PÖYTÄKIRJA 01.09.2014 IHMISOIKEUSVALTUUSKUNTA Aihe Ihmisoikeusvaltuuskunnan (IOV) 11. kokous Aika Maanantaina 1.9.2014 klo 13.30 16.00 Paikka Suuri valiokunta Läsnä 21 jäsentä, Kouros (pj), Vainio, Hakala (siht.) Kokouksen asialista: Päätösasiat 1. Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuuden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen. Kokous ei ollut päätösasioiden kohdalla päätösvaltainen. 2. IOV:n 10. kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen (liite) Pöytäkirja hyväksyttiin sähköpostitse kokouksen jälkeen. Keskustelu-/päätösasiat 3. Puolivälityöpaja (liitteet: työjärjestysluonnos ja Compliance with Paris Princiles, principle 4: Pluralism) Puheenjohtaja piti valtuuskunnalle puolivälityöpajaa pohjustavan esityksen. Puolivälityöpajan tarkoituksena on tavoitella yhteistä näkemystä IOV:n roolista ja asettaa IOV:n toiminta lakisääteisten tehtävien, kansallisen ihmisoikeusinstituution strategian, resurssien ja omien päätösten sisälle. Puheenjohtaja esitti jäsenille pohdittavaksi, tulisiko valtuuskunnan toiminnan painottua päätöksentekoon vai keskusteluun ja tiedonvaihtoon. Ensimmäisen vaihtoehdon toteutuessa olisi harkittava mahdollisia muutoksia jäsenmäärään ja lisäksi tulisi tarkastella sitä, miten kaikkien jäsenten näkemykset otetaan huomioon ja miten taataan päätösvaltaisuus. Jäsenet saattavat kokea päätöksentekoon keskittyvän IOV:n merkityksellisemmäksi ja motivoivammaksi kuin keskusteluun painottuvan. Riskinä on, että valittaessa jälkimmäinen malli valtuuskunta jää pelkäksi keskustelukerhoksi. Toisaalta keskusteluun painottuviin kokouksiin on mahdollista saada enemmän tiedonja näkemysten vaihtoa sekä koulutusta. Puheenjohtaja toivoi, että syksyn työpajaprosessin myötä valtuuskunta löytäisi yhteisen näkemyksen siitä, mihin IOV:n toiminta painottuu ja mikä on valtuuskunnan suhde Ihmisoikeuskeskukseen. Työpajan fasilitaattorina toimii Maija Seppo, joka on Kepan entinen ohjelmajohtaja ja koulutettu työhönohjaaja. Hän tulee laatimaan työpajaprosessista raportin. Lisäksi puheenjohtaja kertoi, että työpajan suunnittelemiseksi ja pohjustamiseksi jäsenille lähetetään kirjalliset kysymykset sekä tapaamispyyntö kahdenkeskisiin kahvikeskusteluihin. Kysymykset liittyvät mm. valtuuskunnan työskentelyyn ja siihen, mitä substanssiteemoja IOV:n toivotaan tulevaisuudessa käsittelevän. Lisäksi jäsenet
voivat kertoa itselleen keskeisistä teemoista, joiden parissa he tulevat työskentelemään. Puheenjohtaja toivoi, että työpajaan osallistuvilla on valmiita ja perusteltuja näkemyksiä, jotka eivät kuitenkaan ole lukkoon lyötyjä. Näin saadaan syntymään hedelmällistä keskustelua. Puheenjohtaja jatkoi, että myös työjärjestys liittyy olennaisesti työpajaprosessiin. Tavoitteena on, että IOV:n työskentelytavat olisivat kaikille työskentelyyn osallistuville mielekkäitä. Erilaiset odotukset ja todellisuus olisi saatava kohtaamaan, ettei syntyisi turhautumista. Alustuksen jälkeen puheenjohtaja esitti, että jäsenet keskustelevat puolen tunnin ajan seuraavista kysymyksistä: 1. Mikä on mielestäsi valtuuskunnan rooli IOK:n johtamisessa? Onko rooleja tarpeen selkeyttää eri johtamistahojen (valtuuskunta, IOK:n johtaja, eduskunnan oikeusasiamies, työvaliokunta) kesken? 2. Valtuuskunnan asiantuntemus ja sitoutuminen: Valtuuskunnan jäsenistössä on laaja edustus eri ihmisoikeustoimijoita ja paljon erilaista osaamista. Miten IOK pystyisi parhaiten käyttämään tämän monipuolisen asiantuntemuksen hyväkseen? Ja miten valtuuskunnan jäsenet saisivat parhaan lisäarvon osallistumisestaan valtuuskunnan työskentelyyn? Jäsenet jakaantuivat 2 3 hengen ryhmiin keskustelemaan kysymyksistä. Keskusteluja ei ollut tarkoitus purkaa, vaan pyrkimyksenä oli herättää ajatuksia puolivälityöpajaa varten. Salon toiveesta halukkaat saivat kuitenkin kertoa ryhmäkeskustelujen annista muulle valtuuskunnalle. Esitetyissä puheenvuoroissa pidettiin hyvänä sitä, että kansallisen ihmisoikeusinstituution perusrakenteita ja eri tahojen välisiä rooleja, ml. työvaliokunta, selvennetään. Lisäksi keskusteluissa nousi esille, että työjärjestyksessä ei tule määrittää IOV:ssa käsiteltäviä teemoja liian tarkasti, vaan ajankohtaisia kysymyksiä on pystyttävä ottamaan joustavasti mukaan agendalle. Monet puheenvuoroja käyttäneet vierastivat ensimmäisessä kysymyksessä käytettyä johtamis-termiä. IOV:n puitteissa tapahtuvaa päätöksentekoa ja vaikuttamista pidettiin useissa puheenvuoroissa tärkeämpänä kuin keskustelua ja keskinäistä oppimista. Toisaalta nähtiin myös, että vuorovaikutus voi tuottaa isompia vaikutuksia kuin päätöksenteko. Eräässä ryhmässä pohdittiin, voisiko IOV:n ajatella olevan yhteistyöelin, joka antaa yhteisiä kannanottoja. Toisessa ryhmässä mietittiin, tulisiko valtuuskunnassa olla vain 20 jäsentä vai heikentäisikö tämä pluralismia. Salo kysyi asiakohdan lopuksi, voiko kahvitapaamisiin osallistua useampi jäsen yhdessä. Puheenjohtaja totesi, että myös tällainen osallistumistapa on mahdollinen ja lisäsi, että jäsenet voivat halutessaan lähettää vain kirjalliset vastaukset, eikä tapaamisiin osallistuminen ole pakollista. 4. Valtuuskunnan loppukauden kokoussuunnitelma (liite) Puheenjohtajan mukaan toimintasuunnitelma vuodelle 2015 esitettiin hyväksyttäväksi tässä kokouksessa aikataulullisista syistä. Eduskunnan kansliatoimikunta tekee seuraavan vuoden budjettia koskevat päätöksensä jo edellisen vuoden keväällä. Lisäksi puheenjohtaja esitti pohdittavaksi, pitäisikö vuotta 2017 koskevan toimintasuunnitelman hyväksyminen siirtää uudelle ihmisoikeusvaltuuskunnalle. 2
Puheenjohtaja totesi myös, että työvaliokunnassa on keskusteltu valiokunnan kokousten ajankohdan muuttamisesta. TVK voisi kokoontua nykyistä aiemmin ennen IOV:n kokouksia. 5. IOV:n kannanotto hallitusohjelmaan (liite) Puheenjohtaja kertoi lisäyksistä, joita kannanottoon on tehty ihmisoikeusvaltuuskunnassa käytyjen keskustelujen pohjalta ja toi esille, miksi tietyt lisäysehdotukset jäivät kannanotosta pois. Koska valtioneuvoston syksyllä 2014 annettava ihmisoikeusselonteko oli jo valmistumaisillaan, sen lisäämistä kannanottoon ei nähty tärkeänä. Ihmisoikeuskasvatuksesta ja -koulutuksesta (IOKK) esitettyjä lisäyksiä ei myöskään pidetty tarpeellisina, sillä IOKK:sta on jo olemassa laaja kannanotto. Kannanotto hyväksyttiin kokouksen jälkeen sähköpostitse. 6. IOK:n toimintasuunnitelmaluonnos 2015 (liite) Puheenjohtaja kertoi, että toimintasuunnitelman esitystapaa on pyritty yhtenäistämään. Pyrkimyksenä on, että ulkopuolinenkin kykenee ymmärtämään sisällön. Toimintasuunnitelmaluonnoksen yhteydessä käsiteltiin myös pääsy oikeuksiin -teemaa. Kristiina Vainio esitteli oikeussuojatekijöitä ilmentävän kuvan, jonka tarkoituksena oli antaa keinoja hahmottaa oikeuksiin pääsyn osa-alueita. Kuvassa oikeussuojakeinot jaettiin ennakollisiin ja jälkikäteisiin oikeussuojakeinoihin. IOK toimii pääasiallisesti ennakollisten oikeussuojakeinojen alueella. Puheenjohtaja toi esille, että IOK aikoo tehdä kartoituksen olemassa olevista selvityksistä, jotka koskevat oikeuksiin pääsyä. Tältä pohjalta identifioidaan ongelmaalueita sekä puutteita ja tuodaan mahdollisesti hankealoitteita IOV:n käsiteltäväksi vuoden 2015 alussa. Puheenjohtaja pyysi valtuuskunnan jäseniä myös esittämään hankkeita, joita tulisi toteuttaa. Hiltunen katsoi, että pääsy oikeuksiin -teema on niin laaja, että tiettyyn osaalueeseen perehtyminen pienemmillä resursseilla olisi parempi vaihtoehto. Ylikoski nosti esille yhdenvertaisuuslain uudistamisen. Hänen mielestään tulisi tutkia niitä tahoja, jotka jäivät lain valmistelun ulkopuolelle. Lisäksi hän tiedusteli, onko Kuntaliittoa tai kuntakenttää mahdollista auttaa selvitysten tekemisessä. Huttusen mukaan olisi huomioitava myös ne asiat, joista ei ole tehty selvityksiä. Murto toivoi toimintasuunnitelman osalta, että pääsy oikeuksiin -teema näkyisi vahvemmin Ihmisoikeuskeskusta koskevassa tavoitteenasettelussa. Murron esityksestä pääsy oikeuksiin -teema lisättiin IOK:n toiminnan painopisteisiin sekä selvitysten tekemistä koskevaan kohtaan. Toimintasuunnitelmaan lisättiin myös maininta CRPDsopimuksen mukaisesta kansallisesta seurantamekanismista. Jokinen tiedusteli, olisiko toimintasuunnitelmassa mahdollista ilmaista tarkemmin, millä aikaperspektiivillä ja millaisin resurssein suunnitelmassa esitetyt tavoitteet toteutetaan. Puheenjohtajan näkemys oli, että toimintasuunnitelma hyväksytään olemassa olevalla tarkkuudella, sillä uusien ideoiden toteuttamiseen on vähän liikkumavaraa. Seuraavaan toimintasuunnitelmaan voidaan tehdä yksityiskohtaisempia lisäyksiä. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin esitetyin muutoksin sähköpostitse. 3
Tiedotusasiat 7. Ihmisoikeusvaltuuskunnan uudet jäsenet Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on nimittänyt valtuuskunnasta eronneiden jäsenten (Astrid Thors, Kaarlo Tuori ja Maria Kaisa Aula) tilalle uusiksi jäseniksi Ulla-Maj Wideroosin, Reetta Toivasen ja Tuomas Kurttilan. 8. IOK:n tiedotteet ja (liite: syksyn kalenteri/kevään toimintaa) Sirpa Rautiolle on myönnetty virkavapaus 30.11.2014 saakka ja Kristiina Kouros on nimitetty ma. johtajaksi vastaavalle ajalle, Kristiina Vainio on nimetty ma. asiantuntijaksi 31.5.2015 saakka ja avustavana asiantuntijana toimii 31.12.2014 asti Elina Hakala. Harjoittelijan paikka vuoden 2015 alusta alkaen avataan haettavaksi syksyllä. Leena Leikaksen virka tulee hakuun mahdollisesti kesäkuusta 2015 alkaen. 9. IOV:n jäsenten tiedotteet Murto kertoi, että itsemääräämisoikeuslaki on päätetty antaa eduskunnalle. Mäkinen tiedotti, että translain uudistamista koskeva hallituksen esitys on lähtenyt lausuntokierrokselle. Lisäksi tasa-arvovaltuutettu on tuottanut kouluissa tapahtuvaa seksuaalista häirintää koskevaa opetusmateriaalia. 10. Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo 16.01. Tulevat kokoukset IOV ma 1.9.2014 13.30 16.00 Suuri valiokunta 31.10./6.11.2014 Puolivälityöpaja ma 8.12.2014 13.30 16.00 Suuri valiokunta Työvaliokunta ma 25.8.2014 TBA TBA ma 1.12.2014 14.00 16.00 Vaahtera 14.00 16.00 Vaahtera Vammaistyöryhmä pe 12.9.2014 10.00 12.00 Mänty 4
Seurantajaosto to 25.9.2014 10.00 12.00 Vaahtera Koulutusjaosto pe 26.9.2014 10.00 12.00 Vaahtera Ihmisoikeusvaltuuskunnan tehtävänä on: - käsitellä laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä perus- ja ihmisoikeusasioita; - hyväksyä vuosittain Ihmisoikeuskeskuksen toimintasuunnitelma ja keskuksen vuotuinen toimintakertomus; - toimia perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä. 5