Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Milj. e 10 000 Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2006 2016 (1-6) 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2015 Tuonti Vienti (1-6) 2016 (1-6) Helsinki 27.9.2016 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
1 VIENTI SAKSAAN HEIKKENI ALKUVUONNA ENNÄTYSVUODEN JÄLKEEN Henkilöautojen vienti laski jyrkästi, myös ajoneuvojen osien tuonti väheni Suomen tavaravienti Saksaan laski vuoden 2016 tammi-kesäkuussa Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan viisi prosenttia verrattuna vuoden 2015 vastaavaan ajanjaksoon. Viennin arvo oli lähes 3,7 miljardia euroa. Tuonti Saksasta oli samalla ajanjaksolla arvoltaan neljä miljardia euroa, laskua kaksi prosenttia viime vuodesta. Viime vuonna Suomen vienti Saksaan nousi 12 prosenttia edellisvuodesta, ja viennin arvo ylsi tilastohistorian ennätykseen, 7,5 miljardiin euroon. Vuotuinen Saksan-viennin arvo on vain kerran aikaisemmin ollut yli seitsemän miljardia euroa, vuonna 2007. Tuonti Saksasta kasvoi viime vuonna kuusi prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan lähes 8,3 miljardia euroa. Suomen kauppa Saksan kanssa on ollut yli vuosikymmenen selkeästi alijäämäistä, viime vuonna alijäämä kuitenkin supistui 332 miljoonalla eurolla verrattuna edellisvuoteen. Vajetta kertyi 784 miljoona euroa. Edellisen kerran vuosittaista alijäämää Saksan kanssa käytävässä kaupassa tuli alle miljardi euroa vuonna 2006. Suurimmillaan alijäämät ovat olleet vuosina 2008 ja 2012, jolloin vaje oli jopa yli kaksi miljardia euroa. Kuluvan vuoden tammikesäkuussa alijäämä kasvoi viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Saksa oli vuosia Suomen toiseksi suurin alijäämämaa Venäjän jälkeen, mutta vuonna 2014 alijäämä Kiinan-kaupassa kohosi Saksan-kaupan vajetta suuremmaksi. Viime vuonna myös alijäämä Tanskan kanssa käytävässä kaupassa oli suurempaa kuin Saksan-kaupassa, ja Saksa putosi neljänneksi suurimmaksi alijäämämaaksi. Kuluvana vuonna myös Ranskan-kaupan alijäämä ohitti Saksan-kaupan alijäämän Ranskan Suomeen toimittamien lentokoneiden vuoksi. Eri tavararyhmien vienti Saksaan kehittyi vaihtelevasti alkuvuonna. Kemiallisen metsäteollisuuden tuotteiden, teollisuuden koneiden ja laitteiden sekä kemianteollisuuden tuotteiden vienti Saksaan kasvoi tammi-kesäkuussa, mutta metallien ja sähköteknisten laitteiden vienti heikkeni. Vientiä painoi myös moottoriajoneuvojen viennin lähes kolmanneksen pudotus. Koneiden ja laitteiden sekä henkilöautojen tuonti Saksasta kasvoi kuluvana vuonna viime vuoteen verrattuna, mutta moottoriajoneuvojen osien, metallien ja elintarvikkeiden tuonti laski. Saksa on aina ollut Suomen tärkeimpiä kauppakumppaneita, mutta 2010-luvun alkuvuosina maan osuus Suomen viennistä oli loivassa laskussa. Vuonna 2012 osuus viennistä oli alimmillaan Saksojen yhdistymisen jälkeen, vain hieman yli yhdeksän prosenttia. Vuoteen 2014 mennessä Saksan osuus oli kuitenkin noussut jo 12 prosenttiin, viime vuonna 13,9 prosenttiin ja kuluvana vuonna 14,4 prosenttiin. Saksa kohosi vuonna 2014 Ruotsin ohi Suomen suurimmaksi vientimaaksi ja säilytti asemansa myös viime vuonna. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puoliskolla Suomen vienti Ruotsiin kasvoi hieman, ja Ruotsin osuus Suomen viennistä suureni puoli prosenttiyksikköä 10,7 prosenttiin. Saksa on ollut vuosia toiseksi suurin tuontimaamme Venäjän jälkeen, mutta nousi vuonna 2014 Venäjän ohi hieman yli 15 prosentin osuudella. Saksa on siis nyt sekä suurin vienti- että tuontimaamme. Alkuvuonna 2016 Suomen tuonti Saksasta laski vähemmän kuin tuonti Venäjältä tai Ruotsista. Kuvio 2. Saksan osuus Suomen tuonnista ja viennistä 2006-2016 (1-6) 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Osuus % Tuonti Vienti Kuvio 3. Suomen ja Saksan välinen kauppatase 2006-2016 (1-6) 0-500 -1 000-1 500-2 000-2 500 Milj. e
2 Kuvio 4. Vienti Saksaan, Venäjälle ja Ruotsiin kuukausittain 2014-2016 (1-6) 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Milj. e 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 2014 2015 2016 Saksa Venäjä Ruotsi Kuvio 5. Tuonti Saksasta, Venäjältä ja Ruotsista kuukausittain 2014-2016 (1-6) 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Milj. e 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 7 8 9 101112 1 2 3 4 5 6 2014 2015 2016 Saksa Venäjä Ruotsi Taulukko 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2006 2016 (1-6) Vuosi Tuonti Milj. e Muutos % Osuus % Vienti Milj. e Muutos % Osuus % Kauppatase Milj. e 2006 7 668 9 13,9 6 946 25 11,3-722 2007 8 416 10 14,1 7 162 3 10,9-1 254 2008 8 787 4 14,1 6 560-8 10,0-2 228 2009 6 400-27 14,7 4 653-29 10,3-1 747 2010 6 878 7 13,3 5 274 13 10,1-1 604 2011 7 528 9 12,4 5 625 7 9,9-1 903 2012 7 335-3 12,3 5 253-7 9,2-2 082 2013 7 355 0 12,6 5 419 3 9,7-1 936 2014 7 810 6 13,5 6 694 24 12,0-1 116 2015 8 285 6 15,2 7 501 12 13,9-784 2016 (1-6) 4 008-2 15,0 3 696-5 14,4-313
3 HENKILÖAUTOJEN VIENTI SAKSAAN KÄÄNTYI ALKUVUONNA LASKUUN Metsäteollisuus vei Saksaan pirteästi Koneiden, laitteiden ja kulkuneuvojen osuus kokonaisviennistä Saksaan oli kuluvana vuonna 38 prosenttia, eli lähes sama kuin viime vuonna. Vuonna 2014 osuus oli noin 34 prosenttia. Kuluvana vuonna tavararyhmän viennin arvo laski 15 prosenttia vajaaseen 1,4 miljardiin euroon. Ryhmän tavaroiden viennistä moottoriajoneuvojen, enimmäkseen henkilöautojen, osuus oli reilu kolmannes. Niiden vienti kuitenkin laski 31 prosenttia 479 miljoonaan euroon. Henkilöautoja vietiin Saksaan kuluvana vuonna noin 25 tuhatta kappaletta, kun viime vuonna ensimmäisellä puoliskolla niitä vietiin lähes 39 tuhatta kappaletta. Suomen henkilöautoviennistä kuitenkin edelleen jopa 83 prosenttia suuntautui Saksaan arvolla laskettuna. Kuorma-, paketti- ja erikoisautoja vietiin alkuvuonna Saksaan 10 miljoonan euron edestä, laskua kymmenes viime vuodesta. Myös ajoneuvojen osien vienti oli noin kymmenen miljoonaa euroa (+17 %). Muusta kuljetusvälineviennistä huomattavaa oli 481 miljoonan euron risteilyaluksen toimitus Saksaan. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti Saksaan kasvoi alkuvuonna kolme prosenttia. Viennin arvoksi tuli 282 miljoonaa euroa ja osuudeksi Suomen kokonaisviennistä hieman alle kahdeksan prosenttia. Voimakoneita ja moottoreita, muun muassa mäntä- ja vaihtovirtamoottoreita, vietiin Saksaan 64 miljoonan euron edestä (+1 %). Teollisuuden erikoiskoneiden vienti kasvoi 13 prosenttia 101 miljoonaan euroon. Näistä tavaroista arvoltaan huomattavimpia olivat metsänhoitokoneet (23 milj. e, +24 %), pyörätraktorit (26 milj. e +6 %), sekä maansiirto- ja kaivuukoneet sekä näiden osat (20 milj. e, +31 %). Teollisuuden yleiskoneiden kokonaisvienti laski kaksi prosenttia 107 miljoonaan euroon. Kuumennus- ja jäähdytyskoneiden, mm. ilmastointilaitteiden ja lämmönsiirtimien, vienti laski 19 prosenttia 18 miljoonaan euroon, mutta nostamis- ja lastaamiskoneiden ja niiden osien vienti nousi kahdeksan prosenttia 52 miljoonaan euroon. Hanojen ja venttiilien vienti nousi neljänneksen, arvoksi tuli hieman yli kymmenen miljoonaa euroa. Sähkökoneiden ja -laitteiden vienti Saksaan putosi alkuvuonna 30 prosenttia. Arvoksi tuli vain 143 miljoonaa euroa ja osuudeksi koko viennistä vajaat neljä prosenttia. Sekä viestintälaitteiden että sähkötekniikan vienti Saksaan oli tammi-kesäkuussa vaisua. Verkkolaitteiden ja puhelinten vienti laski reilun viidenneksen 18 miljoonaan euroon. Vaihtosuuntaajia, staattisia muuttajia ym. sähköteknisiä laitteita vietiin 47 miljoonan euron edestä, laskua kaksi prosenttia viime vuodesta. Releiden, kytkinten, taulujen ja muiden sähkön ohjauslaitteiden vienti oli arvoltaan 24 miljoonaa euroa, eli kaksi prosenttia viime vuotta vähemmän. Sähködiagnoosi- ja röntgenlaitteiden vienti laski prosentin 17 miljoonaan euroon. Sähköjohtimien vienti romahti alkuvuonna jopa 87 prosenttia 70 miljoonasta eurosta seitsemään miljoonaan euroon. Metsäteollisuuden tuotteet muodostivat hiukan yli neljäsosan Suomen viennistä Saksaan alkuvuonna. Osuus oli aavistuksen enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Koko metsäsektorin Saksaan viennin arvo oli tammikesäkuussa kuluvana vuonna 942 miljoonaa euroa, eli kolme prosenttia vuotta 2015 enemmän. Sahatavaraa ja raakapuuta vietiin Saksaan alkuvuonna 54 miljoonan euron (-4 %), vaneria ja puusepäntuotteita 65 miljoonan euron (+3 %) ja paperimassaa, enimmäkseen havusellua, 161 miljoonan euron (+3 %) arvosta. Paperin ja pahvin vienti nousi kolme prosenttia 662 miljoonaan euroon sekä vientimäärien että hintojen kasvettua. Saksa on selvästi suurin suomalaisen paperin ostaja. Sen osuus Suomen koko paperiviennistä oli alkuvuonna noussut muutaman prosenttiyksikön viime vuodesta 19 prosenttiin. Toisena olevalla Isolla-Britannialla oli lähes 10 prosentin osuus ryhmän viennistä ja kolmantena tulevalla USA:lla yhdeksän prosentin osuus. Metalliteollisuuden tuotteiden vienti Saksaan pieneni alkuvuonna yhdeksän prosenttia, eli sen arvo jäi 616 miljoonaan euroon. Metallisektorin osuudeksi koko viennistä muodostui täten 17 prosenttia. Raudan ja teräksen, eli erilaisten teräslevyvalmisteiden, putkien ja tankojen, vienti Saksaan oli viidenneksen viime vuotta alemmalla tasolla sekä vientihintojen että määrien laskettua. Viennin arvo oli 277 miljoonaa euroa. Muiden metallien vientiä painoi vientihintojen jyrkkä lasku. Kuparin viennin arvo laski kaksi prosenttia 199 miljoonaan euroon ja alumiinin 12 prosenttia 12 miljoonaan euroon. Nikkelin vienti kuitenkin kaksinkertaistui 17 miljoonaan euroon vientimäärien kasvun myötä ja muokkaamattoman sinkin vienti nousi 15 prosenttia 65 miljoonaan euroon. Metallista valmistettuja tuotteita, kuten rakenteita, työkaluja, säiliöitä ja lukkoja, vietiin Saksaan 32 miljoonan euron edestä (-4 %). Saksaan viedyn kuparin osuus koko Suomen kupariviennistä oli noin puolet, raudan ja teräksen kohdalla Saksan osuus oli 15 prosenttia. Saksa on ollut vuodesta 2011 Suomen tärkein kuparin ostaja, ja maan osuus Suomen kuparinviennistä on noussut kymmenessä vuodessa noin 30 prosenttiyksikköä. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti Saksaan nousi tammi-kesäkuussa 301 miljoonaan euroon, eli kolme prosenttia viime vuotta suuremmaksi. Hieman yli puolet kemiansektorin viennin arvosta muodostui erilaisista orgaanista ja epäorgaanisista peruskemikaaleista. Niitä toimitettiin tammi-kesäkuussa yhdeksän prosenttia viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän. Muovien osuus kemiansektorin viennistä oli 87 miljoonaa euroa, niiden
4 viennin arvo laski kaksi prosenttia. Muista kemianteollisuuden tuotteista huomattavaa oli väriaineiden viennin arvon viidenneksen kasvu 14 miljoonaan euroon, ja lääkkeiden viennin arvon kohoaminen myös 14 miljoonaan euroon (+57 %). Öljytuotteiden vienti Saksaan nousi alkuvuonna jopa 73 prosenttia viime vuodesta. Vientimäärien kasvua selittää viime vuonna käynnissä ollut öljynjalostusteollisuuden huoltoseisokki. Viennin arvo oli kuluvana vuonna tammi-kesäkuussa 97 miljoonaa euroa, ja osuus kokonaisviennistä Saksaan noin kolme prosenttia. Vientihinnat kuitenkin laskivat edelleen viime vuodesta, laskua tuli 30 prosenttia. Muita arvoltaan huomattavia Saksaan vietyjä tavararyhmiä viime vuonna olivat erilaiset kojeet ja mittarit, joiden vienti laski yhdeksän prosenttia viime vuodesta ja oli arvoltaan 72 miljoonaa euroa. Näistä 40 miljoonaa euroa tuli lääkintäkojeiden viennistä (-11 %) ja 27 miljoonaa euroa erilaisten tieteellisten mittausinstrumenttien viennistä (- 11 %). Tekstiilien, vaatteiden ja jalkineiden vienti oli arvoltaan 36 miljoonaa euroa eli kahdeksan prosenttia edellisvuotta enemmän. Elintarvikkeiden ja juomien vienti nousi prosentin juomien viennin arvon kaksinkertaistuttua. Elintarvikkeiden vienti kuitenkin laski viisi prosenttia. Yhteensä ryhmän viennin arvo oli noin 35 miljoonaa euroa, josta kauran viennin osuus oli 12 miljoonaa euroa (+21 %). Ulko- ja sisärenkaiden vienti nousi tammi-kesäkuussa 35 prosenttia verrattuna viime vuoteen, arvoksi tuli 28 miljoonaa euroa. Rakennuslasin vienti kasvoi kolmanneksen 21 miljoonaan euroon. Muut tavarat (+10 %) 5,6 % Kojeet, mittarit yms. (-9 %) 1,9 % Kuvio 6. Vienti Saksaan tavararyhmittäin v. 2016 (1-6) Elintarvikkeet ja juomat (+1 %) 1,0 % Puutuotteet (+3 %) 1,8 % Puutavara (-4 %) 1,5 % Paperimassa (+3 %) 4,3 % Laivat ja veneet (+7 %) 13,1 % Paperi ja pahvi (+3 %) 17,9 % Moottoriajoneuvot (-31 %) 13,0 % Sähkökoneet ja - laitteet (-30 %) 3,9 % Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet (+3 %) 7,6 % Taulukko 2. Vienti Saksaan; tärkeimmät tavararyhmät Öljytuotteet (+72 %) 2,6 % Kemialliset aineet ja tuotteet (+3 %) 8,1 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (+8 %) Metallit ja 1,0 % metallituotteet (-9 %) 16,7 % SITC- tavararyhmä 2015 2016 (1-6) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0-1 Elintarvikkeet ja juomat 77 1,0 19 35 1,0 1 24 Puutavara 105 1,4-10 54 1,5-4 25 Paperimassa 307 4,1-10 161 4,3 3 33 Öljytuotteet 181 2,4 76 97 2,6 72 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 584 7,8-3 301 8,1 3 63 Puutuotteet 121 1,6-7 65 1,8 3 64 Paperi ja pahvi 1 330 17,7 11 662 17,9 3 65, 84 85 Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 75 1,0 10 36 1,0 8 67 69 Metallit ja metallituotteet 1 335 17,8 5 616 16,7-9 71 74 Moottorit, teollisuuden koneet ja 589 7,9 0 282 7,6 3 laitteet 75 77 Sähkökoneet ja -laitteet 350 4,7-1 143 3,9-30 78 Moottoriajoneuvot 1 434 19,1 60 479 13,0-31 793 Laivat ja veneet 458 6,1 11 485 13,1 7 87 Kojeet, mittarit yms. 155 2,1 6 72 1,9-9 Muut tavarat 400 5,3 1 208 5,6 10 Yhteensä 7 501 100,0 12 3 696 100,0-5
5 AUTOJEN OSIEN JA ELINTARVIKKEIDEN TUONNIN HEIKKOUS PAINOI KOKONAISTUONTIA Investointitavaroiden ja henkilöautojen tuonti Saksasta kasvussa Suomen tuonti Saksasta jakaantuu erittäin monipuolisesti useaan arvoltaan huomattavaan tavararyhmään. Saksa on kauppakumppaneistamme suurin monen tärkeän tavaran kohdalla, ja maasta tuodaan niin kulutustavaroita kuin investointitavaroitakin. Toisin kuin Venäjän kanssa käytävässä kaupassa, joissa raakaöljyn osuus on huomattava, ei Saksasta tuoda mitään yksittäistä arvoltaan selvästi muita suurempaa nimikettä. Koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden tavararyhmät muodostivat 46 prosenttia koko tuonnista Saksasta tammikesäkuussa 2016. Ryhmän osuus nousi hiukan viime vuodesta. Tuonnin arvo oli hieman yli 1,8 miljardia euroa, eli lähes sama kuin viime vuonna tammi-kesäkuussa. Moottoriajoneuvojen osuus tästä kokonaisuudesta oli 714 miljoonaa euroa. Ryhmän tuonnin arvo laski kolme prosenttia viime vuodesta. Henkilöautojen tuonti nousi 12 prosenttia 372 miljoonaan euroon, mutta tavarankuljetusautojen ja muiden erikoisautojen tuonti laski viisi prosenttia 70 miljoonaan euroon. Henkilöautoja tuotiin Saksasta alkuvuonna noin 17 tuhatta kappaletta, eli vähemmän kuin Suomi vei niitä Saksaan. Arvossa laskettuna hieman alle kolmasosa Suomen tuomista henkilöautoista tuotiin Saksasta. Toiseksi suurimman tuontimaan, Ison-Britannian, osuus Suomen henkilöautotuonnista oli alkuvuonna 14 prosenttia. Moottoriajoneuvojen osia, mm. koreja, vetoakseleita ja vaihdelaatikoita, tuotiin Suomeen Saksasta 227 miljoonan euron arvosta. Laskua tilastoitiin noin viidennes viime vuoden ensimmäiseen puoliskoon verrattuna, arvossa laskettuna noin 60 miljoonaa euroa. Perävaunujen ja muiden kuljetusvälineiden sekä näiden osien tuonti kasvoi seitsemän prosenttia 31 miljoonaan euroon. Saksasta tehtiin viime vuoden tammi-kesäkuussa useita helikopteri- ja laivahankintoja, kun kuluvana vuonna vastaavia ei ollut. Näistä hankinnoista johtunut vahva vertailuajanjakso selittää kuljetusvälineiden arvon tammi-kesäkuun 2016 laskuprosenttia. Erilaisten moottoreiden ja teollisuuskoneiden tuonnin arvo oli 752 miljoonaa euroa alkuvuonna. Tuonti kasvoi seitsemän prosenttia. Voimakoneiden ja moottoreiden tuonnin arvo nousi kaksi prosenttia 213 miljoonaan euroon erilaisten osien tuonnin kasvun myötä. Teollisuuden erikoiskoneiden tuonti kasvoi 157 miljoonaan euroon, eli kymmeneksen viime vuodesta. Maansiirto- ja kaivuukoneiden tuonti oli arvoltaan 61 miljoonaa euroa (+38 %), ja myös traktoreiden tuonti oli vetreää (+22 %, arvo 14 milj. e). Maatalouskoneiden tuontiin tilastoitiin kuitenkin 15 prosentin pudotus. Tuonnin arvo jäi 18 miljoonaan euroon. Teollisuuden yleiskoneiden tuonti kohosi yhdeksän prosenttia 367 miljoonaan euroon. Ryhmän tuonti jakaantui useaan arvoltaan huomattavaan ryhmään. Kokonaisuudesta kuumennus- ja jäähdytyskoneiden osuus oli 35 miljoonaa euroa (+1 %), nestepumppujen osuus 40 miljoonaa euroa (+9 %), suodatus-, puhdistus-, tuuletus- yms. koneiden osuus 62 miljoonaa euroa (+3 %) ja nosto- ja lastaamiskoneiden osuus 68 miljoonaa euroa (+115 %). Hanojen ja venttiilien tuonti nousi kuusi prosenttia 52 miljoonaan euroon, mutta laakereiden tuonti laski 14 prosenttia 17 miljoonaan euroon. Voimansiirtolaitteita tuotiin yhdeksän prosenttia viime vuotta vähemmän, viennin arvoksi tuli 53 miljoonaa euroa. Sähkökoneiden ja laitteiden tuonti Saksasta kohosi tammi-kesäkuussa kolme prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Tuonnin arvo oli 344 miljoonaa euroa, eli hiukan alle yhdeksän prosenttia kokonaistuonnista. Osuus on säilynyt suurin piirtein ennallaan viime vuodet. Sekä ATK-laitteiden että sähkötekniikan tuonti Saksasta oli kasvusuunnassa alkuvuonna. Tietokoneiden ja toimistokoneiden tuonti kasvoi kaksi prosenttia 39 miljoonaan euroon. Puhelin- ja verkkolaitteiden tuonti oli niin ikään kasvussa, nousua kahdeksan prosenttia 24 miljoonaan euroon. Sähkövirtapiirin kytkentä- ja ohjauslaitteiden, mm. kytkinten, taulujen ja katkaisimien, tuonti vahvistui lähes viidenneksen 121 miljoonaan euroon. Sähköjohtimien tuonti Saksasta oli 11 prosentin laskussa (arvo 21 milj. e), ja myös sähködiagnoosi- ja röntgenlaitteiden tuonti laski selvästi (-17 %, 15 milj. e). Elektroniikan komponentteja, enimmäkseen puolijohdekomponentteja, tuotiin 16 miljoonan euron edestä, kasvua 62 prosenttia viime vuodesta. Muita sähköteknisiä tavaroita, muun muassa akkuja, kondensaattoreita, paristoja, sähkötyökaluja ja lamppuja, tuotiin 57 miljoonan euron arvosta (-11 %). Kodinkoneiden, mm. pesukoneiden ja mikroaaltouunien, tuonti Saksasta oli sen sijaan aavistuksen kasvussa (+1 %), ja ylsi arvoltaan hieman yli 29 miljoonaan euroon. Kodinkoneiden tuonnissa Saksa on viime vuosina menettänyt osuuttaan Kiinalle: vielä vuonna 2010 viidennes koneista tuotiin Saksasta ja Kiinan osuus oli vain 15 prosenttia, mutta vuonna 2015 kiinalaisten koneiden osuus oli jo 21 prosenttia ja Saksa osuus vain 14 prosenttia. Myös Puolan osuus on kasvanut 2010-luvulla ja oli viime vuonna jo lähes 13 prosenttia. Kemiallisten aineiden ja tuotteiden osuus koko tuonnista Saksasta oli vuoden 2016 ensimmäisellä puoliskolla hieman alle 17 prosenttia, eli osuus kasvoi vain hiukan viime vuodesta. Tuonnin arvo laski prosentin 660 miljoonaan euroon. Peruskemikaalien tuonnin arvo vajosi reilun viidenneksen, arvoksi tuli 136 miljoonaa euroa. Muovivalmisteiden ja raakamuovien tuonti sen sijaan kasvoi kaksi prosenttia 177 miljoonaan euroon. Lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden, mm. rokotteiden ja antiseerumien, tuonti nousi 172 miljoonaan euroon, eli 12 prosenttia viime vuoden ensimmäistä puoliskoa suuremmaksi. Saksasta tuotiin myös maaleja ja väriaineita 39 miljoonan euron edestä (-9 %) sekä kosmetiikkaa ja puhdistus- ja kiillotusaineita 30 miljoonan euron arvosta (+1 %).
6 Metallien ja metallituotteiden tuonnin arvo laski tammi-kesäkuussa neljä prosenttia 333 miljoonaan euroon. Metallisektorin osuus koko tuonnista Saksasta oli noin kahdeksan prosenttia, eli lähes sama kuin viime vuonna. Raudan ja teräksen osuus tästä oli 29 prosenttia. Niiden tuonti laski 11 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Saksasta erityisesti tuotiin erilaisia rauta- ja terästankoja ja putkia. Värimetallien tuonti Saksasta laski yhdeksän prosenttia, ja arvo oli 85 miljoonaa euroa. Kuparia, muun muassa kuparilankaa, tuotiin 43 miljoonan euron (-10 %) ja alumiinia 30 miljoonan euron (-7 %) edestä. Muiden metallista valmistettujen tuotteiden, esimerkiksi työkalujen, kiinnitysvälineiden, teräsrakenteiden ja lukkojen, tuonti oli arvoltaan 153 miljoonaa euroa, kasvua neljä prosenttia edellisvuodesta. Elintarvikkeiden ja juomien tuonti Saksasta on 2010-luvulla ollut reippaassa kasvussa, mutta laski viime vuonna ja edelleen alkuvuonna 2016 hieman. Laskua tuli tammi-kesäkuussa kymmenen prosenttia viime vuodesta, arvo oli 302 miljoonaa euroa. Osuus kokonaistuonnista Saksasta oli hieman vajaat kahdeksan prosenttia. Saksa oli alkuvuonna edelleen Suomen tärkein elintarvikkeiden toimittajamaa 14 prosentin osuudellaan tavararyhmän kokonaistuonnista, vaikka osuus laski hieman viime vuodesta. Toisena olevan Ruotsin osuus oli 12 prosenttia. Saksasta tuotiin alkuvuonna lihaa ja lihatuotteita 42 miljoonan euron (-2 %), maitotaloustuotteita 51 miljoonan euron (-9 %) ja viljaa ja leipomotuotteita 36 miljoonan euron (-2 %) edestä. Lihatuotteista suurin osa oli sianlihaa, maitotaloustuotteet olivat enimmäkseen juustoja ja jogurtteja. Hedelmien ja kasvisten tuonti Saksasta romahti jopa 49 prosenttia 33 miljoonaan euroon, kahvin, kaakaon ja suklaan tuonnin arvon lasku (25 milj. e, -2 %) oli loivempaa. Rehujen tuonti Saksasta oli sen sijaan 13 prosentin kasvu-uralla ja kohosi 33 miljoonaan euroon arvoltaan. Rehut olivat enimmäkseen öljykakkuja ja muita jätetuotteita. Saksasta tuotiin myös alkoholittomia juomia 11 miljoonan euron edestä (-1 %). Alkoholijuomien, enimmäkseen viinien ja oluiden, tuonti oli hieman suurempaa (15 milj. e, +9 %). Tupakan tuonti kasvoi viidenneksen yhdeksään miljoonaan euroon. Muista alkuvuoden Saksan-tuonnin tärkeimmistä tavararyhmistä mainittakoon tekstiilituotteet, vaatteet ja jalkineet (arvo yhteensä 74 milj. e), laskua 16 prosenttia viime vuodesta, sekä erilaiset lääkintäkojeet ja tieteelliset mittausinstrumentit (arvo 99 miljoonaa euroa), laskua prosentti. Tekstiilituotteet-ryhmän tuonti koostui enimmäkseen tekstiililangoista, kuitukankaasta ja teollisuuden tekstiileistä. Vaatteiden tuonnin arvo oli 25 miljoonaa euroa (-32 %). Saksasta tuotiin myös sekalaisia kumituotteita, muun muassa autonrenkaita, putkia, letkuja, hihnoja ja laattoja, 44 miljoonan euron edestä (-4 %), paperia ja pahvia 40 miljoonan euron arvosta (-18 %) sekä kivennäisainetuotteita, kuten tiiltä ja lasia, 49 miljoonalla eurolla (+1 %). Malmien ja metalliromun tuonti laski vajaan kolmanneksen 47 miljoonaan euroon. Öljyjalosteiden tuonti Saksasta kasvoi viidenneksen ja oli arvoltaan 23 miljoonaa euroa. Kuvio 7. Tuonti Saksasta tavararyhmittäin v. 2016 (1-6) Kojeet, mittarit yms. (-1 %) 2,5 % Muut tavarat (-0 %) 13,3 % Elintarvikkeet ja juomat (-10 %) 7,5 % Malmit ja metalliromu (-31 %) 1,2 % Kuljetusvälineet (-7 %) 18,3 % Kemialliset aineet ja tuotteet (-1 %) 16,5 % Kumituotteet (-4 %) 1,1 % Paperi ja pahvi (-18 %) 1,0 % Sähkökoneet ja -laitteet (+3 %) 8,6 % Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet (-16 %) 1,8 % Kivennäisainetuotteet (+1 %) 1,2 % Moottorit, teollisuuden koneet ja laitteet (+7 %) 18,8 % Metallit ja metallituotteet (-4 %) 8,3 %
7 Taulukko 3. Tuonti Saksasta; tärkeimmät tavararyhmät SITC- tavararyhmä 2015 2016 (1-6) Milj. e Osuus % Muutos % Milj. e Osuus % Muutos % 0-1 Elintarvikkeet ja juomat 667 8,1-4 302 7,5-10 28 Malmit ja metalliromu 136 1,6-8 47 1,2-31 5 Kemialliset aineet ja tuotteet 1 321 16,0 0 660 16,5-1 62 Kumituotteet 92 1,1 0 44 1,1-4 64 Paperi ja pahvi 93 1,1 0 40 1,0-18 65, 84 85 Tekstiilit, vaatteet ja jalkineet 159 1,9-12 74 1,8-16 66 Kivennäisainetuotteet 97 1,2-3 49 1,2 1 67 69 Metallit ja metallituotteet 656 7,9 4 333 8,3-4 71 74 Moottorit, teollisuuden koneet ja 1 428 17,2 7 752 18,8 7 laitteet 75 77 Sähkökoneet ja -laitteet 730 8,8 9 344 8,6 3 78 79 Kuljetusvälineet 1 607 19,4 19 733 18,3-7 87 Kojeet, mittarit yms. 197 2,4 8 99 2,5-1 Muut tavarat 1 102 13,3 9 532 13,3 0 Yhteensä 8 285 100,0 6 4 008 100,0-2
VIENTI SAKSAAN V. 2014-2016 (1-6) 2014 2015 2015 (1-6) 2016 (1-6) SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 60 654 0,9 72 402 1,0 19 33 217 0,9 31 641 0,9-5 00 elävät eläimet - - - - - - - - - - 01 liha ja lihatuotteet 1 330 0,0 963 0,0-28 411 0,0 417 0,0 1 02 maitotaloustuotteet ja munat 4 905 0,1 10 221 0,1 108 4 304 0,1 2 745 0,1-36 03 kala- ja kalavalmisteet 15 0,0 49 0,0 224 1 0,0 1 0,0-5 04 vilja ja viljatuotteet 37 696 0,6 45 651 0,6 21 20 606 0,5 18 279 0,5-11 05 hedelmät ja kasvikset 5 130 0,1 2 420 0,0-53 1 364 0,0 3 108 0,1 128 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 3 731 0,1 3 890 0,1 4 1 889 0,0 1 945 0,1 3 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 5 206 0,1 6 408 0,1 23 3 178 0,1 3 748 0,1 18 08 rehuaineet 276 0,0 512 0,0 86 234 0,0 265 0,0 13 09 erinäiset elintarvikkeet 2 366 0,0 2 288 0,0-3 1 230 0,0 1 133 0,0-8 1 juomat ja tupakka 3 934 0,1 4 450 0,1 13 1 749 0,0 3 537 0,1 102 11 juomat 3 934 0,1 4 444 0,1 13 1 743 0,0 3 537 0,1 103 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 0 0,0 6 0,0 >999 6 0,0 - - -100 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 522 057 7,8 458 161 6,1-12 234 470 6,0 231 722 6,3-1 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 9 575 0,1 6 515 0,1-32 4 745 0,1 3 546 0,1-25 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 0 0,0 1 0,0 314 1 0,0 124 0,0 >999 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 881 0,0 49 0,0-94 6 0,0 10 0,0 59 24 puutavara ja korkki 116 852 1,7 105 085 1,4-10 55 967 1,4 53 944 1,5-4 25 paperimassa 341 516 5,1 307 458 4,1-10 155 925 4,0 160 590 4,3 3 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 0 0,0 0 0,0-35 - - 0 0,0-27 kivennäisaineet, valmistamattomat 5 592 0,1 7 095 0,1 27 3 528 0,1 4 285 0,1 21 28 malmit ja metalliromu 46 738 0,7 31 338 0,4-33 14 086 0,4 9 049 0,2-36 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 904 0,0 619 0,0-31 213 0,0 175 0,0-18 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 103 588 1,5 182 089 2,4 76 57 137 1,5 97 675 2,6 71 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 888 0,0 1 037 0,0 17 613 0,0 439 0,0-28 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 102 700 1,5 181 053 2,4 76 56 523 1,4 97 130 2,6 72 34 kaasut - - - - - - - 105 0,0-35 sähkövirta - - - - - - - - - - 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 1 130 0,0 1 456 0,0 29 654 0,0 902 0,0 38 41 eläinöljyt ja -rasvat 30 0,0 0 0,0-99 0 0,0 3 0,0 >999 42 kasviöljyt ja -rasvat 125 0,0 152 0,0 21 67 0,0 51 0,0-23 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 975 0,0 1 304 0,0 34 587 0,0 848 0,0 44 5 kemialliset aineet ja tuotteet 602 449 9,0 584 209 7,8-3 290 980 7,5 300 709 8,1 3 51 orgaaniset kemialliset aineet 220 702 3,3 223 895 3,0 1 103 432 2,6 117 857 3,2 14 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 84 547 1,3 80 709 1,1-5 42 755 1,1 41 562 1,1-3 53 väri- ja parkitusaineet 26 778 0,4 22 726 0,3-15 11 471 0,3 13 715 0,4 20 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 24 259 0,4 17 893 0,2-26 8 979 0,2 14 124 0,4 57 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 626 0,0 1 024 0,0 64 410 0,0 734 0,0 79 56 lannoitteet, valmistetut 16 239 0,2 19 490 0,3 20 9 760 0,2 3 797 0,1-61 57 muovit, valmistamattomat 119 939 1,8 108 157 1,4-10 53 594 1,4 55 545 1,5 4 58 muovit, valmistetut 64 841 1,0 63 555 0,8-2 35 392 0,9 31 363 0,8-11 59 erinäiset kemialliset tuotteet 44 517 0,7 46 760 0,6 5 25 187 0,6 22 012 0,6-13 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 2 733 507 40,8 2 928 239 39,0 7 1 438 655 36,8 1 419 962 38,4-1 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 1 407 0,0 1 276 0,0-9 553 0,0 912 0,0 65 62 kumituotteet 62 369 0,9 68 658 0,9 10 23 624 0,6 30 933 0,8 31 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 130 336 1,9 121 454 1,6-7 63 266 1,6 65 282 1,8 3 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 1 202 082 18,0 1 329 792 17,7 11 641 312 16,4 662 275 17,9 3 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 24 928 0,4 30 951 0,4 24 14 969 0,4 18 397 0,5 23 66 kivennäisainetuotteet 41 154 0,6 41 322 0,6 0 20 602 0,5 26 084 0,7 27 67 rauta ja teräs 610 213 9,1 674 543 9,0 11 346 790 8,9 277 130 7,5-20 68 muut metallit 602 774 9,0 598 280 8,0-1 294 589 7,5 307 288 8,3 4 69 tuotteet epäjalosta metallista 58 245 0,9 61 961 0,8 6 32 949 0,8 31 661 0,9-4 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 2 259 666 33,8 2 837 634 37,8 26 1 633 273 41,8 1 391 762 37,7-15 71 voimakoneet ja moottorit 178 928 2,7 146 414 2,0-18 63 303 1,6 64 165 1,7 1 72 eri toimialojen erikoiskoneet 163 855 2,4 181 622 2,4 11 89 779 2,3 101 111 2,7 13 73 metalliteollisuuskoneet 19 146 0,3 21 410 0,3 12 11 274 0,3 9 575 0,3-15 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 229 732 3,4 239 581 3,2 4 109 639 2,8 107 051 2,9-2 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 22 963 0,3 14 536 0,2-37 8 566 0,2 5 828 0,2-32 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 39 796 0,6 35 978 0,5-10 23 320 0,6 18 223 0,5-22 77 muut sähkökoneet ja laitteet 289 414 4,3 299 161 4,0 3 171 451 4,4 118 589 3,2-31 78 moottoriajoneuvot 896 237 13,4 1 434 495 19,1 60 698 519 17,9 478 766 13,0-31 79 muut kuljetusvälineet 419 596 6,3 464 437 6,2 11 457 420 11,7 488 454 13,2 7 8 erinäiset valmiit tavarat 268 360 4,0 284 168 3,8 6 141 548 3,6 139 622 3,8-1 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 29 133 0,4 29 141 0,4 0 16 103 0,4 20 488 0,6 27 82 huonekalut 6 771 0,1 10 542 0,1 56 4 928 0,1 5 056 0,1 3 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 993 0,0 1 086 0,0 9 654 0,0 410 0,0-37 84 vaatteet 40 584 0,6 40 611 0,5 0 16 824 0,4 15 804 0,4-6 85 jalkineet 2 548 0,0 3 071 0,0 20 1 550 0,0 1 926 0,1 24 87 kojeet,mittarit yms. 145 488 2,2 154 503 2,1 6 79 005 2,0 71 902 1,9-9 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 2 483 0,0 8 805 0,1 255 3 664 0,1 5 997 0,2 64 89 muut valmiit tavarat 40 360 0,6 36 409 0,5-10 18 819 0,5 18 038 0,5-4 9 muut tavarat 139 046 2,1 147 957 2,0 6 72 903 1,9 78 097 2,1 7 YHTEENSÄ 6 694 393 100,0 7 500 764 100,0 12 3 904 585 100,0 3 695 630 100,0-5
TUONTI SAKSASTA V. 2014-2016 (1-6) 2014 2015 2015 (1-6) 2016 (1-6) SITC-TAVARARYHMÄ REV.4 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 1000 e Osuus % 1000 e Osuus % Muutos % 0 elintarvikkeet ja elävät eläimet 622 784 8,0 596 339 7,2-4 304 413 7,4 266 367 6,6-12 00 elävät eläimet 453 0,0 261 0,0-42 130 0,0 299 0,0 130 01 liha ja lihatuotteet 87 876 1,1 88 566 1,1 1 42 768 1,0 42 020 1,0-2 02 maitotaloustuotteet ja munat 122 482 1,6 107 635 1,3-12 56 022 1,4 50 739 1,3-9 03 kala- ja kalavalmisteet 14 968 0,2 13 130 0,2-12 6 726 0,2 5 873 0,1-13 04 vilja ja viljatuotteet 75 584 1,0 73 226 0,9-3 36 708 0,9 36 149 0,9-2 05 hedelmät ja kasvikset 112 821 1,4 103 701 1,3-8 64 606 1,6 32 740 0,8-49 06 sokeri ja sokerivalmisteet, hunaja 21 893 0,3 27 829 0,3 27 15 145 0,4 9 240 0,2-39 07 kahvi, tee, kaakao, mausteet; tuotteet niistä 55 035 0,7 52 331 0,6-5 25 655 0,6 25 186 0,6-2 08 rehuaineet 78 427 1,0 73 221 0,9-7 29 533 0,7 33 318 0,8 13 09 erinäiset elintarvikkeet 53 245 0,7 56 440 0,7 6 27 120 0,7 30 803 0,8 14 1 juomat ja tupakka 69 460 0,9 70 982 0,9 2 32 491 0,8 35 502 0,9 9 11 juomat 51 411 0,7 51 621 0,6 0 25 308 0,6 26 400 0,7 4 12 tupakka ja tupakkavalmisteet 18 049 0,2 19 361 0,2 7 7 183 0,2 9 102 0,2 27 2 raaka-aineet, pl. polttoaineet 220 869 2,8 211 625 2,6-4 108 371 2,6 78 001 1,9-28 21 vuodat, nahat ja turkisnahat, raa'at 4 543 0,1 740 0,0-84 429 0,0 866 0,0 102 22 öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 1 174 0,0 3 760 0,0 220 3 549 0,1 1 876 0,0-47 23 luonnonkumi, synteettinen ja regeneroitu kumi 7 232 0,1 5 519 0,1-24 2 957 0,1 2 219 0,1-25 24 puutavara ja korkki 7 890 0,1 8 762 0,1 11 4 284 0,1 3 887 0,1-9 25 paperimassa 6 708 0,1 8 725 0,1 30 4 977 0,1 3 772 0,1-24 26 tekstiilikuidut sekä niiden jätteet 6 912 0,1 6 522 0,1-6 3 961 0,1 2 884 0,1-27 27 kivennäisaineet, valmistamattomat 14 841 0,2 19 096 0,2 29 9 560 0,2 6 540 0,2-32 28 malmit ja metalliromu 147 663 1,9 136 217 1,6-8 67 414 1,6 46 548 1,2-31 29 muut eläin- ja kasviraaka-aineet 23 905 0,3 22 284 0,3-7 11 240 0,3 9 410 0,2-16 0,0 3 poltto- ja voiteluaineet, sähkövirta 49 425 0,6 41 947 0,5-15 20 224 0,5 23 121 0,6 14 32 kivihiili, koksi, briketit yms. 1 683 0,0 1 025 0,0-39 1 015 0,0 17 0,0-98 33 kivennäisöljyt ja kivennäisöljytuotteet 47 410 0,6 40 605 0,5-14 19 036 0,5 22 934 0,6 20 34 kaasut 333 0,0 317 0,0-5 174 0,0 170 0,0-2 35 sähkövirta - - - - - - - - - - 4 eläin- ja kasviöljyt ja -rasvat 4 515 0,1 6 161 0,1 36 2 643 0,1 2 720 0,1 3 41 eläinöljyt ja -rasvat 2 0,0 27 0,0 >999 25 0,0 35 0,0 38 42 kasviöljyt ja -rasvat 1 496 0,0 3 195 0,0 114 1 117 0,0 1 549 0,0 39 43 valmistetut eläin- ja kasviöljyt yms. 3 017 0,0 2 939 0,0-3 1 501 0,0 1 136 0,0-24 5 kemialliset aineet ja tuotteet 1 315 652 16,8 1 321 475 16,0 0 667 130 16,2 660 137 16,5-1 51 orgaaniset kemialliset aineet 217 470 2,8 177 100 2,1-19 101 906 2,5 75 429 1,9-26 52 epäorgaaniset kemialliset alkuaineet 146 043 1,9 139 026 1,7-5 73 731 1,8 60 699 1,5-18 53 väri- ja parkitusaineet 79 234 1,0 84 369 1,0 6 42 669 1,0 38 973 1,0-9 54 lääkevalmisteet ja farmaseuttiset tuotteet 294 404 3,8 341 774 4,1 16 153 504 3,7 171 604 4,3 12 55 haju-, kiillotus- ja puhdistusaineet 66 436 0,9 59 900 0,7-10 30 074 0,7 30 388 0,8 1 56 lannoitteet, valmistetut 22 723 0,3 20 742 0,3-9 10 463 0,3 9 770 0,2-7 57 muovit, valmistamattomat 226 578 2,9 229 414 2,8 1 115 153 2,8 116 214 2,9 1 58 muovit, valmistetut 112 834 1,4 115 609 1,4 2 57 493 1,4 60 551 1,5 5 59 erinäiset kemialliset tuotteet 149 932 1,9 153 541 1,9 2 82 138 2,0 96 507 2,4 17 6 valmistetut tavarat valmistusaineen mukaan 1 041 433 13,3 1 064 543 12,8 2 557 942 13,6 526 637 13,1-6 61 nahka,nahkatavarat ja muokatut turkisnahat 3 480 0,0 2 913 0,0-16 1 457 0,0 1 053 0,0-28 62 kumituotteet 91 185 1,2 91 586 1,1 0 45 208 1,1 43 608 1,1-4 63 puu- ja korkkituotteet, pl. huonekalut 40 877 0,5 42 764 0,5 5 22 477 0,5 17 955 0,4-20 64 paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 93 240 1,2 92 829 1,1 0 48 704 1,2 39 788 1,0-18 65 tekstiilituotteet, pl. vaatteet 81 759 1,0 81 629 1,0 0 43 325 1,1 41 994 1,0-3 66 kivennäisainetuotteet 99 740 1,3 97 081 1,2-3 48 974 1,2 49 308 1,2 1 67 rauta ja teräs 198 622 2,5 198 121 2,4 0 107 161 2,6 94 944 2,4-11 68 muut metallit 180 859 2,3 172 090 2,1-5 93 494 2,3 84 702 2,1-9 69 tuotteet epäjalosta metallista 251 672 3,2 285 529 3,4 13 147 141 3,6 153 287 3,8 4 7 koneet,laitteet ja kuljetusvälineet 3 360 509 43,0 3 764 630 45,4 12 1 822 548 44,4 1 829 127 45,6 0 71 voimakoneet ja moottorit 342 568 4,4 430 032 5,2 26 210 314 5,1 213 496 5,3 2 72 eri toimialojen erikoiskoneet 307 710 3,9 277 387 3,3-10 142 025 3,5 156 933 3,9 10 73 metalliteollisuuskoneet 28 862 0,4 33 492 0,4 16 14 324 0,3 14 768 0,4 3 74 yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 657 807 8,4 686 836 8,3 4 337 794 8,2 366 922 9,2 9 75 toimistokoneet ja atk-laitteet 79 682 1,0 84 526 1,0 6 37 744 0,9 38 661 1,0 2 76 puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 60 777 0,8 64 347 0,8 6 28 319 0,7 29 860 0,7 5 77 muut sähkökoneet ja laitteet 530 416 6,8 580 728 7,0 9 266 674 6,5 275 300 6,9 3 78 moottoriajoneuvot 1 326 473 17,0 1 541 638 18,6 16 735 782 17,9 713 637 17,8-3 79 muut kuljetusvälineet 26 214 0,3 65 643 0,8 150 49 572 1,2 19 550 0,5-61 8 erinäiset valmiit tavarat 583 561 7,5 604 085 7,3 4 301 523 7,3 274 100 6,8-9 81 tehdasvalmisteiset talot;lvi- ja valaisinkalusteet 28 073 0,4 23 431 0,3-17 11 071 0,3 10 025 0,3-9 82 huonekalut 62 636 0,8 91 754 1,1 46 45 477 1,1 35 427 0,9-22 83 matkatarvikkeet,laukut,kotelot yms. 3 965 0,1 2 966 0,0-25 1 894 0,0 1 021 0,0-46 84 vaatteet 84 521 1,1 64 091 0,8-24 37 190 0,9 25 438 0,6-32 85 jalkineet 14 987 0,2 12 918 0,2-14 6 715 0,2 6 142 0,2-9 87 kojeet,mittarit yms. 182 297 2,3 197 312 2,4 8 99 856 2,4 99 134 2,5-1 88 valokuvauskojeet ja -tarvikkeet;kellot 21 224 0,3 17 452 0,2-18 9 257 0,2 10 276 0,3 11 89 muut valmiit tavarat 185 858 2,4 194 161 2,3 4 90 063 2,2 86 636 2,2-4 9 muut tavarat 542 130 6,9 602 914 7,3 11 289 466 7,0 312 672 7,8 8 YHTEENSÄ 7 810 338 100,0 8 284 700 100,0 6 4 106 751 100,0 4 008 383 100,0-2
Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa 2016:M18, 27.9.2016 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Kaarna, Anssi p. 040 332 8153 Telasuo, Christina p. 040 332 1828 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Opastinsilta 12 PL 512 00101 Helsinki Vaihde 0295 5200 Tilastopalvelu 029 552 335 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Semaforbron 12 PB 512 00101 Helsingfors Växel 0295 5200 Statistikservice 029 552 335 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Opastinsilta 12 PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 (0) 295 5200 Statistics service + 358 (0) 295 52 335 statistics@tulli.fi