FSD1212 Mielipiteet julkisen sektorin leikkauksista ja sosiaalipolitiikan suunnasta 1993 Koodikirja TIETOARKISTO
Tämän koodikirjan viittaustiedot: Mielipiteet julkisen sektorin leikkauksista ja sosiaalipolitiikan suunnasta 1993 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2016. Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.1 (11.11.2016). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen yliopisto Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi 040 190 1442 Palveluportaali Aila: https://services.fsd.uta.fi/ Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/ $ Koodikirjoitin.py v34 @ 2016-11-14 14:07:55.698000 $
Lukijalle Tämä koodikirja on osa Tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1212. Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaus: Ervasti, Heikki (Turun yliopisto) & Kangas, Olli (Turun yliopisto): Mielipiteet julkisen sektorin leikkauksista ja sosiaalipolitiikan suunnasta 1993 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.1 (2016-11-11). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http:/ /urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:t-fsd1212 Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa. Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo tietoarkistoon ilmoitetuista julkaisuista, joissa aineistoa on hyödynnetty. Toinen osa sisältää tiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osasta löytyvät hakemistot. Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulukoissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%) ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painottamattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkin muuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistä luokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan. Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puuttuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu (User missing)" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon, esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa aineiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim. en halua sanoa tai en osaa sanoa ). Koodikirja voi sisältää myös erilaisia liitteitä. Tyypillisin liite on kyselylomake.
Sisältö 1 Aineiston kuvailu 1 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio......................... 1 1.2 Sisällön kuvaus.................................. 1 1.3 Aineiston rakenne ja keruu............................ 3 1.4 Aineiston käyttö.................................. 3 2 Muuttujat 7 3 Hakemistot 59 3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä........................ 59 3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä.......................... 63 3.3 Muuttujaryhmät.................................. 67 A Kyselylomake 73 i
Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Mielipiteet julkisen sektorin leikkauksista ja sosiaalipolitiikan suunnasta 1993 Aineiston nimi englanniksi: Opinions on Social Policy and Public Services 1993 Koodikirja on luotu aineiston versiosta 1.1 (11.11.2016). 1.2 Sisällön kuvaus Tekijät Ervasti, Heikki (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos) Kangas, Olli (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos) Aineiston tekijänoikeudet Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. Aineiston luovuttaja Kangas, Olli (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos) Aineisto luovutettu arkistoon 18.7.2002 1
1. Aineiston kuvailu Asiasanat ammattiryhmät; etujärjestöt; julkinen sektori; julkiset menot; kolmas sektori; manipulaatio; mielipiteet; palvelumaksut; palvelut; sosiaalipolitiikka; sosiaaliturva; supistaminen; tarveharkinta; tulonsiirrot; verotus; yhteiskuntaluokat; yksityinen sektori Tieteenala / Aihealue FSDn sanaston mukainen luokittelu: politiikantutkimus; sosiaalipolitiikka; sosiologia CESSDAn sanaston mukainen luokittelu: sosiaalipolitiikka; talouspolitiikka (mukaan lukien budjetti ja finanssipolitiikka, julkiset menot ja tulot) Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan Yksittäiset aineistot, jotka eivät kuulu mihinkään sarjaan. Sisällön kuvaus Tutkimuksessa selvitettiin kahdeksan eri työmarkkinajärjestön jäsenten suhtautumista hyvinvointivaltioon tiukentuneissa taloudellisissa olosuhteissa. Aineisto kerättiin kahdella lomakkeella, joista toisessa alkuosan väitteitä oli manipuloitu (muuttujat q1, q11, q12, q13, q19, q21, q26). Joissakin väitteissä oli muutettu yksi sana, toisissa pidempi ajatuskulku. Manipulointi perustui ajatukseen, että ihmisen toimintaan vaikuttavat itsekkäät tavoitteet, yhteisvastuullisuutta korostavat sosiaaliset normit ja riittävä tietämys aiheesta. Väitteitä esitettiin julkisesta sektorista ja sosiaalipolitiikasta, toimeentuloeroista, julkisten palveluiden sekä sosiaaliturvan tasosta ja rahoituksesta, verotuksesta, eläkkeistä ja vaihtoehtoisista tavoista tuottaa palveluita. Lisäksi vastaajia pyydettiin tutkimuksessa arvioimaan, kuinka paljon on itse hyötynyt julkisen sektorin eduista ja palveluista. Vastaajilta kysyttiin myös mielipiteitä yksityisen eläkevakuutuksen hankkimisesta, palvelumaksujen tasosta, tulonsiirtojen tarveharkinnasta ja sosiaaliturvan riittävästä tasosta. Lisäksi tiedusteltiin ensisijaista keinoa julkisten menojen tasapainottamiseksi (verotuksen korottaminen, rahan lainaaminen, menojen karsiminen vai käyttäjämaksujen nostaminen). Tutkimuksessa selvitettiin myös, mistä julkisista menoista voitaisiin säästää sekä mitä palveluita ja tulonsiirtoja karsia. Lisäksi kysyttiin, mikä taho (mm. valtio/kunnat, yksityiset laitokset/työnantaja, perhe ja sukulaiset) soveltuisi parhaiten hoitamaan eri palveluita. Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikäryhmä, perhetyyppi, perus- ja ammatillinen koulutus, ammatti, sektori, jolla työskentelee, bruttokuukausitulot, politiikan seuraaminen, etujärjestöön kuuluminen ja sen toimintaan osallistuminen sekä puolue, jota äänestäisi, jos nyt olisi eduskuntavaalit. 2
1.3. Aineiston rakenne ja keruu 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Maa: Suomi Kohdealue: Suomi Havaintoyksikkötyyppi: Henkilö Perusjoukko/otos: Kahdeksan suomalaisen työmarkkinajärjestön (Suomen elintarviketyöntekijöiden liitto, Metallityöväenliitto, Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö TEHY, Pankkitoimihenkilöliitto, Suomen teollisuustoimihenkilöliitto, Teknisten liitto, Maataloustuottajien keskusliitto ja Suomen ekonomiliitto) työikäiset jäsenet. Aineistonkeruun ajankohta: joulukuu 1992 tammikuu 1993 Kerääjät: Ervasti, Heikki (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos); Kangas, Olli (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos) Aineiston tuottajat: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos Keruumenetelmä: Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake Keruuväline tai -ohje: Strukturoitu lomake Aineiston ajallinen kattavuus: 1993 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Poikkileikkausaineisto Vastausprosentti: 61 % Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 104 muuttujaa ja 1117 havaintoa. Otantamenetelmä: Todennäköisyysotanta: ositettu otanta Ositettu satunnaisotanta suoritettiin valittujen työmarkkinajärjestöjen jäsenrekistereistä. Kyselyn kohderyhmänä oli 1844 kahdeksan eri työmarkkinajärjestön työikäistä jäsentä. Täytettyjä lomakkeita palautettiin 1117 ja vastausprosentti oli 61. Osioiksi valittiin taustamuuttujien suhteen erilaisia ammattiryhmiä. Ammattiryhmien sisällä otanta oli satunnainen. Tutkimusasetelma perustuu nk. mahdollisimman erilaisten tapausten tutkimusstrategiaan. Miesvaltainen metalliala (jäsenten vastausprosentti oli 60 %) ja naisvaltainen elintarvikeala (57 %) edustavat perinteisiä työväestön ammatteja. Uusia keskiluokkia edustavat naisvaltaiset julkisen sektorin TEHY (65 %) ja yksityisen sektorin Pankkitoimihenkilöliitto (58 %). Miesvaltaisen Teknisten liiton (66 %) ja naisvaltaisen Teollisuustoimihenkilöliiton (65 %) jäsenet toimivat yksityisellä sektorilla. MTK:n (59 %) jäsenkunta edustaa maatalousyrittäjiä. Lisäksi otokseen kuuluu yksityisellä sektorilla työskentelevä ja suhteellisen hyvätuloisia ylempiä keskiluokkia edustava ammattiryhmä, ekonomit (57 %). 1.4 Aineiston käyttö Aineiston käytössä huomioitavaa Tietoarkistolla ei ole 30 asenneväittämää sisältävää alkuperäistä lomaketta 1 (A-lomake). Tiedot on varmistettu tutkijoilta ja työlomakkeista. Muuttujien q47 ja q52 vastausluokittelut poikkeavat kyselylomakkeesta. 3
1. Aineiston kuvailu Muuttujien q1, q11, q12, q13, q19, q21, q26 erot eri lomakkeissa on eroteltu sulkeilla. Lomakkeessa 1 on pidempi väitelause kysymyksessä 13. Lomakkeessa 2 on pidemmät väitelauseet kysymyksissä 1, 11, 12, 19, 21 ja 26. Julkaisut Ervasti, Heikki (1993). Yhteiskuntaluokat ja hyvinvointivaltion vaihtoehdot. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Sarja A; 3. Ervasti, Heikki (1994). Yhteiskuntaluokat ja hyvinvointipalvelut. Sosiologia 31(4), 274-287. Ervasti, Heikki & Kangas, Olli (1993). Yhteiskuntaluokat ja sosiaaliturvan suunta. Talous & yhteiskunta 21(3), 40-56. Ervasti, Heikki & Kangas, Olli (1994). Ammattiryhmät ja hyvinvointivaltio: tutkimus kahdeksan etujärjestön sosiaalipoliittisista asenteista. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Sarja B;3. Ervasti, Heikki & Kangas, Olli (1995). Class bases of universal social policy: pension policy attitudes in Finland 1993. European Journal of Political Research, 27(3), 347-367. Forma, Pauli (1996). Etuuksiini ei kosketa: universalismi, rationaalisuus ja tulonsiirtojen legitimiteetti. Janus 4 (1), 3-21. Forma, Pauli (1999). Interests, Institutions and the Welfare State: Studies on Public Opinion Towards the Welfare State. Helsinki: Stakes. National Research and Development Centre for Welfare and Health, Research Report; 102. Kangas, Olli (1994). Tarveharkinta ja yhteiskuntaluokat: pohjoismaisen universalismin tausta. Janus 2(1), 25-35. Kangas, Olli (1995). Metsä vastaa miten huudetaan: kysymysten muotoilun vaikutus mielipiteisiin. Politiikka 37(2), 128-137. Kangas, Olli (1995). Who is the foe of means-testing?: attitudes on means-testing in Finland. Turku: University of Turku. University of Turku. Department of Social Policy. Series B;5. Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa https://services.fsd.uta.fi/catalogue/fsd1212 Käytön ja kuvailun oheismateriaalit Ervasti, Heikki (1993). Yhteiskuntaluokat ja hyvinvointivaltion vaihtoehdot. Turku : Turun yliopisto. - (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Sarja A;3) Ervasti, Heikki & Kangas, Olli (1994). Ammattiryhmät ja hyvinvointivaltio : tutkimus kahdeksan etujärjestön sosiaalipoliittisista asenteista. Turku : Turun yliopisto - (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Sarja B;3) Kangas, Olli (1995). Metsä vastaa miten huudetaan : kysymysten muotoilun vaikutus mielipiteisiin. - Julkaisussa: Politiikka 37 (2): 128-137. 4
1.4. Aineiston käyttö Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Painokertoimet Aineisto ei sisällä painomuuttujia. Käyttöoikeudet Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. 5
Luku 2 Muuttujat [FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1117 minimi 1212.00 maksimi 1212.00 keskiarvo 1212.00 keskihajonta 0.00 [FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1117 minimi 1.10 maksimi 1.10 keskiarvo 1.10 keskihajonta 0.00 7
2. Muuttujat [FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1117 minimi 1.00 maksimi 1117.00 keskiarvo 559.00 keskihajonta 322.59 [LOMAKE] Vastauslomake Vastauslomake Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1115 minimi 1.00 maksimi 2.00 keskiarvo 1.49 keskihajonta 0.50 [HAVT] Havaintotunnus Havaintotunnus Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1117 minimi 1.00 maksimi 1117.00 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 8
Q2 (taulukko jatkuu ed. sivulta) tunnusluku arvo keskiarvo 559.00 keskihajonta 322.59 [Q1] [Inhimillisessä] Yhteiskunnassa vahvojen ryhmien tulee pitää huolta heikommassa asemassa olevista Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Inhimillisessä yhteiskunnassa vahvojen ryhmien tulee pitää huolta heikommassa asemassa olevista. Täysin samaa mieltä 1 589 52.7 53.5 Osittain samaa mieltä 2 426 38.1 38.7 Osittain eri mieltä 3 63 5.6 5.7 Täysin eri mieltä 4 9 0.8 0.8 En osaa sanoa 5 14 1.3 1.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 16 1.4 [Q2] Kansalaisten välisiä toimeentuloeroja tulisi tasata Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Kansalaisten välisiä toimeentuloeroja tulisi tasata. 9
2. Muuttujat Täysin samaa mieltä 1 477 42.7 43.1 Osittain samaa mieltä 2 425 38.0 38.4 Osittain eri mieltä 3 146 13.1 13.2 Täysin eri mieltä 4 50 4.5 4.5 En osaa sanoa 5 9 0.8 0.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 10 0.9 [Q3] Toimeentuloeroja tulisi tasata työttömien hyväksi Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Toimeentuloeroja tulisi tasata työttömien hyväksi. Täysin samaa mieltä 1 199 17.8 18.1 Osittain samaa mieltä 2 432 38.7 39.3 Osittain eri mieltä 3 341 30.5 31.1 Täysin eri mieltä 4 94 8.4 8.6 En osaa sanoa 5 32 2.9 2.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 19 1.7 [Q4] Toimeentuloeroja tulisi tasata lapsiperheiden hyväksi Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Toimeentuloeroja tulisi tasata lapsiperheiden hyväksi. 10
Q6 Täysin samaa mieltä 1 320 28.6 29.0 Osittain samaa mieltä 2 519 46.5 47.1 Osittain eri mieltä 3 189 16.9 17.2 Täysin eri mieltä 4 49 4.4 4.4 En osaa sanoa 5 25 2.2 2.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 15 1.3 [Q5] Toimeentuloeroja tulisi tasata eläkeläisten hyväksi Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Toimeentuloeroja tulisi tasata eläkeläisten hyväksi. Täysin samaa mieltä 1 168 15.0 15.4 Osittain samaa mieltä 2 426 38.1 38.9 Osittain eri mieltä 3 334 29.9 30.5 Täysin eri mieltä 4 127 11.4 11.6 En osaa sanoa 5 39 3.5 3.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 23 2.1 [Q6] On parempi nostaa veroja kuin leikata sosiaaliturvaa Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. On parempi nostaa veroja kuin leikata sosiaaliturvaa. 11
2. Muuttujat Täysin samaa mieltä 1 195 17.5 17.6 Osittain samaa mieltä 2 295 26.4 26.6 Osittain eri mieltä 3 361 32.3 32.5 Täysin eri mieltä 4 213 19.1 19.2 En osaa sanoa 5 46 4.1 4.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 7 0.6 [Q7] Julkinen valta (valtio ja kunnat) sekaantuu liikaa asioihin, joista kansalaisten tulisi vastata itse Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Julkinen valta (valtio ja kunnat) sekaantuu liikaa asioihin, joista kansalaisten tulisi vastata itse. Täysin samaa mieltä 1 239 21.4 21.8 Osittain samaa mieltä 2 421 37.7 38.4 Osittain eri mieltä 3 229 20.5 20.9 Täysin eri mieltä 4 80 7.2 7.3 En osaa sanoa 5 128 11.5 11.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 20 1.8 [Q8] Valtion ja kuntien tulisi taata vain perusturva. Jokaisen tulisi tämän jälkeen huolehtia itsestään Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Valtion ja kuntien tulisi taata vain perusturva. Jokaisen tulisi tämän jälkeen huolehtia itsestään. 12
Q10 Täysin samaa mieltä 1 273 24.4 24.7 Osittain samaa mieltä 2 306 27.4 27.7 Osittain eri mieltä 3 287 25.7 26.0 Täysin eri mieltä 4 195 17.5 17.6 En osaa sanoa 5 44 3.9 4.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 12 1.1 [Q9] Sosiaaliturva on viety Suomessa jo niin pitkälle, että valtiovallan tulisi mieluummin vähentää kuin lisätä kansalaisille suunnattuja etuja Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Sosiaaliturva on viety Suomessa jo niin pitkälle, että valtiovallan tulisi mieluummin vähentää kuin lisätä kansalaisille suunnattuja etuja. Täysin samaa mieltä 1 267 23.9 24.2 Osittain samaa mieltä 2 321 28.7 29.1 Osittain eri mieltä 3 268 24.0 24.3 Täysin eri mieltä 4 217 19.4 19.7 En osaa sanoa 5 30 2.7 2.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 14 1.3 [Q10] Suomessa tasataan toimeentuloeroja aivan liikaa Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Suomessa tasataan toimeentuloeroja aivan liikaa. 13
2. Muuttujat Täysin samaa mieltä 1 80 7.2 7.3 Osittain samaa mieltä 2 160 14.3 14.6 Osittain eri mieltä 3 293 26.2 26.7 Täysin eri mieltä 4 498 44.6 45.4 En osaa sanoa 5 65 5.8 5.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 21 1.9 [Q11] [Ottaen huomioon sen sosiaalisen turvallisuuden, joka Suomessa taataan] Verot eivät ole Suomessa liian korkeat Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Ottaen huomioon sen sosiaalisen turvallisuuden, joka Suomessa taataan, verot eivät ole liian korkeat. Täysin samaa mieltä 1 420 37.6 37.9 Osittain samaa mieltä 2 306 27.4 27.6 Osittain eri mieltä 3 227 20.3 20.5 Täysin eri mieltä 4 137 12.3 12.4 En osaa sanoa 5 18 1.6 1.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 9 0.8 [Q12] Veroja pitäisi Suomessa alentaa [vaikka se johtaisikin tuntuvaan sosiaaliturvan leikkaamiseen] Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. 14
Q14 Veroja pitäisi Suomessa alentaa vaikka se johtaisikin tuntuvaan sosiaaliturvan leikkaamiseen. Täysin samaa mieltä 1 355 31.8 32.2 Osittain samaa mieltä 2 293 26.2 26.5 Osittain eri mieltä 3 230 20.6 20.8 Täysin eri mieltä 4 194 17.4 17.6 En osaa sanoa 5 32 2.9 2.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 13 1.2 [Q13] (Verot ovat Suomessa niin korkeat, että) Veronkierto on täysin hyväksyttävää Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Veronkierto on täysin hyväksyttävää. Täysin samaa mieltä 1 83 7.4 7.5 Osittain samaa mieltä 2 83 7.4 7.5 Osittain eri mieltä 3 157 14.1 14.2 Täysin eri mieltä 4 732 65.5 66.2 En osaa sanoa 5 51 4.6 4.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 11 1.0 [Q14] Suuri julkinen sektori on työllisyyden kannalta välttämätön Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. 15
2. Muuttujat Suuri julkinen sektori on työllisyyden kannalta välttämätön. Täysin samaa mieltä 1 125 11.2 11.4 Osittain samaa mieltä 2 212 19.0 19.3 Osittain eri mieltä 3 296 26.5 26.9 Täysin eri mieltä 4 358 32.1 32.5 En osaa sanoa 5 109 9.8 9.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 17 1.5 [Q15] Julkisen sektorin palvelut ovat kaavamaisia eivätkä ota huomioon ihmisten yksilöllisiä tarpeita Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Julkisen sektorin palvelut ovat kaavamaisia eivätkä ota huomioon ihmisten yksilöllisiä tarpeita. Täysin samaa mieltä 1 337 30.2 30.4 Osittain samaa mieltä 2 420 37.6 37.9 Osittain eri mieltä 3 209 18.7 18.9 Täysin eri mieltä 4 56 5.0 5.1 En osaa sanoa 5 86 7.7 7.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 9 0.8 16
Q17 [Q16] Julkisen sektorin tuottamien palveluiden käyttö on vastenmielistä, koska niiden käyttäjät ovat pohjasakkaa Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Julkisen sektorin tuottamien palveluiden käyttö on vastenmielistä, koska niiden käyttäjät ovat "pohjasakkaa". Täysin samaa mieltä 1 50 4.5 4.5 Osittain samaa mieltä 2 147 13.2 13.3 Osittain eri mieltä 3 263 23.5 23.7 Täysin eri mieltä 4 531 47.5 47.9 En osaa sanoa 5 118 10.6 10.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 8 0.7 [Q17] Lakisääteisiä eläkkeitä tulisi maksaa vain niille, joilla ei ole varaa ostaa yksityisiä eläkevakuutuksia Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Lakisääteisiä eläkkeitä tulisi maksaa vain niille, joilla ei ole varaa ostaa yksityisiä eläkevakuutuksia. Täysin samaa mieltä 1 132 11.8 12.0 Osittain samaa mieltä 2 160 14.3 14.5 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 17
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Osittain eri mieltä 3 192 17.2 17.5 Täysin eri mieltä 4 553 49.5 50.3 En osaa sanoa 5 63 5.6 5.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 17 1.5 [Q18] Kaikkien tulisi saada yhtä suuri eläke Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Kaikkien tulisi saada yhtä suuri eläke. Täysin samaa mieltä 1 251 22.5 22.7 Osittain samaa mieltä 2 202 18.1 18.3 Osittain eri mieltä 3 263 23.5 23.8 Täysin eri mieltä 4 368 32.9 33.3 En osaa sanoa 5 22 2.0 2.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 11 1.0 [Q19] Suuria eläkkeitä tulisi leikata, ts. Suomessa pitäisi olla eläkekatto [vaikka se muiden maiden tapaan puhkaistaisiinkin yksityisillä eläkevakuutuksilla] Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Suuria eläkkeitä tulisi leikata, ts. Suomessa pitäisi olla eläkekatto vaikka se muiden maiden tapaan puhkaistaisiinkin yksityisillä eläkevakuutuksilla. 18
Q21 Täysin samaa mieltä 1 821 73.5 74.2 Osittain samaa mieltä 2 169 15.1 15.3 Osittain eri mieltä 3 48 4.3 4.3 Täysin eri mieltä 4 49 4.4 4.4 En osaa sanoa 5 20 1.8 1.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 10 0.9 [Q20] Työeläkkeiden tulisi olla sidoksissa työtuloihin Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Työeläkkeiden tulisi olla sidoksissa työtuloihin. Täysin samaa mieltä 1 380 34.0 34.5 Osittain samaa mieltä 2 428 38.3 38.8 Osittain eri mieltä 3 170 15.2 15.4 Täysin eri mieltä 4 92 8.2 8.3 En osaa sanoa 5 32 2.9 2.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 15 1.3 [Q21] Valtion tulisi voimakkaammin tukea yksityisiä eläkevakuutuksia [vaikka ne hyödyttävätkin hyväosaisia] Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Valtion tulisi voimakkaammin tukea yksityisiä eläkevakuutuksia vaikka ne hyödyttävätkin hyväosaisia. 19
2. Muuttujat Täysin samaa mieltä 1 67 6.0 6.1 Osittain samaa mieltä 2 163 14.6 14.8 Osittain eri mieltä 3 224 20.1 20.3 Täysin eri mieltä 4 472 42.3 42.8 En osaa sanoa 5 176 15.8 16.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 15 1.3 [Q22] Julkisia palveluja pitäisi yksityistää, koska yksityiset yritykset tuottavat parempilaatuisia palveluita kuin julkinen sektori Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Julkisia palveluja pitäisi yksityistää, koska yksityiset yritykset tuottavat parempilaatuisia palveluita kuin julkinen sektori. Täysin samaa mieltä 1 209 18.7 19.0 Osittain samaa mieltä 2 401 35.9 36.4 Osittain eri mieltä 3 256 22.9 23.3 Täysin eri mieltä 4 155 13.9 14.1 En osaa sanoa 5 80 7.2 7.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 16 1.4 [Q23] Julkisia palveluja pitäisi yksityistää, koska yksityiset yritykset tuottavat palveluita halvemmalla kuin julkinen sektori Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. 20
Q24 Julkisia palveluja pitäisi yksityistää, koska yksityiset yritykset tuottavat palveluita halvemmalla kuin julkinen sektori. Täysin samaa mieltä 1 233 20.9 21.1 Osittain samaa mieltä 2 377 33.8 34.2 Osittain eri mieltä 3 237 21.2 21.5 Täysin eri mieltä 4 170 15.2 15.4 En osaa sanoa 5 86 7.7 7.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 14 1.3 [Q24] Lastenhoito tulisi järjestää parantamalla kotihoidontukea siinä määrin, että toinen vanhemmista voisi jäädä kotiin hoitamaan lapsia Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Lastenhoito tulisi järjestää parantamalla kotihoidontukea siinä määrin, että toinen vanhemmista voisi jäädä kotiin hoitamaan lapsia. Täysin samaa mieltä 1 421 37.7 38.0 Osittain samaa mieltä 2 363 32.5 32.8 Osittain eri mieltä 3 172 15.4 15.5 Täysin eri mieltä 4 111 9.9 10.0 En osaa sanoa 5 41 3.7 3.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 9 0.8 21
2. Muuttujat [Q25] Myös vanhusten ja vammaisten huolto tulisi järjestää siten, että joku heille läheinen henkilö voisi kunnan tai valtion tuen turvin hoitaa heitä kotona Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Myös vanhusten ja vammaisten huolto tulisi järjestää siten, että joku heille läheinen henkilö voisi kunnan tai valtion tuen turvin hoitaa heitä kotona. Täysin samaa mieltä 1 460 41.2 41.5 Osittain samaa mieltä 2 449 40.2 40.5 Osittain eri mieltä 3 128 11.5 11.5 Täysin eri mieltä 4 54 4.8 4.9 En osaa sanoa 5 18 1.6 1.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 8 0.7 [Q26] [Työttömyys aiheuttaa perheille suuria toimeentulovaikeuksia. Siksi] Työssäolevilta tulisi kerätä työttömyysvero, joka käytettäisiin työttömien toimeentulon parantamiseksi Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Työttömyys aiheuttaa perheille suuria toimeentulovaikeuksia. Siksi työssäolevilta tulisi kerätä työttömyysvero, joka käytettäisiin työttömien toimeentulon parantamiseksi. 22
Q28 Täysin samaa mieltä 1 90 8.1 8.1 Osittain samaa mieltä 2 281 25.2 25.4 Osittain eri mieltä 3 317 28.4 28.7 Täysin eri mieltä 4 353 31.6 31.9 En osaa sanoa 5 65 5.8 5.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 11 1.0 [Q27] Vammaisten ja vanhusten hoito tulisi siirtää nykyistä enemmän vapaaehtoisten yhteisöjen (naapurit, ystävät, sukulaiset, työtoverit) vastuulle Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Vammaisten ja vanhusten hoito tulisi siirtää nykyistä enemmän vapaaehtoisten yhteisöjen (naapurit, ystävät, sukulaiset, työtoverit) vastuulle. Täysin samaa mieltä 1 43 3.8 3.9 Osittain samaa mieltä 2 205 18.4 18.6 Osittain eri mieltä 3 286 25.6 25.9 Täysin eri mieltä 4 503 45.0 45.6 En osaa sanoa 5 67 6.0 6.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 13 1.2 [Q28] Yksityisiä päivähoito-, vanhainkoti- ja terveyspalveluita tarvitaan maassamme tuntuvasti lisää Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Yksityisiä päivähoito-, vanhainkoti- ja terveyspalveluita tarvitaan maassamme tuntuvasti lisää. 23
2. Muuttujat Täysin samaa mieltä 1 208 18.6 18.9 Osittain samaa mieltä 2 363 32.5 33.0 Osittain eri mieltä 3 276 24.7 25.1 Täysin eri mieltä 4 146 13.1 13.3 En osaa sanoa 5 106 9.5 9.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 18 1.6 [Q29] Sosiaaliturvan rahoituksessa tulisi siirtyä entistä enemmän veroista sosiaaliturvamaksuihin Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. Sosiaaliturvan rahoituksessa tulisi siirtyä entistä enemmän veroista sosiaaliturvamaksuihin. Täysin samaa mieltä 1 97 8.7 8.8 Osittain samaa mieltä 2 332 29.7 30.2 Osittain eri mieltä 3 253 22.6 23.0 Täysin eri mieltä 4 123 11.0 11.2 En osaa sanoa 5 293 26.2 26.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 19 1.7 [Q30] On parempi nostaa eläkeikää kuin leikata eläkkeitä Oheisessa lomakkeessa esitetään joukko julkiseen sektoriin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä väittämiä. Ympyröi kustakin väittämästä se vaihtoehto, joka parhaiten vastaa omaa näkemystäsi. On parempi nostaa eläkeikää kuin leikata eläkkeitä. 24
Q32 Täysin samaa mieltä 1 194 17.4 17.6 Osittain samaa mieltä 2 229 20.5 20.8 Osittain eri mieltä 3 251 22.5 22.8 Täysin eri mieltä 4 324 29.0 29.5 En osaa sanoa 5 102 9.1 9.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 17 1.5 [Q31] Missä määrin itse katsot hyötyväsi julkisen sektorin tarjoamista eduista ja palveluista? Missä määrin itse katsot hyötyväsi julkisen sektorin tarjoamista eduista ja palveluista? Erittäin paljon 1 62 5.6 5.6 Jonkin verran 2 435 38.9 39.2 Aika vähän 3 345 30.9 31.1 Erittäin vähän 4 249 22.3 22.5 En osaa sanoa 5 18 1.6 1.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 8 0.7 [Q32] Jos lakisääteistä eläketurvaa leikataan, miten todennäköistä on, että sinä itse hankit tai työnantajasi hankkii sinulle yksityisen eläkevakuutuksen Jos lakisääteistä eläketurvaa leikataan, miten todennäköistä on, että sinä itse hankit tai työnantajasi hankkii sinulle yksityisen eläkevakuutuksen? Erittäin todennäköistä 1 70 6.3 6.4 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 25
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) Melko todennäköistä 2 198 17.7 18.0 Melko epätodennäköistä 3 280 25.1 25.5 Erittäin epätodennäköistä 4 396 35.5 36.0 En osaa sanoa 5 156 14.0 14.2 tieto puuttuu (SYSMIS). 17 1.5 [Q33_1] Arvio käyttäjämaksujen tason muuttamisesta: Lasten päivähoitomaksut Suomessa on keskusteltu viime aikoina käyttäjämaksuista, joita maksettaisiin käytettäessä julkisia palveluita. Tulisiko seuraavien palveluiden käyttäjämaksujen olla nykyistä korkeampia? Lasten päivähoitomaksut Nostaa korkeammiksi 1 74 6.6 6.7 Nykyinen taso 2 631 56.5 57.5 Laskea alemmiksi 3 273 24.4 24.9 En osaa sanoa 4 119 10.7 10.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 20 1.8 [Q33_2] Arvio käyttäjämaksujen tason muuttamisesta: Koulujen lukukausimaksut Suomessa on keskusteltu viime aikoina käyttäjämaksuista, joita maksettaisiin käytettäessä julkisia palveluita. Tulisiko seuraavien palveluiden käyttäjämaksujen olla nykyistä korkeampia? Koulujen lukukausimaksut 26
Q33_4 Nostaa korkeammiksi 1 228 20.4 20.8 Nykyinen taso 2 619 55.4 56.5 Laskea alemmiksi 3 180 16.1 16.4 En osaa sanoa 4 69 6.2 6.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 21 1.9 [Q33_3] Arvio käyttäjämaksujen tason muuttamisesta: Kouluruokailumaksut Suomessa on keskusteltu viime aikoina käyttäjämaksuista, joita maksettaisiin käytettäessä julkisia palveluita. Tulisiko seuraavien palveluiden käyttäjämaksujen olla nykyistä korkeampia? Kouluruokailumaksut Nostaa korkeammiksi 1 212 19.0 19.4 Nykyinen taso 2 645 57.7 59.0 Laskea alemmiksi 3 170 15.2 15.6 En osaa sanoa 4 66 5.9 6.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 24 2.1 [Q33_4] Arvio käyttäjämaksujen tason muuttamisesta: Terveyskeskusmaksut Suomessa on keskusteltu viime aikoina käyttäjämaksuista, joita maksettaisiin käytettäessä julkisia palveluita. Tulisiko seuraavien palveluiden käyttäjämaksujen olla nykyistä korkeampia? Terveyskeskusmaksut 27
2. Muuttujat Nostaa korkeammiksi 1 439 39.3 39.9 Nykyinen taso 2 545 48.8 49.5 Laskea alemmiksi 3 96 8.6 8.7 En osaa sanoa 4 20 1.8 1.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 17 1.5 [Q33_5] Arvio käyttäjämaksujen tason muuttamisesta: Vanhainkotimaksut Suomessa on keskusteltu viime aikoina käyttäjämaksuista, joita maksettaisiin käytettäessä julkisia palveluita. Tulisiko seuraavien palveluiden käyttäjämaksujen olla nykyistä korkeampia? Vanhainkotimaksut Nostaa korkeammiksi 1 36 3.2 3.3 Nykyinen taso 2 670 60.0 61.2 Laskea alemmiksi 3 215 19.2 19.7 En osaa sanoa 4 173 15.5 15.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 23 2.1 [Q33_6] Arvio käyttäjämaksujen tason muuttamisesta: Kirjastomaksut Suomessa on keskusteltu viime aikoina käyttäjämaksuista, joita maksettaisiin käytettäessä julkisia palveluita. Tulisiko seuraavien palveluiden käyttäjämaksujen olla nykyistä korkeampia? Kirjastomaksut 28
Q34_1 Nostaa korkeammiksi 1 322 28.8 29.4 Nykyinen taso 2 615 55.1 56.1 Laskea alemmiksi 3 81 7.3 7.4 En osaa sanoa 4 78 7.0 7.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 21 1.9 [Q33_7] Arvio käyttäjämaksujen tason muuttamisesta: Erilaiset tiemaksut/tietullit Suomessa on keskusteltu viime aikoina käyttäjämaksuista, joita maksettaisiin käytettäessä julkisia palveluita. Tulisiko seuraavien palveluiden käyttäjämaksujen olla nykyistä korkeampia? Erilaiset tiemaksut/tietullit Nostaa korkeammiksi 1 229 20.5 20.8 Nykyinen taso 2 528 47.3 48.0 Laskea alemmiksi 3 161 14.4 14.6 En osaa sanoa 4 181 16.2 16.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 18 1.6 [Q34_1] Valtion ja kuntien talouden tasapainottaminen: Korottamalla veroja Valtion ja kuntien verotulot ovat taloudellisen taantuman takia jääneet suunniteltua pienemmiksi. Tällöin monet yhteiskunnan peruspalvelut ovat vaarassa. Miten mielestäsi valtion ja kuntien talous tulisi tasapainottaa. Tulisiko ensisijaisesti korottaa veroja, lainata rahaa, karsia menoja vai korottaa asiakkailta perittäviä käyttäjämaksuja (kuten päivähoitomaksut, terveyskeskusmaksut, sairaalamaksut)? Korottamalla veroja 29
2. Muuttujat Täysin samaa mieltä 1 63 5.6 6.1 Osittain samaa mieltä 2 243 21.8 23.4 Osittain eri mieltä 3 245 21.9 23.6 Täysin eri mieltä 4 451 40.4 43.4 En osaa sanoa 5 36 3.2 3.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 79 7.1 [Q34_2] Valtion ja kuntien talouden tasapainottaminen: Lainaamalla rahaa Valtion ja kuntien verotulot ovat taloudellisen taantuman takia jääneet suunniteltua pienemmiksi. Tällöin monet yhteiskunnan peruspalvelut ovat vaarassa. Miten mielestäsi valtion ja kuntien talous tulisi tasapainottaa. Tulisiko ensisijaisesti korottaa veroja, lainata rahaa, karsia menoja vai korottaa asiakkailta perittäviä käyttäjämaksuja (kuten päivähoitomaksut, terveyskeskusmaksut, sairaalamaksut)? Lainaamalla rahaa Täysin samaa mieltä 1 36 3.2 3.5 Osittain samaa mieltä 2 187 16.7 18.3 Osittain eri mieltä 3 245 21.9 23.9 Täysin eri mieltä 4 494 44.2 48.3 En osaa sanoa 5 61 5.5 6.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 94 8.4 [Q34_3] Valtion ja kuntien talouden tasapainottaminen: Karsimalla menoja Valtion ja kuntien verotulot ovat taloudellisen taantuman takia jääneet suunniteltua pienemmiksi. Tällöin monet yhteiskunnan peruspalvelut ovat vaarassa. Miten mielestäsi valtion ja kuntien talous tulisi tasapainottaa. Tulisiko ensisijaisesti korottaa veroja, lainata rahaa, karsia meno- 30
Q34_4 ja vai korottaa asiakkailta perittäviä käyttäjämaksuja (kuten päivähoitomaksut, terveyskeskusmaksut, sairaalamaksut)? Karsimalla menoja Täysin samaa mieltä 1 755 67.6 69.4 Osittain samaa mieltä 2 259 23.2 23.8 Osittain eri mieltä 3 32 2.9 2.9 Täysin eri mieltä 4 21 1.9 1.9 En osaa sanoa 5 21 1.9 1.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 29 2.6 [Q34_4] Valtion ja kuntien talouden tasapainottaminen: Korottamalla käyttäjämaksuja Valtion ja kuntien verotulot ovat taloudellisen taantuman takia jääneet suunniteltua pienemmiksi. Tällöin monet yhteiskunnan peruspalvelut ovat vaarassa. Miten mielestäsi valtion ja kuntien talous tulisi tasapainottaa. Tulisiko ensisijaisesti korottaa veroja, lainata rahaa, karsia menoja vai korottaa asiakkailta perittäviä käyttäjämaksuja (kuten päivähoitomaksut, terveyskeskusmaksut, sairaalamaksut)? Korottamalla käyttäjämaksuja Täysin samaa mieltä 1 227 20.3 21.8 Osittain samaa mieltä 2 461 41.3 44.2 Osittain eri mieltä 3 181 16.2 17.4 Täysin eri mieltä 4 134 12.0 12.9 En osaa sanoa 5 39 3.5 3.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 75 6.7 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 31
2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) [Q35_1] Arvio tulonsiirtojen tarveharkinnan lisäämisestä: Eläkkeet Valtion ja kuntien menojen supistamiseksi on ehdotettu, että sosiaalietujen maksamisessa tulisi soveltaa tarveharkintaa eli etuja tulisi maksaa vain huonotuloisille. Pitäisikö mielestäsi seuraavien tulonsiirtojen kohdalla lisätä tarveharkintaa? Eläkkeet Pitäisi 1 581 52.0 53.4 Ei pitäisi 2 415 37.2 38.2 En osaa sanoa 3 91 8.1 8.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 30 2.7 [Q35_2] Arvio tulonsiirtojen tarveharkinnan lisäämisestä: Sairausvakuutus Valtion ja kuntien menojen supistamiseksi on ehdotettu, että sosiaalietujen maksamisessa tulisi soveltaa tarveharkintaa eli etuja tulisi maksaa vain huonotuloisille. Pitäisikö mielestäsi seuraavien tulonsiirtojen kohdalla lisätä tarveharkintaa? Sairausvakuutus 32
Q35_4 Pitäisi 1 456 40.8 42.1 Ei pitäisi 2 523 46.8 48.3 En osaa sanoa 3 103 9.2 9.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 35 3.1 [Q35_3] Arvio tulonsiirtojen tarveharkinnan lisäämisestä: Lapsilisät Valtion ja kuntien menojen supistamiseksi on ehdotettu, että sosiaalietujen maksamisessa tulisi soveltaa tarveharkintaa eli etuja tulisi maksaa vain huonotuloisille. Pitäisikö mielestäsi seuraavien tulonsiirtojen kohdalla lisätä tarveharkintaa? Lapsilisät Pitäisi 1 578 51.7 53.1 Ei pitäisi 2 449 40.2 41.3 En osaa sanoa 3 61 5.5 5.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 29 2.6 [Q35_4] Arvio tulonsiirtojen tarveharkinnan lisäämisestä: Asumistuki Valtion ja kuntien menojen supistamiseksi on ehdotettu, että sosiaalietujen maksamisessa tulisi soveltaa tarveharkintaa eli etuja tulisi maksaa vain huonotuloisille. Pitäisikö mielestäsi seuraavien tulonsiirtojen kohdalla lisätä tarveharkintaa? Asumistuki 33
2. Muuttujat Pitäisi 1 798 71.4 73.3 Ei pitäisi 2 225 20.1 20.7 En osaa sanoa 3 66 5.9 6.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 28 2.5 [Q35_5] Arvio tulonsiirtojen tarveharkinnan lisäämisestä: Työttömyysturva Valtion ja kuntien menojen supistamiseksi on ehdotettu, että sosiaalietujen maksamisessa tulisi soveltaa tarveharkintaa eli etuja tulisi maksaa vain huonotuloisille. Pitäisikö mielestäsi seuraavien tulonsiirtojen kohdalla lisätä tarveharkintaa? Työttömyysturva Pitäisi 1 555 49.7 51.0 Ei pitäisi 2 447 40.0 41.0 En osaa sanoa 3 87 7.8 8.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 28 2.5 [Q35_6] Arvio tulonsiirtojen tarveharkinnan lisäämisestä: Toimeentulotuki Valtion ja kuntien menojen supistamiseksi on ehdotettu, että sosiaalietujen maksamisessa tulisi soveltaa tarveharkintaa eli etuja tulisi maksaa vain huonotuloisille. Pitäisikö mielestäsi seuraavien tulonsiirtojen kohdalla lisätä tarveharkintaa? Toimeentulotuki 34
Q36_2 Pitäisi 1 757 67.8 69.2 Ei pitäisi 2 240 21.5 21.9 En osaa sanoa 3 97 8.7 8.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 23 2.1 [Q36_1] Arvio julkisten menojen karsinnasta: Yleinen järjestys ja turvallisuus Seuraavaksi luetellaan eräitä valtion ja kuntien menokohteita. Jos valtion ja kuntien on karsittava menojaan, niin mistä menoista voidaan mielestäsi säästää ja mistä ei? Julkinen meno: Yleinen järjestys ja turvallisuus Ei voida säästää 1 734 65.7 66.9 Voidaan säästää vähän 2 323 28.9 29.4 Voidaan säästää runsaasti 3 21 1.9 1.9 En osaa sanoa 4 19 1.7 1.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 20 1.8 [Q36_2] Arvio julkisten menojen karsinnasta: Sosiaalipalvelut (esim. terveydenhoito, päiväkodit) Seuraavaksi luetellaan eräitä valtion ja kuntien menokohteita. Jos valtion ja kuntien on karsittava menojaan, niin mistä menoista voidaan mielestäsi säästää ja mistä ei? Julkinen meno: Sosiaalipalvelut (esim. terveydenhoito, päiväkodit) 35
2. Muuttujat Ei voida säästää 1 543 48.6 49.7 Voidaan säästää vähän 2 465 41.6 42.6 Voidaan säästää runsaasti 3 68 6.1 6.2 En osaa sanoa 4 16 1.4 1.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 25 2.2 [Q36_3] Arvio julkisten menojen karsinnasta: Sosiaaliset tulonsiirrot (esim. eläkkeet, työttömyys- ja sairauspäivärahat) Seuraavaksi luetellaan eräitä valtion ja kuntien menokohteita. Jos valtion ja kuntien on karsittava menojaan, niin mistä menoista voidaan mielestäsi säästää ja mistä ei? Julkinen meno: Sosiaaliset tulonsiirrot (esim. eläkkeet, työttömyys- ja sairauspäivärahat) Ei voida säästää 1 456 40.8 41.5 Voidaan säästää vähän 2 512 45.8 46.6 Voidaan säästää runsaasti 3 107 9.6 9.7 En osaa sanoa 4 24 2.1 2.2 tieto puuttuu (SYSMIS). 18 1.6 [Q36_4] Arvio julkisten menojen karsinnasta: Koulut ja opetus Seuraavaksi luetellaan eräitä valtion ja kuntien menokohteita. Jos valtion ja kuntien on karsittava menojaan, niin mistä menoista voidaan mielestäsi säästää ja mistä ei? Julkinen meno: Koulut ja opetus 36
Q36_6 Ei voida säästää 1 471 42.2 42.8 Voidaan säästää vähän 2 541 48.4 49.2 Voidaan säästää runsaasti 3 72 6.4 6.5 En osaa sanoa 4 16 1.4 1.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 17 1.5 [Q36_5] Arvio julkisten menojen karsinnasta: Työllisyyden tuki Seuraavaksi luetellaan eräitä valtion ja kuntien menokohteita. Jos valtion ja kuntien on karsittava menojaan, niin mistä menoista voidaan mielestäsi säästää ja mistä ei? Julkinen meno: Työllisyyden tuki Ei voida säästää 1 514 46.0 47.1 Voidaan säästää vähän 2 447 40.0 41.0 Voidaan säästää runsaasti 3 86 7.7 7.9 En osaa sanoa 4 44 3.9 4.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 26 2.3 [Q36_6] Arvio julkisten menojen karsinnasta: Asuntotuotannon tuki Seuraavaksi luetellaan eräitä valtion ja kuntien menokohteita. Jos valtion ja kuntien on karsittava menojaan, niin mistä menoista voidaan mielestäsi säästää ja mistä ei? Julkinen meno: Asuntotuotannon tuki 37
2. Muuttujat Ei voida säästää 1 269 24.1 24.5 Voidaan säästää vähän 2 544 48.7 49.5 Voidaan säästää runsaasti 3 207 18.5 18.9 En osaa sanoa 4 78 7.0 7.1 tieto puuttuu (SYSMIS). 19 1.7 [Q36_7] Arvio julkisten menojen karsinnasta: Liikennemenot Seuraavaksi luetellaan eräitä valtion ja kuntien menokohteita. Jos valtion ja kuntien on karsittava menojaan, niin mistä menoista voidaan mielestäsi säästää ja mistä ei? Julkinen meno: Liikennemenot Ei voida säästää 1 85 7.6 7.8 Voidaan säästää vähän 2 604 54.1 55.2 Voidaan säästää runsaasti 3 342 30.6 31.3 En osaa sanoa 4 63 5.6 5.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 23 2.1 [Q36_8] Arvio julkisten menojen karsinnasta: Teollisuuden tuki Seuraavaksi luetellaan eräitä valtion ja kuntien menokohteita. Jos valtion ja kuntien on karsittava menojaan, niin mistä menoista voidaan mielestäsi säästää ja mistä ei? Julkinen meno: Teollisuuden tuki 38
Q36_10 Ei voida säästää 1 146 13.1 13.3 Voidaan säästää vähän 2 517 46.3 47.2 Voidaan säästää runsaasti 3 347 31.1 31.7 En osaa sanoa 4 85 7.6 7.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 22 2.0 [Q36_9] Arvio julkisten menojen karsinnasta: Maanpuolustus Seuraavaksi luetellaan eräitä valtion ja kuntien menokohteita. Jos valtion ja kuntien on karsittava menojaan, niin mistä menoista voidaan mielestäsi säästää ja mistä ei? Julkinen meno: Maanpuolustus Ei voida säästää 1 224 20.1 20.4 Voidaan säästää vähän 2 407 36.4 37.0 Voidaan säästää runsaasti 3 439 39.3 39.9 En osaa sanoa 4 29 2.6 2.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 18 1.6 [Q36_10] Arvio julkisten menojen karsinnasta: Luonnonsuojelu Seuraavaksi luetellaan eräitä valtion ja kuntien menokohteita. Jos valtion ja kuntien on karsittava menojaan, niin mistä menoista voidaan mielestäsi säästää ja mistä ei? Julkinen meno: Luonnonsuojelu 39
2. Muuttujat Ei voida säästää 1 412 36.9 37.5 Voidaan säästää vähän 2 439 39.3 39.9 Voidaan säästää runsaasti 3 212 19.0 19.3 En osaa sanoa 4 36 3.2 3.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 18 1.6 [Q36_11] Arvio julkisten menojen karsinnasta: Maatalouden tuki Seuraavaksi luetellaan eräitä valtion ja kuntien menokohteita. Jos valtion ja kuntien on karsittava menojaan, niin mistä menoista voidaan mielestäsi säästää ja mistä ei? Julkinen meno: Maatalouden tuki Ei voida säästää 1 119 10.7 10.8 Voidaan säästää vähän 2 317 28.4 28.8 Voidaan säästää runsaasti 3 623 55.8 56.6 En osaa sanoa 4 42 3.8 3.8 tieto puuttuu (SYSMIS). 16 1.4 [Q36_12] Arvio julkisten menojen karsinnasta: Kehitysyhteistyö Seuraavaksi luetellaan eräitä valtion ja kuntien menokohteita. Jos valtion ja kuntien on karsittava menojaan, niin mistä menoista voidaan mielestäsi säästää ja mistä ei? Julkinen meno: Kehitysyhteistyö 40
Q37_1 Ei voida säästää 1 133 11.9 12.1 Voidaan säästää vähän 2 458 41.0 41.7 Voidaan säästää runsaasti 3 433 38.8 39.4 En osaa sanoa 4 74 6.6 6.7 tieto puuttuu (SYSMIS). 19 1.7 [Q36_13] Arvio julkisten menojen karsinnasta: Valtion- ja kunnanhallinto Seuraavaksi luetellaan eräitä valtion ja kuntien menokohteita. Jos valtion ja kuntien on karsittava menojaan, niin mistä menoista voidaan mielestäsi säästää ja mistä ei? Julkinen meno: Valtion- ja kunnanhallinto Ei voida säästää 1 19 1.7 1.7 Voidaan säästää vähän 2 253 22.6 23.0 Voidaan säästää runsaasti 3 785 70.3 71.3 En osaa sanoa 4 44 3.9 4.0 tieto puuttuu (SYSMIS). 16 1.4 [Q37_1] Arvio julkisten palveluiden karsinnasta: Päiväkodit/lastenhoitopalvelut Jos valtion ja kuntien on karsittava palveluja, niin mistä palveluista voidaan mielestäsi karsia ja mistä ei? Julkinen meno: Päiväkodit/lastenhoitopalvelut 41
2. Muuttujat Ei voida säästää 1 613 54.9 55.9 Voidaan säästää vähän 2 405 36.3 36.9 Voidaan säästää runsaasti 3 47 4.2 4.3 En osaa sanoa 4 32 2.9 2.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 20 1.8 [Q37_2] Arvio julkisten palveluiden karsinnasta: Peruskoulut Jos valtion ja kuntien on karsittava palveluja, niin mistä palveluista voidaan mielestäsi karsia ja mistä ei? Julkinen meno: Peruskoulut Ei voida säästää 1 598 53.5 54.2 Voidaan säästää vähän 2 451 40.4 40.9 Voidaan säästää runsaasti 3 33 3.0 3.0 En osaa sanoa 4 21 1.9 1.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 14 1.3 [Q37_3] Arvio julkisten palveluiden karsinnasta: Keskiasteen ja ammattikoulut Jos valtion ja kuntien on karsittava palveluja, niin mistä palveluista voidaan mielestäsi karsia ja mistä ei? Julkinen meno: Keskiasteen ja ammattikoulut 42
Q37_5 Ei voida säästää 1 409 36.6 37.3 Voidaan säästää vähän 2 609 54.5 55.6 Voidaan säästää runsaasti 3 46 4.1 4.2 En osaa sanoa 4 32 2.9 2.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 21 1.9 [Q37_4] Arvio julkisten palveluiden karsinnasta: Yliopistot/tiede ja tutkimus Jos valtion ja kuntien on karsittava palveluja, niin mistä palveluista voidaan mielestäsi karsia ja mistä ei? Julkinen meno: Yliopistot/tiede ja tutkimus Ei voida säästää 1 280 25.1 25.5 Voidaan säästää vähän 2 632 56.6 57.6 Voidaan säästää runsaasti 3 135 12.1 12.3 En osaa sanoa 4 51 4.6 4.6 tieto puuttuu (SYSMIS). 19 1.7 [Q37_5] Arvio julkisten palveluiden karsinnasta: Terveys- ja sairaalapalvelut Jos valtion ja kuntien on karsittava palveluja, niin mistä palveluista voidaan mielestäsi karsia ja mistä ei? Julkinen meno: Terveys- ja sairaalapalvelut 43
2. Muuttujat Ei voida säästää 1 571 51.1 52.0 Voidaan säästää vähän 2 454 40.6 41.3 Voidaan säästää runsaasti 3 59 5.3 5.4 En osaa sanoa 4 14 1.3 1.3 tieto puuttuu (SYSMIS). 19 1.7 [Q37_6] Arvio julkisten palveluiden karsinnasta: Vanhainkodit ja vanhusten palvelut Jos valtion ja kuntien on karsittava palveluja, niin mistä palveluista voidaan mielestäsi karsia ja mistä ei? Julkinen meno: Vanhainkodit ja vanhusten palvelut Ei voida säästää 1 706 63.2 64.0 Voidaan säästää vähän 2 347 31.1 31.5 Voidaan säästää runsaasti 3 18 1.6 1.6 En osaa sanoa 4 32 2.9 2.9 tieto puuttuu (SYSMIS). 14 1.3 [Q38_1] Arvio sosiaalisten tulonsiirtojen karsinnasta: Lapsilisät ja muu perhetuki Jos valtion ja kuntien on karsittava sosiaalisia tulonsiirtoja, niin mistä tulonsiirroista voidaan mielestäsi karsia ja mistä ei? Julkinen meno: Lapsilisät ja muu perhetuki 44
Q38_3 Ei voida säästää 1 546 48.9 50.6 Voidaan säästää vähän 2 452 40.5 41.9 Voidaan säästää runsaasti 3 57 5.1 5.3 En osaa sanoa 4 24 2.1 2.2 tieto puuttuu (SYSMIS). 38 3.4 [Q38_2] Arvio sosiaalisten tulonsiirtojen karsinnasta: Työttömyysturvan peruspäiväraha Jos valtion ja kuntien on karsittava sosiaalisia tulonsiirtoja, niin mistä tulonsiirroista voidaan mielestäsi karsia ja mistä ei? Julkinen meno: Työttömyysturvan peruspäiväraha Ei voida säästää 1 881 78.9 81.2 Voidaan säästää vähän 2 155 13.9 14.3 Voidaan säästää runsaasti 3 23 2.1 2.1 En osaa sanoa 4 26 2.3 2.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 32 2.9 [Q38_3] Arvio sosiaalisten tulonsiirtojen karsinnasta: Työttömyysturvan ansiopäiväraha Jos valtion ja kuntien on karsittava sosiaalisia tulonsiirtoja, niin mistä tulonsiirroista voidaan mielestäsi karsia ja mistä ei? Julkinen meno: Työttömyysturvan ansiopäiväraha 45
2. Muuttujat Ei voida säästää 1 378 33.8 34.8 Voidaan säästää vähän 2 496 44.4 45.7 Voidaan säästää runsaasti 3 174 15.6 16.0 En osaa sanoa 4 37 3.3 3.4 tieto puuttuu (SYSMIS). 32 2.9 [Q38_4] Arvio sosiaalisten tulonsiirtojen karsinnasta: Kansaneläkkeet Jos valtion ja kuntien on karsittava sosiaalisia tulonsiirtoja, niin mistä tulonsiirroista voidaan mielestäsi karsia ja mistä ei? Julkinen meno: Kansaneläkkeet Ei voida säästää 1 904 80.9 83.3 Voidaan säästää vähän 2 141 12.6 13.0 Voidaan säästää runsaasti 3 13 1.2 1.2 En osaa sanoa 4 27 2.4 2.5 tieto puuttuu (SYSMIS). 32 2.9 [Q38_5] Arvio sosiaalisten tulonsiirtojen karsinnasta: Työeläkkeet Jos valtion ja kuntien on karsittava sosiaalisia tulonsiirtoja, niin mistä tulonsiirroista voidaan mielestäsi karsia ja mistä ei? Julkinen meno: Työeläkkeet 46