Kunnat ja järjestöt kumppaneina Järjestöt ja kaupungit yhteistyön ytimessä ja hyvinvointia lisäämässä Jyväskylä 17.2.2015 Sini Toikka, RAY 1
Raha-automaattiyhdistyksen arvoketju AVUN/TUEN TARVITSIJA JÄRJESTÖ AVUSTUS- TOIMINTA PELI- TOIMINTA YRITYS- KUMPPANI PELAAJA 2
Mikä saa suomalaiset osallistumaan Motiivit ja tietolähteet sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistumisen taustalla ATH-tutkimuksen tuloksia Tuomas Koskela, kehittämispäällikkö, RAY Sini Toikka, erityisasiantuntija, RAY Oona Pentala, tilastotutkija, THL Risto Kaikkonen, kehittämispäällikkö, THL 3
Taustaa Suomessa toimii noin 13 000 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaan osallistuu ATH-tutkimuksen perusteella säännöllisesti noin joka kymmenes 20 vuotta täyttäneistä suomalaisista (n. 720 000 ihmistä). Uusia toimintamuotoja kehitettäessä on olennaista selvittää, minkä vuoksi ihmiset haluavat olla mukana sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnassa. Myös toiminnasta tiedottamisen tavat ovat huomionarvoisia: tavoittaako tieto juuri sen kohderyhmän, jolle toiminta on suunniteltu. 4
Mielekäs tekeminen tärkein syy osallistua 5
Sosiaaliset kontaktit ja lehdet tärkeimpiä tietolähteitä Yli puolet sote-järjestötoimintaan osallistuneista ilmoitti saaneensa toiminnasta tietoa joko sukulaisiltaan/ystäviltään/tuttaviltaan tai lehdistä/muusta mediasta. Sukulaisten, ystävien ja tuttujen merkitys tietolähteenä on kaikkein suurin alle 30-vuotiaille miehille. Naisilla sukulaiset, ystävät ja tutut korostuvat alle 40-vuotiaiden lisäksi erityisesti 60 69-vuotiailla. Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista Oulussa (38 %) sukulaisten, ystävien ja tuttujen merkitys järjestötoimintaa koskevana tietolähteenä on selvästi muita kaupunkeja (49 56 %) vähäisempi. Lehdet ja muu media korostuvat tietolähteinä yli 60-vuotiaiden keskuudessa. 6
Tiedonsaanti julkisten palvelujen kautta Vain keskimäärin noin joka kymmenes vastaaja on saanut tiedon sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnasta julkisten palveluiden kautta. Etelä-Savossa ja Kymenlaaksossa noin joka kuudes ja Oulun kaupungissa noin joka viides vastaajista on saanut tiedon terveydenhuollon, sosiaalitoimen tai TE-toimiston kautta. 7
RAY:n avustustoiminnan tavoitealueet vuosina 2016-2019 8
Kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö On läpileikkaava teema koko avustusehdotuksessa 2016 Sisältää myös järjestöjen välisen yhteistyön Vältetään päällekkäisyyksiä Haetaan järjestötoiminnalle mielekkäitä aukkoja ihmisten arjessa Halutaan varmistua tiedonkulusta Asiointi selkiytyy Järjestöjen tunnettavuus paranee Hyviä käytäntöjä voi aina monistaa Aina ei ole pakko kehittää uuttaa Hyviä asioita on jo voitu kokeilla 9
Kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö Kuntarahoitus on edelleen tärkeä järjestöille Miksi? Toiminnan kannalta Pienellä rahamäärällä saadaan paljon aikaan Osallistuminen paikallisiin tapahtumiin Yhteistyön jatkuvuuden kannalta RAY on mukana vain osassa toimintoja 10
Onnistuneen yhteistyön edellytyksiä: tunnettuus Tunnettuus ja oman paikkakunnan /alueen järjestötoiminnan hahmottaminen avainasioita yhteistyön syntymiseksi ja sen ylläpitämiseksi Mitä muita oman organisaation tavoitteita edistäviä toimijoita on alueella? Järjestöt, kunnan eri virastot, oppilaitokset, yritykset? Järjestökenttä on hajanainen ja eri paikoissa erilainen => Järjestöjen verkostot, järjestötalot jne. helpottamaan järjestöjen välistä yhteistyötä ja työtä ulkopuolisiin tahoihin Verkottumalla ja tuntemalla muidenkin järjestöjen toimintaa ajetaan samalla koko järjestökentän asiaa eteenpäin ja puhutaan RAYrahoitteisen järjestelmän puolesta 11
Onnistuneen yhteistyön edellytyksiä: rakenteet ja sopimukset Miten järjestötyö nivoutuu kunnan hallinto- ja palvelurakenteisiin? Miten yhteistyö nivoutuu järjestön organisaatiorakenteeseen? Yhteistyölle pitää olla sovittu rakenne Yhteistyön pitää olla juurrutettu organisaatioiden toimintatapoihin Jatkuvuuden kannalta yhteistyön perustana eivät voi olla vain ihmisten henkilökohtaiset suhteet Yhteistyöstä pitää sopia Yhteistyön pitää hyödyttää molempia /kaikkia osapuolia 12
Lausunnoista Suositus tarkoittaa, ettei nähdä estettä toiminnalle. Ei kerro muuta. Kokonaisuus tulee kuvata. Hakemuksen lukija kuulee asiasta 1. kertaa Tulee kuvata myös hakemuksessa Eri toimijoiden roolitus on tärkeä kuvata Miten toiminnat liittyvät toisiinsa Mitä saadaan aikaa yhdessä ja mitä kukin erikseen? 13
Järjestöjen ja kuntien yhteistyön mahdollisuudet Kunnilla ja järjestöillä on lukuisia yhteisiä tavoitteita, vaikka keinot ovat erilaiset kunnilla palveluiden näkökulmasta yleishyödyllisellä järjestötoiminnalla kansalaisten osallisuuden, toimintakyvyn edistämisen ja toimijuuden vahvistamisen näkökulmasta. Järjestöt väylinä tuomassa esille kansalaisten ääntä esim. kuntapäättäjien suuntaan Kuulemisen väylät riippuvat mm. kunnan toimintakulttuurista Järjestöillä roolia esim. hoito- ja palveluketjua valmisteltaessa tai kuntoutumisvaiheessa: potilaan tukena, tiedon jakajana, kouluttajana, vertaistukihenkilönä Järjestöt mukaan kunnan työryhmiin, kokemusasiantuntijat mukaan palveluiden kehittämiseen Oletettavaa on, että tarve järjestöjen äänitorviroolille vahvistuu kuntakentän keskittyessä 14
Avustusosasto, Hilppa Tervonen, 12.1.2015 15
Kooste Keski-Suomen tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksistä 2014 16
Keski-Suomen vastaukset Tässä analysoituna on 32 kohteen vastaukset. 21 eri järjestöstä lähetettiin 31 tuloksellisuus- ja vaikutusselvitystä (tvs) ja 1 loppuraportti 29 kohdetta oli Jyväskylästä, 3 muualta Keski-Suomesta Pääasiassa tiedot ovat projektiavustuksista Keski-Suomen tvs-vastauksissa oli seurantavastaavien arvioiden mukaan sekä keskimääräistä tyhjempiä lomakkeita, että muita huolellisemmin täytettyjä. Yhteisesti tarkasteltuna vastaukset eivät olennaisesti poikenneet koko Suomen tvs-vastauksista. 17
Avustuksia maksettiin yhteensä 4 637 000 Nyt tvs-tarkastelussa olleille keskisuomalaisille kohteille (32 kpl) maksettiin vuonna 2013 yhteensä 4 637 000 avustuksia. Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitysten ja yhden loppuraportin perusteella avustuksina maksetuilla rahoilla Palkattiin 97 työntekijää Tehtiin 70 henkilötyövuotta Harjoittelijoita oli 507 ja vapaaehtoisia 787, joista aktiivisiksi luettiin 443 henkilöä Projektit olivat toki eri kokoisia Työntekijöitä projekteissa oli 1-9, tyypillisimmillään 2 tai 3 Henkilötyövuosia 0,25-6,25, tyypillisimmillään 2 Harjoittelijoita 0-16, yhdellä kohteella 450 Vapaaehtoisia 0-250, joista aktiivisiin lukeutui 0-130 18
Toiminnan kohderyhmät Tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksessä tarjottuja kohderyhmiä oltiin rastitettu 1-6, suurin osa kuitenkin 1-3. (N=31) Yksittäiset henkilöt ja kansalaiset Omat työntekijät / oma toiminta Vapaaehtoistoimijat Jäsenyhteisöt Muut yhdistykset ja järjestöt Oppilaitokset / tutkimuslaitokset Kunnat / kuntayhtymät Päätöksentekijät Muu, mikä? 10% 10% 29% 32% 32% 39% 29% 23% 97% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% 19
Toimintaan osallistuneet 0-6-vuotiaat 7-17-vuotiaat 18-29-vuotiaat 30-62-vuotiaat 63-79-vuotiaat Yli 80-vuotiaat Ikää ei määritelty 8 18 1538 2225 1141 787 512 2221 63 409 27 115 480 1462 0 1000 2000 3000 Miehiä Naisia Yhteensä avustettuun toimintaan raportoitiin sukupuoli- ja ikäjaottelun mukaan osallistuneen 11 006 henkilöä. Heistä naisia oli 66 % ja miehiä 34 %. Tarkastelussa on mukana viime vuonna TVS:n lähettäneet 31 kohdetta, eivät kaikki RAY:n rahoittamat keskisuomalaiset toiminnot 20
Kehittämistä vaativat asiat hankkeissa/tekniset Tavoitteiden pilkkominen Tuloksia ja vaikutuksia tulee verrata aina tavoitteisiin Toiminnan tulee vastata tavoitteita Tulee löytää tavat kerätä tietoa mitä muutosta saatiin aikaan? Raportointi vain kyseisestä kohteesta Tietoa kerättävä vapaaehtoisilta ja työntekijöiltä ei voi perustua vastaajan mielipiteeseen Volyymeja tulee arvioida jo hakemusvaiheessa niihin palataan seurantavaiheessa Kustannustehokkuus! Tulosten suhteuttaminen avustusmäärään 21
Kehittämistä vaativat asiat hankkeissa/ sisällölliset Samankaltaista työtä tekevien järjestöjen tulee oppia toisiltaan ja tulee verkostoitua aidosti Malleja on jo liikaa siis aitoja malleja Mallit tulee pystyä juurruttamaan - myös muualle kuin omaan toimintaan Tarvekartoitus ja juurruttamissuunnitelma Hanke ei voi olla lähtökohtaisesti järjestön perustoimintaa Enemmän fokusointia, ei kaikkea kaikille Materiaali nettiin kaikkien saataville Osa hankkeista on liian ylätasoisia => vaikea kertoa tuloksia Miesten osuus vapaaehtoisissa ja osallistujissa liian pieni Kohderyhmän osallistuminen suunnitteluun! Rohkeampaa kokeilua voi myös epäonnistua 22
Perussääntö projektia suunniteltaessa Mitä? tavoitteet oltava mitattavia Kenelle? Kohderyhmä mukaan suunnitteluun Kuinka paljon? Suhteessa edellisiin Mitä saadaan aikaan? Tiedossa jo toiminnan alkaessa 23
Hakemuksen käsittelyssä vaikuttavat Lait ja asetukset Sisältö RAY:n linjaukset, Periaatteet ja kriteerit Avustusehdotus Jaettavissa olevat avustusvarat Toimintaympäristö RAY:n valvonta- ja seurantatieto 24