4.10.2016 Lausunto Arvoisa Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta Koskien lausuntopyyntöänne hallituksen esityksestä HE 134/2016vp valtion talousarvioksi vuodelle 2017, esitämme kuultavaksi tutkimusjohtaja Arja Holopaista. Lisäksi haluamme kirjallisesti lausua seuraavaa: Esitämme, että Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus) katsotaan talousarvioesityksessä sellaiseksi yleishyödylliseksi toimijaksi, jonka toiminnan varmistamiseksi talousarvioon varataan määräraha vuoden 2017 talousarvioon. Esityksemme on 300 000 euroa vuodelle 2017. Hotuksen toiminnan jatkuminen kansallisena näyttöön perustuvan toiminnan (ns. paras mahdollinen ajantasainen tutkimusnäyttö käytännön työn perustana) edistäjänä ei ole tulevaisuudessa mahdollista, ellei Hotuksen toiminnalle saada taloudellista tukea. Hotus on järjestelmällisesti rakentanut 10 vuotta kansallista yhteistyöverkostoa, jonka avulla ovat mahdollistuneet - näytön tuottaminen, esimerkiksi hoitotyön suositukset käytännön työn perustaksi, - sen levittäminen, esimerkiksi Hotuksen kotisivujen ja koulutusten avulla, - käyttöönotto, esimerkiksi yhtenäisten käytäntöjen käyttöönottoa tukeva toimintamalli ja henkilöstön osaamisvaatimuksia kuvaava asiantuntijuusmalli sekä - näyttöön perustuvan toiminnan seuranta ja arviointi, esimerkiksi palveluorganisaatioiden kanssa toteutetut hankkeet. Samalla päättyisi kahden Hotuksen hallinnoiman näyttöön perustuvaa terveydenhuoltoa tukevan kansainvälisen yhteistyökeskuksen aktiivinen toiminta suomalaisen hoitotyön hyväksi: 1) WHO Collaborating Centre for Nursing ja 2) The Finnish Centre for Evidence-Based Health Care: A Joanna Briggs Institute Centre of Excellence. Hotuksen palveluksessa on tällä hetkellä kokoaikainen tutkimusjohtaja (toimii samalla yhteistyökeskusten johtajana), yksi kokoaikainen tutkija, yksi osa-aikainen (50 %) tutkija ja yksi osa-aikainen (80 %) hallintoassistentti. Taloudellisen tilanteen vuoksi olemme tammikuussa 2016 joutuneet irtisanomaan yhden osa-aikaisen tutkijan työsuhteen. Toiminnan jatkuminen nykyisessä laajuudessa on ollut mahdollista kattavan yhteistyöverkoston avulla. Yhteistyökumppaneihimme kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioita, tutkimuslaitoksia ja potilasjärjestöjä. Tilinpäätökset vuodelta 2014 ja 2015 kertovat säätiön varainhankinnan ja sijoitustoiminnan tuotoista, joilla toiminta pitäisi pystyä rahoittamaan. vuosi 2014 vuosi 2015 VARAINHANKINTA Tuotot 170,00 5 135,00 Kulut -420,38-341,26 VARAINHANKINTA YHTEENSÄ -250,38 4 793,74 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -1 592,84-127 192,05 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Sijoitustoiminnan tuotot 111 783,00 79 004,81 Sijoitustoiminnan kulut -35 426,99-32 057,90 SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ 76 356,01 46 946,91 TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ 74 763,17-80 245,14 TILIKAUDEN TULOS 74 763,17-80 245,14 Hoitotyön tutkimussäätiö www.hotus.fi 1
4.10.2016 Lausunto Vuoden 2016 tulos jaksolla 1 7/2016 on -157 441,93. Vuodelle 2016 valtio myönsi avustusta 200 000 euroa, jonka ensimmäinen erä (70 000 ) maksettiin elokuussa 2016. Sekä vuoden 2014 että vuoden 2015 tilikauden tulosta korjasi valtion myöntämä avustus vuodelle 2014 (200 000 euroa) ja vuodelle 2015 (150 000 euroa). Säätiön pääoma (782 855,35 vuonna 2014 ja 702 610,22 vuonna 2015) pienenee koko ajan, ellei toiminnalle saada pysyvämmin ulkopuolista rahoitusta. Hoitotyön tutkimussäätiö on voittoa tavoittelematon toiminnallinen säätiö, joka toiminnallaan toteuttaa terveydenhuoltolain (1326/2010), erityisesti 8 laatu ja turvallisuus, tavoitteita ja säännösten toimeenpanoa. Perustehtävänämme on näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen ja vakiinnuttaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kaikista ammattilaisista on viimeisimmän tilaston (THL 2015) mukaan lähes 75 % on hoitotyöntekijöitä (sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, kätilöt ja lähihoitajat). Näin ollen myös tulevassa SOTE:ssa hoitotyöntekijöiden toiminnalla on iso merkitys laadukkaiden, turvallisten ja asianmukaisten palvelujen ja käytäntöjen tuottamisessa. Nykytilanteessa tehottomat ja merkityksettömät käytännöt aiheuttavat turhia kustannuksia ja potilaille inhimillistä kärsimystä. SOTE-uudistus edellyttää sekä rakenteiden että sisältöjen kehittämistä hoito- ja palveluketjuissa. Sisältöjen osalta ei riitä, että kehittämisessä keskitytään pelkästään lääketieteellisen hoidon kehittämiseen näyttöön perustuen, koska se kattaa vain osan potilaan hoidosta. Esimerkiksi lääkitysvirheiden, painehaavojen ja kaatumisten ehkäisyssä hoitotyöntekijöiden työpanos on ratkaiseva. Säätiön toiminnassa painottuvat: 1) parhaan mahdollisen ja luotettavaksi arvioidun tutkimustiedon tiivistäminen käytännön hoitotyössä helposti hyödynnettävään muotoon, esimerkiksi hoitotyön suositukset (Hotus), Näyttövinkit (Hotus) ja järjestelmälliset katsaukset (JBI-keskus). 2) näytön levittämistä ja käyttöönottoa tukevien tukirakenteiden kehittäminen käytäntöön, esimerkiksi erilaiset toimintamallit, artikkelit ja koulutukset. 3) yhteistyöhankkeet, joiden avulla tuetaan käytäntöjen kehittämistä niin, että ne perustuvat näyttöön (tutkittuun tietoon) ja ovat yhtenäisiä paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla. Hankkeidemme tuloksia on julkaistu artikkeleissa ja esitelty sekä kansallisissa että kansainvälisissä konferensseissa. Ne ovat myös Hotuksen kotisivujen (www.hotus.fi) kautta kaikkien vapaasti hyödynnettävissä. Valtion tähän mennessä myöntämä avustus on mahdollistanut toimintamme jatkumisen. Liitteeseen 1 on kuvattu toimintaamme konkreettisemmin. Kunnioittaen, Hoitotyön tutkimussäätiön hallituksen puolesta Helvi Kyngäs, hallituksen puheenjohtaja professori, Oulun yliopisto ylihoitaja, sivuvirka Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Nina Hahtela, hallituksen varapuheenjohtaja puheenjohtaja, Suomen sairaanhoitajaliitto ry Arja Holopainen, tutkimusjohtaja Hoitotyön tutkimussäätiö sr. Hoitotyön tutkimussäätiö www.hotus.fi 2
Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) toiminta SOTE-uudistuksessa on tärkeää varmistaa, että väestön sosiaali- ja terveyspalvelut ovat vaikuttavia, kustannustehokkaita ja turvallisia. Kansalaisilla on oikeus olettaa, että palvelut ja hoitokäytännöt eivät vaihtele perusteettomasti eri puolilla Suomea. Hotuksen toiminnalla pyritään vastaamaan edellä mainittuihin haasteisiin näyttöön perustuvien yhtenäisten palvelu- ja hoitoketjujen varmistamiseksi. Käytännössä Hotuksen toiminta ilmenee esimerkiksi seuraavasti: - kokoamme tutkimustietoa (näyttöä). Tavoitteena on tuottaa luotettavaksi arvioitu tutkimusnäyttö käytännön työssä hyödynnettävään muotoon. Esimerkkinä kansalliset hoitotyön suositukset, erilaiset katsaukset ja selvitykset ja Näyttövinkit. - levitämme näyttöä päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on lisätä ammattilaisten ja kansalaisten tietoisuutta näyttöön perustuvan toiminnan merkityksestä kehitettäessä vaikuttavaa ja asiakkaille/potilaille tehokasta ja merkityksellistä hoitoa. Esimerkkinä kotisivuilla julkaistavat hoitosuositukset, koulutukset, artikkelit, näytön levittämistä tukevat hankkeet. - tuemme näytön hyödyntämistä ja käyttöönottoa. Tavoitteena on kehittää näytön käyttöönottoa edistäviä tukirakenteita sosiaali- ja terveydenhuoltoon yhteistyössä palveluorganisaatioiden kanssa. Esimerkkinä käytännön toimintamallit, hankkeet, artikkelit. - osallistumme näyttöön perustuvan toiminnan seurantaan ja arviointiin. Tavoitteena on edistää palvelujen ja hoidon jatkuvaa kehitystä. Esimerkkinä tutkimukset, selvitykset, ja hankkeet. Esimerkkejä konkreettisista toimenpiteistä ja niiden merkityksestä palvelujen ja hoidon kehittämiselle: 1) Painehaavan ehkäisy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitotyössä - Suomessa 55 000 80 000 potilaalla on yksi tai useampi painehaava. Yli puolet (60 %) painehaavoista jää terveydenhuollossa havaitsematta niiden varhaisessa vaiheessa. Niistä johtuvien suorien kustannusten on arvioitu olevan 350 525 milj. /vuosi, mikä on 2-3 % terveydenhuollon kuluista. Lisäksi painehaavoista aiheutuu ns. epäsuoria kuluja (mm. työkyvyn heikentymiseen liittyvät sairauspoissaolot). Painehaavojen ehkäisyn vaatimat investoinnit on arvioitu olevan 10 % painehaavojen aiheuttamista hoitokustannuksista. - Hotus julkaisi vuonna 2015 näyttöön perustuvan hoitosuosituksen, jonka tavoitteena on edistää hoitotyöntekijöiden sekä potilaiden ja heidän omaistensa tietoisuutta ja osaamista painehaavojen ehkäisystä ja varhaisesta tunnistamisesta. Suositus on tarkoitettu hyödynnettäväksi niin laitos- kuin kotihoidossa. - Hotus on mukana Turun yliopiston ja Satakunnan sairaanhoitopiirin hankkeessa hoitosuosituksen käyttöönottamiseksi. Hankkeessa on mukana sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon työyksiköitä, joten se tukee koko palvelu- ja hoitoketjun käytäntöjen kehittämistä. - 2) Asiakkaan/potilaan ohjaus laboratorionäytteenottoon - Suomessa tehdään n. 70 milj. laboratoriotutkimusta/vuosi. Laboratoriotutkimusprosessissa preanalyyttinen (ennen näytteenottoa) vaihe on potilasturvallisuuden kannalta riskialttein vaihe. Tämän vaiheen poikkeamia ilmenee vuosittain noin 200 000 näytteenottotapahtumassa (0,3 %) ja noin 1,3 miljoonaan tutkimukseen liittyen (1,8 %). Uusintanäytteitä joudutaan ottamaan puutteellisen tai virheellisen ohjauksen vuoksi. Uudelleen otettavien näytteiden suorat kustannukset terveydenhuollolle ovat noin 10 milj. /vuosi. Epä- Hoitotyön tutkimussäätiö www.hotus.fi 1
suoria kustannuksia syntyy, kun potilaat joutuvat tekemään uusintakäyntejä näytteenottoon tai lääkärin vastaanotolle. Yhä useammin asiakkaat/potilaat tulevat näytteenottoon myös kotoaan, joten ohjeistusten tulee olla heille selkeät. Pahimmillaan puutteellisesta valmistautumisesta johtuvat väärät tulokset voivat johtaa virheellisiin hoitopäätöksiin (väärän hoidon valinta). - Hotus on julkaissut potilaan oikeanlaista ohjausta tukevan hoitosuosituksen. Yhtenäiset ohjeet potilaan ohjauksesta laboratorionäytteenottoon ehkäisevät toistuvia uusintatutkimuksia tai virheellisestä valmistautumisesta johtuvia hoitopäätöksiä. 3) Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy käsihygienian seuranta - Suomessa arvioidaan esiintyvän vuosittain 50 000 hoitoon liittyvää infektiota, joista osa myötävaikuttaa 1500 5000 henkilön kuolemaan. Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisyyn on niin inhimillisesti kuin taloudellisesti kannattavaa panostaa. - Noudattamalla hyvää käsihygieniaa voidaan merkittävästi vähentää infektioita. Käsihygienian toteutukseen on olemassa hyvät ohjeet, mutta ongelmana on, ettei niitä noudateta riittävän hyvin. Hotus kehitti yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) kanssa käsihygienian seurantaan toimintamallin, jonka avulla voidaan edistää oikeanlaisen käsihygienian toteutumista, vähentää infektioita ja niistä koituvia ylimääräisiä kustannuksia sekä potilaille aiheutuvia kärsimyksiä. Hankkeen aikana koottiin muun muassa aineistoa siitä, miten käsihygienia toteutui ennen hanketta, miten toimintamalli edisti oikeanlaista toimintaa ja miten sen avulla voitiin vähentää infektioiden esiintymistä (vaikuttavuus) sekä parhaillaan arvioidaan toimintamallin kustannuksia ja verrataan niitä infektioiden aiheuttamien kustannusten muutokseen (tehokkuus). Toimintamalli on käytössä kaikilla osastoilla OYS:ssa ja se on levinnyt kansallisesti niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon yksiköihin. 4) Muistisairaan ihmisen elämänlaadun tukeminen - Suomessa noin 93 000 henkilöä kärsii keskivaikeasta tai vaikeasta muistisairaudesta, lievää muistisairautta sairastavia on arvioitu olevan 100 000. Vuosittain sairastuu noin 14 500 henkilöä johonkin muistisairauteen. Muistisairaus on etenkin ikääntyneen väestön sairaus, joten väestön ikääntymisen myötä muistisairaiden määrä lisääntyy. Siten kyseessä on merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen, mutta myös inhimillinen kysymys. - Muistiliitto julkaisi muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon kriteeristön syyskuussa 2016. Kriteeristön taustamateriaaliksi Hotus kokosi tutkimusnäyttöä koskien muistisairaan ihmisen elämänlaatuun liittyviä tekijöitä muistisairaiden itsensä arvioimana sekä elämänlaatua tukevia hoitokeinoja. Tutkimusnäyttöä kokoavan katsauksen kohderyhmänä olivat lievää, keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavat kotona tai hoitolaitoksessa (esim. tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti tai muu pitkäaikaishoitolaitos) asuvat henkilöt. Katsaus tukee muistisairaiden hyvää hoitoa tunnistamalla elämänlaatua edistäviä tekijöitä. 5) Selvitykset ajankohtaisista kysymyksistä - Hoitohenkilökunnan käsityksiä ikääntyneiden hoitotyön nykytilasta -selvitys. Vanhusten hoitotyön laadusta käydään jatkuvasti kriittistä keskustelua mediassa. Lehdistössä palstatilaa ovat saaneet erityisesti tapaukset, joista voidaan tunnistaa vanhusten kaltoinkohtelua. Hotus teki hoitotyön ammattilaisille vuonna 2015 kyselyn, jossa kartoitettiin hoito- Hoitotyön tutkimussäätiö www.hotus.fi 2
työntekijöiden käsityksiä vanhustenhoidon nykytilasta ja siitä, mitä he toivoisivat muutettavan vanhustenhoidossa siihen mennessä, kun he mahdollisesti itse ovat iäkkäinä palvelujen tarvitsijoina. Tällä selvityksellä haluttiin herätellä ammattilaisia vaikuttamaan jo nyt niihin kehittämiskohteisiin, jotka he tunnistavat nykyisissä käytännöissä. - SOTE-uudistuksen haasteet selvitys hoitotyöntekijöiden näkökulmasta -selvitys. SOTE-uudistus hämmentää paitsi kansalaisia myös ammattilaisia. Hotus teki vuonna 2016 kyselyn hoitotyöntekijöille, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten hoitotyöntekijöitä valmistellaan tuleviin rakenteellisiin ja sisällöllisiin uudistuksiin SOTE:ssa. - Raportit ovat saatavilla: http://www.hotus.fi/hotus-fi/raportit 6) Esimerkit muusta toiminnasta: - Koulutukset hoitohenkilökunnalle, johtajille ja kouluttajille näyttöön perustuvan terveydenhuollon kysymyksistä. - Artikkeleita kansallisissa ja kansainvälisissä lehdissä tiedon levittämiseksi näyttöön perustuvasta toiminnasta. - Toiminta kansallisissa näyttöön perustuvaa terveydenhuoltoa edistävissä verkostoissa (esim. Käypä hoito, Näyttöhaukat, THL). - Kahden kansainvälisen yhteistyökeskuksen isäntäorganisaatio: 1) WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus ja 2) Suomen JBI yhteistyökeskus. Toiminta kansainvälisissä näyttöön perustuvaa toimintaa edistävissä verkostoissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Hoitotyön tutkimussäätiön toiminnan ydin kohdistuu hyvän hoidon vaatimuksen varmistamiseen potilaan/asiakkaan hoito- ja palveluketjussa. Hankkeiden tulokset näkyvät vuosien kuluessa muuttuneina käytäntöinä. Tästä esimerkkinä Hotuksen hallinnoiman hankkeen ja Oulun yliopistollisen sairaalan kanssa yhteistyössä kehitetty käsihygienian seurantaan liittyvä kehittämishanke. Hankkeen tuloksina voidaan jo nyt osoittaa, että yhtenäisillä käytännöillä voidaan pidentää vaikuttavaa käsien desinfioinnin kestoa, lisätä käsihuuhteen käyttöä ja alustavasti osoittaa katetriperäisten infektioiden vähentyminen. Hankkeen kustannusvaikuttavuusanalyysi on vielä kesken. Hoitotyön tutkimussäätiö www.hotus.fi 3