Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeessa on valmisteltu kolmea projektia:

1(4) Teknillinen korkeakoulu Innovatiivinen kaupunki ohjelma HANKE ESITYS: VETOVOIMAINEN URBAANI ASUMINEN Hankkeeseen osallistuvat TKK:n yksiköt: Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK Maanmittausosasto Arkkitehtiosasto (mm. jatkokoulutettavat) Hankkeeseen osallistuvat Helsingin kaupungin yksiköt: Talous ja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnitteluvirasto Rakennusvirasto Sosiaalivirasto Tietokeskus Helsingin kaupunginkirjasto 1. Hankkeen tausta Asumisella on laajoja yhteiskuntapoliittisia kytkentöjä. Teollisen yhteiskunnan asuntokysymyksestä on siirrytty asumiseen elämäntapana. Huomio on siirtynyt asukkaaseen, käyttäytymiseen ja kuluttamiseen. Pääkaupunkiseudun suuri haaste on, miten Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun asumistarjonta saadaan vastaamaan kysyntään ja miten tarjonta saadaan pysymään kilpailukykyisenä tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa ja asumisvaatimusten moninaistuessa. Urbaanin asumisen vetovoimaisena ja kilpailukykyisenä säilyttäminen merkitsee painetta erilaistaa asumistarjontaa ja luoda uudistavia vaihtoehtoja sekä tarvetta lisätä tietämystä asumisen kysyntään vaikuttavista ympäristön laatutekijöistä ja niiden paikantumisesta. Tarjonnan erilaistamisen tueksi tarvitaan tietoa uusista kansainvälisistä asumisen tuote ja palvelukonsepteista. Samalla palveluja on tulevaisuudessa pystyttävä tarjoamaan kootusti ja paikallisesti. Nykyinen elämänrytmi vaatii palveluita, joita voi vertailla ja käyttää joustavasti. Varteenotettavana ratkaisumallina on sellaisten palvelumallien soveltaminen, jossa julkiset, yksityiset ja järjestöjen palvelut muodostavat ymmärrettävän ja helposti saatavilla olevan kokonaisuuden. Integroituvien palvelumallien luominen edellyttää palvelutarjonnan kehittämistä ja palvelutuottajien määrän ja osaamisen lisääntymistä. YTK on ollut asumistutkimuksen aktiivinen edelläkävijä Suomessa. Käsillä oleva hanke on osa sisäasianministeriön uutta Asumisen osaamiskeskusohjelmaa. TKK/YTK on jo aikaisemmissa hankkeissa tehnyt monin tavoin yhteistyötä Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston, Tietokeskuksen, rakennusviraston ja sosiaaliviraston kanssa. Tämä yhteistyö viedään nyt uudelle, vahvasti kansainväliselle tasolle. Kaupunginkirjasto on uusi, kiinnostava yhteistyökumppani. Hanketta rahoittavat ja toteuttavat Helsingin kaupungin toimijoiden lisäksi useat suomalaiset kansainväliset suuryritykset sekä kaupungin kannalta tärkeät järjestöt. Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeessa on valmisteltu kolmea projektia: URBA: Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit asumistarjonnan erilaistaminen ja attraktiivisuus pääkaupunkiseudulla

2(4) PehmoGIS: Urbaanin ympäristön koetun laadun kartoittaminen pehmogis menetelmällä (pehmogis = asukkaiden kokemuksellinen paikkatieto, pehmogis metodologia on uusi innovaatio sekä Suomessa että kansainvälisesti) ASPA: Urbaanin arjen sujuvoittaminen Asukaslähtöisen palvelurakenteen ja palveluyrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittäminen 2. Hankkeen tavoitteet Hankekokonaisuuden kokoavana tavoitteena on urbaanin asuinympäristön vetovoimaisuuden vahvistaminen (a) erilaistamalla asumisen tarjontaa ja kehittämällä urbaanin asumisen tulevaisuuden konsepteja, (b) tutkimalla asumisen kysynnän erilaistumista ja kehittämällä uusia metodeja vuorovaikutteisen suunnittelun tueksi sekä (c) edistämällä urbaanin arjen sujuvuutta palvelujen kannalta. URBA projektin tavoitteena on: (1) Tuottaa uusia ja arvioituja, urbaaniin asumiseen soveltuvia asumiskonsepteja yhteistyössä Helsingin kaupungin ja yrityskumppaneiden kanssa sekä hyödyntämällä kansainvälisiä vierailuja ja kansainvälisten yliopistopartnereiden tietämystä asiassa. (2) Tuottaa kriteeristö asuinympäristön vetovoimaisuudesta ja asuinalueiden toteutuneen vetovoimaisuuden analyysityökalu, joita voidaan hyödyntää kaupunkiympäristön tasapainoisessa kehittämisessä Helsingissä. (3) Viedä konsepteja käytäntöön ja luoda kansainvälisistä konsepteista tietokanta hyödyntämistä varten. Tuottaa julkaisu, jossa kerrotaan konseptien kehitystyöstä, kuluttajien roolista siinä sekä varsinaisista käyttökokemuksista. PehmoGIS projektin tavoitteena on kehittää PehmoGIS menetelmä yksittäisissä projekteissa kokeillusta menetelmästä eri sovellusalueille sopivaksi vaivattomaksi palveluksi, jota voi hyödyntää niin kaupunki ja asuntosuunnittelussa kuin täydennysrakentamisessakin. PehmoGISmetodeista muodostetaan modulipohjainen kokonaisuus, jossa on eri teemoihin pureutuvia työkaluja, jotka sopivat erilaisiin suunnittelutilanteisiin. Hankkeessa kehitetään myös analyysityökaluja, jotka mahdollistavat kokemuksellisen paikkatiedon nopean käsittelyn ja tulostuksen (asukkaan, suunnittelijan ja tutkijan käyttöliittymät). ASPA projektin tavoitteena on kehittää palveluiden saavutettavuutta Helsingin kaupungissa, parantaa asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueensa palvelutarjontaan ja edistää kaupungin virastojen keskinäistä yhteistyötä asuinalueella olevien palvelujen koordinoinnissa. Hankkeessa kehitetään ja otetaan käyttöön asukastoimintaa sekä sosiaali ja kirjastopalveluita tukevia uusia palvelumalleja ja ubiikkiteknologiaan perustuvia tietokantoja, yhtenäistetään asukasvaikuttamis ja palautejärjestelmiä sekä lisätään yksityisten palveluyrittäjien liiketoimintaosaamista ja markkinapotentiaalia. Tutkimustietoa ja uutta palveluteknologiaa sovelletaan suoraan käyttöön kolmessa kaupunginosassa. Hankkeen rakenne selviää kaaviosta 1.

3(4) Kaavio 1. Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeen kolme projektia. VETOVOIMAINEN URBAANI ASUMINEN YHTEENSOVITTAMINEN FIT Projekti 1 URBAANIN ASUMISEN TULEVAISUUDEN KONSEPTIT Uusien konseptien tunnistaminen ja arviointi urbaanin asumisen vetovoimaisuuden lisääjinä ja avainryhmien asumisen edistäjinä. Konseptien testaus osallistuvan arvioinnin avulla. 7 kansainvälistä kumppanuuslaitosta yliopistoista. Soveltaminen esim. tontinluovutus kilpailujen ja uusien alueiden suunnittelun yhteydessä. Esimerkkikonsepteja Luovat naapurustot Uustraditionaalinen asuminen Multi architect collaborative design Tilapäiset käytöt Etninen asuminen Typologinen joustavuus Sosiaalisen median innovaatiot Slow living Affordable housing Tuloksena arvioidut konseptit, kansainvälinen konseptitietokanta, attraktiivisuuden ja kuluttajien ryhmittelyn tarkastelumenetelmät. Konseptien käytäntöön vienti yhdessä kaupunkien ja rakentajayrittäjien kanssa, wikipohjainen sivusto. TEKES HANKE 855 000 (6 % Innovaatiorahasto) Projekti 3 URBAANIN ARJEN SUJUVOITTAMINEN Arjen ajan hallinnan edistäminen sekä toimenpiteiden ja työkalujen kehittäminen, joilla koordinoidaan yli hallintorajojen asumista, palveluja ja liikkumista Erityisen kohteena on palvelumallien ja tietokantojen jatkokehittäminen kolmessa kaupunginosassa mm. osallisuusrakenteen ja ubiikkiteknologian avulla. Mahdollistajana vahva yritys ja järjestöyhteistyö. Laatuvarmistettujen julkisten, yksityisten ja järjestöjen palvelujen tarjoaminen netin kautta, puhelimitse ja/tai kasvotusten. Digitalisoitu palvelutiski asukkaiden käytössä, uudet yhteisöllisen ja osallistuvan palvelutuotannon mallit kunnallisissa palveluissa. Työkalut palvelujen organisoinnin helpottamiseksi. TEKES HANKE 1 074 600 (16 % Innovaatiorahasto) Projekti 2 URBAANIN YMPÄRISTÖN KOETUN LAADUN KARTOITTAMINEN PEHMOGIS MENETELMÄLLÄ Urbaanin asumisen vetovoimaisuus eri asukasryhmien näkökulmasta, vetovoimatekijöiden tunnistaminen ja paikallistaminen. PehmoGIS modulien kehittäminen softgisurban softgisidentity softgisyard softgisgreen softgismobility softgishome mysoftgis PehmoGIS analyysityökalujen kehittäminen suunnittelijoiden käyttöön: interaktiiviset työkalut paikallistetun kokemuksellisen tiedon visualisointiin ja analysointiin. Pehmogis työkalut kaupungin suunnittelussa ja kehittämisessä. Uudet menetelmät vuorovaikutteiseen suunnitteluun. TEKES HANKE 964 800 (7 % Innovaatiorahasto) 3. Hankkeen aikataulu ja resurssit käynnistyy syksyllä 2007 kolmella projektilla. Projektit ovat kolmevuotisia. Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeen koordinaattorina toimii professori Hilkka Lehtonen. URBA projektin vastuullisena johtajana toimii professori Hilkka Lehtonen TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskuksesta (YTK). PehmoGIS projektin vastuullisena johtajana toimii erikoistutkija, FT Marketta Kyttä TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskuksesta (YTK). ASPA projektin tutkimusosion vastuullisena johtajana toimii dosentti Liisa Horelli ja palvelukehittämisosion vastuullisena johtajana tutkija, FM Sirkku Wallin TKK:n Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskuksesta (YTK).

4(4) Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeen kokonaiskustannukset vuosille 2007 2010 ovat 2 899 400 euroa. Innovaatiorahastosta haettava rahoitus on yhteensä 296 000 euroa (10 %), josta vuoden 2007 osuus on 70 000 euroa. Projektikohtaiset aikataulu ja resurssisuunnitelmat on esitetty liitteissä 1 ja 2. Kaikista projekteista on jätetty 28.2.2007 rahoitushakemukset TEKESiin. 4. Hankkeen tulokset URBA projektin tuloksissa keskeistä on uusien ja arvioitujen asumiskonseptien sekä niistä saatujen käyttökokemusten välittyminen kuntien toimijoille ja yritysten liiketoimintaan. Tämä tapahtuu yhteisessä oppimisprosessissa osallistuvan arvioinnin, workshop työskentelyn ja ryhmäkeskustelujen avulla. Tuloksia voidaan hyödyntää uusien merkittävien asuinalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa, esikaupunkien renessanssisuunnitelman yhteydessä, asuntoohjelmassa ja kaupungin strategisessa suunnittelussa. Lisäksi hanke tuottaa asuinympäristöjen vetovoimaisuuskriteeristön ja erityisesti kaupungin tasapainoisessa kehittämisessä hyödynnettävän asuinympäristöjen attraktiivisuusindeksi tarkastelumenetelmän. Samalla hanke kansainvälistää suomalaista t&k toimintaa ja tiivistää TKK:n ja Helsingin kaupungin kansainvälisiä yhteyksiä. PehmoGIS projekti tuottaa uudenlaisia menetelmiä vuorovaikutteisen suunnittelun tueksi ja helppokäyttöisiä analyysityökaluja kaupunkisuunnittelijoiden käyttöön. Nämä vuorovaikutteiset työkalut mahdollistavat paikallistetun, asukkaiden kokemuksellisen tiedon visualisoinnin ja analysoinnin ja suhteuttamisen muihin paikkatietopohjaisiin tietovarantoihin. Projektin tuloksena on siten myös merkittävää tutkimustietoa asukkaiden kokemuksista erilaisissa asuinympäristöissä. Tuloksia hyödynnetään kaupunkisuunnitteluviraston Esikaupunkien renessanssi hankkeessa erityisesti pohdittaessa täydennysrakentamisen sijoittamista sekä rakennusviraston viherympäristösuunnittelussa asukkaiden viherympäristöön liittyvien arvojen paikantamisessa. Myös asukkaiden erilaisia preferenssiprofiileja tunnistetaan ja kytketään asukkaiden todellisiin asumisvalintoihin. ASPA projektissa tuotetaan kolme paikallisen palvelujärjestelmän testattua sovellusta Helsingissä; uudenlainen kunnallisen palvelutarjonnan mallinnus ja asuinaluekohtaiset palvelutietokannat, jotka hyödyttävät paitsi kaupunkilaisia ja paikallista elinkeinoelämää myös tukevat mm. sosiaaliviraston ja kaupunginkirjaston vastuualueiden tehtävien toteuttamista. Hanke tarjoaa uusia ratkaisuja esim. vapaaehtoistyön ja julkisen asiantuntijapalvelun yhdistämiseen palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä. Liitteet 1 Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeen projektikuvaukset 1 3 2 Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeen rahoitussuunnitelma

Projektit 1 3 Liite 1 Projektin nimi Yhteyshenkilö Tavoite Tausta URBA: Urbaanin asumisen tulevaisuuden konseptit asumistarjonnan erilaistaminen ja attraktiivisuus pääkaupunkiseudulla (1/3) Professori TkT (Ark) Hilkka Lehtonen, TKK, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK, hilkka.lehtonen@tkk.fi, puh. 09 451 4085, 040 756 1299 Tavoitteena on tunnistaa ja arvioida kiinnostavia kansainvälisiä urbaanin asumisen konsepteja erityisesti pääkaupunkiseudun kaupunkien vetovoimaisuuden ja keskeisten asukasryhmien kannalta ja verrata niitä paikallisiin konsepteihin. Lisätavoitteet ovat: selvittää asumistarjonnan rakennetta pääkaupunkiseudulla ja sitä, missä vaiheessa kuluttajat ja asukkaat otetaan tuotantoprosessiin mukaan tuottaa tietoutta kansainvälisten asumiskonseptien kehittämiseen liittyneistä käyttökokemuksista, kehittäjätahoista ja kuluttajien roolista kehitystyössä tuottaa asuinympäristön vetovoimaisuuden kriteeristö (sovellusalueina mm. uusien asuinalueiden suunnittelu, täydennysrakentaminen, strateginen suunnittelu) tuottaa asuinalueiden vetovoimaisuuden analyysityökalu (attraktiivisuusindeksimenetelmä) ja koekäyttää sitä Helsingin alueellisessa tarkastelussa konseptien käytäntöön vienti yhteistyössä kumppaneiden kanssa (esim. tontinluovutus tai uudentyyppisessä kevyissä arkkitehtikilpailuissa) Pääkaupunkiseudun suuri haaste on, miten Helsingin ja pääkaupunkiseudun asumistarjonta saadaan vastaamaan kysyntään ja pysymään kilpailukykyisenä voimakkaasti tiivistyvässä yhdyskuntarakenteessa ja asumisvaatimusten moninaistuessa. Samalla on pystyttävä uudistamaan asumistarjontaa. Tulevaisuuden urbaaneja asumiskonsepteja ei ole aiemmin selvitetty kansainväliseltä pohjalta kaupunkien vetovoimaisuuden ja avainryhmien näkökulmasta. Asumisen t&k toiminnalle on muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa selkeä tarve. Asumisen eri toimijoiden laaja yhteistyö on käynnistymässä 7 vuotisessa asumisen osaamiskeskus ohjelmassa. Tämä projekti on osa OSKE ohjelmaa. Tulokset Yhteistyötahot Tuloksissa keskeistä on uusien urbaanien ja arvioitujen konseptien ja niistä saatujen käyttökokemusten välittyminen kuntien toimijoille ja yritysten liiketoimintaan. Projekti lisää ja tiivistää suomalaisen asumisen t&k toiminnan kansainvälisiä yhteyksiä ja yhteistyön edellytyksiä. Tulokset kootaan tiiviiksi julkaisuksi sekä havainnollistetuksi konseptitietokannaksi web karttapohjineen. Helsingin kaupunki: Talous ja suunnittelukeskus, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Tietokeskus Kansainvälinen tutkimusyhteistyö: OTB TU (Delft), arkkitehtiosasto ETH (Zürich), UCL Bartlett School of Planning (Lontoo), arkkitehtiosasto ja sosiologian laitos New York State University (New York, Buffalo), School of Performance and Cultural Industries/University of Leeds, SBI/Aalborgin yliopisto, Center for Strategisk Byforskning/Kööpenhaminan yliopisto Kotimainen tutkimusyhteistyö:kuluttujatutkimuskeskus, VTT Rahoitus Projektin kokonaiskustannukset 855 000 Kustannusten jakauma: Talous ja suunnittelukeskus 20 000 Kaupunkisuunnitteluvirasto 15 000 Innovaatiorahasto 50 000 Tietokeskus * 5 000 Espoon kaupunki 20 000 Vantaan kaupunki 20 000 YTV 10 000 Ympäristöministeriö 10 000 Rakennustietosäätiö ja Rakennuskirja 10 000 NCC 30 000 VVO 30 000 Kone Oy 10 000 Tekes 625 000 (*Virasto osallistuu työpanoksella) Kustannusten erittely: palkat sivu ja yleiskuluineen 674 000, matkat 60 000, aineet ja tarvikkeet 5 000, laitteistot ja ohjelmistot 16 000, ostetut palvelut 60 000, muut kustannukset 35 000 Aikataulu Projektin kesto 3 vuotta (2007 2010)

Projektit 1 3 Liite 1 Projektin nimi Yhteyshenkilö Tavoite PehmoGIS: Urbaanin ympäristön koetun laadun kartoittaminen pehmogismenetelmällä (2/3) Erikoistutkija, FT Marketta Kyttä, TKK, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK, marketta.kytta@tkk.fi, puh. 09 451 4098, 050 341 2313 Urbaanin asumisen vetovoimaisuus eri asukasryhmien näkökulmasta on Helsingin kannalta keskeistä. Vetovoimatekijöiden tunnistamiseksi on tärkeää löytää ja paikallistaa urbaanin elinympäristön asukkaiden kannalta keskeiset laatutekijät. Hankkeessa kerätään ja analysoidaan palautetietoa asumisen koetusta laadusta paikkoihin kytkettynä, jolloin saadaan suunnittelun kannalta helposti hyödynnettävää tietoa, joka auttaa kehittämään asuinalueita ja asuntoja yhä paremmin asukkaiden toiveita vastaaviksi. Hankkeessa kehitellään uudenlaisia, internet pohjaisia pehmogis menetelmiä modulipohjaiseksi työkalupaketiksi kaupunkisuunnittelun tarpeisiin. Tutkimusryhmän innovaatio, pehmogis metodologia mahdollistaa asukkaiden itse tuottaman kokemuksellisen pehmeän tiedon kiinnittämisen fyysiseen ympäristöön. Internet pohjaiset metodit vapauttavat suunnittelun osallistumisen ajan ja paikan tiukoista kahleista ja mahdollistavat uusien, entistä laajempien asukasryhmien kuulemisen ja heidän kokemustensa kytkemisen tiettyihin suunnitteluratkaisuihin. Hankkeessa kehitettäviä pehmogis työkaluja ovat elinympäristön laatutekijöiden paikallistamiseen soveltuva softgisurban, alueidentiteetin kartoitukseen soveltuva softgisidentity, pihojen arviointiin sopiva softgisyard, viherympäristön arvojen tunnistamiseen soveltuva softgisgreen, arkiliikkumisen tutkimiseen soveltuva softgismobility, asuntojen arviointiin soveltuva softgishome ja suunnittelijan kyselytyökaluksi sopiva mysoftgis. PehmoGIS aineiston analysointiin kehitetään omia internet pohjaisia työkaluja eri toimijoiden käyttöön. Tausta Tulokset Yhteistyötahot Pehmogis menetelmien kehitystyö pohjautuu vankkaan käyttäytymistieteelliseen tutkimustietoon. Nykyisiä prototyyppitasoisia menetelmiä on tuotettu kolmessa aikaisemmassa tutkimushankkeessa ja kokeiltu menestyksellisesti kuudella eri paikkakunnalla. Menetelmät kaipaavat kuitenkin teknisen ja visuaalisen kehitystyön lisäksi tutkimusta web sovellusten ja karttojen käytettävyydestä ja kertyvän palautetiedon tehokkaasta analysoinnista ja kytkemisestä suunnittelun työvälineisiin ja muuhun paikkatietoon. Hankkeen tuloksena syntyy moniulotteista, fyysiseen ympäristöön ja spesifeihin suunnitteluratkaisuihin kiinnittyvää, kansainvälisesti merkittävää tutkimustietoa asukkaiden kokemuksista urbaanista ympäristöstä. Samalla tuotetaan uudenlaisia työkaluja kaupunkiympäristön arviointiin ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun. PehmoGIS tutkimushanke hyödyttää Helsingin kaupunkia monella eri tasolla. Kaupunkisuunnitteluvirasto saa uutta palautetietoa ja uusia menetelmiä hyödynnettäväksi ajankohtaisissa suunnitteluhankkeissa. Rakennusviraston olemassa olevaa palautejärjestelmää kehitetetään toimivammaksi ja tehokkaammaksi. Tietokeskuksen osaamista hyödynnetään elinympäristön laatua mittaavien indikaattorien rakentamisessa. Helsingin kaupungin asukkaille hankkeessa tarjoutuu uudenlaisia mahdollisuuksia osallistua oman kaupungin arvointiin ja kehittämiseen. Helsingin kaupunki: Kaupunkisuunnitteluvirasto, Rakennusvirasto, Tietokeskus Muut yhteistyötahot: Kuopion ja Vantaan kaupungit, YIT, VVO, Vaisala, WSP konsultit Tutkimusyhteistyö: Geodeettinen laitos ja TKK/ Maanmittausosasto Kansainvälinen tutkimusyhteistyö: La Sapienza University (Rooma), Institute of Transport Economics (Oslo), Simon Fraser University (Vancouver)

Projektit 1 3 Liite 1 Rahoitus Projektin kokonaiskustannukset 969 800 (Helsingin kaupungin osuus yht. 10 %) Kustannusten jakauma: Innovaatiorahasto 71 000 (7 % kokonaisbudjetista) Kaupunkisuunnitteluvirasto 15 000 Rakennusvirasto 9 000 Tietokeskus* 5 000 Ympäristöministeriö 10 000 Tiehallinto 10 000 Kuopion kaupunki 30 000 Vantaan kaupunki 30 000 YIT 40 000 VVO 15 000 Vaisala 5 000 Geodeettinen laitos 69 808 Tekes 659 992 (*Virasto osallistuu työpanoksella) Kustannusten erittely: palkat 717 500 (n. 13 htv), alihankinta (tekninen+sisällöllinen) 139 000, matkakustannukset ja tutkijavaihto 65 300, tarvikekustannukset 8 000, laitteistot ja ohjelmistot 15 000, muut kustannukset 20 000 Kustannukset tutkimuslaitoksittain: TKK/ Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus (73 %), Geodeettinen laitos (18 %), TKK/ Maanmittausosasto (9 %) Aikataulu Projektin kesto 3 vuotta (2007 2010)

Projektit 1 3 Liite 1 Projektin nimi Yhteyshenkilö Tavoite ASPA: Urbaanin arjen sujuvoittaminen Asukaslähtöisen palvelurakenteen ja palveluyrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittäminen (3/3) Dosentti Liisa Horelli (tutkimusosio) / Tutkija Sirkku Wallin (palvelukehittämisosio), TKK, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus YTK, sirkku.wallin@tkk.fi, puh. 09 451 2150, 041 536 8777 Tavoitteena on kehittää palveluiden saavutettavuutta Helsingin kaupungissa, parantaa asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueensa palvelutarjontaan ja edistää kaupungin virastojen keskinäistä yhteistyötä asuinalueella olevien palvelujen koordinoinnissa. Projektissa kehitetään ja otetaan käyttöön asukastoimintaa sekä sosiaali ja kirjastopalveluita tukevia uusia palvelumalleja ja tietokantoja, yhtenäistetään asukasvaikuttamis ja palautejärjestelmiä sekä lisätään yksityisten palveluyrittäjien liiketoimintaosaamista ja markkinapotentiaalia. Tämä tapahtuu kehittämällä ja testaamalla paikallisen palvelujärjestelmän mallia, jota ohjataan testikaupunginosalle sopivan osallisuusrakenteen ja ubiikkiteknologiaan perustuvan palvelutietokannan avulla. Tutkimustietoa ja uutta palveluteknologiaa sovelletaan suoraan käyttöön kolmessa kaupunginosassa. Projektia toteutetaan monitieteellisesti yhdistäen yhteiskuntatieteellisiä, informaatioteknisiä ja yhdyskuntatyön menetelmiä. Projektissa on kaksi toisiaan tukevaa osiota: tutkimusosio, jossa tutkitaan palveluteknologiaa ja vuorovaikutusmalleja sekä palvelukehitysosio, jossa toteutetaan palvelu ja vuorovaikutusmalleja käytännössä. Osiot limittyvät toisiinsa ajallisesti ja yhteisten tavoitteiden kautta, mutta niillä on oma hankeorganisaatio ja budjetti. Innovaatiorahastolta haetaan tukea suoraan kaupunkia ja sen toimijoita hyödyttävän palvelukehitysosion toteutukseen. Tutkimusosiota rahoittavat TEKES ja palveluteknologiayritykset. TEKES rahoitusta haetaan helmikuun yleishaussa ja maaliskuun lopun UBICOM ohjelmahaussa. Tausta Tulokset Yhteistyötahot Arjen palvelut, hoiva, hyvinvointi ja kaupan palvelut sijaitsevat usein asuinympäristöissä hajallaan. Urbaani elämänrytmi vaatii palveluita, joita voi vertailla ja käyttää joustavasti. Ratkaisuna on paikallisen palvelu ja osallisuusrakenteen kehittäminen ja sellaisten palvelumallien soveltaminen, jossa julkiset, yksityiset ja järjestöjen tarjoamat palvelut muodostavat helposti ymmärrettävän ja saatavilla olevan kokonaisuuden. Alueiden vetovoimaisuuden, asiakaslähtöisyyden ja asukkaiden arjessa selviytymisen paranemisen ohella tämä tukisi julkisten palveluiden ja elinkeinotoiminnan kehittämistä. Tälle työlle on luotu pohjaa useissa hankkeissa, mm. TKK/YTK:ssa vuosina 2003 2006 toteutetussa Arjen hallinnan hankkeessa sekä HELKA ry:n Kansalaiskanava ja Kotikatu hankkeissa. Tuloksena syntyy kolme paikallisen palvelujärjestelmän testattua sovellusta Helsingissä; uudenlaisen kunnallisen palvelutarjonnan mallinnus ja asuinaluekohtaiset palvelutietokannat, jotka hyödyttävät paitsi kaupunkilaisia ja paikallista elinkeinoelämää myös tukevat mm. sosiaaliviraston ja kaupunginkirjaston vastuualueiden tehtävien toteuttamista. Projekti tarjoaa uusia ratkaisuja esim. vapaaehtoistyön ja julkisen asiantuntijapalvelun yhdistämiseen palveluiden tuottamisessa ja järjestämisessä. Kehittämiskumppanit Helsingin kaupungilla: Sosiaalivirasto, Kaupunginkirjasto Tutkimustyö: TKK/YTK, yhteistyössä VTT:n kanssa Kehittämistyö: Helsingin kaupunginosayhdistysten liitto HELKA ry Yritysyhteistyö: VTT, Elisa, Vaisala, TietoEnator, Edupoli, Itä Helsingin yrittäjien Pkverkosto Kansainvälinen tutkimusyhteistyö: Polytecnico di Milano, Italia & North Western University, Chicago USA

Projektit 1 3 Liite 1 Rahoitus Projektin kokonaiskustannukset 1 074 600 Kustannusten jakauma: Tutkimusosio ( /%) TEKES 563 290 VTT 86 660 Yritysrahoitus (yht.) 206 650 HELKA 10 000 Yhteensä 866 600 = 80 % Palvelukehitysosio ( /%) Innovaatiorahasto 175 000 Sosiaalivirasto ja kirjasto* 28 000 Itä Helsingin yrittäjät* 5 000 Yhteensä 208 000 = n. 20 % Kustannusten erittely toimijoittain: Tutkimusosio 1) TKK/YTK 261 600 Kustannusrakenne: Palkat sivu ja yleiskuluineen (3 htv) 225 400, matkat 25 000, aineet ja tarvikkeet 11 200 2) VTT:n (4,6 htv) 605 000 Palvelukehitysosio 3) HELKA 175 000 Kustannusrakenne: Palkat (n. 3 htv) 157 500, asiantuntijapalvelut 11 000, vuokrat 3 000, tiedotuskulut 1 000, aineet ja tarvikkeet 1 500, matkakulut 1 000 4) Sosiaalivirasto ja kirjasto yhteensä 28 000 Kustannusrakenne: Palkat* (n.3 httk) 10 400, tilavuokrat* 9 600, laite ja ohjelmistohankinnat 8000 5) Itä Helsingin yrittäjien kulut* (aineisto ja postitus) 5 000 (*Tila ja aineistokuluina ja omana työnä tehtävää omarahoitusta, osuus 25 000 ) Aikataulu Projektin kesto 2,5 vuotta (2007 2009)

Hankkeen rahoitussuunnitelma Liite 2 Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeen rahoitus kolmelle vuodelle (2007 2010) Helsingin virastot ja Projekti Kustannukset liikelaitokset Innovaatiorahasto Tekes Yritykset, muut % % % % 1 URBA 855 000 40 000 5 50 000 6 625 000 73 140 000 16 2 PehmoGIS 969 800 29 000 3 71 000 7 659 992 68 209 808 22 3 ASPA 1 074 600 20 000 2 175 000 16 563 290 52 316 310 29 Yhteensä 2 899 400 89 000 3 296 000 10 1 848 282 64 666 118 23 Helsingin kaupungin vuosittainen osuus Vetovoimainen urbaani asuminen hankkeen projekteissa (2007 2010) Projekti Helsingin kaupungin 2007 2008 2009 2010 kokonaisrahoitus 1 URBA 90 000 Innovaatiorahasto 50 000 20 000 20 000 10 000 0 Talous ja suunnittelukeskus 20 000 5 000 5 000 5 000 5 000 Kaupunkisuunnitteluvirasto 15 000 2 500 5 000 5 000 2 500 Tietokeskus* 5 000 0 5 000 0 0 2 PehmoGIS 100 000 Innovaatiorahasto 71 000 20 000 20 000 20 000 11 000 Kaupunkisuunnitteluvirasto 15 000 2 500 5 000 5 000 2 500 Tietokeskus 5 000 0 0 5 000 0 Rakennusvirasto 9 000 3 000 3 000 3 000 0 3 ASPA 195 000 Innovaatiorahasto 175 000 30 000 120 000 25 000 0 Sosiaalivirasto* 5 000 1 000 3 000 1 000 0 Kaupunginkirjasto* 15 000 3 000 10 000 2 000 0 Innovaatiorahaston osuus yhteensä 70 000 160 000 55 000 11 000 Helsingin kaupungin osuus yhteensä 385 000 87 000 196 000 81 000 21 000 * virastojen työpanosta ja tila ja aineistokuluja