EURAJOKI Kuntastrategia 2017 Strateginen johtoryhmä Strategiaseminaari elokuu 2013 Hallitus Valtuusto
EURAJOEN KUNNAN STRATEGISET LINJAUKSET 1. Eurajoen kunnan toiminnan perusta Perustehtävä Arvot Päämäärä Erottumistekijä Asukaslupaus Edistämme jäsentemme hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellamme, kunnallistalouden tasapainosta huolehtien. Tuloksellisuus Oikeudenmukaisuus Vastuunkanto Jatkuva kehittäminen Eurajoki on Satakunnan paras paikka asua ja elää Talous, joka mahdollistaa asumisviihtyvyyden ja itsenäisyys, joka mahdollistaa ihmisläheisyyden Tarjoamme kuntamme jäsenille arjen sujumista ja aidosti hyvinvointia tukevia yksilöllisiä palveluja ihmisläheisesti ja joustavasti 2. Toimintaympäristö Kansantalouden kasvu on hidastunut ja tulee olemaan pitkään hidasta. Kun samanaikaisesti Eurajoen selkeästi suurin ikäryhmä ylittää 65 ikävuoden, se merkitsee sosiaali ja terveyspalvelutarpeen kasvua ja uhkaa palveluiden rahoituksen kestävyydelle. Yleisen taloustilanteen heikkenemisestä huolimatta kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Eurajoen väestö kasvaa, mutta maltillisesti. Toimintaympäristön muutoksesta huolimatta kunnan vastuulla on turvaverkon ylläpito, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali ja terveydenhuoltoon, opetus ja sivistystoimeen sekä tekniseen infrastruktuuriin. Palvelutarpeiden eriytyminen kuitenkin jatkuu. Eurajokelaiset voivat huolehtia aktiivisesti ja omatoimisesti itsestään, mutta kukaan ei jää ilman tukea, jos omat voimat eivät riitä. Kuntien keskinäisten erojen kasvu ja valtion harjoittama kuntapolitiikka ovat kiristäneet kuntien ja valtion välistä suhdetta sekä kuntien keskinäisiä suhteita.
Alueiden välinen kilpailu edellyttää huomion kiinnittämistä mielikuviin elinvoimasta, infrastruktuurista, toimivasta kehittäjäverkosta, verkostoihin kuulumisesta sekä asuin ja yritysympäristön laadusta. Olkiluodossa on edustettuna ydinenergiatuotannon koko kirjo. OL1:stä ja Ol2:sta käytetään ja vuosihuoltojen ansiosta kehitetään. OL3 on rakenteilla ja otetaan käyttöön. OL4:n kilpailutus ja suunnittelu ovat käynnissä. TVO huolehtii matala ja keskiaktiivisen jätteen loppusijoituksesta sekä käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnista. Posiva suunnittelee ja rakentaa loppusijoituslaitosta käytetylle ydinpolttoaineelle. Ydinenergiatuotannon osaamiskeskittymä on Eurajoelle mahdollisuus. Suomi on johtavia maita uusiutuvien ja erityisesti bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvan energian käytön lisäämisellä on aluepoliittisia vaikutuksia. Julkishallinnon toimintaa tukeva ict ympäristö toimii yhteen entistä paremmin, mikä mahdollistaa toimintatapojen uudistamisen. 3. Eurajoen kunta 2017 3.1. Arjen sujumista ja aitoa hyvinvointia tukevien yksilöllisten palvelujen kunta Kunta turvaa hyvinvointipalvelujen saatavuuden nykyisessä laajuudessa. Hyvinvointipalvelujen kehittämisessä korostuu elintapoihin ja ennaltaehkäisevään terveyden edistämiseen vaikuttaminen sekä kuntalaisten vastuun lisääminen. Kunnassa kehitetään palvelumalleja, jotka perustuvat ratkaisun hakemiseen kuntalaisen tarpeisiin asiantuntijuutta hyväksi käyttäen. Toiminnasta otetaan vastaan ja kerätään palautetta, jonka perusteella toimintaa kehitetään. Kehittämisen painopiste on väestöpohjaisissa palvelukokonaisuuksissa ja prosesseissa. Kunnassa on jatkossakin toimiva lähipalveluverkko, jota täydentää keskitetyt ja sähköiset palvelut. Kunnan omia palveluja täydentää yksityiset ja kolmannen sektorin palvelut. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä korostuu. Palveluyhteistyö pohjautuu tasavertaiseen ja alueelliset erityispiirteet huomioivaan pitkäjännitteiseen ja suunnitelmalliseen kumppanuuteen. Kumppanuuden tulee perustua yhteiseen päämäärään, vastavuoroisuuteen ja toisen toiminnan tukemiseen. 3.2. Hyvän asumisviihtyvyyden kunta Kunta turvaa edellytykset monimuotoiselle asuntotuotannolle sekä rakennetun ympäristön viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Kehittämisen painopiste on fyysisen kuntakuvan parantamisessa, liikenneyhteyksien turvallisuuden ja sujuvuuden parantamisessa sekä positiivisten elementtien esilletuonnissa.
3.3. Elinvoimainen kunta Kunta toimii elinkenopoliittisten edellytysten luojana parantamalla yritysten fyysistä ympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja sekä toimintaan liittyviä säännöksiä, käytäntöjä ja yhteistyökulttuuria. Kunnan rooli palvelujen järjestäjänä avaa mahdollisuuksia elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyden väliseen vuoropuheluun. Kunta kehittää omaa hankintaosaamistaan. Maakunnan vahvoja osaamisalueita ovat olleet metalli erityisesti meriteknologia kemiallinen metsäteollisuus, kuljetus ja logistiikka ja ydinvoimateknologia. Maakunnan vahvuutena on uudistumiskykyinen ja hakuinen teollisuus, joka muodostaa vahvan teollisen perustan. Elinkeinorakenne on viimeisen 20 vuoden aika monipuolistunut merkittävästi. Maakunnan ja erityisesti Eurajoen kannalta tärkeää on Olkiluodon mahdollisuus kehittyä kansainvälisesti merkittäväksi ydinvoiman osaamiskeskukseksi, jonka johdolla energiateollisuutta tukeva sekä tuotannollinen että palveluyritystoiminta voi kehittyä. Ulkomaisen työvoiman juurruttaminen Eurajoelle on myös merkittävä mahdollisuus. 3.4. Vastuullisen henkilöstöjohtamisen kunta Kunnassa johdetaan, kehitetään ja vapautetaan henkilöstön osaamista ja hyödynnetään sen täysi potentiaali sekä organisaatio että henkilötasolla. Muutostilanteessa korostuvat johtamisen kehittäminen, kyvykkyyksien hallinta sekä henkilöstösuunnittelu. Henkilöstösuunnittelu edellyttää nykyisten ja tulevien henkilöstötarpeiden analysointia tunnistamalla nykyinen osaaminen ja vertaamalla sitä tarpeisiin. Henkilöstön aikaansaantikykyä arvioidaan suhteessa asiakasvaikuttavuuteen, talouteen ja resursseihin sekä prosesseihin ja rakenteisiin. Suorituksiin perustuva tulospalkkaus ohjaa toimintaa ja se koetaan oikeudenmukaiseksi. 3.5. Toimivan demokratian kunta Eurajoella kunnallinen itsehallinto säilytetään. Tehdään edustuksellista demokratiaa paremmin tunnetuksi, mutta poliittisen vaikuttamisen ohella kuntalaisen vaikuttamista palvelujen käyttäjänä korostetaan. Käyttäjien tarpeiden ymmärtäminen ja tavoitteiden konkretisointi kytketään päätöksentekoprosessissa esilletulovaiheeseen, vaihtoehtoiset ratkaisut valmisteluvaiheeseen ja prototyypit sekä pilotointi päätöksentekovaiheeseen. Asiakaslähtöisyyden menetelmät kytketään toimeenpanovaiheen palveluprosesseihin. Tunnistetaan osallistumisen näkökulmasta erilaiset ryhmät (lapset ja nuoret, työikäiset, ikäihmiset). Vuorovaikutteisella viestinnällä parannetaan kunnan yhteyttä asukkaisiin ja sidosryhmiin. Avoin hallinto ja sujuva tiedonkulku kunnan ja sen asukkaitten välillä on toimivan kansalaisdemokratian edellytys.
3.6. Informaatioteknologian edelläkävijäkunta Kunnassa on ict kokonaisarkkitehtuuri. Kunnan palveluverkko on monikanavainen, toimii kustannustehokkaasti ja kuntalaisen näkökulmasta saumattomasti. Sähköiset asiointipalvelut ja sähköinen verkkoviestintä ovat käytössä kaikissa palvelukokonaisuuksissa. Asiakkuuksien johtamiseen tarvittava tieto on käytettävissä myös asiakasrajapinnassa. Edelläkävijyys merkitsee ennakkoluulottomuutta, nykyisen kyseenalaistamista ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Edelläkävijyyteen sisältyy tutkimuksen ja kokemuksen hyödyntämistä, kokeiluja ja niihin liittyvien epäonnistumisten sietämistä. 3.7. Kansainvälinen kunta OL3:n myötä Eurajoesta on tullut asukaslukuun suhteutettuna Suomen kansainvälisin kunta. Tulevien investointien edesauttamiseksi kunta pitää huolta osaavan työvoiman palvelutarpeista. Kunta osallistuu aktiivisesti ydinenergia alalla toimivien yhteisöjen yhteistoimintaan. 3.8. Tasapainoisen talouden kunta Vuosikatteen tulee taata perustehtävän toteuttaminen kilpailukykyisellä verokannalla. Nykyisen kaltaisen verolainsäädännön voimassa ollessa palvelujen nettokustannusten tulee olla verotulojen kanssa tasapainossa. Investointien rahoitukseen käytetään enintään kolmasosa aikaisempien vuosien rahoitusylijäämästä. 4. Strategiasta toteutukseen Strategian ja kehittämistoimintojen toteutuksen välisenä siltana tulevat toimimaan ohjelmat. Ohjelma on strateginen ohjauskeino ja strategian uudistamisen väline. Se on tapa koordinoida useiden eri toimijoiden tavoitteita, resursseja ja osaamista yhteiseksi toteutukseksi yhteisesti valitulla aihealueella. Toteutuksen tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia. Ohjelmien valinta ja muodostaminen tapahtuu taloussuunnitelman laadinnan yhteydessä.