KULJETUSSOPIMUKSET JA SOPIMUSTEKNIIKKA Syksy 2014 Harri Parkkinen OTL, emba Kuljetussopimukset ja sopimustekniikka -koulutus on osa Turun yliopiston Merilogis hanketta.
I JOHDATUS KULJETUSOIKEUTEEN
1 Kuljetusoikeuden käsitteestä ei ole yleistä määritelmää Kuljetusoikeutta voidaan tarkastella ja luonnehtia: laajassa merkityksessä oikeudenalaksi, joka koskee kaikkea oikeudellista sääntelyä kuljetusasiakkaasta, rahdinantajasta, -kuljettajasta, -ottajasta, kuljetuksista, kuljetusvälineistä ja vastaanottajasta suppeassa merkityksessä oikeudenalaksi, joka koskee kuljetusasiakkaan, rahdinkuljettajan ja myös vastaanottajan välistä sääntelyä sopimuskohteen sisällön kautta oikeudenalaksi, joka koskee ensisijaisesti oikeudellista sääntelyä tavaran kuljetuksesta muu kuljetustoiminnan oikeudellinen sääntely koskisi aluksen (kuljetusvälineen) tai sen rahtitilan rahtausta ts. sopimista kuljetusvälineen (tai rahtitilan) käytöstä
Seminaariaihe Kuljetussopimukset ja sopimustekniikka Tässä tarkastelemme kuljetussopimusta tavaran kuljetusta koskevan kuljetusoikeudellisen sääntelyn ja - käytännön näkökulmasta, jossa erityisesti keskitymme kansainväliseen tiekuljetussopimukseen
2 Kuljetusoikeuden erityispiirteitä vs kuljetussopimuksen sisältövapauden rajoittaminen Kuljetusoikeudellinen lainsäädäntötausta on kansainvälistä Laintulkinta Rahdinkuljettajalla on rajoitettu vastuu (vastuusäännöstö on pakottavaa oikeutta) Lyhyet reklamaatio- ja kanneajat Kuljetuslainsäädäntö on pääosin pakottavaa oikeutta
Kuljetuslainsäädäntö on pääosin pakottavaa oikeutta pakottavan säännöstön vastainen kuljetussopimusehto on mitätön rahdinkuljettajalla on kuljetusvastuuoloaikana rajoitettu vastuu tavaran esine- ja viivästysvahingosta (kuljetusvahingosta) ts. rahdinkuljettaja ei voi kuljetussopimuksen ehdoilla vapautua kuljetuslainsäädännön siitä vähimmäisvastuusta, jonka kuljetuslainsäädäntö säätää pakottavien määräysten ydin on myöskin varmistua ja taata niiden yksinomainen soveltaminen ts. niiden soveltamista ei voida kuljetussopimuksella kiertää Kuljetusoikeudellinen lainsäädäntö vaikuttaa kuljetussopimuksen sisältöön ts. kuljetussopimuksen sisältö-ja sopimusvapautta rajoittaa kuljetuslainsäädännön pakottava sääntely
3 Kauppa- (ja ym. sopimuksien) ja kuljetussopimuksen väliset suhteet 3.1 Kauppa- ja kuljetussopimuksen erillisyys Tavaran vienti ja tuonti on oikeudellisesti monimutkainen tapahtuma: Sopimuskokonaisuus (sopimuksien määrä) on huomattava Sopimuksien ( sopimuskokonaisuus ) pitäisi toimia ristiriidattomasti yhteen Kauppasopimus on se perussopimus: Ohjaa muiden sopimuksien (kuljetus-, vakuutus- ja rahoitussopimuksien) tekemistä Kauppasopimus on kuitenkin erillinen ja itsenäinen sopimus Kauppa- ja kuljetussopimuksella on toiminnallinen yhteys, mutta ne eivät ole oikeudellisesti sidoksissa toisiinsa. Kumpikin on erillinen ja itsenäinen sopimus (oikeustoimi) Kaikki tavaran vienti-ja tuontitapahtumaan nivoutuneet sopimukset ovat toisistaan oikeudellisesti erillisiä ja itsenäisiä sopimuksia
Kuljetuksella on keskeinen toiminnallinen merkitys tavarakauppaan, mutta kaupan sopimushäiriöt ratkaistaan kauppasäännöstön mukaan myyjän ja ostajan välillä ja kuljetuksen sopimushäiriöt ratkaistaan kuljetusäännöstön mukaan kuljetussopimuksen osapuolten kesken Kauppa- ja kuljetussopimukset ovat toisistaan erillisiä ja itsenäisiä sopimuksia Eri sopimuksiin perustuvat oikeussuhteet ovat itsenäisiä ja juridisesti erillään toisistaan vaikka esimerkiksi sama henkilö olisi osapuolena sekä kauppa- että kuljetussopimuksessa Kuljetussopimus on oikeudellisesti itsenäinen ja erillinen sopimus, mutta sillä on toiminnallinen yhteys tavarakaupan sopimukseen (tai sopimuksiin)
II KULJETUSSOPIMUS JA SOPIMUKSEN TEKO
1 Sopimusten tyyppijaosta ja kuljetussopimusoikeudellisesta sääntelystä Kuljetusmuodot Kuljetustoimintaa on lähestytty eri kuljetusmuotoihin perustuvasta jaottelusta Kuljetussopimus jakaantuu eri kuljetussopimustyyppeihin sovitun ja / tai käytetyn kuljetusmuodon (kuljetusvälineen) mukaan Kuljetussopimusoikeudellinen sääntely koskee pääosin rahdinkuljettajan päävelvoitetta tavaran kuljettamisesta sekä kuljetussopimuksen osapuolten oikeuksia, velvollisuuksia että vastuunjakoa tavaran kuljettavaksi ottamisen ja luovuttamisen aikana Kuljetussopimusoikeudellinen sääntely rakentuu eri kuljetusmuotoihin Kullakin kuljetusmuodolla (meri-, tie-, rautatie- ja ilmakuljetus) on Suomessa oma erityislainsäädäntönsä, joka perustuu kansainväliseen yleissopimukseen1 1) Vuonna 1979 säädetyn tiekuljetussopimuslain (TKSL:n) säännökset perutuvat CMR-yleissopimukseen tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta (CMR; SopS 48-50/73)
Yleisesti kuljetusasiakirjojen tyypeistä ja -luonteesta Kuljetusasiakirjat on luokiteltavissa kahteen pääryhmään: 1. Rahtikirjaan, joka ei edusta oikeutta tavaraan ja sillä on oikeusvaikutuksia vain alkuperäisessä kuljetussopimussuhteessa 2. Konossementtiin, joka edustaa oikeutta tavaraan. Konossementti määrää tavaran kuljetus- ja luovutusehdot muun konossementtin haltijan kuin lastinantajan välillä. Konossementilla on arvopaperin luonne ja se on vaihdanta-ja siirtokelpoinen kuljetusasiakirja
Kuljetusasiakirjoilla mm. seuraavia yhteisiä funktioita Kuljetusasiakirja on todisteena: vastaanotetusta tai lastatusta tavarasta rahdinkuljettajan antamasta kuljetuslupauksesta tavaran kuljettamisesta kuljetusehdoista
2 Kuljetussopimuksen käsitteestä ja osapuolista Kuljetussopimuksen käsite ei vastaa sitä mitä yleensä sopimuksella (esim. kauppa- ja vuokrasopimus) tarkoitetaan, joka solmitaan yleensä kahden osapuolen välillä ja joka perustaa oikeuksia ja velvollisuuksia vain välittömille sopimuskumppaneille Kuljetussopimus: Kolmikantasopimus ( kolmen osapuolen sopimus ), jossa on vähintään kolme osapuolta tavaran tiekuljetuksissa lähettäjä rahdinkuljettaja vastaanottaja kappaletavaran merikuljetuksessa lastinantaja rahdinkuljettaja - vastaanottaja Sopijapuolet: Rahdinkuljettajan sopimuskumppani on lähettäjä (lastinantaja) kuljetussopimusta tehtäessä Vastaanottaja: myös kuljetussopimuksen osapuoli vastaanottajan käsitettä ei ole myöskään kuljetusoikeudellisesti määritelty mutta yleensä se on kuljetusasiakirjassa nimetty henkilö, ellei kuljetussopimuksesta ja/tai määräämisoikeuden käyttämisestä muuta seuraa
Rahdinkuljettaja: se, joka on antanut kuljetuslupauksen (sitoutunut kuljetukseen) Rahdinkuljettajalla on tavaran kuljetusvastuu ja vastuu alihankkijasta (apulaisistaan) Rahdinkuljettajan asema ei edellytä, että hän kuljettaa tavaran itse tai kuljetuksessa käytettäisiin hänen kuljetusvälinettään Rahdinkuljettaja on oikeutettu kuljetussopimuksen mukaiseen rahtiin ja hänellä ei ole tilintekovelvollisuutta kuljetuksen suorittaneesta rahdinkuljettajasta, kuljetukseen suorittamiseen liittyvistä kustannuksista eikä kuljetuksessa käyttämistään apulaisista Vaadeoikeus: Lähettäjällä ja vastaanottajalla on kummallakin kuljetussopimuksen perusteella itsenäinen vaadeoikeus rahdinkuljettajaa vastaan Tavaran luovuttaminen määräpaikassa: Vastaanottajalla on itsenäinen oikeus saada tavara luovutetuksi itselleen kuljetussopimuksen mukaisesti tavaran määräpaikassa
Kuljetustehtävän välittäjä vs. kuljetussopimus Välittäjä on kuljetussopimuksen ulkopuolinen taho (ei kuljetussopimuksen osapuoli), joka on saattanut kuljetussopimuksen osapuolet yhteen Välittäjä edustaa joko rahdinkuljettajaa tai lähettäjää (rahdinantajaa) tai molempia Oikeus välityspalkkioon Tiedonantovelvollinen välittäjän asemastaan kuljetussopimuksen teossa Välittäjä on myös tilitekovelvollinen mm. rahdista, välityspalkkiosta sekä rahdinkuljettajasta (kuljetussopimuksen osapuolesta)
3 Tiekuljetussopimusoikeudellinen sääntely Kotimaisia ja kansainvälisiä vastikkeellisia tavaran kuljetuksia moottoriajaneuvolla säätelee Suomessa tiekuljetussopimuslaki (TKSL) Vuonna 1979 säädetyn TKSL:n säännökset perustuvat CMR-yleisopimukseen tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta (CMR; SopS 48-50/73) CMR-sopimuksen aineelliset määräykset on sisällytetty TKSL:iin (TKSL on asiasisältöinen laki Kotimaisissa kuljetuksissa säännöksiä on katsottu tarpeelliseksi yksinkertaistaa (säännelty erikseen rahtikirjaa, virheilmoitusta sekä vahingonkorvausvelvollisuuden sovittelua koskevia säännöksiä) TKSL:iin sisällytetyt CMR-sopimuksen periaattteet ovat voimassa myöskin kotimaan kuljetuksissa, mikäli toisin ei ole säännelty Kansainvälisiä tiekuljetuksia koskevat TKSL:n säännökset ovat siis lähes samansisältöiset CMR-sopimusten määräysten kanssa
TKSL:n ja CMR:n pakottavasta sääntelystä ja motiiveista Varmistua ja taata niiden soveltaminen, estämällä ja sulkemalla pois pakottavien määräysten sivuttaminen tai kiertäminen sopimusteitse, mitätöimällä pakottavan määräyksen vastainen sopimusehto TKSL:n ja CMR:n pakottavalla säännöstöllä on erityisesti oikeusvaikutusta rahdinkuljettajan kuljetusvastuuseen esine- ja viivästysvahingosta sekä vastuurajoitusoikeuteen että todistustaakkaan TKSL:n ja CMR on kaksisuuntaisesti pakottavaa oikeutta. Kuljetussopimuksen osapuolet eivät voi sopia ennen vahinkotapahtumaa rahdinkuljettajan vastuun lieventämisestä eikä ankaroittamisesta Kilpailun rajoittaminen kuljetussopimusehdoilla ( kuljetusehdoissa voidaan sopia vain sellaisista kysymyksistä, joita ei ole laissa säännelty pakottavasti ) Kansainvälisissä kuljetuksissa TKSL:n ja CMR:n pakottavista säännöksistä ei voida poiketa kuljetussopimussuhteessa olevien lähettäjän, rahdinkuljettajan tai vastaanottajan eduksi eikä vahingoksi Rahdinkuljettajalla ja hänen alihankkijalla on oikeus vedota pakottavaan vastuusäännöstön vapautusperusteisiin ja vastuurajoituksiin myöskin kuljetussopimuksen ulkopuolisen tahon esittämää vaatimusta vastaan
4 Kansainvälinen tiekuljetussopimus ja sopimuksen teko Sopimuksen tekopaikan laki Kansainvälisen tiekuljetussopimuksen päättämistä ei ole säännelty TKSL:ssa eikä CMR:ssä Kansallisen oikeussäännöstön mukaan päätetään, milloin pätevä kuljetussopimus on syntynyt Tiekuljetussopimus on vapaamuotoinen sopimus, jonka teko Suomessa tapahtuu varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun (228/1929 (OikTL) säännösten mukaan
Sopimuksen teko ja osapuolet Lähettäjä on rahdinkuljettajan sopimuskumppani kuljetussopimuksen teossa Kuljetussopimus syntyy rahdinkuljettajan lähettäjälle antaman ja lähettäjän hyväksymän kuljetustarjouksen seurauksena Rahdinkuljettajan aseman syntymisen riittävä edellytys on kuljetukseen sitoutuminen (kuljetuslupaus) Vastaanottaja on myös kuljetussopimuksen osapuoli (vastaanottajalla on kuljetussopimukseen perustuvia itsenäisiä oikeuksia)
TKSL:n ja CMR:n soveltamisala ja sopimusvapauden rajat Tavaran vastikkeellinen kuljetus moottoriajoneuvolla Suomen ja vieraan valtion välillä sekä kuljetus vieraiden valtioiden välillä, joista ainakin toinen on CMR:n sopimusvaltio (ts.kansainvälinen tiekuljetus CMR:n sopimusvaltioon tai sopimusvaltiosta) Kuljetussopimukseen perustuva tavaran tiekuljetus Suomessa (kotimainen kuljetus), johon sovelletaan tiekuljetussopimuslakia (TKSL) Rahdinkuljettajan kuljetusvastuu ja TKSL:n (CMR:n ) soveltamisala käsittää tavaran kuljettavaksi ottamisen ja luovuttamisen välisenä ajanjakson Sopimusvapaus käsittää kuljetussopimuksen teon ja ulottuu tavaran kuljetettavaksi ottamishetkeen saakka sekä kuljetuksen aikana siltä osin kuin pakottava normisto sen sallii
Hyödyllisiä linkkejä www.huolintaliitto.fi Tiekuljetussopimuslaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1979/19790345 Yleissopimus tavaran kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta (CMR) http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1973/19730050/19730050_2
Koulutus on osa Turun yliopiston Merilogis hanketta. Hankkeen rahoituksesta vastaavat Satakuntaliiton kautta myönnetty EU:n Länsi-Suomen EAKR aluekehitysrahasto ja Rauman kaupunki