk sia kaivosp iiriin kuuluvan, luovuttajan omistaman maa-alueen käyttöön maan pin nalla, vaan pidättää luovuttaja ne itselleen. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät ehdo tuksen kesäkuun 3 päivänä, ja luovutus kirjan tultua allekirjoitetuksi pankki hankki kiinnityksen toiminimen omistamaan kysymyksessä olevaan tilaan luovutuskir jaan perustuvan oikeutensa vakuudeksi. Lahjoituksia. Helmikuun 5 päivänä pankkivaltuusmie het päättivät, että pankin varoista lahjoi tetaan vuoden osalta 10 milj. mark kaa Keskusmetsäseura Tapiolle käytettä väksi metsätalouden edistämis- ja metsänparannustoimintaan. Joulukuun 16 päivänä pankkivaltuusmiehet tekivät jälleen saman laisen päätöksen vuoden osalta ja oli lahjoituksen määrä tälläkin kerralla 10 milj. markkaa. Uusien toimien perusta?ninen ja eräisiin toimiin tehtyjä muutoksia. Vuonna johtokunta oli tehnyt pank kivaltuusmiehille esityksen pankin voi massa olevan ohjesäännön 21 :n, jossa luetellaan pankin virat ja toimet, täydentä 4 1 7 2 0 /4 9 misestä siten, että se sallisi eräiden sellais ten tarpeellisiksi osoittautuneiden uusien toimien perustamisen, joita pankissa ei sil loin ollut. Mainitun vuoden lokakuussa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen sekä pyysivät valtioneuvostoa ryhtymään toimenpiteisiin sen mukaisen lakiesityksen antamiseksi eduskunnan hy väksyttäväksi. Lakiesitys tuli sittemmin eduskunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttiin kesäkuun 4 päivänä. Tämän tapahduttua johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että pan kin pääkonttoriin perustettaisiin tarpeelli siksi osoittautuneet vakinaiset toisen sih teerin, joka on samalla pankin asiamies, taloudenhoitajan, arkistonhoitajan, auton kuljettajien esimiehen, asentajan ja viiden vartijan toimet, Paitsi mainittuja uusia toimia, jollaisia pankissa ei aikaisemmin ollut, johtokunta ehdotti samassa yhtey dessä perustettavaksi pääkonttoriin entis ten lisäksi kaksi uutta osastopäällikön tointa, yhden uuden apulaiskassanhoitajattaren toimen sekä kaksi uutta autonkuljet tajan tointa, jotka kaikki tehtävien lisään tymisen johdosta olivat osoittautuneet tar peellisiksi. Samalla johtokunta ehdotti, että ohjesäännön 21 :n muutetun sana muodon annettua siihen mahdollisuudet, eräiden pankissa jo olevien tointen nimi tykset muutettaisiin siten, että pankin sih teerin toimi muutettaisiin pääsihteerin toi meksi, vahtimestari-autonkuljettajien toi met autonkuljettajien toimiksi, vahtimes tari-lämmittäjien toimet lämmittäjien toi miksi, vahtimestari-talonmiesten toimet ta lonmiesten toimiksi sekä haarakonttorien konttorikirjurien toimet haarakonttorien kirjanpitäjien toimiksi. Niinikään johto kunta ehdotti, että setelipainon tarkasta jan toimi, joka tarpeettomana jo useat vuo det oli ollut täyttämättä, lakkautettaisiin. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johto kunnan esitykset kesäkuussa pitämässään kokouksessa, ja uudet toimet sekä entisiin tehdyt muutokset tulivat voimaan heinä kuun alusta lukien. Perhelisän maksamisen lopettaminen, kal liinpaikanlisät ja ylimääräisten toimi henkilöiden palkkaus. Sen johdosta, että heinäkuun päivänä annetun ja saman vuoden lokakuun
26 27 1 päivänä voimaan tulleen lapsilisälain mu kaan lapsen elatusta ja kasvatusta varten suoritetaan, sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään, valtion varoista lapsili sää 7,200 markkaa vuodessa jokaisesta Suo messa asuvasta ja Suomen kansalaisuuden omaavasta kuuttatoista vuotta nuoremmasta lapsesta, johtokunta teki elokuussa pankkivaltuusmiehille esityksen, että Suomen Pankki lopettaisi sanotun lokakuun alusta alkaen perhelisän maksamisen, joka oli kuu lunut sen toimenhaltijani palkkaukseen. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät esityksen sekä vahvistivat sen aiheuttamat muutokset pankin palkkaussääntöön. Joulukuussa johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että Suomen Pan kin vakinaisille ja ylimääräisille toimen haltijoille maksettaisiin myös vuonna 1949 kalliinpaikanlisää samojen periaatteiden mukaisesti kuin valtion viran tai toimen haltijoille. Pankkivaltuusmiehet hyväksyi vät esityksen joulukuun 16 päivänä pitä mässään kokouksessa ja myönsivät tarkoi tukseen yhteensä noin 11,990,000 markan suuruisen määrärahan. Samassa kokouksessaan pankkivaltuus miehet myönsivät noin 30,200,000 markkaa käytettäväksi pankin ylimääräisten toimi henkilöiden palkkaamiseen vuonna 1949. Eläkkeet ja avustukset. Pankkivaltuusmiehet ovat kuluneen vuo den aikana myöntäneet kolme eläkesäännön mukaista eläkettä ja samoin kolme vuo tuista avustusta. Näiden yhteinen vuotui nen määrä on 530,160 markkaa. Maaliskuussa johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että Suomen Pankin myöntämät ja vastedes myönnettävät eläk keet ja avustukset yhdenmukaisesti valtion maksamien eläkkeiden kanssa sidottaisiin viralliseen elinkustannusindeksiin samalla tavalla kuin edellisenä vuonna oli mene telty pankin toimenhaltijain peruspalkkoi hin ja ikälisiin nähden. Pankkivaltuusmie het hyväksyivät esityksen ja valtuuttivat johtokunnan toimittamaan kertomusvuoden alusta lukien eläkkeiden ja avustusten elin kustannusindeksin vaihteluihin perustuvan tarkistuksen valtioneuvoston valtion eläkkeennauttijain eläkkeiden tarkistuksesta an tamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. Haarakonttorien valvojat. Pankin haarakonttorien valvojina ja näi den varamiehinä ovat vuonna 1949 pankki valtuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Hämeenlinnan konttori: valvojat kaup paneuvos Anders Gustaf Skogster ja toi mitusjohtaja Kaarlo August Noro sekä va ramiehet varatuomari Y rjö Jokiranta ja toimitusjohtaja Aleksi Tandefelt; Joensuun konttori: valvojat fil. maisteri Y rjö Antero Kankaanrinta ja asianajaja, varatuomari Mauno Moilanen sekä vara miehet kaupunginjohtaja, kunnallisneuvos, fil. maisteri Armo Pyhälä ja kauppaneuvos Juhana Tarma; Jyväskylän konttori: valvojat johtaja Kaarlo Vilhelm Laitila ja poliisimestari, varatuomari Eino Ilmari Karpio sekä va ramiehet apulaiskaupunginjohtaja, dipl. insinööri Veikko Johannes Tolamo ja joh taja Toivo Johannes Heinonen; Kotkan konttori: valvojat toimitusjoh taja, kunnallisneuvos Veikko Aleksander Cajander ja toimitusjohtaja, kauppaneuvos, pormestari Hugo Gustaf Johannes Melart sekä varamiehet kaupunginsihteeri, hovioikeudenauskultantti Kustaa Ilmari Laakso nen ja toimitusjohtaja Kaarlo Erkki Mar janen; Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja maanvil jelysneuvos Niilo Ilmari Jokinen sekä va ramiehet oikeusneuvosmies Gunnar Valde mar Helien ja toimistonhoitaja Vilho Ruot salainen; Lahden konttori: valvojat johtaja Väinö Tuompo ja rehtori, fil. maisteri Artturi Aukusti Tähtinen sekä varamiehet kaupun ginjohtaja Olavi Ilmari Kajala ja toimitus johtaja, insinööri Torsten Martin Lindroos; Mikkelin konttori: valvojat kihlakunnan tuomari Erkki Veikko Kuokkanen ja kun nallisneuvosmies Otto Kinnunen sekä vara miehet johtaja Walter Pulkkinen ja toimi tusjohtaja, talousneuvos Otto Eskelinen; Oulun konttori: valvojat toimitusjohtaja Otto Alfons Karhi ja oikeuspormestari Kaarlo Torsten Reinilä sekä varamiehet johtaja Jalmari Kustaa Korkeakivi ja toi mitusjohtaja, kauppaneuvos Aarne Toivo nen; Porin konttori: valvojat johtaja Toivo Henrik Rintala ja fil. tohtori Frans Vih tori Härmä sekä varamiehet kauppaneuvos Juho Antti Airio ja johtaja Y rjö Nurmi; Tampereen konttori: valvojat toimitus johtaja A lpo Pesonen ja laamanni, oikeuspormestari Lauri Talvia sekä varamiehet toimitusjohtaja, eversti Eric B :son Schau man ja johtaja Lauri Pellas; Turun konttori: valvojat maaherra Frans Vilho Kyttä ja johtaja Julio Heikki Kur kela sekä varamiehet johtaja Aarne Laak sonen ja toimitusjohtaja Väinö Jylhä; sekä Vaasan konttori: valvojat johtaja Lauri Aleksander Niinioja ja pormestari Axel Elias Laxen sekä varamiehet johtaja Juho Viljam Vaahtoniemi ja toimitusjohtaja E i nar Armas Railo. Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat. Pankkivaltuusmiehinä olivat vuoden alusta lokakuun 12 päivään saakka seuraa vat henkilöt: Pekkala, Mauno, pääjohtaja, Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Leikola, Erkki, professori, Salmenoja, Pietari, pääjohtaja, Leppälä, Juhani, kunnallisneuvos, Filppula, Juho Erland, kunnallisneuvos, Manninen, Hugo, kansanedustaja, Peltonen, Onni, ministeri, Söderhjelm, Johan Otto, lakitieteen toh tori. Suppeamman valtuuston muodostivat kolme ensinmainittua. Puheenjohtajana toimi allekirjoittanut Pekkala ja varapuheenjohtajana allekir joittanut Vesterinen. Viime heinäkuussa toimitettujen edus kuntavaalien jälkeen kokoontuneen edus kunnan valitsijamiehet valitsivat lokakuun 12 päivänä pankkivaltuusmiehiksi seuraa vat henkilöt: Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Peltonen, Onni, ministeri, Leikola, Erkki, professori, Pekkala, Mauno, pääjohtaja, Leppälä, Juhani, kunnallisneuvos, Salmenoja, Pietari, pääjohtaja, Filppula, Juho Erland, kunnallisneuvos, Söderhjelm, Johan Otto, lakitieteen toh tori, Manninen, Hugo, kansanedustaja. Näistä kolme ensinmainittua muodosta vat suppeamman valtuuston. Lokakuun 20 päivänä pitämässään ko kouksessa pankkivaltuusmiehet valitsivat puheenjohtajakseen allekirjoittaneen Veste risen ja varapuheenjohtajakseen allekirjoit taneen Peltosen. Pankin tilintarkastajiksi vuoden ti lejä tarkastamaan valitsijamiehet ovat va linneet seuraavat henkilöt : Niukkanen, Juho, maanviljelijä, kansan edustaja, hänen varamiehensä Laine, Lauri, maatalousteknikko, kansanedustaja; Hiilelä, Kaisa, rahastonhoitaja, kansan edustaja, hänen varamiehensä Bryggari, Tuomas, kivityömies; Moilanen, Kaapro, kunnallisneuvos, hä nen varamiehensä Kullberg, Henrik, maan viljelijä, kansanedustaja; Mustonen, Johannes, metsätyöläinen. kansanedustaja, hänen varamiehensä Kulo, Kusti, apulaishuoltopäällikkö; sekä Fränti, Aleksanteri, kunnallisneuvos, hä nen varamiehensä Öhman, Carl Arne, lakitieteen kandidaatti, kansanedustaja. Helsingissä maaliskuun 16 päivänä 1949. VIHTORI VESTERINEN. O. Peltonen. Erkki Leikola. Mauno Pekkala. Juhani Leppälä. P. Salmenoja. J. Eri. Pilppula. J. O. Söderhjelm. H. Manninen. Esko K. Leinonen.