PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Pekka Kupari Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA JA TULEVAISUUS. Jouni Välijärvi, professori. Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Suomalaisten nuorten osaaminen ja kehityksen suunta

PISA yhteenvetoa vuoden 2012 ensituloksista

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Lukutaidon ja luonnontieteiden Luonnontieteiden osaamisessa suoma- Myös OECD-maiden matematiikan osaamisen keskiarvo on laskenut: vuoden 2003

PIAAC Mitä Kansainvälinen aikuistutkimus kertoo suomalaisten osaamisesta?

TIMSS Neljäsluokkalaisten kansainvälinen matematiikan ja luonnontieteiden arviointitutkimus

SANOMALEHTEÄ AKTIIVISESTI LUKEVAT NUORET PÄRJÄSIVÄT PISA:SSA. Sanomalehtien lukemisaktiivisuus ja lukutaito. PISA 2009.

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Hyvinvoiva lapsi kasvaa ja oppii

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa

Pääkaupunkiseudun maahanmuuttajataustaisten nuorten osaaminen PISA tutkimuksessa

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa

Peruskoulu - nousu, huippu (AAA) ja lasku?

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

suomi huippumaita, Luonnontieteiden keskiarvo on pudonnut 32 pistettä vuoteen 2006 verrattuna, jolloin luonnontiede oli edellisen kerran pääalueena.

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY

Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivät, Jorma Kauppinen. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

ongelmanratkaisutaito määriteltiin seuraavasti

4 Ministerin alkusanat

Suomessa koulujen väliset erot sekä kotitaustan merkitys olivat yhteistoiminnallisessa ongelmanratkaisussa. pienimmät.

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD

OECD on vuodesta 2000

Oppimistulokset ja eriytymiskehitys haastavat henkilöstökoulutusta Aulis Pitkälä Pääjohtaja Opetushallitus

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä

OSAAMINEN KESTÄVÄLLÄ PERUSTALLA

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Kouluviihtyvyys. Seuraavassa sinulle esitetään koulua koskevia väitteitä. Rastita mielipidettäsi kuvaava vaihtoehto. Vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oman elämänsä ekspertit

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012

Äidinkielen valtakunnallinen koe 9.luokka

Suomalaislasten ja -nuorten lukutaito kansainvälisessä vertailussa

Suomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot

15-vuotiaiden nuorten lukutaito sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen kansainvälisessä vertailussa

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT

Jorma Joutsenlahti Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitos Jyväskylän Kesäkongressi. JoJo / TaY 2

Lapsilla on oikeus hyvään ruokaan! Maria Kaisa Aula Lasten ruokakasvatus -seminaarin avaus, Jyväskylä

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Dia 1. Dia 2. Dia 3. Tarinat matematiikan opetuksessa. Koulun opettaja. Olipa kerran pieni kyläkoulu. koulu

Kuntoutussäätiö Lukeminen, numerotaito ja tietotekniikka nuorilla ja aikuisilla PIAAC 2012 tutkimuksen tuloksia

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto

SARI SULKUNEN JOUNI VÄLIJÄRVI INGA ARFFMAN HEIDI HARJU-LUUKKAINEN PEKKA KUPARI KARI NISSINEN EIJA PUHAKKA PASI REINIKAINEN

OSAAMINEN KESTÄVÄLLÄ PERUSTALLA

LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT

Menetelmiä jatkuvaan opiskeluun kannustamiseen ja oppimisen seurantaan

Oppimistulosten digitaalinen arviointi PISA. Eri maissa eri tahdilla, miten vaikuttaa? Arto K. Ahonen & Kari Nissinen

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

Kouluterveyskysely 2017

38. vuosikerta Kasvatusopillisen aikakauskirjan 144. vuosikerta Kasvatus ja koulun 93. vuosikerta. Pekka Kupari 301 PISAn kertomaa

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

SCHOOLID String koulun numero None STUDID String oppilaan numero None ST01Q01 Numeric luokka-aste None ST02Q01 Numeric opinto-ohjelma {1,

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla

Koulutilastoja Kevät 2014

Viittomakielen oppimistulokset vuosiluokilla Mari Huhtanen ja Riitta Vivolin-Karén

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:20

Matematiikan osaamisen kansallinen

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)

Yleistä kanditutkielmista

MIKÄ MÄTTÄÄ PERUSKOULUSSA?

Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset ja niiden kehitys

Mitä on jo tehty ja sovittu?

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Oppiminen ja kasvu muuttuvassa maailmassa. Mikko Saari Sivistystoimialan johtaja, KT

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Hyvinvointikysely oppilaille

TASA-ARVON TOTEUTUMINEN SUOMALAISESSA PERUSKOULUSSA JOUNI VÄLIJÄRVI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KOULUTUKSEN TUTKIMUSLAITOS

Tutkimus: Virustorjunta Virustorjunta vertailut löytyvät osoitteesta Virustorjunta.biz. Suosittelemme lukemaan kaikki arvostelut ja valitsemaan

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

YHTEISTOIMINNALLINEN ONGELMANRATKAISU PISA2015-TUTKIMUKSESSA

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

S A I P. Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

HUUMETILANNE SUOMESSA

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Transkriptio:

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan osaaminen - edellisen kerran vuonna 2003 Tutkimukseen osallistui 65 maata ja aluetta Kohdejoukkona 15 -vuotiaat nuoret Suomen aineisto: 311 koulua ja 10 157 oppilasta Suomen otoksen oppilaista 90 % osallistui

Matematiikan osaamisen vertailu vuosien 2003 ja 2012 PISA-arviointien välillä Kummallakin kerralla matematiikka pääarviointialueena Pääalueen arviointi kattavin ja pätevin Sama arviointikehys Osa matematiikan tehtävistä samoja Mahdollistaa luotettavat vertailut kahden arvioinnin välillä Matematiikan osaamisen yleistulos Oppilaiden jakautuminen eri suoritustasoille (6 kpl) heikot matematiikan osaajat: taso 1 ja sen alle erinomaiset matematiikan osaajat: tasot 5 ja 6 Matematiikan sisältöalueet määrällinen ajattelu, tila ja muoto, muutos ja yhteydet, epävarmuus

Suomalaisnuorten osaaminen laskussa

Matematiikan osaamisen kansallinen keskiarvo on Suomessa laskenut vuoden 2003 arvioinnista 25 pistettä, mikä vastaa runsaan puolen kouluvuoden edistymistä Vuoden 2003 kärkimaista Suomen keskiarvon lasku on kaikkein suurin; OECD-maiden keskiarvo on laskenut 6 pistettä

Heikkojen matematiikan osaajien määrä on lisääntynyt 7 prosentista 12 prosenttiin Erinomaisten osaajien määrä on vähentynyt 23 prosentista 15 prosenttiin

Lukutaidon taso on laskenut 22 pistettä vuodesta 2000 Luonnontieteiden osaamisen taso on laskenut 18 pistettä vuodesta 2006

Koulutuksen tasa-arvo

Ensimmäistä kertaa tytöt pärjäsivät matematiikassa paremmin kuin pojat, ero 3 pistettä Vuodesta 2003 muutos tyttöjen ja poikien osaamisessa on ollut 10 pistettä tyttöjen eduksi Vuonna 2003 ero oli 7 pistettä poikien eduksi

Lukutaito ja luonnontieteet Suomessa tyttöjen (556) ja poikien (494) välinen ero lukutaidossa oli kaikista maista viidenneksi ja OECD-maista kaikkein suurin: ero oli peräti 62 pistettä eli noin puolentoista kouluvuoden verran Lukutaidossa ero on kasvanut 11 pistettä vuodesta 2000 Luonnontieteiden osaamisessa tyttöjen ja poikien välinen ero oli 16 pistettä tyttöjen eduksi, kun se vuonna 2006 oli 3 pistettä

Motivaation ja asenteiden tärkeys

Suomessa poikien matematiikan minäkäsitys oli selvästi tyttöjen minäkäsitystä vahvempi ja ero minäkäsityksessä oli OECD-maiden keskiarvoa suurempi

PISA 2012 -arvioinnin motivaatio- ja asennetekijät ovat Suomessa erittäin vahvoja matematiikan osaamisen selittäjiä. Ne selittävät oppilaiden matematiikan suoritusten vaihtelusta Suomessa selvästi enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin.

Oppilas-opettajasuhteet Samaa tai täysin samaa mieltä olevien osuus (%) Tulen hyvin toimeen useimpien opettajieni kanssa. 87 85 Useimmat opettajistani ovat kiinnostuneita hyvinvoinnistani. 49 66 Useimmat opettajistani todellakin kuuntelevat, mitä sanottavaa minulla on. 63 67 Jos tarvitsen lisäapua, saan sitä opettajiltani. 84 79 Useimmat opettajistani kohtelevat minua reilusti. 80 79

Opettajan kannustus tunneilla Seuraavia asioita tapahtuu useimmilla tunneilla tai kaikilla tunneilla (%) Opettaja pyytää oppilaita selittämään tekstin merkitystä. Opettaja esittää vaikeita kysymyksiä saadakseen oppilaat miettimään ja ymmärtämään tekstin paremmin. Opettaja antaa oppilaille tarpeeksi aikaa vastausten miettimiseen. Opettaja suosittelee oppilaille jotakin kirjaa tai kirjailijaa. Opettaja kannustaa oppilaita ilmaisemaan mielipiteensä tekstistä. Opettaja auttaa oppilaita näkemään, miten heidän lukemansa tekstit liittyvät heidän omaan elämäänsä. Opettaja osoittaa, miten tekstien sisältämät asiat rakentuvat sille, mitä oppilaat tietävät entuudestaan. Suomi OECD 35 52 35 59 63 60 38 36 47 55 17 33 24 43 9.12.2013

9.12.2013

Oppilastekijöiden vaikutus koulun ilmapiiriin Seuraavat tekijät haittaavat oppimista koulussamme hyvin vähän tai ei lainkaan (%) Suomi Japani OECD Oppilaiden poissaolot 27 67 52 Oppilaiden aiheuttamat häiriöt tunneilla 36 91 60 Oppilaiden pinnaaminen tunneilta 57 89 67 Oppilaat eivät kunnioita opettajia 67 76 76 Alkoholin tai huumeiden käyttö 96 98 91 Toisten oppilaiden uhkailu tai kiusaaminen 71 93 86

KIITOS!