K ä y te tty määrä: Käytetty setelinantooikeus 12,207.2

Transkriptio

1 14 15 maksettavien sitoumusten määrästä, sen jälkeen tämä suhdeluku vähän aleni saa vuttaen vuoden alimman määrän, %, toukokuun päättyessä. Kesällä katesuhde jälleen parani, ja vuoden päättyessä ka tetta oli 107.o % sitoumusten summasta. Suurin piirtein samanlainen oli katteen kokonaismäärän suhde 'liikkeessä olevaan setelistöön kuitenkin sillä erotuksella, että kate oli vielä runsaampi. Koko kate oli näet kertomusvuoden alkaessa % ja sen päättyessä % liikkeessä olevasta setelistöstä. Setelinantoreservi oli koko kertomusvuo den ajan runsas, vaikkakin sen vaihtelut olivat melkoiset. Vuoden alkaessa setedinantoreservi oli 2,929.7 milj. markkaa. Kun valtio jälleen, niinkuin vuonna 1941, ajoit tain tuntuvin määrin ylitti pano- ja ottotiliään, setelinantoreservi pieneni, mutta vuoden alin määrä, 1,814.5 milj. markkaa, oli kuitenkin hyvin korkea verrattuna esim. edellisen vuoden alimpaan määrään. Sit temmin valtio selvitti tilinylityksensä, minkä johdosta setelinantoreservi jälleen lisääntyi nousten lokakuun 8 päivänä vuo den korkeimpaan määrään, 3,170.6 milj. markkaan. Kertomusvuoden päättyessä se telinantoreservi oli samalla tasolla kuin sen alkaessa, nimittäin 2,884.l milj. markkaa eli vain 45.6 miljoonaa pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Verrattuna vaadit taessa maksettavien sitoumusten kokonais määrään setelinantoreservi kuitenkin oli pienentynyt 24.o% :sta kertomusvuoden alkaessa 18. 7%: iin sen päättyessä. Seuraava asetelma valaisee tarkemmin Suomen Pankin setelinanto-oikeutta ja sen käyttöä viime vuoden viimeisenä päivänä verrattuna vastaavaan tilaan edellisen vuo den päättyessä. Setelinanto-oikeus: 31/u /is 1942 Kultakassa ja ulkomaiset valuutat...*... 1,103.8 Lain mukaan joulukuun 13 päivältä ,233.l Ohjesäännön 6 :n mukaan... l,800.o Setelinanto-oikeus 15, ,877.7 l,80q.o 18,344.4 K ä y te tty määrä: 31/i /i, 1942 Liikkeessä olevat setelit 7,316.9 Muut vaadittaessa mak settavat sitoum ukset.. 4,721.4 Myönnetyistä kassakreditiiveistä nostamatta oleva määrä... 9,617.3 Käytetty setelinantooikeus 12, , ,460.3 Ulkomaiset selvitystila. Setelinantoreservi: Käytettävissä oleva... Suomen Pankilla oli kertomusvuonna, niinkuin myös aikaisemmin, hallussaan jon kin verran valtion antamia obligatioita. Niitä ei kuitenkaan voida katsoa varsinai seksi luotonannoksi valtiolle, koska ne yleensä oli hankittu Suomen Pankille sijoitustarkoituksessa ja yleisölle myytäväksi. Tällaisten obligatioiden kirjattu arvo oli kertomusvuoden alkaessa milj. mark kaa ja sen päättyessä miljoonaa, joten vuoden varrella tapahtunut vähen nys oli 23.3 milj. markkaa. 2, ,884. i Käytetty määrä ja reservi 15, ,344.4 Pankin suhde valtioon. Sodan rahoittamisen takia Suomen Pan kin on ollut pakko, luopuen aikaisemmista periaatteistaan, antaa valtiolle suoranaista luottoa. Tämä tapahtui pääasiallisesti vek seleitä diskonittaamalla. Vuoden 1941 päättyessä keskuspankki täten oli diskon tannut valtion vekseleitä 10,700.o milj. mar kan arvosta. Kertomusvuoden aikana ei ollut mahdollista välttää tällaisen luoton annon jatkamista, joskin luotonkasvu val tion verotulojen lisääntymisen johdosta voitiin pitää pienempänä kuin edellisenä vuonna. Diskontattujen vekselien määrä nousi tämän johdosta vähitellen viikko vii kolta alentuen vain neljästi ja kohosi vuoden viimeisenä päivänä 14,560.o milj. markkaan. Vuoden varrella valtio sen li säksi, niinkuin edellä on mainittu, melko yleisesti ylitti pano- ja ottotiliänsä, useasti melko suurin määrin. Ylitys saavutti huip punsa toukokuun 30 päivänä, jolloin se oli milj. markkaa. Ylitykset tasoitet tiin sitten aikanaan diskonttaamalla uusia vekseleitä. Kertomusvuoden päättyessä, niinkuin sen alkaessakin, ylitys oli selvi tetty, niin että valtiolla puheena olevalla tilillä oli pieni saatava keskuspankista. Kun tämä vähennetään vekselivelasta, valtion nettovelka Suomen Pankille kertomusvuo den alkaessa oli 10,662.6 milj. markkaa ja sen päättyessä 14,550.1 milj. markkaa. Nettovelka oli siten kasvanut 3,887.5 miljoo naa eli 36.5 % lisäyksen oltua vuonna milj. markkaa vastaten 96.o %. Vuonna 1942 ei solmittu uusia sopimuk sia selvitystililiikkeestä, vaan toiminta on tapahtunut aikaisemmin tehtyjen sopimus ten pohjalla. Sen sijaan kyllä on tehty eräitä muutoksia ja lisäyksiä voimassa ole viin sopimuksiin. Siten muutettiin Tans kan selvitysliikkeessä sovellettua tilijärjestelmää, tehtiin Ranskan ja Italian sopi muksiin eräitä lisäyksiä ja muutoksia eri näisten maksujen suoritusten etuoikeudesta sekä eräitä vähäisiä lisäyksiä Sveitsin ja Bulgarian sopimuksiin. Samoin sovittiin ns._ Kenraalikuvernementtia koskevien mak sujen suorittamisesta Saksan selvitystilin kautta. Vuonna 1942 sekä, vertailun vuoksi esi tettynä, vuosina 1941 ja 1940 viejille tili tettyjen määrien jakaantuminen vientimaan mukaan oli seuraava: Bulgaria Espanja... Italia... Jugoslavia... Kreikka... Latvia... Liettua... Neuvostoliitto... Portugali... Ranska... Romania... Saksa... Norja Hollanti... Belgia... Kenraalikuvernementti... Slovakia... Sveitsi , O.i i l.i O.o 4.7 ' 4.i O.o 3,719.i , i Tanska... Turkki... Unkari... Viro , l3.o , ,792.8 Ulkomainen selvitysliike oli siten kerto musvuonna tuntuvasti vilkkaampaa kuin lähinnä edellisinä vuosina. Lisäksi on huo mattava, että yllä olevan asetelman sum maan on lisättävä 1,737.5 milj. markkaa, mikä summa suoritettiin viejille selvitystileihin läheisessä yhteydessä olevalta eri koistöiltä. Vastaavia suorituksia oli vuo sina 1941 ja 1940 vain ja milj. markkaa. Viejille kaikkiaan selvitystilien kautta tilitetty määrä kohosi siten vuonna ,530.3 milj. markkaan, kun vastaava määrä kahtena edellisenä vuonna oli ollut 5,677.o ja 2,529.6 miljoonaa. Nousua oli ennen kaikkea tapahtunut Saksan, Tans kan, Italian, Ranskan ja Unkarin tilien käytössä. Kertomusvuoden päättyessä ulkomaisten selvitystilien nettosaldo osoitti 2,955.8 milj. markan velkaa ulkomaille. Nettovelka oli siten lähes kaksi kertaa niin suuri kuin vuotta aikaisemmin, jolloin se oli 1,489.5 milj. markkaa. Jos Saksan erikoistili ote taan huomioon, vastaava nettovelka oli milj. markkaa vuoden 1942 lopussa oltuaan vuoden 1941 päättyessä 2,536.o mil joonaa. Nettovelan lisäys on luonnollinen seuraus sotasuhdanteiden aiheuttamasta suuresta tuontitavaroiden tarpeesta. Ker tomusvuoden päättyessä ulkomainen velka oli huomattavin Saksan ja Tanskan tileissä. Sen sijaan Hollannin, Belgian, Italian ja Ranskan tilit päättyivät Suomen saatava saldoon. Viejät saivat yleensä saatavansa ilman odotusaikaa, vain Ranskaan ja Slo vakiaan tapahtuneen viennin maksu tapah tui vaihtelevan odotusajan jälkeen. Lopuksi on mainittava, että Suomen Pankki selvitystilisuoritusten lisäksi tilitti viejille kompensatiotilitse 47.3 milj. mark kaa. Remburssit. Siitä huolimatta, että ne asianhaarat, jotka suursodan puhjettua johtivat Suomen Pankin remburssiliikkeen huomattavaan laajenemiseen, vaikuttivat myös vuonna 1942, on todettava tämän liikkeen vähen tyneen kahteen edelliseen vuoteen verrat tuna.

2 16 17 Vuoden 1942 aikana avattujen tuontiremburssien luku oli siten 2,094 vastaten 2,865 vuonna 1941, samalla kun niiden määrä oli 1,236.7 milj. markkaa oltuaan edellisenä vuonna l,580.o miljoonaa. Ker tomusvuoden päättyessä avoinna olevien tuontiremburssien yhteenlaskettu aivo oli milj. markkaa vastaten miljoo naa lähinnä edellisen vuoden lopussa. Remburssien vähentymisen tärkeimpinä syinä on mainittava, että monet ostajat, ha luten välttää remburssikustannuksia, entistä pontevammin yrittivät järjestää tavaran maahansaannin ilman remburssia ja että jotkut tuontiliikkeet, mm. luotonsaannin takia, palasivat entisen liikepankkinsa asia kaspiiriin. Edelleen tavaroiden tuonti vai keutui, kun eräitä vuoden varrella päätty neitä kauppasopimuksia ei välittömästi saatu uudistetuiksi ja kun eräissä tapauksissa tuontilisenssin anto entistä tarkemmin rajoi tettiin ehdottoman välttämättömiin tavaroi hin, toisissa tapauksissa taas ulkomaat ra joittivat vientiään. Myös vientiremburssien käyttö väheni jonkin verran edellisestä vuodesta. Kerto musvuoden aikana avattiin näet 189 vientiremburssia vastaten 224 vuonna 1941 niiden määrän ollessa vastaavina ajankohtina ja milj. markkaa. Vuoden päättyessä avoinna olevien remburssien saldo oli vain 9.1 milj. markkaa, kun se vuoden 1941 lo pussa oli ollut 61.2 miljoonaa. Pankin tilinpäätös. Edellä on käsitelty tärkeimpiä niistä koh dista, joissa Suomen Pankin asemassa ta pahtui muutoksia kertomusvuoden aikana. Sen lisäksi on tarkastettava pankin omai suus- ja tulostaseita yksityiskohtaisesti. Omaisuustase. Suomen Pankin omaisuustaseen tärkeim mät erät kertomusvuoden samaten kuin lä hinnä edellisen vuoden päättyessä näkyvät alla olevasta asetelmasta, joka siten antaa yleiskuvan vuoden aikana tapahtuneista muutoksista: Varat: K ultakassa... Ulkomaiset valuutat... Ulkomaiset vekselit... Ulkomaan rahan määräiset setelit ja korkoliput... Diskontatut vekselit... Hypoteekkilainat... Kassakreditiivit... Suomen rahan määräiset obligatiot... Ulkomaan rahan määräiset o b lig a tio t... Pankkikiinteistöt ja k a lu s to... Eri tilit. v... Velat: Liikkeessä olevat setelit... Valtion pano- ja ottotili... Muut pano- ja o tt o tilit... Postivekselit... Ulkomaiset k irjeenvaih tajat... Ulkomaiset s e lv ity s tilit... Eri t i l i t... Kasvaneita k ork oja... Kantarahasto... Vararahasto... Pankkikiinteistöjen ja kalustojen arvo.... Pankin voitto... 31/ia , i / / , , , , , , , i 1, , l,1 7 9.o , , , , , Kultakassasta, ulkomaisten valuuttain su pistumisesta ja luotonannon laajenemisesta samaten kuin setelistön lisääntymisestä ja sen katteen vaihteluista on edellä tehty sel koa. Muista tileistä seuraavat ansaitsevat huomiota. Varojen puolella olevista tileistä on syytä mainita, että pankin obligatiovarasto vuo den varrella tapahtuneiden arpomisten ja myyntien johdosta pieneni. Suomen rahan määräisten obligatioiden kirjanpitoarvo vä heni näet 49.2 miljoonaa ja ulkomaan rahan määräisten arvo 32.7 milj. markkaa. Obligatiosalkun kokonaisarvo pieneni näin ollen milj. markasta miljoonaan eli 81.9 milj. markkaa vastaten 12.2 %. Vielä on mainittava, että eri tilien huomattava lisääntyminen pääasiallisesti johtui siitä, että Suomen Pankki asian lopullista järjes telyä varten pankkivaltuusmiesten suostu muksella osti valtiolta sen omistamiin EnsoGutzeit O y:n osakkeisiin perustuvat sano tun yhtiön uusien osakkeiden merkintäoi keudet ja niiden nojalla merkittävät osak keet. Osaketilille oli siten vuoden vaih teessa merkittynä milj. markan suu ruinen erä. Velkojen puolella tapahtuneista muutok sista on, aikaisemmin kosketeltujen muutos ten lisäksi, viitattava muiden kuin valtion pano- ja ottotilin pienenemiseen, joka kui tenkin oli sangen vähäinen, sekä eri tilien kasvamiseen. Edelleen on todettava, että Suomen Pan kin kantarahasto oli muuttumaton ja että sen vararahasto kertomusvuoden päättyessä oli milj. markkaa suurempi kuin sen alkaessa. Muutos johtui siitä, että vara rahastoon ohjesäännön mukaisesti oli siir retty puolet vuoden 1941 voitosta, so. mk 106,190,325: 97, sekä sen lisäksi eduskun nan päätöksen mukaisesti se osa voiton toi sesta. puolesta, joka ylitti valtion tuloar vioon merkityn erän, siis mk 6,190,325: 97. Vuoden 1942 viimeisenä päivänä Suomen Pankin omien rahastojen arvo, vuosivoittoa mukaan lukematta, oli kaikkiaan melkein kaksi miljardia eli 1,999.3 milj. markkaa. T u lo sta se. Pankin voitto- ja tappiotili kahdelta viime vuodelta näkyy seuraa va sta asetel masta : Tulot: 1941 nik Korkoja kotimaisesta lainausliikkeestä... Korkoja ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta.. Korkoja o b ligatioista... Agio... P ro v isio ita ,009,533: 437,125: 25 48,236,289: 35 33,931,393: ,614,341: mk 206,097,512: 124,205: 48,668,659: 2,149,914: 35,399,062: ,439,353: 26 M enot: Palkkoja ja palkkioita... Eläkkeitä ja avu stu k sia... Pankkivaltuusmiesten palkkioita ja kuluja Haarakonttorien valvojien palkkiot... Setelien valmistus... Erinäisiä k u lu j a... Agiotappioita... Poistoja... K iin te istö tili... Kaluston tiliarvoa a len n e ttu... Pankin voitto ,044,619: 1,186,230: ,476: ,200: - 4,962,968: 50 3,659,241:75 1,603,761: ,172: 15 16,566,089:90 462,930: ,380,651: 94 17,837,890: 50 1,305,808: ,220: ,400: 2,970,471: 15 5,024,251:75 29,127,878: 10 4,242,677:40 588,363: ,010,391: ,614,341:49 292,439,353:26 Suomen Pankin kokonaistulot olivat 15 % suuremmatkuin lähinnä edellisenä vuonna milj. markkaa eli lähesvuonna, jolloin ne vuorostaan olivat suu9 82/43 3

3 18 remmat kuin minään aikaisempana vuonna. Tulojen jatkuva, kasvaminen oli luonnollinen seuraus pankin toiminnan, varsinkin sen luotonannon laajenemisesta. Luotonannosta saatu korkotulo olikin 34.1 milj. markkaa eli melkein 20 % suurempi kuin vuonna Niinkuin edellisenäkin vuonna siir rettiin osa korkotuloista varausten tilille, koska sodan luomien epävakaisten olojen takia on katsottu asianmukaiseksi kerätä aikanaan mahdollisesti tarvittavia varauk sia. Obligatiokorkoja, joihin on luettu myös osinkotulot, kertyi melkein sama määrä kuin edellisenä vuonna, lisäys kun oli vain 0.5 milj. markkaa. Provisiotuloja, joita pääasiallisesti kertyi clearing- ja remburssiliikkeestä, pankki kertomusvuonna sai 1.5 milj. markkaa enemmän kuin edellisenä vuonna, Agiovoittoa tulostase osoittaa 2.i milj. markkaa, kun vuonna 1941 tilinpää töksessä esitettiin agiotappiota. Näiden kaikkien tulojen lisääntyessä verrattuina vuoteen 1941 väheni viimeinen tuloerä, ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta saatu korko, joten se oli vailla merkitystä Suomen Pan kin tulostaseessa. Myös menot ovat kasvaneet melkoisesti. Siten palkkojen ja palkkioiden tili nousi 4.8 milj. markkaa vastaten lähes 37 %. Tämä huomattava nousu johtui varsinkin ulkomaisen clearing-liikkeen laajenemisen ja valuuttakaupan valvonnan aiheuttamasta henkilökunnan lisäämisestä. Hintatason nousun johdosta pankin henkilökunnalle myönnettiin kalliinajanpalkanlisiä samojen perusteiden mukaan kuin valtion viran ja toimen haltijoille. Lisäksi tulee, että palk koja jatkuvasti on suoritettu niille lukui sille pankin toimihenkilöille, jotka edelleen ovat puolustusvoimain palveluksessa. Sa maten lisääntyivät muutkin palkkiotilit ja eläkemenot sekä erinäisten kulujen määrä. Sitä vastoin setelien valmistuksen aiheutta mat kustannukset vähenivät huomattavasti 19 johtuen siitä, että seteleitä valmistettiin vaille puolet siitä määrästä, joka edellisenä vuonna olosuhteiden pakosta oli valmistettu. Agiotili oli, niinkuin mainittu, siirtynyt menopuolelta tulopuolelle. Luottotappioita ei ollut, mutta kun tavallisuuden mukaan alennettiin vuoden varrella ostettujen arvo papereiden arvoa, tuli poisto tällä kertaa tavallista suuremmaksi. Samoin poistettiin eräiden uudistus- ja korjausrakennusten ai heuttamat kustannukset sekä alennettiin kaluston tiliarvoa. Näin ollen Suomen Pankin nettovoitto vuodelta 1942 tuli olemaan milj. markkaa. Nettovoitto ylitti siten 18.6 milj. markalla edellisen vuoden voiton ja oli sa malla suurempi kuin minään aikaisempana vuonna. Vuosivoiton viimeaikaista kehi tystä valaisee seuraava lukusarja, Nettovoitto oli: V o miljoonaa markkaa ,010,391 mk 76 p. Nettovoiton käytöstä on mainittava, että siitä ohjesäännön mukaan puolet eli 115,505,195 markkaa 88 penniä kuluvan vuoden alussa on siirretty pankin varara hastoon, joka siten kasvoi milj. mar kan suuruiseksi. Valtion tuloarvioon on otettu loo.o milj. markan suuruinen Suo men Pankista saatava tulo käytettäväksi valtion yleisiin tarkoituksiin. Tästä voiton puoliskosta on siten jäänyt käyttämättömiä varoja 15,505,195 markkaa 88 penniä. Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että nämä voittovarat, 15,505,195 mark kaa 88 penniä, siirretään pankin va rarahastoon. Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita. Setelien lunastaminen. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastus. Suomen Pankki on vuosittain uudistetulla asetuksella oikeutettu poikkeamaan ohje sääntönsä 8 :n 1 momentin säännöksistä setelien lunastamiseen nähden. Kun asetuk sen voimassaoloaika vuoden 1942 lopussa olisi mennyt umpeen, pankin johtokunta, katsoen, ettei ollut mahdollista palata kul taan sidottuun rahakantaan, teki aloitteen asetuksen voimassaoloajan pidentämiseksi kolmella vuodella. Yhtyen johtokunnan mielipiteeseen pankkivaltuusmiehet pyysivät valtioneuvostolta, että Suomen Pankki ase tuksella oikeutettaisiin vuoden 1945 lop puun saakka edelleen poikkeamaan ohje säännön 8 :n 1 momentin määräyksistä. Tämä oikeus pankille myönnettiinkin. a) Pääkonttorissa. Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovat toimittaneet pääkontto rin kassojen, kassaholvien ja rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haara konttorien käsikassat ja holvit kerran kuu kaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. Sitäpaitsi on vuoden varrella kaikki haa rakonttorit tarkastettu. Tilintarkastus. J ohtokunta. Vuoden 1941 valtiopäivillä valitut tilin tarkastajat, kunnallisneuvos Aleksanteri Fränti, maanviljelijä Kaapro Huittinen, maanviljelijä August Kuusisto, kunnallis neuvos Kaapro Moilanen ja sotataloudentarkastaja Pietari Salmenoja toimittivat viime vuoden helmikuun 16 ja 20 päivien välisenä aikana pankin vuoden 1941 tilin tarkastuksen. Tilintarkastajain lausunnon mukaisesti ja pankin ohjesäännön tätä koskevain säännösten nojalla pankkivaltuus miehet myönsivät johtokunnalle vastuuva pauden pankin hallinnosta vuodelta Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus. Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pan kin lainausliikkeen ja muiden sijoitusten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seuraavina aikoina: helmikuun 27, huhtikuun 22, kesäkuun 26, elokuun 18, lokakuun 2 ja 15 sekä marraskuun 25 päivänä. Tasavallan presidentti myönsi elokuun 28 päivänä pyynnöstä eron virastaan syyskuun 25 päivästä lukien pankin johtokunnan jäse nelle, lakitieteen kandidaatti Lauri af Heurlinille, joka viimeksi mainittuna päivänä saavutti säädetyn ikärajan, sekä nimitti, pankkivaltuusmiesten esityksestä, lokakuun 23 päivänä annetulla avoimella kirjeellä pankin johtokunnan jäseneksi Keskinäisen Henkivakuutusyhtiö Kansan toimitusjoh tajan Paavo Nikodemus Raittisen, joka ryh tyi hoitamaan virkaansa kuluvan vuoden alusta. Kokouksessaan joulukuun 16 päivänä pankkivaltuusmiehet, johtokunnan esityk sestä, vahvistivat johtokunnalle uuden työ järjestyksen. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot. Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen, Elis

4 20 21 Holmin hätäapurahaston sekä 1893 vuoden hätäapurahaston tilit vuodelta 1941 sekä lähettäneet jäljennökset tileistä pankki valiokunnalle vuoden hätäapurahaston hoitokomi tea ilmoitti toukokuun 7 päivänä pankki valtuusmiehille lähettämässään kirjelmässä keskuudessaan heränneen kysymyksen sa notun rahaston varojen, jotka olivat joulu kuun 31 päivänä ,579,114 markkaa 40 penniä, käyttämisestä talvisodan ja val litsevan sodan johdosta hätää kärsivien Karjalan asukkaiden auttamiseksi, mikä tarkoitus vastaisi rahaston perustamistarkoitusta. Koska 1893 vuoden hätäapura haston yleisten ohjeiden mukaan hoitokomitean tulee, jos maassamme tai suuressa osassa siitä tapahtuu kato, joka vaatii ylei sön apua, tai jos olosuhteet sen muuten aiheuttavat, kutsua Helsinkiin koolle ylei nen kokous, jonka tehtävänä on avusta mista varten asettaa keskuskomitea ja tehdä ehkä tarpeellisiksi katsottavat päätökset ra haston käytöstä ja hoidosta, hoitokomitea esitti, että pankkivaltuusmiehet valtuuttai sivat ^ hoitokomitean sanottujen ohjeiden mukaisesti kutsumaan rahaston lahjoittajat Helsingissä pidettävään kokoukseen keskus telemaan ja päättämään rahaston varojen käytöstä edellä mainittuun tarkoitukseen. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät hoitoko mitean esityksen, ja täten saamansa valtuu tuksen nojalla hoitokomitea sanomalehdissä julkaistulla kokoonkutsulla kehoitti rahas toon lahjoituksia antaneita henkilöitä saa pumaan kesäkuun 28 päivänä pidettävään yleiseen ^ kokoukseen keskustelemaan ja päättämään rahaston varojen käyttämi sestä sodan johdosta hätää kärsivien autta miseksi. Mainittuun kokoukseen ei kuitenkaan saapunut yhtään lahjoittajaa, ja tämän johdosta hoitokomitea kääntyi pankkival tuusmiesten puoleen uudella kirjelmällä, jossa se, _koska eduskunta hyväksyessään pankkivaliokunnan mietinnön Suomen Pan kin tilaa ja hallintoa v koskeneen tar kastuksen johdosta oli valtuuttanut pankki valtuusmiehet hoitamaan ne tehtävät, jotka hätäapurahastoa koskevien määräysten mu kaisesti olivat pankkivaltuusmiehille usko tut, ja rahaston vuositilit tämän johdosta vuosittain ovat olleet eduskunnan Suomen Pankin tilaa ja hallintoa tarkastamaan va litsemien tilintarkastajien sekä pankki valiokunnan välityksellä eduskunnan tar kastettavina ja koska lahjoittajain kokousta, joka, olisi ollut oikeutettu asiasta päättä mään, ei ollut voitu aikaansaada, ilmoitti katsovansa, että kysymys rahaston varojen luovuttamisesta edellä mainittuun tarkoi tukseen on alistettava eduskunnan hyväk syttäväksi. Varojen käyttöön nähden hoi tokomitea lisäksi ehdotti, että hätäapura haston varat luovutettaisiin Vapaan Huol lon Viipurin läänin Keskukselle käytettä viksi viime talvisodan ja nykyisen sodan johdosta Karjalassa kärsimään joutuneiden hädänalaisten auttamiseksi, lähinnä maalaisväestön hädän lieventämiseen sellaisilla toimenpiteillä, jotka tehokkaasti edistävät maataloustuotantoa, sekä pyysi pankkivaltuusmiehiä hyväksymään ehdotuksen ja lä hettämään edelleen vastaavan esityksen eduskunnan pankkivaliokunnalle. Katsoen rahaston varojen käytön hoitokomitean esittämään tarkoitukseen vastaa van rahaston perustamistarkoitusta pankki valtuusmiehet hyväksyivät hoitokomitean ehdotuksen sekä yhtyen hoitokomitean omaksumaan kantaan, että kysymyksessä oleva toimenpide on edelleen alistettava eduskunnan hyväksyttäväksi, esittivät pank kivaliokunnalle, että valiokunta tahtoisi jät tää saman sisältöisen ehdotuksen eduskun nan hyväksyttäväksi. Pankkivaltuusmiesten mainitun esityksen johdosta antamassaan mietinnössä pankki valiokunta ilmoitti olevansa sitä mieltä, että kysymyksessä olevien varojen käyttäminen pankkivaltuusmiesten ehdottamaan avustus toimintaan hyvin soveltuu siihen tarkoituk seen, jota varten 1893 vuoden hätäapurahasto on aikoinaan kerätty. Kun rahas toon lahjoituksia antaneille kansalaisille on sen hoitoa varten vahvistettujen ohjeiden mukaisesti tarjottu tilaisuus yleisessä ko kouksessa lausua mielensä rahaston varojen käytöstä, näyttää myös lahjoittajain oikeus tulleen riittävästi huomioonotetuksi asian järjestelyssä. Näin ollen valiokunta, joka piti ehdotusta varojen käyttämisestä Va paan Huollon Viipurin läänin Keskuksen välityksellä tarkoituksenmukaisena, teki asiasta pankkivaltuusmiesten esityksen mu kaisen ehdotuksen eduskunnalle, joka hy väksyi sen heinäkuun 15 päivänä. Lisäksi eduskunta päätti pankkivaliokunnan ehdo tuksesta, että tilit mainittujen varojen käy töstä. on aikanaan toimitettava pankkival- tunsmiesten hyväksyttäviksi. Rahaston va rojen luovutus Vapaan Huollon Viipurin läänin Keskukselle tapahtui lokakuun lo pussa, ja hoitokomitea ilmoitti tällöin pank kivaltuusmiesten määräyksestä sanotulle keskukselle, että sen ennen varojen jakoa tulee hankkia asiasta lausunnot asianomai silta maa- ja metsätaloudellisilta järjes töiltä. tettuun tullivapauteen perustuvassa ns. pikku rajakaupassa ja siinä käytettä vän Suomen rahan viennissä oli voi massa olleiden asiaa koskevien määräys ten puutteellisuuden vuoksi todettu esiinty neen useita epäkohtia, johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen sanotun rajakaupan ja siinä käytettävän Suomen rahan viennin järjestämisestä uudella ta valla ja tarkemman valvonnan alaisena. Eläkkeet ja. avustukset. Koska valtioneuvostolla toukokuun 6 päi Pankkivaltuusmiehet ovat kuluneen vuo vänä 1941 talouselämän säännöstelemisestä den aikana myöntäneet neljä eläkesäännön poikkeuksellisissa oloissa annetun lain 2 :n mukaista eläkettä ja kaksi vuotuista avus mukaan on valta maan maksukyvyn tur tusta. Näiden yhteinen vuotuinen määrä vaamiseksi ja rahan arvon ylläpitämiseksi mm. rajoittaa tai kieltää rahan, maksuväli on 122,992 markkaa. neiden, arvopapereiden ja saamistodisteiden vienti maasta, johtokunta ehdotti, että ky Poistoja. symyksessä. olevassa rajakaupassa käytettä Johtokunnan esityksestä pankkivaltuus vän Suomen rahan viennin säännöstelemi miehet ovat päättäneet, että eräät epävar sestä samaten kuin myös rajapassinhaltijan moiksi merkityt, vuosilta 1914 ja 1931 pe oikeudesta viedä rahaa maasta sekä rajaräisin olevat saatavat, yhteensä 20,911 passin nojalla Ruotsiin tapahtuvan matkus markkaa 25 penniä, poistetaan tileistä ko tamisen taloudellisista edellytyksistä mää rättäisiin mainitun lainkohdan nojalla an konaan arvottomina. nettavalla valtioneuvoston päätöksellä, jossa päätöksessä Suomen Pankki, joka valvoo Valtion vekselien diskonttokorko. yleensäkin valuuttakauppaa, valtuutettai Valtiovelan aiheuttamien korkomenojen siin sanotusta säännöstelemisestä tarkem vähentämiseksi valtiovarainministeriö teki min määräämään. Tämän johdosta ja koska valtuus mää Suomen Pankin johtokunnalle esityksen, että pankin valtiolle myöntämän vekseli- rätä kysymyksessä olevasta säännöstelemi luoton korkoa alennettaisiin. Diskontates- sestä edellytti Suomen Pankin toimivallan saan valtion vekseleitä pankki oli marras ja tehtävien laajentamista, pankkivaltuus kuun 26 päivästä 1941 lähtien soveltanut miehet, nojautuen mainitun lain 5 :ään, 2 % % : n diskonttokorkoa; valtiovarainmi tekivät valtioneuvostolle esityksen viitatussa nisteriö esitti harkittavaksi koron alenta suhteessa annettavaksi valtioneuvoston pää mista 2 %: iin. Ottaen huomioon vallitse tökseksi, jossa, päätöksessä Suomen Pankki vat poikkeukselliset olosuhteet johtokunta valtuutettaisiin säännöstelemisestä tarkem katsoi kohtuulliseksi, että tehtyyn esityk min määräämään. Valtioneuvosto hyväksyi seen suostuttaisiin, ja teki asiasta sen mu pankkivaltuusmiesten esityksen ja antoi kaisen ehdotuksen pankkivaltuusmiehille. maaliskuun 26 päivänä 1942 sen mukaisen Hyväksyen johtokunnan ehdotuksen pank päätöksensä SuomenRuotsin maarajalla kivaltuusmiehet päättivät, että. Suomen tapahtuvassa ns. pikku rajakaupassa käy Pankki kesäkuun 27 päivästä 1942 lähtien tettävän Suomen rahan viennin säännöste toistaiseksi diskontatessaan ja uudistaes lemisestä ja rajapassinhaltijan oikeudesta saan valtion asettamia omia. vekseleitä, joi viedä rahaa maasta sekä rajapassin nojalla den maksupäivään ei ole kolmea kuukautta Ruotsiin tapahtuvan matkustamisen talou dellisista. edellytyksistä. pitempää aikaa, soveltaa 2 % :n korkoa. Ns. pikku rajakaupassa käytettävän Suomen rahan viennin säännösteleminen. Karhumäen tilapäisen haarakonttorin perustaminen. Sen johdosta, että SuomenRuotsin maarajan asukkaiden harjoittamassa rajoi Toukokuussa 1942 esitettiin puolustuslai toksen taholta Suomen Pankille pyyntö,

5 22 23 että pankki perustaisi Karhumäkeen tila päisen toimipaikan, joka, kuten muutkin jo aikaisemmin perustetut samanlaiset toimi paikat, rintamalinjan läheisyydessä sijaiten toimisi etupäässä armeijan ja sitä seuraav*en.. ^yömuodostelmien rahantarpeen tyy dyttämiseksi sekä suorittaisi rahanvaihtoa. Johtokunnan esityksestä pankkivaltuusmie het päättivät suostua pyyntöön ja perustaa Karhumäkeen pankin tilapäisen haarakont torin. Mainittu tilapäinen haarakonttori aloitti toimintansa kesäkuun 10 päivänä. Uusien toimien perustammen. Viime aikoina tapahtunut liikepankkien tehtävien yhä runsaampi siirtyminen Suo men Pankille, ulkomaisen clearing-liikkeen huomattava kasvaminen sekä rahaliikkeen vilkastuminen ovat aiheuttaneet, että pan kin palvelukseen on jatkuvasti ollut otet tava runsaasti ylimääräisiä toimihenkilöitä ja tilapäisiä apulaisia. Koska suuren yli määräisen ja tilapäisen työvoiman jatkuva käyttäminen ei ole pankin toiminnalle edul lista ja koska näin ollen on tarpeellista va rata^ pankkityöhön pystyville ja tehtäviinsä jo jonkin ^verran perehtyneille ylimääräi sille ^toimihenkilöille mahdollisuus saada Pankin palveluksessa vakinaiset toimet, mikä seikka saa heidät vakavammin pereh tymään tehtäviinsä sekä on myös omansa lisäämään mahdollisuuksia saada jatkuvasti Pystyvää työvoimaa pankin palvelukseen, johtokunta _ teki pankkivaltuusmiehille esi tyksen uusien pysyväisten toimien perusta misesta pankkiin. Hyväksyen sanotun esi tyksen pankkivaltuusmiehet päättivät pe rustaa entisten lisäksi 'pankin pääkonttoriin yhden vanhemman kamreerin, yhden nuo remman kirjeenvaihtajan, kaksi vanhemman kirjanpitäjän, kaksi ylemmän palkkaluokan nuoremman kirjanpitäjän, kaksi alemman palkkaluokan nuoremman kirjanpitäjän, yhden naispuolisen kirjeenvaihtajan, viisi vanhemman konttoriapulaisen, kuusitoista kassa-apulaisen, yhden vanhemman vahti mestarin ja kaksi nuoremman vahtimestarin tointa, Turun konttoriin yhden konttoriapu laisen ja yhden kassa-apulaisen toimet, Ou lun konttoriin yhden kassa-apulaisen toi men, Tampereen konttoriin yhden konttorikirjurin, yhden konttoriapulaisen, kaksi kassa-apulaisen ja yhden vahtimestarin toi met ja Viipurin konttoriin yhden vahti mestarin ja yhden vahtimestari-talonmiehen toimet sekä muuttaa Viipurin konttorin yhden vaihtokassanhoitajattaren toimen Tampereen konttorin vaihtokassanhoitajat taren toimeksi. Mainitut uudet toimet pe rustettiin pankin palkkaussäännössä maini tuin palkkaeduin, lukuunottamatta naispuo lisen kirjeenvaihtajan, viiden vanhemman konttoriapulaisen ja Tampereen konttorin konttorikirjurin toimia, joiden peruspal koiksi vahvistettiin naispuoliselle kirjeen vaihtajalle 43,500, vanhemmille konttori apulaisille 33,000 ja Tampereen konttorin konttorikirjurille 43,500 markkaa vuodessa. Huomioonottaen pankin suhdannetutkimusosaston laajentuneet tehtävät pankkival tuusmiehet myös päättivät johtokunnan esi tyksestä ottaa pankin palkkaussääntöön kahden entisen lisäksi yhden uuden suhdannetutkimusosaston tutkijan pysyväisen toi men, jonka peruspalkaksi vahvistettiin 61,500 markkaa vuodessa. K ertakaikkinen palkan- ja eläkkeenlisä vuodelta Elinkustannusten kallistumisen johdosta johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esi tyksen, että pankin vakinaisille viran tai toimen haltijoille sekä ylimääräisille ja tila päisille toimihenkilöille maksettaisiin vuo delta 1942 kertakaikkinen palkanlisä, mikä tapahtuisi noudattaen samoja periaatteita, joiden mukaan hallitus eduskunnalle teke mässään ylimääräisessä talousarvioesityk sessä oli ehdottanut kertakaikkista palkanlisää maksettavaksi valtion viran tai toimen haltijoille mainitulta vuodelta. Sanotun hallituksen esityksen mukaisesti johtokunta ehdotti kertakaikkisena palkanlisänä mak settavaksi vakinaisille viran tai toimen hal tijoille heidän joulukuun 1942 peruspalk kaansa ja. ylimääräisille sekä tilapäisille toimihenkilöille heidän saman kuukauden pohjapalkkiotaan vastaavan määrän, kui tenkin enintään 8,000 markkaa. Perheelli sille ehdotettiin lisäksi maksettavaksi alle 16-vuotia,ista omista sekä otto- ja kasvattilapsista saman suuruiset kertakaikkiset per helisät kuin mainitun vuoden joulukuussa maksettiin aikaisemmin annettujen mää räysten perusteella. Mainitun palkanlisän johtokunta kuitenkin ehdotti maksettavaksi kokonaisuudessaan ainoastaan niille, jotka olivat olleet pankin palveluksessa vähintään tammikuun 1 päivästä 1942 lähtien, jotavastoin ne, jotka olivat tulleet pankin pal velukseen sanotun päivän jälkeen mutta en nen heinäkuun 1 päivää 1942, saisivat mai nitusta määrästä vain puolet ja viimeksi mainitun päivän jälkeen tulleet jäisivät ko konaan ilman kysymyksessä olevaa palkanlisää. Kokouksessaan marraskuun 25 päi vänä pankkivaltuusmiehet hyväksyivät joh tokunnan esityksen ja myönsivät tarkoituk seen käytettäväksi 1,020,000 markkaa. Koska myös eläkkeensaajien toimeentulo hintojen kohoamisen johdosta on vaikeutu nut, johtokunta ehdotti pankkivaltuusmie hille, että pankin ja sen setelipainon eläk keen- ja avustuksennauttijoille maksettaisiin vuodelta 1942 kertakaikkinen eläkkeenlisä, joka suuruudeltaan määrättäisiin 10:ksi sadalta vuotuisen peruseläkkeen tai -avus tuksen määrästä eli samaksi, minkä hallitus oli ehdottanut maksettavaksi valtiolta tai valtion varoilla avustetuista eläkekassoista eläkettä saaville kertakaikkisena eläkkeenlisänä mainittuna vuonna. Pankkivaltuus miehet hyväksyivät ehdotuksen joulukuun 16 päivänä ja myönsivät tarkoitukseen käy tettäväksi 130,000 markan suuruisen määrä rahan. H aarakonttorien valvojat. Pankin haarakonttorien valvojina ja näi den varamiehinä vuonna 1943 tulevat pank kivaltuusmiesten päätöksen nojalla olemaan seuraavat henkilöt: Hämeenlinnan konttori: valvojat kaup paneuvos Anders Gustaf Skogster ja kaup pias Johan Verner Fredriksson sekä vara miehet tehtailija Kaarlo Edvard Kauppi nen ja varatuomari Yrjö Jokiranta; Joensuun konttori: valvojat fil. maisteri Yrjö Antero Kankaanrinta ja asianajaja, varatuomari Mauno Moilanen sekä varamie het kaupunginjohtaja, fil. maisteri Armo Pyhälä ja toimitusjohtaja Juhana Tarma; Jyväskylän konttori: valvojat johtaja Kaarlo Vilhelm Laitila ja apteekkari E u gen Mansnerus sekä varamiehet lehtori Her man Hämäläinen ja pormestari Matti Soini; Kotkan konttori: valvojat toimitusjoh taja Veikko Aleksander Cajander ja toimi tusjohtaja, pormestari Hugo Gustaf Johan nes Melart sekä varamiehet kauppaoppilai toksen johtaja, fil. maisteri Hugo Lennart Wennerstrand ja kaupunginviskaali, vara tuomari Oma Niilo Silenti; Kuopion konit ori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja agronoomi Niilo Ilmari Jokinen sekä varamiehet oikeusneuvosmies Gunnar Valdemar Helien ja toimitusjohtaja Pekka Karttunen; Lahden konttori: valvojat johtaja Väinö Tuompo ja lyseon rehtori, fil. maisteri A rt turi Aukusti Tähtinen sekä varamiehet toi mitusjohtaja Kaarle Ilmari Halme ja kau punginjohtaja Olavi Ilmari Kaj ala; Mikkelin konttori: valvojat kihlak. tuo mari Erkki Veikko Kuokkanen ja kunnal lisneuvosmies Otto Kinnunen sekä varamie het johtaja Valter Pulkkinen ja toimitus johtaja Asko Savolainen; Oulun konttori: valvojat toimitusjohtaja Otto Alfons Karhi ja oikeuspormestari Karl Torsten Heinilä sekä varamiehet johtaja Jalmari Kustaa Korkeakivi ja toimitusjoh taja Aarne Toivonen; Porin konttori: valvojat johtaja Toivo Rintala ja kaupunginjohtaja, fil. tohtori Frans Vihtori Härmä sekä varamiehet kauppias Juho Antti Airio ja johtaja Yrjö Nurmi; Sortavalan konttori: valvojat talousneu vos Sven Holst ja toimitusjohtaja Pentti Suppala sekä varamiehet lääninrovasti Os kari Freedrikki Kanervo ja toimitusjohtaja, talousneuvos Viljo Severi Paananen; Tampereen konttori: valvojat oikeusneu vosmies, varatuomari Kaarlo Haijala ja konsuli Bruuno Kanto sekä varamiehet dipl. insinööri Erkki Niklas Salminen ja toimitusjohtaja Alpo Pesonen; Turun konttori: valvojat maanviljelysneuvos Arvi Samuli Kontu ja maaherra Frans Vilho Kyttä sekä varamiehet johtajat Juho Heikki Kurkela ja Aarne Laaksonen; Vaasan konttori: valvojat johtaja Lauri Aleksander Niinioja ja maaherra Jalo Toivo Lahdensuo sekä varamiehet konsuli Johan Alfred Viklund ja johtaja Juho Viljam Vaahtoniemi; sekä Viipurin konttori: valvojat toimitusjoh taja, talousneuvos Hannes Neuvonen ja in sinööri Reino Koivulehto sekä varamiehet toimitusjohtaja Kalle Hyvärinen ja apulais kaupunginjohtaja, insinööri Taavi Siltanen. Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat. Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuonna 1942 eduskunnan valitsijamiesten syyskuun

6 24 28 päivänä 1939 sanottuun tehtävään valitsemat seuraavat henkilöt: Tanner, Väinö, toimitusjohtaja, Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Hackzell, A n tti, varatuomari, Leppälä, Juhani, kunnallisneuvos, Pekkala, Mauno, ylijohtaja, v. Frenckell, E rik, dipl. insinööri, K ilpi, Eino, päätoimittaja, Pilppula, J. E ri., kunnallisneuvos, sekä marraskuun 20 päivästä lähtien sotataloudentarkastaja Pietari Salmenoja, jonka eduskunnan valitsijamiehet sanottuna päivänä valitsivat pankkivaltuusmieheksi tästä toimesta eronneeksi katsotun filosofiantohtori Johan Helon sijaan jäljellä olevaksi toimiajaksi. Näistä kolme ensiksi mainittua muodostivat suppeamman pankki valtuuston. Puheenjohtajana toimi koko vuoden allekirjoittanut Tanner ja varapuheenjohtajana allekirjoittanut Vesterinen. Pankin tilintarkastajiksi vuoden 1942 tilejä tarkastamaan eduskunnan valitsijamiehet valitsivat seuraavat henkilöt: maanviljelijä August Kuusisto, hänen varamiehensä maanviljelijä M atti Lepistö, maanviljelijä Kaapro H uittinen, hänen varamiehensä kunnallisneuvos Kalle A u kusti Lohi, kunnallisneuvos Kaapro Moilanen, hänen varamiehensä toimitusjohtaja T. Valanne, toimittaja Hugo A attela, hänen varamiehensä pienviljelijä Jalmari Linna, sekä kunnallisneuvos A leksanteri Fränti, hänen varamiehensä taloudenhoitaja Paavo Saarinen. Helsingissä maaliskuun 17 päivänä VÄINÖ TANNER. Vihtori Vesterinen. Antti Hackzell. Juhani Leppälä. Mauno Pekkala. Erik v. Frenckell. Eino Kilpi. J. Eri. Pilppula. Pietari Salmenoja. Esko K. Leinonen.