Raha-automaattiyhdistys kansalaisjärjestöjen rahoittajana

Transkriptio

1 Pähkinöitä pussiin! Eväitä projektisuunnitteluun yhdistyksille Jyväskylä Raha-automaattiyhdistys kansalaisjärjestöjen rahoittajana Elina Varjonen, kehittämispäällikkö, RAY Avustusosasto Elina Varjonen

2 Esityksen sisällys Rahoittamisen reunaehtoja ja avustuspäätös 2014 Linjauksia vuodelle 2015 Avustusohjelmat Yhteistyö hankkeissa Avustusten seurannasta Elina Varjonen

3 Laki raha-automaattiavustuksista AvL 2001/1056, 2013/366 RAY-avustusta voidaan myöntää oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Hyväksyttäviä kuluja ovat avustuspäätöksen mukaisesta toiminnasta tai hankkeesta johtuvat tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kulut Hyväksyttävistä kuluista vähennetään samaan tarkoitukseen myönnetyt muut julkiset avustukset => avustuksen hakijan tulee selvittää mahdolliset päällekkäisyydet avustuksissa! Elina Varjonen

4 Avustukset järjestötoimintaan 2014 yht. 308 M 9 % 18 % yleisavustukset (Ay) 53,4 M 26 % kohdennetut toiminta-avustukset (Ak) 142,7 M projektiavustukset (C) 78,1 M investointiavustukset (B) 28,1, M 47 % Elina Varjonen

5 Avustukset 2014 (2013) Haettuja avustuksia yhteensä 523 milj. euroa (494) Hakijoita kpl (1 115) Hakemuskohteita kpl (2 396) Uusia avustuksenhakijoita (1.kerta) 62 (106) Ehdotettuja avustuksia yhteensä 308 milj. euroa (301) avustuksensaajia 792 kpl (774) Avustuskohteita kpl (1 586) Uusia avustuksensaajia 21 kpl (27) Avustuslajit Yleisavustuksia (Ay) 53,4 milj. euroa (53,4) Kohdennettuja toiminta-avustuksia (Ak) 142,7 milj. euroa (142,6) Investointiavustuksia (B) 28,1 milj. euroa (28,4) Projektiavustuksia (C) 78,1 milj. euroa (76,5) Avustusstrategian Vahvistamisen päälinja n. 30 % Ehkäisemisen päälinja n. 30 % Auttamisen päälinja n. 40 % Valtiokonttorille 113,7 milj. euroa Vuosina yhteensä noin 1,9 miljardia euroa Hilppa Tervonen 5

6 Pelituotoista avustuksiin Pelitoiminnan tuotto Tuloutus valtiokonttorille sotiemme veteraanien hoitoon ja kuntoutukseen Arpajaisvero Sosiaali- ja terveysministeriö päättää avustuksista Toiminnan kulut RAY:n hallitus RAY Avustukset Peliautomaattien sijoituspaikkamaksut Jaettavat avustukset RAY:n toimitusjohtaja maksaa avustukset valvoo avustusten Käyttöä Hakemukset Kaikki uudet 2.6.!!! Hakemuskäsittely ja avustusvalmistelun tiimit Avustusosaston valmisteleva työryhmä seuraa ja arvioi avustetun toiminnan tuloksellisuutta Avustusosasto Hilppa Tervonen, 6

7 Yleiset näkymät vuoteen 2015 Konkreettisilla tavoitteilla ja yhteistyöllä voimaa, vauhtia ja tuloksia Arvioivan työotteen avulla pystytään löytämään kehittämiskohtia ja kenties olemassa olevan toiminnan päivittämistarpeita. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, mikä asettaa haasteita myös kansalaisjärjestötoiminnalle. Avustusvarat huomioiden kaiken toiminnan uudistamiseen ei ole mahdollista myöntää erillistä avustusta, vaan toimintaa voi kehittää olemassa olevan toiminnan puitteissa. Ihmiset kansalaistoiminnan subjekteina ja avun ja tuen saajina Kohderyhmän edustajia kannattaa ottaa toimintaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa RAY rohkaisee järjestöjä sekä keskinäiseen yhteistyöhön että aktiiviseen yhteistoimintamahdollisuuksien etsimiseen kuntien, yritysten ja muiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen kannalta tärkeiden toimijoiden kanssa. Yhteistyö ei ole itsetarkoitus, mutta se tehostaa usein tavoitteiden saavuttamista ja käytäntöjen juurtumista. Hilppa Tervonen 7

8 Linjauksia järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi Kansalaisjärjestöjen toiminta paikallistasolla on tärkeää Rajoina kaksi perusperiaatetta; kuntien vastuulla olevien hyvinvointipalveluiden rahoittaminen ja myytäväksi tarkoitettujen rahavälitteisten palveluiden tuottaminen Yleishyödyllisten järjestöjen kansalaislähtöisessä toiminnassa toteutuu ihmisten halu toimia, osallistua ja tukea kanssaihmisiään. Tärkeää on, että toiminta löytää oman paikkansa alueen muiden toimintojen keskuudessa eikä ole päällekkäistä samantyyppisten toimintojen kanssa. Toimiva yhteistyö kunnan suuntaan voi monella tapaa vahvistaa järjestöjen toimintaedellytyksiä, toiminnan jatkuvuutta ja sen niveltymistä alueen palvelujärjestelmään. Kunnan mahdollinen taloudellinen tuki voi olla tärkeä lisä toimintaedellytyksiin, mutta ostopalveluraha on tässä suhteessa ongelmallista, koska kunnalle ostopalveluna myytävää toimintaa ei voida tukea RAY-avustuksilla. Toiminta-ajatuksesta ja toiminnan kohderyhmästä riippuu tarkoituksenmukainen väestöpohja erilaisille toiminnoille. Saavutettavuuteen vaikuttavat luonnollisesti myös alueen asukastiheys, liikenneyhteydet ja monet muut asiat. Hilppa Tervonen, 8

9 Linjauksia järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi RAY tukee alueellisen yhteistyön kehittämistä Alueellisten yhteistoimintarakenteiden kehittämisessä on tärkeää huomioida ja arvioida alueella jo olemassa olevat yhteistyökuviot. Päällekkäisyyksien välttämiseksi uutta ei kannata rakentaa jos olemassa olevat rakenteet toimivat - tai jos ne uudistamalla voidaan saada toimimaan. Useimmiten kannattaa nähdä hieman enemmän vaivaa ja pyrkiä kokoamaan yhteen isompaa rakennetta; jokaiselle yksittäiselle asialle ja toimenpiteelle ei ole mahdollistakaan saada erillisiä yhteistyökuvioita joilla olisi jatkuvuutta. Yhteistyörakenteet ovat kokonaisuuksia, joissa on mukana lukuisia järjestöjä, mutta niihin liittyvien avustusten hallinnointi onnistuu useimmiten parhaiten niin että RAY:n avustus voidaan kohdentaa siihen lukumääräisesti mahdollisimman harvoilla, mieluimmin yhdellä avustuksella. Hilppa Tervonen 9

10 Linjauksia järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi Jäsenjärjestöavustuksilla vahvistetaan paikallistason pikkuyhdistyksiä jäsenjärjestöavustuksia voidaan myöntää yleisavustusta saaville paikallisyhdistysten keskusjärjestöille Jäsenjärjestöavustus myönnetään erillisenä Ak-avustuksena. Ajatuksena on, että avustuksen RAY:ltä saava keskusjärjestö myöntää siitä pienavustuksia paikallisyhdistyksilleen ja valvoo niiden käyttöä sekä tekee avustuksesta avustuslain edellyttämän vuosiselvityksen RAY:lle. Keskusjärjestön edellytetään dokumentoivan ne periaatteet, joilla jäsenyhdistysavustuksia myönnetään ja avustuksista tehdään keskusjärjestön ja paikallisyhdistyksen välinen siirtosopimus. Siirtosopimuksesta on olemassa malli RAY:n verkkosivuilla. Keskusjärjestö voi kohdentaa jäsenjärjestöavustuksia joko jatkuvaluonteisiin esim. vapaaehtoistoimintaan tai vertaistukeen, taikka erilaisiin määräaikaisiin hankkeisiin, tapahtumiin, kampanjoihin, alueen yhteisiin hankkeisiin osallistumiseen jne. Keskusjärjestölle myönnettävän jäsenjärjestöavustuksen mitoitusperusteena käytetään lähtökohtaisesti jäsenyhdistysten lukumäärää ja tarvittaessa otetaan lisäksi huomioon muita perusteita. Samalla kun pyrimme laajentamaan jäsenjärjestöavustusten käytäntöä, on tarpeen yhtenäistää jo olemassa olevien jäsenjärjestöavustusten toimintakäytäntöjä ja pelisääntöjä minkä vuosi tilannetta seurataan lähivuosien ajan Hilppa Tervonen 10

11 Linjauksia järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi Vapaaehtoistoiminta yhteiskunnan muutoksessa Järjestötoiminnan ydin / sydän Vaikka vapaaehtoistoiminta on jo lähtökohtaisesti maksutonta, sen organisointiin ja infrastruktuuriin, vapaaehtoisten rekrytointiin, ohjaukseen, koulutukseen ja jaksamisesta huolehtimiseen tarvitaan ammatillista työpanosta ja rahaa. Vapaaehtoistoiminnan merkitys avustetussa toiminnassa tulee jatkossakin pysymään suurena. RAY rohkaisee järjestöjä suunnittelemaan vapaaehtoistoiminnan organisointia myös tarpeen mukaan yhteistyössä toistensa kanssa sekä kehittämään uudenlaisia, vapaaehtoistoiminnan muotoja, jotka mahdollistavat myös lyhytkestoisia, ns. matalan kynnyksen osallistumisen muotoja perinteisen pitkäkestoista sitoutumista edellyttävien tukimuotojen rinnalle. Hilppa Tervonen 11

12 Hyvinvoinnin haasteita; Yksinäisyys Yksinäisyys kaventaa ihmisen sosiaalisia ympäristöjä ja elämän piirejä. => Eristyneisyyden ja arkuuden lisäksi yksinäisyyteen liittyy usein vaikeasti hallittavaa pahaa oloa tai jopa itsetuhoisia ajatuksia Työttömyys Erityisesti nuorten aikuistumisessa tärkeä vaihe, ilman työkokemusta työmarkkinoille pyrkivien nuorten tukeminen on tarpeellista. Sama koskee monia muita sellaisia väestöryhmiä, joiden työllistyminen on tavallista vaikeampaa normaaleilla työmarkkinoilla. Työelämässä mukana olossa voi olla paljon muutakin hyvinvointia vahvistavaa, kuin rahan hankkimista, se on kiinnittymistä työyhteisön sosiaalisiin verkostoihin ja sitä kautta moniin muihin yhteisöihin. Erityisen myönteisiä vaikutuksia on tehtävissä, joissa ihminen voi kokea pärjäävänsä, Hilppa Tervonen 12

13 Hyvinvoinnin haasteita; Sosiaalinen eriarvoisuus Erityisryhmien ja erilaisten vähemmistöjen asema ja niihin kuuluvien ihmisten mukaan pääsy. Vähemmistöt voivat tässä yhteydessä olla mitä tahansa suuresta massasta poikkeavia väestöryhmiä, sairauden tai vammaisuuden, taloudellisen aseman, syntyperän, ikärakenteen Millä tavalla eri väestöryhmille luodaan toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia järjestötoimintoihin? Millä tavalla eri ryhmien tarpeet huomioidaan? Millä tavalla heitä pyritään tavoittamaan ja saamaan osallistumaan? Millä tavalla heille luodaan mahdollisuuksia olla mukana myös erilaisten toimintojen suunnittelussa? Vahva sosiaalinen yhteenkuuluvuus: Väkivallan ehkäisyyn tehokas valtakunnallinen toimintamalli. Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja samalla maan sisäistä turvallisuutta. Hilppa Tervonen 13

14 Emma & Elias - lapset ja lapsiperheet Tuetaan vanhemmuutta Joskus tarvitaan apua oman perheen ulkopuolelta Vahvistetaan aikuisten yhteistä vastuuta Jokainen voi omilla teoillaan ja asenteillaan vaikuttaa lasten ja perheiden elämään Edistetään lapsen osallisuutta Lapsen omat voimavarat käyttöön 14

15 Eloisa ikä -avustusohjelma, 60+ Vahvistetaan ikäihmisten omia ja yhteisön voimavaroja Edistetään tasavertaista vanhuutta Luodaan ja vahvistetaan paikallisia yhteistyömalleja ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi, ongelmien ehkäisemiseksi ja haasteellisissa elämäntilanteissa elävien tukemiseksi Vaikutetaan myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi 15

16 Paikka auki nuoret työelämään Kaksi tavoitealuetta: 1) Nuorten elämänhallinnan ja työelämävalmiuksien vahvistaminen ja uusien työllistymistä helpottavien toimintamallien löytäminen 2) työelämän ulkopuolella olevien nuorten palkkaaminen yleishyödylliseen järjestötyöhön Avustusosasto 16

17 Järjestöjen ja kuntien yhteistyön mahdollisuudet Kunnilla ja järjestöillä on lukuisia yhteisiä tavoitteita, vaikka keinot ovat erilaiset kunnilla palveluiden näkökulmasta yleishyödyllisellä järjestötoiminnalla kansalaisten osallisuuden, toimintakyvyn edistämisen ja toimijuuden vahvistamisen näkökulmasta. Järjestöt väylinä tuomassa esille kansalaisten ääntä esim. kuntapäättäjien suuntaan Kuulemisen väylät riippuvat mm. kunnan toimintakulttuurista Järjestöillä roolia esim. hoito- ja palveluketjua valmisteltaessa tai kuntoutumisvaiheessa: potilaan tukena, tiedon jakajana, kouluttajana, vertaistukihenkilönä Järjestöt mukaan kunnan työryhmiin, kokemusasiantuntijat mukaan palveluiden kehittämiseen Oletettavaa on, että tarve järjestöjen äänitorviroolille vahvistuu kuntakentän keskittyessä Avustusosasto, Elina Varjonen

18 Yhteistyö Yhteistyö ei ole itsetarkoitus, mutta se tehostaa usein tavoitteiden saavuttamista ja käytäntöjen juurtumista. Tärkeää hahmottaa, mitä muita toimijoita järjestön toimintakentällä jo on ja miten suunniteltava toiminto nivoutuu niihin Kumppanien kirjalliset sitoumukset vahvistavat hankkeen yhteistä suunnittelua ja eri toimijoiden välistä roolitusta RAY voi rahoittaa järjestö-kunta-yhteistyöhankkeiden järjestöosuutta osana normaalia avustustoimintaa Kaste-hanke, kuntatoiminta tms. voi tuoda vahvan selkänojan ja laajemman kehittämisalustan Lukuvinkki: Järjestöt ja kunta hyvinvointia edistämässä. Katja Häkkilä ja Marjo Tourula (toim.) Elina Varjonen

19 Saako sen, mitä hakee? Hyväksyttäviä kuluja ovat avustuspäätöksen mukaisesta toiminnasta tai hankkeesta johtuvat tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset kulut (AvL 11 ) Perustellusti tehty budjetti! Avustusvalmistelun kriteerit (mm. perustelut toiminnalle, talous, seuranta, tarpeellinen yhteistyö) Valvonnalliset kriteerit (mm. muu tuotto, kilpailuvaikutukset) Jos hanketta joudutaan karsimaan, hakijan tulee lähettää RAY:lle hyväksyttäväksi tarkennettu talousarvio tammikuun loppuun mennessä Tällöin järjestö joutuu tarkentamaan toiminnan toteutuksen keinot Elina Varjonen

20 RAY-avusteisen toiminnan seurannasta Avustusosasto, Tuomas Koskela 20

21 Laki raha-automaattiavustuksista määrittää perustan 4 Avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset 4) avustuksen myöntämistä on pidettävä tarpeellisena avustuksen hakijan saama muu julkinen tuki sekä avustuksen kohteena olevan toiminnan tai hankkeen laatu ja laajuus taikka avustuksen hakijan muun toiminnan laatu ja tuloksellisuus huomioon ottaen 19 Selvitys avustuksen käytöstä Avustuksen saajan on seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä tehtävä Rahaautomaattiyhdistykselle kultakin vuodelta selvitys avustuksen käytöstä. Selvitykseen on liitettävä tilinpäätös, toimintakertomus tai kertomus toiminnasta, tilintarkastuskertomus, toiminnantarkastuskertomus, tuloksellisuutta koskevat selvitykset sekä muut tarpeelliset selvitykset. 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön on huolehdittava avustuksen asianmukaisesta ja riittävästä valvonnasta hankkimalla avustuksen käyttö- ja seurantatietoja sekä muita tietoja samoin kuin tekemällä tarvittaessa tarkastuksia. Rahapeliyhteisön on sopivalla tavalla seurattava myönnettyjen avustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä niiden vaikutuksia kilpailuun ja eri väestöryhmien asemaan samoin kuin niiden muita vaikutuksia. Rahapeliyhteisön on määräajoin arvioitava avustusten tarpeellisuutta ja kehittämistarpeita. Avustusosasto, Tuomas Koskela 21

22 Tuloksellisuus ja vaikutusselvityksen (TVS) rakenne Kohteen perustiedot Kuusi kysymysosiota: 1. Arvio tavoitteiden saavuttamisesta ja toimintaan liittyvistä kehittämistarpeista 2. Toiminnan määrää ja laajuutta kuvaavat tiedot Kerätyn tiedon koostaminen ja raportointi: 3. Työntekijöiden näkökulma 4. Vapaaehtoistoimijoiden näkökulma 5. Osallistuja/kohderyhmänäkökulma 6. Yhteistyökumppaneiden näkökulma Avustusosasto, Tuomas Koskela 22

23 Seuranta ei valvo vaan kehittää Seurannan tavoitteena on Auttaa löytämään ja levittämään hyviä käytäntöjä Paneutua syvällisemmin juurruttamisen haasteisiin Välttää uusimasta vähemmän onnistunutta tekemistä Seurannan välineitä ovat Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys, TVS (osa vuosiselvitystä) Selvityslomake on kehitetty yhteistyössä järjestöjen kanssa. Projektin loppuraportti Erillisselvitykset (valitut kohteet teemat) Seurantakäynnit ja niistä tehtävät seuranta- ja kehittämisraportit Avustusohjelmien kehittävä arviointi Valvonta tekee kuluseurantaa ja laillisuusvalvontaa sekä seuraa kilpailuvaikutuksia. Avustusosasto, Tuomas Koskela 23

24 Tiedon hyödyntämisnäkökulma Seurannan päätehtävä on kerätä ja koostaa hyödyntämiskelpoista tietoa avustetun toiminnan laajuudesta, tuloksista ja toimintaympäristöstä. Tietoa kerätään strukturoidusti sekä avustuskohteilta että toimintaympäristöstä. Taustalla mm. tarve: Osoittaa, mitä tuloksia ja vaikutuksia (hyötyjä) RAY-rahoitteisella toiminnalla saadaan aikaiseksi (tilivelvollisuus). Tuottaa tietoa avustusvalmistelun tueksi. Kehittävä ulottuvuus: Suunnata avustuksia entistä selkeämmin sellaiseen toimintaan, mille on aidosti kysyntää ja tarvetta ja millä kyetään edistämään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Ohjata ja tukea avustuksen saajia itse aktiivisesti kehittämään omaa toimintaansa vastaamaan entistä paremmin apua ja tukea tarvitsevien ihmisten muuttuviin tarpeisiin. Tietoja voivat hyödyntää: Järjestöt, jotka haluavat kehittää omaa toimintaansa vastaamaan toimintaympäristön vaatimuksia. Järjestöt perustelemaan ja konkretisoimaan oman toimintansa yhteiskunnallista merkitystä. RAY:n avustusosasto jakoehdotuksen valmistelussa ja avustusten suuntaamisessa. RAY:n viestintä lisäämään toiminnan läpinäkyvyyttä yhteiskunnallisella tasolla ja osoittamaan avustusjärjestelmän yhteiskunnallista merkitystä. STM arvioidessaan avustetun toiminnan tuloksellisuutta ja vaikutuksia. Avustusosasto, Tuomas Koskela 24

25 TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSELVITYS (TVS) PROSESSINA TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSELVITYS ANALYYSI KÄYNTI JÄRJESTÖSSÄ SEURANTA- JA KEHITTÄMIS- RAPORTTI KOMMENTIT JÄRJESTÖLLE/ EI TARVETTA KOMMENTEILLE Avustusosasto, Tuomas Koskela 25

26 Lähtökohtana on, että TVS-vastauksen lukijalle syntyy kuva: Mitä avustuksella on tehty? Kuinka paljon? Kenelle? Ja mitä tuloksia ja vaikutuksia toiminnalla on saatu aikaiseksi? Oleellista on tarkastella tuloksia ja vaikutuksia suhteessa (hakemuksessa esitettyihin) tavoitteisiin ja osallistujien kokemaan hyötyyn! Suurimmassa osassa vuonna 2013 saatuja vastauksia em. periaatteet toteutuvat! Mutta mukaan mahtuu myös vastauksia, joita lukemalla ei saa selkeää kuvaa toiminnan sisällöstä, kohdentumisesta, laajuudesta tai aikaansaaduista tuloksista ja vaikutuksista. Avustusosasto, Tuomas Koskela 26

27 Avustettuja toimintoja koskevia kehittämistarpeita Toiminnan tavoitteita ja kohderyhmiä on perusteltua täsmentää ja rajata suurimmassa osassa avustuskohteita. Vastauksista saa kuvan, että useissa kohteissa/järjestöissä pyritään tekemään "vähän kaikkea kaikille" ja samanaikaisesti resurssipula tuodaan voimakkaasti esille. Tavoitteiden täsmentäminen, toimenpiteiden selkeämpi määrittely (tavoitteiden saavuttamiseksi) sekä kohderyhmien tarkempi rajaus (jo hakemusvaiheessa) auttaisivat järjestöjä kohdentamaan resursseja ja toimintoja nykyistä tehokkaammin. Samalla tämä loisi paremmat edellytykset toiminnalla aikaansaatujen tulosten ja vaikutusten seurannalle, arvioinnille ja raportoinnille, mikä näyttäytyy myös keskeisenä kehittämiskohteena. Muutamilla avustuksensaajilla sekä avustushakemus että vastaus ovat niin epäselviä, ettei toiminnasta ja sen tuloksista saa minkäänlaista kuvaa. Erityisesti kohderyhmien edustajilta kerättävien seuranta- ja palautetietojen kehittämiseen tulee kiinnittää huomiota. Keskeisiä kysymyksiä ovat tällöin, miten toimintaa tulisi kehittää ja mitä hyötyä toiminnasta on osallistujille/kohderyhmille. Monessa järjestössä on haasteena raportoida selkeästi, mitä ovat tehneet, kenelle ja kuinka paljon RAY-avustuksilla. Toiminnan laajuudesta ja siihen osallistuneista henkilöistä on vaikea saada luotettavaa kokonaiskuvaa. Systemaattiset seuranta- ja arviointikäytännöt ovat vasta kehittymässä suurimmassa osassa järjestöjä. Yksittäisenä esimerkkinä voidaan nostaa esille internet-palveluihin liittyen Google analytics-palvelun hyödyntäminen kävijämäärien seurannassa. Avustusosasto, Tuomas Koskela 27

28 Avustettuja toimintoja koskevia kehittämistarpeita Kohderyhmien osallistaminen vielä nykyistä voimakkaammin toiminnan sisältöjen suunnitteluun ja kehittämiseen on ajankohtainen kehittämiskohde monessa järjestössä, jotta toiminnalla kyettäisiin vastaamaan yksittäisten ihmisten, ihmisryhmien sekä yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Tämä koskee niin yksittäisille ihmisille kuin järjestöille suunnattuja toimintoja. Toiminnan sisältöjen kehittäminen tulisi olla kiinteä osa perustoimintaa, ei siitä erillistä toimintaa. Miesten osallistaminen toimintaan ja vapaaehtoisten rekrytointi näyttäytyvät monessa järjestössä haasteena. Järjestöjen toimintoihin tulisi selvästi nykyistä enemmän miehiä, ennen kaikkea nuoria miehiä. Selvä enemmistö osallistujista on naisia. Järjestöjen toiminnassa näyttää myös korostuvan, ettei vapaaehtoistoiminnan tukemiseen ja vapaaehtoisille tarjottavaan koulutukseen panosteta riittävästi. Osin tämä on resurssikysymys, osin priorisointikysymys. Saman teeman tai kohderyhmän parissa toimivien alueellisten yhdistysten olisi useimmissa tapauksissa perusteltua tehdä vielä nykyistä enemmän yhteistyötä (esim. toimintojen sisältöjen kehittämisessä sekä yhteisten seuranta- ja arviointikäytäntöjen kehittämisessä). Yksittäisinä esimerkkeinä tästä mainittakoon omaistyö ja mielenterveystyö eri muodoissaan. "Aluetyön" ja "vaikuttamistyön" käsitteitä tulee selkiyttää sekä tavoitteita ja sisältöjä täsmentää lähes poikkeuksetta niissä kohteissa, jotka ilmoittavat sitä tekevänsä. Toistaiseksi monilla järjestöillä on haasteita jopa raportoida, mistä alue- tai vaikuttamistyö on koostunut. Valtakunnallisen tason vaikuttamistyö olisi luontevaa vastuuttaa selkeämmin valtakunnallisille toimijoille. Avustusosasto, Tuomas Koskela 28

29 Avustettuja toimintoja koskevia kehittämistarpeita Järjestöjen keskinäisen yhteistyön tiivistämiseen sekä jo olemassa olevan osaamiseen laajempaan hyödyntämiseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Esimerkiksi koulutusten järjestämisessä ja tiedotustoiminnassa monet järjestöt voisivat hyödyntää vielä enemmän toisten järjestöjen osaamista ja kokemusta. Yhteistyötä ei tule kuitenkaan "yhteistyön vuoksi", vaan sen tulee perustua selkeään tarpeeseen ja hyödyttää osapuolia. Yksittäisenä esimerkkinä voidaan mainita maahanmuuttajajärjestöjen tarve tehdä yhteistyötä "kantasuomalaisten" ja jo pidempään toimineiden järjestöjen kanssa. Lisäksi kokemukset vertaisoppimisesta (yksinkertaisimmillaan vain tutustumalla toisten järjestöjen työn sisältöön ja työtapoihin) ja jopa vertaisarvioinneista ovat olleet pääsääntöisesti hyvin positiivisia niillä yksittäisillä järjestöillä, jotka ovat sitä jo tehneet. Useiden järjestöjen olisi mahdollista ja tarpeellista tiivistää yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi harjoittelupaikkojen tarjoamista opiskelijoille tai opinnäytetöihin liittyvien aiheiden ja aineistojen tarjoamista opiskelijoiden hyödynnettäväksi. Järjestötoimintaan osallistuneilta kerätyt palautetiedot saattaisivat jo sellaisenaan soveltua monissa tapauksissa opinnäytetöissä hyödynnettäviksi aineistoiksi. Yhteistyön tiivistäminen hyödyttäisi mitä todennäköisimmin kaikkia osapuolia. Tarkasteluun on sisältynyt muutamia avustuskohteita, joissa on kyse puhtaasti keskusjärjestön kautta läpivirtaavasta avustuksesta alueellisille yhdistyksille. Kyseisissä kohteissa on oleellisista selkiyttää avustusten myöntämisen kriteereitä ja viestiä niistä avoimesti. Läpivirtaavien avustusten tuki- ja ohjaavaa mekanismia tulee kehittää siten, että myönnetyillä avustuksilla on selkeämpi yhteys keskusjärjestön strategiaan ja tavoitteisiin. Tulosten ja vaikutusten seurannan kannalta läpivirtaavat avustukset ovat erittäin haasteellisia. Yhdistysten seuranta- ja raportointikäytännöt ovat hyvin vaihtelevia, eikä TVS-vastauksista saa selkeää kuvaa, mitä jäsenyhdistyksille myönnetyillä avustuksilla on tehty tai mitä niillä on saatu aikaiseksi. Kyseisiin kohteisiin olisi perusteltua kehittää yhdenmukaiset seuranta- ja raportointikäytännöt. Avustusosasto, Tuomas Koskela 29

30 Tutustuttavaksi/hyödyllisiä linkkejä 3780A Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys 3780B Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys, indikaattorit Itsearviointiopas: Itsearviointi toiminnan kehittämisen välineenä Tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksen raportointiohje Suositukset loppuraportin sisällöstä Seuranta, Tuomas Koskela 30

31 Emma & Elias -avustusohjelma - pidetään huolta lapsista Avustusosasto, Elina Varjonen 31