MAAHAMUUTTAJAT ASIKKALASSA 2016

MAAHAMUUTTAJAT ASIKKALASSA 2016 1

2 1 JOHDANTO 4 1.1 Maahanmuuton uusi tilanne 4 1.2 Määritelmät 5 1.1 Suomen maahanmuuttohallinto 5 1.2 Turvapaikanhakijat suomessa 7 1.2.1 Maahanmuuttajat Asikkalassa 9 2 OLESKELULUPAPÄÄTÖSTÄ ODOTTAVAT TURVAPAIKANHAKIJAT 11 2.1 Vastaanottokeskus 11 2.2 Sosiaalipalvelut turvapaikanhakijoille 11 2.3 Terveyspalvelut turvapaikanhakijoille 12 2.4 Alaikäiset turvapaikanhakijat 12 2.5 Ilman huoltajaa olevat alaikäiset turvapaikanhakijat 13 3 KIELTEISEN PÄÄTÖKSEN SAANEET, ILMAN OLESKELULUPAA SUOMESSA OLESKELEVAT HENKILÖT 15 3.1.1 Kunnan rooli vastaanottopalvelujen päätyttyä (ns. paperittomat) 16 4 KUNNALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET 17 4.1 Kunnalle maksettavat korvaukset 17 5 VASTAANOTTOKESKUSKSESTA KUNTAAN 20 5.1 Kotoutuminen tapahtuu kunnassa 20 5.2 Periaatteet 21 5.3 Työ- ja elinkeinotoimiston tehtävät 24 5.4 Maahanmuuttajan prosessi 25 6 MAAHANMUUTTAJAN KOTOUTTAMINEN 26 6.1 Kotouttamisohjelman laatiminen 26 6.1.1 Alkukartoitus 26 6.2 Suunnitelman tekijät 27 6.3 Kotouttamisen edistäminen kunnassa 28 6.4 Sosiaalipalvelut oleskeluluvan saaneille 28 6.5 Mikä vaikuttaa kotoutumiseen? 29

3 7 RAPORTTI MAAHANMUUTTOTYÖSTÄ ASIKKALAN KUNNASSA 30 7.1 Kotouttamisen tavoitteet 30 7.2 Tilanteen kartoitus 30 7.3 Yhteistyö sosiaaliohjaajan kanssa 31 7.4 Asiakkaiden auttaminen arjen asioissa 32 7.5 Tulkkauspalvelujen käyttö 32 7.6 Kielen opiskelu 32 7.1 Työkokeilu 33 7.2 Vapaaehtoiset mukana kotouttamisessa 33 7.3 Asiakasraportointi 34 7.4 Yhteydenpito muiden toimijoiden kanssa 34 7.5 Yhdenvertaisuus 35 7.6 Kevään 2016 tapahtumia 35 7.6.1 Kunta infotilaisuus Vääksyn vastaanottokeskuksessa 7.6.2016 35 7.6.2 Vapaaehtoisten ja maahanmuuttajien tutustumisilta 7.6.2016 36 7.1 Yhteenveto 37 8 PUNKALAITUMEN MALLI 40 Raportti 40 9 YHTEYSTIEDOT 44 LÄHTEET 45

4 1 JOHDANTO Maahanmuutto on noussut viime aikoina hyvin ajankohtaiseksi ilmiöksi kansainvälisesti ja myös Suomessa. Maahanmuuton määrä on kasvanut äkillisesti syksyllä 2015, kun maahan saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Suomeen saapui vuonna 2015 yli 30 000 turvapaikanhakijaa. Asikkalan kuntaan muutti turvapaikkamenettelyn kautta kaksi maahanmuuttajaa. Asikkalan kuntaan perustettiin Vääksyn vastaanottokeskus vuoden 2015 lopussa. Vääksyn vastaanottokeskuksessa monet vielä odottavat päätöstä turvapaikasta, joten tarkkaa kuvaa tulevasta tilanteesta ei ole. Maahanmuuttovirasto aikoo saada kaikki vuoden 2015 aikana jätetyt hakemukset käsiteltyä alkusyksyyn 2016 mennessä. Tähän raporttiin on kerätty maahanmuuttotyön kannalta tärkeitä asioita, jotka voivat olla tulevaisuudessa tarpeen. Vaikka kuntaan ei jäänyt montaa maahanmuuttajaa turvapaikkamenettelyn kautta, voi tilanne olla tulevaisuudessa eri, kun myönteisiä oleskelulupia tulee lisää. 1.1 Maahanmuuton uusi tilanne Suomeen saapui vuonna 2015 kaikkiaan 32 476 turvapaikanhakijaa. Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista alaikäisiä oli 8 500, joista yksin maahan tulleita 3024. Maahan saapuneista turvapaikanhakijoista 84 prosenttia on alle 34-vuotiaita. Maahan jäävien ikärakenteen voidaan arvioida olevan samansuuntainen. Tähän ikäryhmään kuuluvilla on lähtökohtaisesti hyvät mahdollisuudet integroitua onnistuneesti osaksi suomalaista yhteiskuntaa, opiskella ja työllistyä. (Valtioneuvosto 2016.) Valtioneuvosto on käynnistänyt maahanmuuttajien kotoutumis- ja työllistämistoimien uudelleen tarkastelun ajankohtaisen turvapaikanhakijatilanteen johdosta. Hallitus suunnittelee toimenpiteitä, joilla turvapaikanhakijoiden kuntaan siirtymistä ja kotoutumisen käynnistymistä nopeutetaan, samoin pääsyä koulutukseen ja työelämään. Tavoitteena on muun muassa parantaa suomen tai ruotsin kielen taidon hankkimisen ja täydentämisen mahdollisuuksia sekä antaa perusopetuksen kautta valmiuksia koulutuspolulla etenemiseen. (Valtioneuvosto 2016.) Suomen heikko taloustilanne ja julkisen talouden tasapainottaminen asettavat kotoutumista edistäville toimille tiukat taloudelliset reunaehdot. Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma asettaa

5 myös haasteita kunnille. Siirtymistä vastaanottokeskuksiin halutaan nopeuttaa ja helpottaa. Pelkona on että muuttoaalto kohdistuu pääkaupunkiseudulle ja muihin suuriin kaupunkeihin. (Valtioneuvosto 2016.) 1.2 Määritelmät Maahanmuuttaja Maahanmuuttajalla tarkoitetaan Suomeen muuttanutta henkilöä, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity taikka jolle on myönnetty oleskelukortti. Turvapaikanhakija Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Turvapaikanhakija on korvattu lainsäädännössä 1.9.2011 lukien termillä kansainvälistä suojelua hakeva. Vastaanottokeskus Vastaanottokeskus on paikka, johon kansainvälistä suojelua hakeva ja tilapäistä suojelua saava majoitetaan ja joka järjestää kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan vastaanottopalvelut; lapsille tarkoitetut ryhmäkodit ja tukiasuntolat ovat myös vastaanottokeskuksia. Kauttakulkukeskus Kauttakulkukeskuksella tarkoitetaan vastaanottokeskusta tai sen osaa, johon kansainvälistä suojelua hakeva ja tilapäistä suojelua saava majoitetaan turvapaikkatutkintaa ja -puhuttelua varten tai muuten lyhyeksi ajaksi. 1.1 Suomen maahanmuuttohallinto Valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta kotouttamisen kehittämisestä laatimalla kotouttamisen tavoitteet sisältävän valtion kotouttamisohjelman neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sisäasiainministeriö vastaa maahanmuuttohallinnosta, maahanmuuttopolitiikasta sekä kotouttamisen yhteensovittamisesta.

6 Sisäasiainministeriö kehittää maahanmuuttoa, kotouttamista, ihmiskauppaa ehkäisevää toimintaa ja laittoman maahanmuuton torjuntaa sekä edistää hyviä etnisiä suhteita ja etnistä yhden vertaisuutta. Sisäasiainministeriön alaisuudessa toimii Maahanmuuttovirasto, joka käsittelee ja ratkaisee yksittäisiä henkilöitä koskevia, ulkomaalaisten maahantuloon, maassa oleskeluun, maasta poistumiseen ja kansalaisuuteen liittyviä asioita. Sisäasiainministeriön hallinnonalalla maahanmuuttoon liittyviä tehtäviä hoitavat myös rajavartiolaitos ja poliisi. Suomen turvapaikkamenettelyssä Maahanmuuttovirasto käsittelee maahantulijan hakemuksen, jonka perusteena on tarve saada kansainvälistä suojelua. Turvapaikkamenettely perustuu siihen, että kaikki hakemukset käsitellään yksilöllisesti. Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus käsitellään joko tavallisessa tai nopeutetussa menettelyssä. Ilman huoltajaa maahan tulevan alaikäisen henkilön asiaa käsiteltäessä otetaan huomioon lapsen etu. Turvapaikkahakemus jätetään maahan saavuttaessa tai mahdollisimman pian sen jälkeen. Poliisi tai rajalaitos selvittää hakijan henkilöllisyyden ja matkareitin. Maahanmuuttovirasto päättää maahantulijan turvapaikasta tai oleskeluluvasta. Muutosta turvapaikkapäätökseen voidaan hakea Helsingin hallintooikeudelta. Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, voidaan kansainvälistä suojelua hakevalle myöntää oleskelulupa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella tai hänelle voidaan myöntää muu oleskelulupa. Kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden poistaminen maasta toteutetaan tehokkaasti mutta samalla inhimillisesti ja oikeudenmukaisesti. ELY- keskuksen tehtävänä on kotouttamisen alueellinen kehittäminen, yhteensovittaminen, kuntien tukeminen ja neuvonta, työ- ja elinkeinotoimistojen ohjaus, neuvonta ja tukeminen, maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen suunnittelu, alueellisen strategian laatiminen, ilman huoltajaa maassa asuville lapsille ja nuorille tarkoitettujen perheryhmäkotien ja muiden asuinyksiköiden perustamisesta sopiminen ja niiden toiminnan valvonta, hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäminen. Aluehallintovirasto vastaa toimialaansa kuuluvissa asioissa maahanmuuttajien kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta.

7 Työ- ja elinkeinotoimisto vastaa maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista edistävistä ja tukevista työvoimapalveluista ja muista toimenpiteistä työnhakijaksi ilmoittautuneille maahanmuuttajille (mm. alkukartoitus). Kunta järjestää kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja osana kunnallisia peruspalveluja. Kunnan on annettava maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista sekä työelämästä. Kunnat ja TE- toimistot vastaavat maahanmuuttajan alkukartoituksesta. Kunta käynnistää alkukartoituksen maahanmuuttajalle, joka saa muuten kuin tilapäisesti toimeentulotukea. Kunta voi myös käynnistää alkukartoituksen myös sitä pyytäneelle maahanmuuttajalle, jos tämän arvioidaan sitä tarvitsevan. Alkukartoituksen perusteella kunta arvioi, tarvitseeko maahanmuuttaja yksilöllisen kotoutumissuunnitelman. 1.2 Turvapaikanhakijat suomessa Ihmiset muuttavat maasta toiseen yhä enemmän. Myös sodat ja pitkittyneet kansainväliset konfliktit heijastuvat Eurooppaan sekä Suomeen: Suomeen saapui vuonna 2015 turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suomeen saavutaan myös työn, perheen ja opiskelun vuoksi. Kansainvälistä suojelua saavat henkilöt merkitsevät usein vastaanoton alkuvaiheessa kustannuksia kunnille, mutta samalla maahanmuuttajien sijoittuminen kuntiin tarjoaa uusia mahdollisuuksia ja elävöittää kuntia. Parhaan hyödyn maahanmuutosta kunta saa panosatamalla sujuvaan vastaanottoon, laadukkaisiin kotoutumispalveluihin sekä avoimeen ilmapiiriin, jotta uusista tulijoista tulee pysyviä kuntalaisia.

8 Turvapaikanhakijat 2006-2015 Kuvio 1. Lähde: Poliisihallitus ja Maahanmuuttovirasto. Turvapaikanhakijat ja heille tehdyt päätökset 2015 Kuvio 2. Lähde: Maahanmuuttovirasto 2016

9 1.2.1 Maahanmuuttajat Asikkalassa Maahanmuuttajien osuus Asikkalassa on kasvanut edellisen kotouttamisohjelman päivittämisestä. Väestörekisterikeskuksen mukaan Asikkalassa oli ulkomaan kansalaisia 123 (31.12.2015). Tilanne on muuttunut jo tuosta, päivitetty tilanne väestörekisterikeskuksen mukaan on 26.4.2016 159 ulkomaan kansalaista, miehiä 84 ja naisia 75. Väestörekisterikeskuksen tiedot eivät kuitenkaan ole tällä hetkellä aivan luotettavia, ja tilastoihin tulee suhtautua varauksella. Tilastot näkyvät valheellisina jonkin aikaa koska, kun turvapaikanhakija saa myönteisen oleskeluluvan, tulee hänen rekisteröityä maistraatissa mahdollisimman pian. Kotikunnaksi tulee vastaanottokeskuksen sijaintikunta. 180 Maahanmuuttajien määrä Asikkalassa 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2012 2013 2014 2015 2016 Kuvio 3.

10 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ulkomaalaiset Asikkalassa (Lähde VRK 26.4.2016) Ulkomaalaiset Asikkalassa (Lähde VRK 26.4.2016) Kuvio 4. Eniten Asikkalassa on venäläisiä, myös turvapaikan saaneiden määrä näkyy tilastossa. Tilastossa on huomioitu eniten niitä maita mistä on eniten tullut viime aikoina turvapaikanhakijoita.

11 2 OLESKELULUPAPÄÄTÖSTÄ ODOTTAVAT TURVAPAIKANHAKIJAT Tässä osiossa käsitellään turvapaikanhakijoita, eli henkilöitä jotka odottavat päätöstä turvapaikasta. Mitkä ovat heidän oikeutensa? Mitä palveluita kunta on heille velvollinen antamaan? Mitkä ovat kielteisen oleskeluluvan saaneen henkilön oikeudet? 2.1 Vastaanottokeskus Vastaanottopalvelut järjestää se vastaanottokeskus, jonka asiakkaaksi turvapaikanhakija rekisteröidään. Vastaanottopalveluihin kuuluvat majoitus, vastaanotto- ja käyttöraha, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut, tulkki- ja käännöspalvelut sekä työ- ja opintotoiminta siten kuin vastaanottolain 13 :ssä säädetään. Vastaanottopalveluina voidaan järjestää myös ateriat. (Vastaanottolaki: Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta, 746/2011.) 2.2 Sosiaalipalvelut turvapaikanhakijoille Turvapaikanhakijalla ja tilapäistä suojelua saavalla on oikeus välttämättömiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin, joista järjestämisvastuu on vastaanottokeskuksella (vastaanottolaki 13 ). Heillä ei kuitenkaan ole kotikuntaa, joten kunnan järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta on erilainen kuin kotikunnan omaavilla.. Näitä palveluja voivat olla esimerkiksi välttämätön sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvonta, koti- ja asumispalvelut, laitoshuolto, perhehoito sekä vammaispalvelut. Sosiaalipalveluiden välttämättömyyden arvioi aina sosiaalihuollon ammattihenkilö. Samoin terveydenhuoltopalvelujen osalta terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi hoidontarpeen potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Arvioitaessa otetaan huomioon se, että oleskelu hakijana on aina tilapäistä, vaikka oleskeluaika vastaanottokeskuksissa voi yksittäistapauksittain vaihdella suuresti. (Kuntaliitto 2016.)Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa henkilön oikeus saada riittävät sosiaalipalvelut kytkeytyy henkilön kotikuntaan.

12 2.3 Terveyspalvelut turvapaikanhakijoille Vastaanottolain 26 :ssä on kuvattu ne palvelut, jotka vastaanottokeskuksen on turvattava kansainvälistä suojelua hakevalle, jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa. Palvelut vastaavat terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 :ssä ja erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 3 :n 2 momentissa säädettyjä kiireellisen hoidon palveluja sekä terveydenhuollon ammattihenkilön muita välttämättömiksi arvioimia terveyspalveluja. Vastaanottokeskuksessa työskentelee sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. Turvapaikanhakijoille tehdään vastaanottokeskuksessa terveystarkastus ja tartuntatautien seulonta STM:n ja THL:n voimassa olevien suositusten mukaan (STM:n suositus Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisystä, 2009; THL: Turvapaikkaa hakevien rokotukset 10.2.2016). Kunnan rooli Julkisen vallan, eli valtion ja kuntien, on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä (perustuslain 19.3 ). Vastaanottolailla vastaanottokeskuksille on säädetty velvollisuus järjestää turvapaikanhakijoiden välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut (vastaanottolain 13 ). Kunta tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ensisijaisesti kunnassa vakituisesti asuville ja mitoittaa toimintansa sen mukaisesti. Kunta voi kuitenkin sopia vastaanottolaissa säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta vastaanottokeskuksen kanssa. Ennen palveluntarjonnan käynnistymistä kunta päättää asiasta johtosääntönsä mukaisessa kunnan elimessä, useimmiten sosiaali- ja terveyslautakunnassa. 2.4 Alaikäiset turvapaikanhakijat Turvapaikanhakijoiden tarvitsemat sosiaalipalvelut järjestetään pääsääntöisesti vastaanottokeskuksessa. Jos turvapaikkaa hakevalla lapsella todetaan lastensuojelun tarve, lastensuojelun järjestämisestä vastaa kunta. Turvapaikkaa hakevien vastaanottopalveluihin kuuluvat muun muassa sosiaalipalvelut ja terveydenhuoltopalvelut. Kun sosiaalipalveluja annetaan alaikäisille turvapaikanhakijoille, on noudatettava hienovaraisuutta ja lievimmän riittävän toimenpiteen periaatetta, jollei lapsen etu muuta vaadi. Ongelmia havaittaessa on pyrittävä toimimaan niin, että lapsen vanhemmat saavat tukea kasvatustehtävässään ja että toimenpiteistä aiheutuu mahdollisimman vähän haitallisia seuraamuksia

13 lapselle ja hänen perheelleen. Kun turvapaikanhakijalapsella on todettu lastensuojelun tarve, hänellä on oikeus saada lastensuojelulain mukaisia palveluja. Kunta on vastuussa lastensuojelun järjestämisestä. Kunta on oikeutettu laskuttamaan lastensuojelun palveluista aiheutuneista kustannuksista Maahanmuuttovirastoa. Käytännössä kunta laskuttaa sitä vastaanottokeskusta, jonka asiakkaaksi turvapaikanhakija on rekisteröity. Jos kunta kieltäytyy antamasta lastensuojelulain mukaisia palveluja turvapaikkaa hakevalle lapselle, Valvira tai aluehallintovirasto voi käynnistää asiassa valvontatoimenpiteet. 2.5 Ilman huoltajaa olevat alaikäiset turvapaikanhakijat Alaikäisistä turvapaikanhakijoista on säädetty vastaanottolain 17 :ssä. Sen mukaan ilman huoltajaa oleva lapsi majoitetaan ryhmäkotiin. Ryhmäkodin mitoituksista sekä henkilöstön kelpoisuuksista on säädetty täydentävästi lastensuojelulain (417/2007) 59 :n ja 60 :n säännöksissä. Tukiasuntolaan voidaan majoittaa 16 vuotta täyttänyt ilman huoltajaa oleva lapsi, jos se on hänen kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta perusteltua. Ilman huoltajaa oleva lapsi voidaan majoittaa myös muuhun hänelle tarkoitettuun majoituspaikkaan. Vaikka ryhmäkotien toimintaan sovelletaan lastensuojelulain mukaisia mitoituksia, ne eivät kuitenkaan ole lastensuojelulaitoksia. Niiltä puuttuvat esim. oikeudet rajoittamistoimien käyttöön. Lastensuojelulain 25 :n mukaisesti vastaanottokeskusten palveluksessa olevat henkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Kunnan lastensuojeluviranomaisen vastuulla on sitten selvittää, mihin toimiin ryhdytään kunnan toimesta, vai ovatko vastaanottokeskuksen tarjoamat palvelut riittäviä. Ilman huoltajaa maassa oleville turvapaikanhakijalapsille on käräjäoikeuden viivytyksettä määrättävä edustaja, joka käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa lapsen henkilöä ja varallisuutta koskevissa asioissa sekä hoitaa lapsen varallisuutta koskevia asioita. Edustajan palkkion tämän edustajan tehtäviin käyttämän ajan perusteella ja korvauksen edustamisesta aiheutuneista kuluista voi vastaanottolain 7 :n nojalla laskuttaa Maahanmuuttovirastolta.

14 Vastaanottolain 18 :n mukaan vastaanottokeskuksen johtaja päättää ilman huoltajaa olevan lapsen siirtymisestä yksityismajoitukseen kuultuaan lasta ja hänen edustajaansa sekä vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijää. Vastaanottokeskus ilmoittaa yksityismajoituksessa asuvan ilman huoltajaa olevan lapsen osoitteen ja tiedot henkilöistä, joiden luona hän asuu, asuinpaikan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Ilmoitukseen on liitettävä vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijän ja lapsen edustajan selvitykset yksityismajoituksen olosuhteiden sopivuudesta sekä lapsen luokseen ottavan henkilön tai henkilöiden kyvystä huolehtia lapsesta. Vastaanottolain 26 :n mukaan tilapäistä suojelua saavalle sekä kansainvälistä suojelua hakevalle lapselle ja ihmiskaupan uhrille, joka on lapsi ja jolla ei ole kotikuntalaissa tarkoitettua kotikuntaa Suomessa, annetaan terveydenhuoltopalvelut samoin perustein kuin henkilölle, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. STM:n mukaan tämä järjestämisvastuu on kunnalla Kunta on vastaanottolain 26 :n 2 momentin nojalla velvollinen antamaan alaikäiselle turvapaikanhakijalle samat terveyspalvelut kuin kunnassa kotikuntalaissa tarkoitetulla tavalla asuvalle henkilölle. Vastaanottokeskus on vastaanottolain 13 :n nojalla velvollinen järjestämään alaikäisille vastaanottolain 25 ja 26 :ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveydenhuollon vastaanottopalvelut.

15 3 KIELTEISEN PÄÄTÖKSEN SAANEET, ILMAN OLESKELULUPAA SUOMESSA OLESKELEVAT HENKILÖT Vastaanottolain 14 a mukaan kansainvälistä suojelua hakeva saa vastaanottolain mukaisia vastaanottopalveluja pääsääntöisesti siihen saakka, kun hän joko saa oleskeluluvan tai hakemukseensa kielteisen ratkaisun ja poistuu maasta. Jos kansainvälistä suojelua koskeva hakemus hylätään, päätetään samalla asianomaisen käännyttämisestä tai maasta karkottamisesta. Henkilö poistetaan maasta, jos hänet tavataan maasta laittomasti tai hänelle ei ole myönnetty oleskeluun oikeuttavaa lupaa. Ensisijaisesti paluu pyritään järjestämään vapaaehtoisesti tähän varatun määräajan kuluessa. Vastaanottokeskus voi myöntää kansainvälistä suojelua hakeneelle avustusta ja korvata kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset kotimaahan tai muuhun maahan. Turvapaikanhakijalle, joka ei ole tehnyt hakemusta avustetusta vapaaehtoisesta paluusta, annetaan vastaanottopalveluja enintään 30 päivää sen jälkeen, kun päätös maasta poistamisesta on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi ja poliisi on ilmoittanut vastaanottokeskukselle, että maasta poistamisen täytäntöönpano viranomaistoimin ei ole mahdollista. Jos avustettu paluu ei hakemuksesta huolimatta ole toteutunut tai hakemus on peruutettu, vastaanottopalvelut lakkaavat, kuitenkin viimeistään 90 päivän kuluttua hakemuksesta, jollei henkilölle ole myönnetty oleskelulupaa. Edellä mainittua ei kuitenkaan sovelleta yksin maahan tulleeseen lapseen (vastaanottolain 14 a ). Kiireellinen hoito Sosiaalihuoltolain 12 :n mukaan jokaisella kunnassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Valtion korvaus julkiselle terveydenhuollolle Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista kunnalle ja kuntayhtymälle julkisen terveydenhuollon palveluista aiheutuneet kustannukset, kun terveydenhuoltolain 50 :ssä tarkoitettua kiireellistä hoitoa on annettu henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa ja jonka hoidosta aiheutuneita kustannuksia ei ole saatu perittyä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 1,2 ja 13 :n perusteella.

16 3.1.1 Kunnan rooli vastaanottopalvelujen päätyttyä (ns. paperittomat) Julkisen vallan, eli valtion ja kuntien, on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä (perustuslain 19.3 ). Tämä periaate ilmenee terveydenhuoltolain 50 :stä sekä ja sosiaalihuoltolain 12 :stä, jota sovelletaan mm. paperittomiin henkilöihin. Tällöin on huomattava, että kunta voi tietyin edellytyksin saada Kelalta korvausta kiireellisestä hoidosta (terveydenhuoltolain 50, laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta 20 ) sosiaalihuoltolain 12 mukaisen välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta aiheutuvista kustannuksista ei voida laskuttaa valtiota.

17 4 KUNNALLE MAKSETTAVAT KORVAUKSET Valtio maksaa vuoden 2015 lainsäädännön mukaan kunnalle korvauksia myönteisen oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista ja kiintiöpakolaisista. Laskennallista korvausta maksetaan neljä vuotta kiintiöpakolaisista ja muista kolme vuotta. Korvauksia voidaan kunnassa käyttää tarvittaviin työntekijöihin ja palveluihin. Laskennallisiin korvauksiin kuuluu myös Sosiaali -ja terveyshuollon erityiskustannukset joita korvataan enintään 10 vuoden ajan. Lisäksi kunta saa valtiolta korvausta oleskeluluvan saaneen toimeentulotuen/kotoutumistuen ja tulkkauspalveluiden käytön kolmen vuoden ajan. Korvausaika alkaa ensimmäisestä kotikuntamerkinnästä Suomessa. Korvausten maksamisen ehtona on, että kunnalla on sopimus ELY- keskuksen kanssa pakolaisten kuntaan osoittamisesta ja voimassa oleva kotouttamisohjelma. Korvaukset on haettava viimeistään kahden vuoden kuluttua sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana tapahtuneesta toiminnasta korvausta haetaan. Korvaukset maksetaan kunnalle, mutta sosiaali- -ja terveyshuollon erityiskustannukset yms. voi hakea palvelun tuottava organisaatio suoraan, mikäli näin on ELY:n kanssa tehdyssä sopimuksessa sovittu. 4.1 Kunnalle maksettavat korvaukset Valtio maksaa kunnalle niin sanottua laskennallista korvausta, jolla kunta voi hallinnollisissa järjestelyissään varautua tulijoihin ja heidän asioittensa hoitamista varten tarvittaviin työntekijöihin. Tämän lisäksi valtio korvaa kunnalle täysimääräisenä useita vastaanotosta aiheutuvia kustannuksia, kuten esimerkiksi tulkkaus- ja toimeentulotukikustannuksia. ( Työ -ja elinkeinoministeriö.) Korvausten maksamisen ehtona on, että kunnalla on sopimus ELY- keskuksen kanssa pakolaisten kuntaan osoittamisesta sekä voimassa oleva kotouttamisohjelma. Ohjelmassa määritellään, miten kotoutumisasiat kunnassa hoidetaan, miten etnisiä suhteita edistetään ja miten monialainen yhteistyö maahanmuuttajien asioissa toimii. Ohjelmasta säädetään laissa kotoutumisen edistämiseksi (1386/2010).

18 Lain mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan palvelujen on sovelluttava myös maahanmuuttajille, ja niiden on oltava sisällöltään ja laajuudeltaan riittäviä. ( Työ- ja elinkeinoministeriö.) Kuntien on huolehdittava henkilöstönsä osaamisesta kotouttamisasioissa. Ne voivat tehdä seudullista yhteistyötä naapurikuntien kanssa, kuten monet tekevätkin varsinkin koulutusasioissa. Lain mukana kotouttamista on kehitettävä monialaisena yhteistyönä, jossa kumppaneina ovat kunnan lisäksi työ- ja elinkeinotoimisto, poliisi sekä paikkakunnan järjestöt ja yhteisöt. ( Työ- ja elinkeinoministeriö.) Ellei kunnalla vielä ole kotouttamisohjelmaa, sen laatiminen olisi hyvä käynnistää viimeistään silloin, kun pakolaiset ovat saapuneet kuntaan. Ohjelma laaditaan yhteistyössä paikallisviranomaisten ja järjestöjen kanssa. Se tulee hyväksyä kunnanvaltuustossa ja tarkistaa ainakin kerran neljässä vuodessa. Ohjelma tulisi myös huomioida kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. (Työ-ja elinkeinoministeriö.) Kunnalle maksettavat korvaukset Korvaus Korvausperuste Korvauksen kohde Korvausaika Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat: 6 845 / vuosi 7 vuotta täyttäneet: 2 300 / vuosi ohjaukseen ja neuvontaan 3 vuotta turvapaikkamenettelyn kautta tulleille 4 vuotta kiintiössä tulleille Sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannukset Todellisten mukaan kulujen Vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Erityiset sosiaalitoimen kulut (esim. lastensuojelussa) Muista erityisistä syistä kunnalle aiheutuneet kustannukset Ilman huoltajaa maassa asuvien tuki Enintään 10 vuotta Kotoutumistuki Todellisten kulujen mukaan toimeentulotuki vuodelta kolmelta 3 vuotta Tulkkauskustannukset Todellisten kulujen mukaan Kotouttamispalvelujen käyttö Sote-palvelut ei määräaikaa Paluumuutto-avustus Todelliset kulut/laskennallinen Matka- ja muutto-kustannukset 2-4 kk toimeentulotuki Kertaluonteinen lähtömaahansa palaavalle Kunta korvaa henkilöille

19 Alkukartoituksen kustannukset 700euroa/hlö kertakorvaus Alkuhaastattelu ja tarvittaessa muita toimenpiteitä (luku- ja kirjoitustaito, suomen ja ruotsin kielen taito, työkokemus, koulutus) ilman määräaikaa, ELYkeskus korvaa takaisin kertaluonteinen korvaus Taulukko 1.

20 5 VASTAANOTTOKESKUSKSESTA KUNTAAN 5.1 Kotoutuminen tapahtuu kunnassa Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä järjestetään TE- palveluiden ohella osana kuntien peruspalveluja. Kotoutumisessa korostuvat erityisesti asumisen, varhaiskasvatuksen, opetuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Toimintasuunnitelma painottaa kuntien ja TE- toimistojen asiantuntijoiden osaamisen tukemista, jotta he pystyvät vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2015.) Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa kotouttamispalveluiden yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta ja ohjauksesta yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Kotouttamispalveluja toteuttavat kunnat, ELYkeskukset, aluehallintovirastot ja TE- toimistot. Jokaisen maahanmuuttajan kotoutuminen etenee yksilöllisesti. Kotoutuminen käynnistyy usein TE - toimiston tai kunnan alkukartoituksella, jonka perusteella arvioidaan tarve kotoutumissuunnitelmaan ja - koulutukseen. Kotoutumissuunnitelmassa voidaan sopia esimerkiksi kotoutumiskoulutuksesta, perusopetusta täydentävästä tai luku- tai kirjoitustaidon opetuksesta, oman äidinkielen opiskelusta (alaikäiset maahanmuuttajat) ja muista kotoutumista edistävistä palveluista tai toimenpiteistä. Kotoutuminen yksinkertaistettuna Maahanmuuttaja Kotouttaminen Kotoutuminen Kuvio 5.

21 Vastaanottoon valmistautuminen kunnassa Kuvio 6. Lähde: Työ -ja elinkeinoministeriö 2016. 5.2 Periaatteet Asiakkaan edun mukaista on että, kun asiakas saa oleskeluluvan hän siirtyy vastaanottokeskuksesta kuntaan mahdollisimman nopeasti ja hänen kotouttamiseensa alkaa. Tavoitteena on, että kuntaan siirtyminen alkaa kahden kuukauden sisällä oleskeluluvan tiedonsaannista. (Maahanmuuttovirasto 2016.) Vastaanottokeskuksen tehtävänä on tukea asiakkaiden kuntaan muuttoa neuvonnan, ohjauksen ja mahdollisen vuokravakuuden myöntämisen kautta. Vastaanottokeskus tukee muuttoa omalle tai läheiselle ELY-keskus alueelle ja ei esim. myönnä vuokravakuutta suuriin kaupunkeihin jonne on paljon menijöitä. (Pääkaupunkiseutu) poikkeuksena jos asiakas saa työ-tai opiskelupaikan.

22 Yhteistyö eri toimijoiden kanssa Kuvio 7. Lähde: Työ -ja elinkeinoministeriö 2016.

23 TEHTÄVIEN JAKO VASTAANOTTOKESKUKSEN JA KUNNAN KESKEN Vastaanottokeskus Tukee asiakkaiden kuntaan muuttoa Vuokravakuuden myöntäminen 12kk.n ajaksi Sosiaalipalveluiden siirto kuntaan Tukevat asiakkaan asunnonhakua aktiivisesti Ei vastaa vuokranmaksusta asiakkaan siirryttyä kuntaan Ilmoitus itsenäisestä kuntaan muutosta UMAREK Lomake sekä kopio as. oleskeluluvasta kunnan sosiaaliasemalle Raportointi kunnalle oleskeluluvan saaneista viikoittain Tiedotteen toimittaminen kuntaan kuukausittain Kunta Kunnasta voidaan ohjata asiakas TE- toimistoon tarvittaessa Sosiaalitoimi vastaa vuokravakuudesta tarvittaessa, kun vastaanottokeskuksen vakuus loppuu Sosiaalipalvelujen tarjoaminen, kun asiakas siirtyy kuntalaiseksi Asiakkaan tilanteen kartoitus Tapaamiset yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa Maahanmuuttajan oikeudet ja velvollisuudet kuntalaisena Ohjataan asiakas tarvitsemiinsa palveluihin Epävirallisen rekisterin pitäminen Aktiivinen tukeminen kotoutumiseen Tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Taulukko 2. Tehtävien jako perustuu siihen, millaiseksi Vääksyn vastaanottokeskuksen ja Asikkalan kunnan välille on muodostunut.

24 5.3 Työ- ja elinkeinotoimiston tehtävät Työ- ja elinkeinotoimistolla on päävastuu työikäisten kotouttamisesta. Työikäisten kotouttaminen painottuu julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisiin työllistymistä edistäviin toimiin, kuten ohjaamiseen avoimiin työpaikkoihin, työvoimakoulutukseen ja muihin ammatillisen kehittymisen palveluihin, kotoutujan omaehtoiseen koulutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin. TE- toimisto vastaa työnhakijana olevien maahanmuuttajien työllistymisestä ja kotoutumista tukevista työvoima- ja yrityspalveluista. palveluista. TE- toimisto myös huolehtii palvelujen soveltumisesta maahanmuuttajille (KotoL 40 ). Työikäisen maahanmuuttajan tulee ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. Tämän jälkeen maahanmuuttajalle lähetetään kutsu TE- toimistosta alkukartoitukseen, jossa kartoitetaan maahanmuuttajan aikaisempi koulutus- ja työhistoria. Alkukartoituksen jälkeen maahanmuuttajalle lähetetään kutsu kotouttamissuunnitelman laatimiseen. Kotouttamissuunnitelman laatimisen jälkeen maahanmuuttaja saa kutsun kotoutumiskoulutukseen. TE- toimiston tehtävät Alkukartoituksen laatiminen työnhakijoiksi rekisteröidyille asiakkaille Kotoutumissuunnitelman laatiminen yhteystyössä kunnan kanssa, niille maahanmuuttajille jotka kuuluvat työvoimaan Kotoutumiskoulutukseen ohjaaminen Kotoutumista edistävät palvelut Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukaisten työnvälityspalvelujen, työvoimakoulutuksen ja muiden ammatillisen kehittymisen palvelujen ja työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen maahanmuuttajille Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen ja perusopetuksen järjestäminen työnhakijaksi rekisteröidylle maahanmuuttajalle Taulukko 3.

25 5.4 Maahanmuuttajan prosessi Miten prosessi etenee kun maahanmuuttaja saa myönteisen oleskeluluvan? Kuviossa 5 kuvataan maahanmuuttajan kotoutumisprosessia lähtien siitä, kun myönteinen oleskelulupa on annettu, siihen saakka kun maahanmuuttaja aloittaa kotouttamiskoulutuksen. Myönteisen oleskeluluvan saatuaan maahaanmuuttajan tulee tehdä ilmoitus maistraattiin kotikunnasta, tämän jälkeen maahanmuuttaja on oikeutettu kunnan palveluihin. Tässä on hyvä huomioida, se että turvapaikansaaneet ilmoittautuvat heti maistraattiin ja merkitsevät kotikunnakseen vastaanottokeskuksen sijaintikunnan. Vaikka väestörekisterikeskuksessa näkyykin uusia maahanmuuttajia, he eivät välttämättä ole muuttaneet kuntaan. Kuntakorvaukset heistä kuitenkin tulevat, vaikka eivät ole muuttamassa kuntaan. Merkinnät häviävät väestörekisteristä, kun he muuttavat toiseen kuntaan. Kuvio 5. Maahanmuuttajan kotoutumisprosessi 1. Myönteinen oleskelupa 2.Kotikunta maistraatista 3.Hakemus kelaan (sosiaaliturva ja sairasvak.) 6. Alkukartoitus 5. Kunnan sosiaalipalvelut 4. Ilmoittautuminen TEtoimistoon 7.Kotouttamissuunniteman laatiminen TEtoimistossa 8.Kotoutumiskoulutus 9. Kotoutuminen

26 6 MAAHANMUUTTAJAN KOTOUTTAMINEN Kotouttamislailla pyritään tehostamaan maahanmuuttajien kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Laissa korostetaan maahanmuuttajan omaa aktiivisuutta ja vastuuta elämäntilanteestaan. Viranomaistyössä maahanmuuttajan tilanteeseen paneudutaan aikaisempaa perusteellisemmin. Aluetasolla kotouttaminen kuuluu elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Paikallistasolla kotouttamisesta vastaavat työ- ja elinkeinotoimistot, kunnat ja maahanmuuttajat itse. Alkuvaiheessa maahanmuuttajan tuen ja ohjauksen tarve on suuri, koska vieras kieli tuottaa vaikeuksia. Kotoutuminen on kuitenkin aina yksilöllinen prosessi ja ohjauksen ja neuvonnan tarve vaihtelee. Vaikeutena on myös suomalaisen yhteiskuntajärjestelmän erilaisuus monien muiden maiden järjestelmiin verrattuna. Erilaiset kulttuuriset tavat, arvot ja käsitykset voivat varsinkin alkuvaiheessa saattaa tuottaa väärinkäsityksiä 6.1 Kotouttamisohjelman laatiminen Kotouttamislain 7 :n mukaan kunta laatii kotouttamisohjelman yhteistyössä työvoimaviranomaisen ja muiden viranomaisten sekä kansaneläkelaitoksen kanssa. Ohjelma sisältää suunnitelman tavoitteista, toimenpiteistä, voimavaroista sekä yhteistyöstä maahanmuuttajien kotouttamisessa. 6.1.1 Alkukartoitus Alkukartoituksella tarkoitetaan selvitystä, jonka avulla arvioidaan maahanmuuttajan kokonaistilannetta. Alkukartoituksen sisältyy alkuhaastattelu ja tarkentavia toimenpiteitä. Alkuhaastattelussa selvitetään maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien palvelujen ja toimenpiteiden tarve. Alkukartoituksen tulee olla aina riittävän perusteellinen. Perusteellinen alkukartoitus auttaa arvioimaan maahanmuuttajan palveluntarvetta kotoutumisen ja työllistymisen näkökulmasta. Alkukartoituksen perutella osataan ohjata maahanmuuttaja tarvitsemiinsa palveluihin.

27 Työ -ja elinkeinoministeriö linjaa seuraavanlaisesti TE- toimiston tehtävistä: TE- toimiston tehtävänä on huolehtia omasta, työmarkkinoille suuntaavasta asiakaskunnastaan, ja kunnan tehtävänä on huolehtia niistä henkilöistä, jotka ovat kunnan asiakkaita. Lähtökohtana on, että työtön maahanmuuttaja asioi TE- toimistossa. Hänen palveluntarpeensa arvioidaan kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen avulla (10 ). Samalla alkukartoitus toimii maahanmuuttaja-asiakkaan palveluprosessin käynnistäjänä. Alkukartoituksen tarkoituksena on, että TEtoimiston palvelut voidaan suunnitella maahanmuuttaja-asiakkaan tarvetta vastaavasti. (Työ-ja elinkeinoministeriö.) TE- toimiston kotoutumislain mukaisena tehtävänä on huolehtia siitä, että TE- toimiston asiakkaille tehdään alkukartoitus. TE- toimisto ei voi siirtää tätä vastuuta kunnalle, eikä kunta toisaalta voi ottaa itselleen oikeutta periä tätä kautta alkukartoituksesta maksettavaa korvausta (700 euroa / alkukartoitus). Kunta ja TE- toimistot voivat kuitenkin tehdä keskinäisen sopimuksen siitä, että kunta toteuttaa sekä TE- toimiston että kunnan asiakkaille tehtävät alkukartoitukset. Tällöin TE- toimiston tulee huolehtia siitä, että se hankkii tarkoituksenmukaiset kartoitukset ja vastaa niiden kustannuksista. 6.2 Suunnitelman tekijät Kotoutumislain mukaan kunta ja TE- toimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhdessä maahanmuuttajan kanssa (13 ). Perustellusta syystä kotoutumissuunnitelma voidaan tehdä myös vain kunnan ja maahanmuuttajan tai vain TE- toimiston ja maahanmuuttajan kesken. Näin voidaan toimia, jos esimerkiksi alkukartoituksen perusteella arvioidaan, ettei kotoutumissuunnitelmaa tarvitse tehdä muiden paikallisviranomaisten kanssa (maahanmuuttajalla ei ole velvollisuutta ilmoittautua työnhakijaksi tai hän ei toisaalta ole sosiaalipalvelujen tarpeessa). Kuntien ja TE- toimiston yhteistyö kotoutumissuunnitelmien tekemisessä on ensiarvoisen tärkeää. Käytännön palvelutilanteissa kotoutumissuunnitelmia voidaan joutua tekemään siten, että TE- toimisto vastaa omien asiakkaidensa suunnitelmista ja kunta kotoutumissuunnitelman tekemisestä niille asiakkaille, jotka eivät ainakaan nykyisessä elämäntilanteessaan ole suuntautumassa TE- toimiston

28 palveluihin ja työmarkkinoille. Kuntien ja TE- toimiston tiivis yhteistyö tulee aina varmistaa silloin, kun asiakkaan tilanteen arvioidaan edellyttävän sekä TE- hallinnon että kunnan palveluita. Mikäli kansainvälistä suojelua saavan kotoutumissuunnitelma tehdään kunnan ja TE- toimiston välisenä yhteistyönä, kunta voi tilata tulkin ja maksaa tulkkauskustannukset. Kunta voi hakea korvauksia tulkkauskuluista ELY- keskukselta. TE- toimistoissa kaikki tulkkauskulut rahoitetaan toimintamenoista asiakkaan oleskelulupastatuksesta riippumatta. (Työ- ja elinkeinoministeriö, 2016.) 6.3 Kotouttamisen edistäminen kunnassa Kotouttamislain 30 :ssä määritellään kunnan tehtäviä kotouttamisessa. Kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on huolehdittava siitä, että kunnan palvelut soveltuvat myös maahanmuuttajille. Lisäksi kunnan on huolehdittava siitä, että maahanmuuttajille tässä laissa tarkoitetut toimenpiteet ja palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Kunnan on myös huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä kotouttamisessa. Maahanmuuttajille tarkoitettuja toimenpiteitä ja palveluja voidaan järjestää myös kuntien välisenä yhteistyönä. 6.4 Sosiaalipalvelut oleskeluluvan saaneille Turvapaikan hakija saa oleskeluluvan ja muuttaa kuntaan. Tämän jälkeen hän on oikeutettu samalla lailla julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuin muutkin kunnan asiakkaat. Yksin saapunut alaikäinen muuttaa perheryhmäkotiin, tuettuun tai itsenäiseen asumiseen tai yksityismajoitukseen. (Sosiaali- ja terveysminimisteriö, 2016.) Jos turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, hänen asuinkuntansa saa valtiolta kolmen vuoden ajan laskennallisen korvauksen. Maahanmuuttajataustaisen väestön osuus kunnan väestöstä vaikuttaa kunnan valtionosuuden määrään. Se tarkoittaa vieraskielisyyskerrointa, joka lisää kunnan saamaa valtionosuutta. (Sosiaali-ja terveysmininisteriö, 2016.)

29 Turvapaikanhakija ei saa Kelan etuuksia. Asumiseen perustuvaan sosiaaliturvaan ovat oikeutettuja kaikki, jotka asuvat vakinaisesti Suomessa. Jos turvapaikanhakija saa oleskeluluvan, hän on oikeutettu Kelan ja kuntien tarjoamiin etuuksiin. Asumisperusteisia etuuksia ovat eläkkeiden vähimmäisturva (esimerkiksi kansaneläke), toimeentuloturva sairauden ja työttömyyden aikana ja tuki perheille lapsista johtuvista kustannuksista. 6.5 Mikä vaikuttaa kotoutumiseen? TAVOITTEET KOTOUTTAMINEN -organisointi -Yhteistyö -Koordinointi -Resurssiointi -Suunnittelu -Toteutus TULOKSET Kuvio 7. Kotouttamiseen vaikuttaa monet tekijät, mutta suurin vaikuttava asia kotoutumiseen on henkilö itse. Mitkä ovat kotoutumisen tavoitteet? Yleensä kotoutumisen tavoitteiksi mielletään kielen oppiminen, opiskelu ja työpaikka. Mitä kotouttaminen sitten vaatii loppujen lopuksi? Se vaatii organisointia, yhteistyötä, koordinointia, resursointia, suunnittelua ja sitten kaiken toteutuksen. Mitkä ovat kotouttamisen tulokset?

ALKUKARTOITUS KIELI OPINNOT OPINNOT TYÖELÄMÄ 30 7 RAPORTTI MAAHANMUUTTOTYÖSTÄ ASIKKALAN KUNNASSA Kevään 2016 aikana Asikkalaan kuntaan muutti kaksi henkilöä turvapaikkamenettelyn kautta. He saivat oleskeluluvat alkukeväästä ja siirtyivät kuntaan Vääksyn vastaanottokeskuksesta. Millaiseksi yhteistyö muiden toimijoiden kanssa kehittyi kolmen kuukauden aikana? Millaisia kotouttamistoimenpiteitä tehtiin kuntaan muuttaneiden kanssa? Mitä kaikkea kotouttamiseen kuuluu? Millaiseksi prosessi muodostui? 7.1 Kotouttamisen tavoitteet Kotouttamisen ensisijainen tavoite on saada maahanmuuttaja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi ja pyrkiä estämään syrjäytyminen. Muita kotouttamisen tavoitteita maahanmuuttajalle on kielitaito ja / tai työ tai opiskelupaikka. Maahanmuuttajan kotoutumisen toimenpiteet Koulutus Kielitaito Osaaminen Kokemus Harrastukset Kurssi (kotoutumiskou -lutus) Yhdystoiminta Harrastukset Ammatillinen valmennus Työkokeilu Työharjoittelu Yrittäjyyskurssi Kunta Valtio Yksityissektori Yrittäjyys 7.2 Tilanteen kartoitus Asiakkaista on pyritty saamaan alkukartoitus ja osaamiskartoitus. Virallinen alkukartoitus laaditaan TEtoimiston toimesta, jos maahanmuuttaja on TE- toimiston asiakas. Muussa tapauksessa kunta laatii alkukartoituksen. Kunnassa on laadittu kahden kuntaan muuttaneen osalta kartoitus heidän tilanteesta ja myös TE- toimiston toimesta ns. virallinen alkukartoitus. TE- toimistolta saadaan tarvittaessa asiakkaiden viralliset alkukartoitukset ja kotouttamissuunnitelmat. Mitä sitten asiakkaan tilanteesta pitäisi

31 kartoittaa? Tärkeimmät tiedot mitä tarvitaan esim. kielitaito, koulutus, osaaminen, harrastukset, terveydentila ja tulevaisuuden toiveet. Asiakkaan kanssa tehtävät toimenpiteet Asiakkaan tilanteen kartoitus Ohjataan asiakkaan tarvitsemiin palveluihin (kela, TE- toimisto jne.) Tapaaminen yhdessä sosiaaliohjaan kanssa Yhteydenpito Kotoutumissuunnitelman laatiminen yhteistyössä TE- toimiston ja sosiaaliohjaan kanssa Auttamista joissakin arjen asioissa esim. (bussikortin hankinta, ansioluettelon laatiminen suomeksi, opastaminen pankkiautomaatin käytössä) Tässä työssä olen toiminut hyvin asiakaslähtöisesti, tapaan asiakkaan ja kartoitan mikä hänen tilanteensa on. Tärkeää on kannustaa ja ohjata maahanmuuttajaa itsenäiseen toimintaan. Toki pitää myös huomioida, mikä on asiakkaan tilanne ja hänen taustansa. Maahanmuuttajissa on paljon eritaustaisia henkilöitä, joka vaikuttaa oleellisesti heidän palvelutarpeeseensa. Asikkalan kuntaan muuttaneet maahanmuuttajat (turvapaikkamenettelyn kautta) ovat koulutettuja ja kielitaitoisia. Heidän kotouttamisensa aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi on varmasti hyvin erilaista kuin sellaisten pakolaisten jotka eivät osaa kirjoittaa ja lukea. Muualta kuultujen kokemusten pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että kotouttaminen ns. haastavimpien tapauksien kohdalta on myös mahdollista. Toki siinä täytyy ottaa aivan erilainen näkökulma kotouttamiseen. 7.3 Yhteistyö sosiaaliohjaajan kanssa Sosiaalitoimen kanssa on luotu toimiva yhteistyö ja yhteydenpito koskien maahanmuuttaja asiakkaita. Ajatuksena oli tukea maahanmuuttaja asiakasta paremmin arjessa. Sosiaalitoimessa sosiaaliohjaajan toimesta laadittiin alkuhaastattelu asiakkaiden tilanteesta. Haastattelun avulla selvitettiin paremmin tilannetta, esim. toimeentulotuen tarvetta. Turvapaikka menettelyn kautta kuntaan muuttanut maahanmuuttajan tilanne on yleensä sellainen, että asiakkaalle ei juuri ole mitään tavaroita uudessa asunnossaan. Tällöin asiakas ei välttämättä pääse muuttamaan asuntoonsa heti. Kalustehankintoihin voidaan myöntää toimeentulotukea sosiaalitoimesta, kuitenkin vain välttämättömiin hankintoihin.

32 7.4 Asiakkaiden auttaminen arjen asioissa Maahanmuuttajat tarvitsevat opastusta kuntaan muuton alkuvaiheessa, koska kaikki on heille uutta. Sen vuoksi arjen asioissa neuvominen on tarpeen kotouttamistyössä. Tarvittaessa tulee opastaa ihan kädestä pitäen mitä tehdä. Avustaminen voi olla esim. bussikortin hakeminen ja lataaminen ensimmäistä kertaa. Käytännön apua myös tarvitaan toisinaan lomakkeiden täyttämisessä Kelalle ja TE- toimistolle. Vastaanottokeskuksen puolelta autetaan myös näissä asioissa. 7.5 Tulkkauspalvelujen käyttö Tulkkauspalveluja ei ole ollut tarpeen käyttää, koska asiakkaiden englannin kielen taito on olut riittävä. Tarpeen vaatiessa tulkkauspalvelut voivat olla tarpeen. Paikalla on hyvä olla useampia tahoja, jotta saataisiin hyödynnettyä tulkkipalveluja mahdollisimman hyvin. Tulkkausta käytäessä aikaa kuluu yleensä kaksi kertaa enemmän mitä normaalisti. Tulkkauspalveluissa ei ole mitään tiettyä palveluntarjoajaa, joten tarpeen vaatiessa tulkkauspalvelut on hyvä kartoittaa. 7.6 Kielen opiskelu Kielikursseille on nyt kevään 2016 aikana ollut se tilanne, että jonot ovat noin 2-3 kuukautta TE - toimiston mukaan. Seuraavat kurssit alkavat syksyllä 2016. Tosin on muitakin vaihtoehtoja tarjolla minne asiakas voisi mahdollisesti mennä. Muiden tahojen järjestämien kielikurssien maksuihin voidaan mahdollisesti myöntää toimeentulotukea harkinnanvaraisesti. Kielikurssin aloittaminen mahdollisimman nopeasti on hyvin tärkeää, koska kielen osaaminen on tärkeää työllistymisen, opiskelun ja kotoutumisen kannalta. Asiakkaan tunteminen on mielestäni tärkeää, koska osataan paremmin arvioida mikä hänen tilanteensa on.

33 7.1 Työkokeilu Oleskeluluvan saaneelle voidaan järjestää työkokeilu. Ensiksi tulee kartoittaa asiakkaan osaaminen ja kielitaito. Suomen kielen taidon puutteen vuoksi voi olla haastavaa löytää työkokeilupaikkoja. Hyvä käytäntö on se, että kunnan puolesta mennään yhdessä asiakkaan kanssa kysymään yrityksiltä, että olisiko mahdollista järjestää työkokeilumahdollisuutta. Työkokeilun on hyvä olla sellainen missä asiakas pärjää kielitaidollaan ja saa opastusta. Kielitaidon puute on suuri haaste, joten mielekästä on ensiksi mennä kielikurssille, ja kun asiakas pärjää jo hieman suomen kiellellä, voidaan kartoittaa opiskelu ja työkokeilu mahdollisuuksia. Ensimmäisenä on kartoitettu asiakkaan tilanne, eli mikä on hänen ammattitaitonsa, kielitaitonsa ja toiveet tulevaisuuden suhteen. Monia asioita tulee ottaa huomioon, esim. milloin on mahdollista päästä kielikurssille, kielikurssin ajat ja miten se vaikuttaa työkokeiluun. Mahdollisten työnantajien asenteet turvapaikan saaneita kohtaan voi tuottaa haasteita. Monet eivät halua työllistää maahanmuuttajia, koska haluavat enemmin työllistää suomalaisia. Ajattelutapa saattaa olla että, pitää työllistää omat ensin. Työkokeilu paikkoja on hyvä mennä asiakkaan kanssa kysymään yhdessä, koska ongelmia kielessä voi tulla ja toisekseen se voi olla parempi tapa rikkoa ennakkoluuloja. Tosin tulee huomioida miten toimia sellaisessa tilanteessa tulisi toimia jossa asiakkaan kanssa ei ole yhteistä kieltä? Havaintojeni perusteella totean, että asiakkaan kannalta on hyvä opiskella ensiksi kieltä, jolloin pystyy paremmin kommunikoimaan. 7.2 Vapaaehtoiset mukana kotouttamisessa Maahanmuuttajien kotouttamiseen olisi hyvä saada mukaan useampi yhteistyötaho. Verkostoituminen paikallisten kanssa on tärkeää maahanmuuttajien kotouttamisen kannalta. Maahanmuuttaja voi omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa paljolti siihen miten hyvin ja nopeasti pystyy integroitumaan yhteiskuntaan. Vapaaehtoiset ovat aktiivisia ja mukana maahanmuuttajien kotouttamisessa lähinnä yhdistysten kautta ja vastaanottokeskuksessa. Työssäni pyrin saamaan kontaktia yhdistyksiin ja muihin vapaaehtoisiin. Yhdistysten jäsenille ja vapaaehtoisille pidettiin keskustelutilaisuus, jossa pohdittiin millä tavoin voitaisiin kuntaan jääneitä turvapaikanhakijoita kotouttaa. Vapaaehtoisilla oli paljon ideoita ja halua auttaa maahanmuuttajien

34 kotouttamisessa. Myöhemmin keväällä 2016 järjestettiin myös vapaamuotoinen tilaisuus maahanmuuttajille ja vapaaehtoisille, joka oli hyvä menestys. Toiveena esitettiin, jos samankaltaisia tilaisuuksia voitaisiin järjestää joka kuukausi. 7.3 Asiakasraportointi Asiakkaista on olemassa epävirallinen rekisteri, jonne heistä on kerätty tietoa. Lisää tietoa heistä saa tarvittaessa sosiaaliohjaajalta ja TE- toimistosta. 7.4 Yhteydenpito muiden toimijoiden kanssa Vastaanottokeskus ja kunta Vastaanottokeskuksen kanssa on sovittu yhteydenpidosta. Vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä raportoi aina kerran viikossa oleskeluluvan saaneista sekä informoi jos kuntaan on muuttamassa oleskeluluvan saaneita. Vastaanottokeskuksen johtajan kanssa olemme sopineet, että vastaanottokeskuksesta toimitetaan joka kuukausi tiedote, jossa kerrotaan vastaanottokeskuksen kuulumisia. Tiedote on mahdollista julkaista eteenpäin haluttaessa. Tarkoituksena saada tarkempaa infoa vastaanottokeskuksen toiminnasta ja mitä tulevaisuudessa on odotettavissa. Kunnan sosiaalityöntekijän kanssa olemme yhdessä tavanneet asiakkaita ja yhteydenpito toimii hyvin. Kielikursseja saattaa olla tarjolla muualta, mutta nämä yleensä maksavat. Kurssin osallistumismaksu voidaan mahdollisesti maksaa täydentävänä toimeentulotukena asiakkaalle. Tässä olisi tärkeää huomioida se, että mikä tilanne on TE- toimiston kautta järjestetyille kielikursseille. Jos jono on pitkiä, niin muita mahdollisuuksia on hyvä miettiä. Maahanmuuttajan kotoutumisen kannalta on tärkeää, että odotus kielikursseille ei venyisi liian pitkäksi. Nopea kielikursseille pääsy edesauttaa maahanmuuttajan kotoutumista ja ylläpitää motivaatiota. Syrjäytymisen estäminen on tärkeää, koska se aiheuttaa tulevaisuudessa vielä suurempia kustannuksia

35 7.5 Yhdenvertaisuus Asikkalan kunta edistää yleistä suvaitsevaisuutta siten, että eri kulttuureista tulevat Asikkalassa pysyvästi asuvat maahanmuuttajat ovat suomalaisten tavoin tasavertaisia ja että heillä on yhtäläiset oikeudet kunnan palveluihin. Asikkalan kunnan eri hallintokuntien ja yksiköiden tulee kaikissa toiminnoissaan edistää suvaitsevaisuutta ja ehkäistä aktiivisesti syrjintää. (Asikkalan kunnan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2016.) Yhdenvertaisuus tuli monesti esille kotouttamisessa. Kun järjestetään toimintaa, sen pitäisi olla yhdenvertaista. Kaikki mukaan haluavat voisivat osallistua, eli kuntalaiset ja turvapaikanhakijat. Vapaaajan toiminnassa pitäisi pyrkiä avoimuuteen ja antaa kaikille mahdollisuus osallistua. 7.6 Kevään 2016 tapahtumia 7.6.1 Kunta infotilaisuus Vääksyn vastaanottokeskuksessa 7.6.2016 Olimme ELY- keskuksen edustajan kanssa pitämässä infotilaisuutta turvapaikanhakijoille. Tilaisuuden tarkoitus oli kertoa kunnan palveluista ja mahdollisuuksista kotoutumiseen Asikkalassa. ELY-keskus tahtoo viestiä sitä, että ei kannata lähteä pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudulla ei ole tarjolla samanlaista apua yhtä nopeasti kuin muualla. Selkeästi tuli esille se, että turvapaikanhakijat haluavat muuttaa kasvukeskuksiin. Tietoa heillä ei ollut mitä palveluja kunnassa saa, eikä miten kunnassa voitaisiin heitä auttaa. Paikalla oli myös Asikkalaan juuri muuttanut turvapaikan saanut henkilö kertomassa omista kokemuksistaan. Viesti meni paremmin perille kun oli henkilö kertomassa omista kokemuksistaan. Huolenaiheena heillä oli esim.; miten työllistyä pienellä paikkakunnalla, paikallisten kohtaaminen, kielikurssille pääsy ja kulkeminen Monet kysyivät sitä, että järjestetäänkö Asikkalassa kielikursseja, vai pitääkö mennä Lahteen asti?